Eloisa ikä Tanskan matkaraportti

1 Eloisa ikä Tanskan matkaraportti Eloisa ikä ohjelman opintomatka Tanskaan 27.-29.11.2012

2 Sisältö 1 Matkan ohjelma... 4 2 Vierailukohteet... 6 2.1 Tanskan Kuntaliitto... 6 2. 2 Kööpenhaminan yliopisto, CEHA... 10 2.3 Bauneparken... 11 2.4 Grønnegadecentret... 14 2.5 Danske ᴁldreråd... 17 2.6 ᴁldremobiliseringen... 18 3 Matkan osallistujat... 20 Kannen kuvat: Hannele Häkkinen ja Crista Porvali

3 Esipuhe Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio järjesti yhteistyössä Kuntaliiton kanssa opintomatkan Tanskaan 27.-29.11.2012. Eloisa ikä on Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma (2012-2017) ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelmaa koordinoi Vanhustyön keskusliitto. Ohjelman lähtökohtina ovat ikäihmisten omat voimavarat, vahvuudet, elämänkokemus ja näkemys omasta arjesta. Keskeisiä teemoja ovat ikäihmisten toimijuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Ohjelman käytännön toteutukseen haluttiin saada potkua, innostusta ja uudenlaista asennetta Tanskasta. Jo aiemmilta tutustumiskäynneiltä mieliin on jäänyt kuva tanskalaisista ikäihmisistä aktiivisina toimijoina. Tanskan mallia on kehitetty pitkäjänteisesti 80-luvulta lähtien. Sen ydinarvoja ovat ikäihmisten itsemääräämisoikeus ja omiin valintoihin ja osallisuuteen pohjautuva hyvinvointi. Vierailun pääasiallisena kiinnostuksen kohteena olivat ikäihmisten hyvinvointia vahvistava ja ennaltaehkäisevä toiminta ja erityisesti vapaaehtois- ja järjestötoiminta. Matkan osallistujat kuvaavat raportissa kokemuksiaan näkemästään ja kuulemastaan. Toivottavasti raportti välittää sen innostuneisuuden ja tekemisen meiningin, joka värittää tanskalaista vanhustyötä. Työntekijät ovat innostuneita työstään ja ikäihmiset ovat aktiivisesti mukana toiminnassa tai itse pyörittämässä toimintaa. Kaiken kaikkiaan toiminnassa näytti olevan vähemmän kieltäviä ja rajoittavia sääntöjä ja uskallusta kuin meillä Suomessa. Tärkeänä mausteena kaikessa toiminnassa on mukana tanskalaista hyggeä hyvää sosiaalista yhdessäoloa, elämyksiä ja tunnelmaa. Ohjelmapäällikkö Reija Heinola

4 1 Matkan ohjelma Tiistai 27.11.2012 7.35 Lento Helsinki-Kööpenhamina Finnair AY661. 8.15 Saapuminen Kööpenhaminaan (paikallista aikaa), kokoontuminen matkalaukkuhihnan luona. Siirtyminen bussilla tutustumiskohteeseen. Tervetuloa matkalle! Ohjelmapäällikkö Reija Heinola, Vanhustyön keskusliitto. 9.30 Tanskan Kuntaliitto, Local Government Denmark, LGDK (Weidekampsgade 10, 2300 København). Elderly Care and Development in Denmark by Karen Marie Myrndorffs and Poul Erik Kristensen. Tulkkaus: Tuulikki Albeck. 11.00 Luento (sama tila): Tanskan terveydenhuolto. Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, Kuntaliitto. 12-13 Lounas Kuntaliitossa Siirtyminen bussilla tutustumiskohteeseen. 14.00 Kööpenhaminan yliopisto, University of Copenhagen, Center for Healthy Aging, CEHA (Rued Langgaads Vej 4, 2300 Copenhagen S). Luennot englanniksi. Iltapäiväkahvit yliopistolla o o o o o Introduction to Center for Healthy Aging (CEHA) by Academic Officer Line Damberg, CEHA Administration Presentation: Training the frail body: An exercise of hope by PhD student Louise Scheel Thomasen Keskustelua ja kysymyksiä Siirtyminen bussilla Kööpenhaminan yliopiston lääketieteen museoon Opastettu kierros näyttelyssä: Experiences of Ageing Medical Museion, University of Copenhagen (Bradgade 62, 1260 Copenhagen K) 17.00 Siirtyminen bussilla hotellille (First Hotel Vesterbro, Vesterbrograde 23-29). 18.30 Tutustutaan Kööpenhaminan keskustaan ja kävelykatu Strøgetiin. Vapaata aikaa. Keskiviikko 28.11.2012 7 - Hotellin aamiaisaika alkaa. 9.00 Lähtö tilausbussilla Hillerødin kuntaan. Tulkkaus: Tuulikki Albeck. 10.00 Asumispalvelukeskus/ hoitokeskus Bauneparken (Ny Harløsevej 24, 3320 Skævinge). Luento ja tutustuminen keskukseen, johtaja Anni Anker Thomsen.

5 Lounas Siirtyminen bussilla seuraavaan kohteeseen. 14.00 Aktiviteettikeskus, Aktivitetscentre Grønnegadecentret (Grønnegade 15, 3400 Hillerød). Luento ja tutustuminen keskukseen. Iltapäiväkahvit keskuksessa 16.00 Tilausbussilla takaisin Kööpenhaminaan ja hotellille. 19.30 Yhteinen illallinen Nimb Brasserie Restaurant. (Bernstorffsgade 5, kävelymatka hotellilta) Torstai 29.11.2012 7- Hotellin aamiaisaika alkaa, hotellihuoneiden luovutus ja matkatavarat majoitushotellin säilytykseen. Päivän luennot pidetään Hotel Profil Richmondin koulutustilassa, kävelymatkan päässä omalta hotellilta. Luennot englanniksi. (Vester Farimagsgade 33, DK-1606 Copenhagen V) 8.30 Ældremobiliseringen, tanskalaisen vanhusjärjestön toiminta ja hankkeet. Järjestön päällikkö Gitte E. Olsen. 10.15 Tauko 10.30 Vanhusneuvostojen kattojärjestö, Danske Ældreråd. Pääsihteeri Marianne Lundsgaard, Danske Ældreråd. 12.15 Tauko 12.30 Yhteenveto matkasta: Hotel Profil Richmondin koulutustila. Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen ja ohjelmapäällikkö Reija Heinola. 13.00 Lounas Hotel Profil Richmondin ravintolassa. Vapaata aikaa Kööpenhaminassa ja siirtyminen takaisin omalle hotellille (First Hotel Vesterbro). 17.30 Bussikuljetus hotellilta (First Hotel Westerbro) lentokentälle 20.10 Lento Kööpenhamina-Helsinki Finnair AY668 22.50 Saapuminen Helsinkiin

6 2 Vierailukohteet 2.1 Tanskan Kuntaliitto 27.11.2012 Karen Marie Myrndorf ja Poul Erik Kristensen: Tanskan vanhustenhuolto ja kehitysnäkymiä Kirjoittajat: Kirsi Ala-Jaakkola, Päivi Tiittula, Virpi Dufva, Häkkinen Hannele Kuntaliitto, eli kuntien yhteistyöjärjestö, on perustettu vuonna 1970. Kuntaliitto toimii etujärjestönä kaikille Tanskan kunnille, joita on yhteensä 98. Kuntaliiton hallitukseen kuuluu 17 poliitikkoa, jotka edustavat viimeisten kuntavaalien äänestystuloksia. Kuntaliitossa on kuusi poliittista valiokuntaa, jotka toimivat hallituksen neuvonantajina. Vuonna 2007 Tanskassa toteutettiin kuntauudistus. Tehtävät jaettiin uudella tavalla kuntien, alueiden ja valtion välillä. Kunnat saivat tehtäviä, jotka aiemmin kuuluivat alueille. Vuoden 2007 jälkeen on kuntien tehtäväksi tullut paljon ennaltaehkäisevää toimintaa. Kuntien ja sairaaloiden välillä on myös uutta työnjakoa. Sairaaloista lähdetään pois aiempaa varhaisemmin, josta seuraa se, että kotona hoidettavia sairaita on enemmän. Kunnat maksavat käytön mukaan summan aina, kun joku on sairaalahoidossa. Kunnilla on näin porkkana huolehtia ennaltaehkäisystä, jotta sairaalaa ei käytettäisi turhaan. Sekä psykiatrisella että somaattisella puolella laitospaikkojen osuus on laskenut. Jokaisen kunnan täytyy määritellä palvelujen laatustandardit, jotka ilmaisevat kunnan poliittisesti päätetyn palvelutason. Laatustandardien tulee: ilmaista paikalliset poliittiset tavoitteet kuntalaisille olla päivittäisten hoitotulosten tavoitteina luoda läpinäkyvyyttä poliittisesti päätettyjen palvelutavoitteiden ja annettujen palvelujen välille olla johtamisen välineitä olla tiedotusmateriaalia kansalaisille. Kunnanvaltuuston on varmistettava, että on olemassa riittävästi voimavaroja, jotta saavutetaan sovittu palvelutaso. Kunnanvaltuusto päättää ja muuttaa kuntansa palvelutason. Tanskan ikääntymispolitiikkaa sosiaalisektorilla ohjaavat seuraavat periaatteet: jatkuvuus ikäihmisen elämässä yksilöllisten voimavarojen käyttö itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Tanskan hallitus pyrkii parantamaan iäkkäiden ihmisten turvallisuudentunnetta ja vahvistamaan heidän päätöksentekomahdollisuuksiaan lisäämällä enemmän vaihtoehtoja iäkkäille ihmisille. Lisäksi hallitus priorisoi ennaltaehkäisyä ja siksi tukee ikäihmisiä selviytymään itse. Hallituksen tavoitteena on myös analysoida iäkkäille ihmisille suunnatun hyvinvointiteknologian, esimerkiksi digitaalisten sovellusten mahdollisuuksia. Sosiaalipalvelua annetaan yksilöllisen tarpeen mukaan eikä ikä ole palvelun saamisen kriteeri. Laki sosiaalipalveluista sisältää kuitenkin säännöksiä, jotka on suunnattu pääasiassa iäkkäille ihmisille. Jotta tavoite kansalaisen mahdollisuuksista itsenäiseen elämään ja hyvään elämänlaatuun toteutuisi,

7 sosiaalipalvelulaki sisältää useita säännöksiä, joiden tavoitteena on edistää kansalaisen mahdollisuuksia elää aktiivista elämää ja ennaltaehkäistä toimintojen heikentymistä. Monet ikäihmiset saavat näiden säännösten mukaista apua. Ikääntyneiden määrä kasvaa voimakkaasti ja nuorten määrä laskee. Työikäisen väestön määrä on myös laskusuunnassa. Ihmisten avunsaannissa on suuria eroja. Seuraavassa kuvattuna avunsaantia: 7000 ihmistä saa apua 12 20 tuntia (kotihoitoa/viikossa ) 4700 ihmistä saa apua enemmän kuin 20 tuntia/viikossa omassa kodissa (tämä on kallista) 90 182 henkilöä saa apua välineellisissä toiminnoissa kuten siivous, pyykkäys, kauppa-asiat ym. 73 759 saa apua henkilökohtaisissa toiminnoissa (jos on terve omainen, niin saa vähemmän apua, omaisten on autettava välineellisissä toiminnoissa ) 18 325 saa apua sekä henkilökohtaisissa että välineellisissä toiminnoissa Henkilökuntarakenne: Henkilöstö keittiöpuolella: 3,6 % (3487) Sosiaali- ja terveydenhuolto: 77,9 % (76 098) Tekninen ja hallinto: 6 % (5865) Hoitajat 9,9 % (9675) Eri terapeutit 2,6 % (2570) Yhteensä 100 % (97 695) Kaikilla kunnilla on päivystyspalvelut läpi vuorokauden apua tarvitseville. Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusrakenne on seuraava: avustaja, jonka koulutus kestää 1 vuoden ja 2 kuukautta, sekä assistentti, jonka koulutus kestää 1 vuoden ja 8 kuukautta. Tämän lisäksi on sairaanhoitajia ja fysio- ja toimintaterapeutteja. Tanskan vanhustenhuollon rakenne kunnissa on seuraava: - kotihoito ja kotisairaanhoito 24 h/vrk - yksityiset ja julkiset hoitokodit - kuntoutusyksiköt - päiväkeskukset - aktiviteettikeskukset - ateriapalvelu - vapaaehtoisjärjestöt (opettavat esim. ikääntyneitä käyttämään tietokoneita, ovat ostoksilla apuna ym.) - vanhusneuvostot (vanhusneuvosto toimii ikääntyneiden etujärjestönä) - vanhus- ja potilasjärjestöt Tanskassa on tarjolla sekä yksityisiä että julkisia hoitokoteja. Yksityisillä hoitokodeilla on sopimuksia kunnan kanssa. Tanskassa vallitsee The law of free choise vapaan valinnan laki. Asiakkaat saavat itse päättää, käyttävätkö he yksityistä vai julkista palvelua. Viranomaiset arvioivat, mitä avun ja tuen tarvetta kansalaisella on, he saavat itse valita kunnan hyväksymistä palveluntuottajista. Lain mukaan esimerkiksi kotipalvelua saavat ikäihmiset voivat valita eri palvelutuottajien väliltä. Vuodesta 2003 lähtien kunnat on velvoitettu luomaan puitteet, joiden kautta myös yksityiset palveluntarjoajat voivat

8 tulla mukaan kotipalvelujen markkinoille. Kunta maksaa palveluntuottajille saman hinnan, joten palveluntuottajat kilpailevat laadulla. Laki on vahvistanut toiminnan läpinäkyvyyttä viranomaistahon ja yksityisen palveluntuottajatahon välillä. Haasteita: Muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa, erityisesti naisten määrä lisääntyy miehiä enemmän. Hoitopaikkoja ei riitä kaikille. Muistisairaita ihmisiä asuu paljon myös omissa kodeissaan. He voivat jäädä halutessaan kotiin asumaan loppuelämäkseen, sillä se on heidän oikeutensa. Muistisairaan kotona asuminen vaatii kuitenkin kodin muutostöitä. Muistisairasta ja hänen läheistään auttaa kunnissa palveluohjaaja. Tanskan dementiahoidon haasteena voidaan mainita hoitohenkilökunnan muistityön osaamisvajeet, hoitokodeissa työskentelevillä hoitajilla ei ole välttämättä vaadittavaa osaamista kohdata ja hoitaa muistisairasta asukasta. Talouskriisi pakottaa puhumaan myös rahasta. Kuntien on tehtävä raskaita päätöksiä. Palveluissa tehdään supistuksia, siivousapua saa esim. nyt joka kolmas viikko aiemman joka toisen viikon sijaan. Jotkut ikäihmiset ostavat itse siivousapunsa, mikäli heillä on siihen varaa. Kylvyn saa kerran viikossa. Tämä tarve tulee muuttumaan, tulevat sukupolvet haluavat luultavasti kylpeä useammin. Maksuttomia palveluja on paljon. Asiakasmaksuja ei ole ja niistä vasta keskustellaan. Nuorilla on vähän nettovarallisuutta. Ikäihmisillä puolestaan on paljon varallisuutta, mutta heidän ei tarvitse maksaa palveluista. Tämä on asia, jota Tanskassa on alettu kutsua sukupolvivarasteluksi. Tanskassa on paljon ikääntyviä, jotka asuvat valtavissa asunnoissa, villoissaan, yksin. Eläkeikäisten asumiseen tulisi ajoissa kiinnittää huomiota. Suuntaukset: Tanskan vanhuspalveluissa ollaan siirtymässä pois kompensoivasta hoidosta aktivoivaan hoitoon. Painotus on voimavaroissa; siinä mihin vanhukset pystyvät itse. Ihmiset tuntuvat olevan tyytyväisempiä kun tekevät itse, se on myös halvempaa. Hyvinvointiteknologiaan panostetaan paljon. Kuntien työntekijöiden hoidollista osaamista olisi lisättävä. Sairaaloissa somaattista hoitoa saavista potilaista 40 % on ikääntyneitä. Työntekijöiden olisi osattava nopeammin puuttua asioihin vanhusten sairaalakäyntien välttämiseksi. Jokapäiväinen kuntoutus on keskeistä. Kaikessa toiminnassa tulee ottaa kuntoutusnäkökulma mukaan. Hoitajan on vetäydyttävä ja annettava potilaan itse tehdä. Tanskan terveydenhuollossa järjestetään ohjausta potilaille, joilla on elämäntapasairauksia. Kun potilaat tietävät riittävästi omasta sairaudestaan ja työntekijöillä on sama tieto, varhainen puuttuminen on mahdollista ja potilaan turvallisuuden tunne lisääntyy. Tanskassa ei ole tarpeeksi työvoimaa vanhustenhuoltoon. Vapaaehtoisia tarvitaan enemmän mukaan. Tulevaisuudessa asioita täytyy tehdä toisin ja kansalaisten täytyy tehdä myös itse enemmän. Ennaltaehkäisy on tärkeää, ja kansalaiset tulisi saada myös maksamaan palveluistaan. Puhtaat hoitotehtävät ovat sellaisia, mihin vapaaehtoistoiminta ei kuitenkaan puutu.

9 Tanskassa on suuria paikallisia eroja hoitajamitoituksessa (hoitajia/vanhus). Suurin haaste on saada pätevää henkilöstöä. Haasteena on se, ettei rahaa ole, ja työ pitäisi myös yrittää tehdä houkuttelevaksi. Kuntoutusohjelmat ja seurantatehtävä motivoivat työhön. Talouskriisin johdosta saadaan nyt työvoimaa, kun on paljon työttömyyttä. Kun tulee taloudellisesti paremmat ajat, on haasteena taas työvoiman saanti. Uutta koulutusjärjestelmää laaditaan. Suunnittelussa otetaan huomioon se, että potilaat tulevat omissa kodeissaan yhä sairaammiksi. Jatkossa palkataan pidemmän koulutuksen omaavia sairaanhoitajia ja terapeutteja enemmän. Ikäihmisten määrä kasvaa, veronmaksajien määrä vähenee. Nykyisistä veronmaksajista 30 % jää eläkkeelle 5-7 vuoden sisällä. Ei ole varaa rahoittaa palveluja. Tehdään rakenneuudistusta ja tehtävien siirtoja. Esimerkiksi sairaalahoidosta pyritään saamaan entistä tehokkaampaa: sairaalassaoloajat lyhentyvät ja uloskirjaus sairaalasta tehdään paljon aiemmin, jolloin kunta ottaa vastuulleen jatkohoidon (kotihoidon ja kuntoutuksen). Sairaaloita supistetaan ja yhdistetään, tavoitteena on saada muutama supersairaala, jotka toimivat vieläkin tehokkaammin ja nopeammin. Tanskassa on nähty, että ihmiset tulevat sairaalaan takaisin, jos kotihoito/kuntoutus ei toimi. Jos yhteistyö sairaalan kanssa on toimivaa, niin kotiutus toimii. Joillakin sairaaloilla on geriatriset tiimit. Osa tiimeistä myös käy asiakkaiden luona. Lisäksi on kuntia, joissa on erikoissairaanhoidon akuutteja tiimejä, ne huolehtivat huonokuntoisemmista potilaista. Teknologia on osavastaus haasteisiin. Jos 10 % haasteista ratkaistaan teknologialla, se tuo paljon helpotusta. Teknologia antaa parempaa laatua ja voi säästää myös selvää rahaa. Tanskassa on suunniteltu ja kokeiltu telelääketiedettä, jolloin esimerkiksi haavahoitopotilas lähettää puhelimella kamerakuvan haavastaan osastolle. Siten osastolta voidaan kommentoida tilannetta potilaalle suoraan eikä hänen tarvitse lähteä vastaanotolle. Omahoidon ja tiedonsiirtomahdollisuuksien avulla potilaat hakeutuvat sairaalaan vähemmän ja tämä säästää kustannuksia. Kansalaiset myös itse haluavat teknologiaa. Tavoitteena on vuoteen 2017 mennessä tehdä suunnitelmat telelääketieteen käytöstä (kunnat, alueet, valtio) seuraaville potilasryhmille: keuhkoahtaumaa sairastavat, haavahoitopotilaat, psykiatrinen apu erityisesti nuorille. Psykiatrian puolella on kokeiltu kognitiivista terapiaa videoyhteyden avulla. Tulokset ovat olleet hyviä. Yhä enemmän ja enemmän on suunnattava tehtäviä kansalaisille itselleen. Tarvitaan myös koulutettua henkilöstöä lisää, on suunniteltava digitalisointia sekä priorisoitava tehtäviä. Haasteena on saada kaikki työntekijät käyttämään teknologiaa ja sitoutumaan siihen. Lisätietoa: http://www.sosuaarhus.dk/social--og-sundhedshjælper-1052.aspx http://www.sosuaarhus.dk/social--og-sundhedsassistent-1059.aspx http://www.diw.de/documents/publikationen/73/diw_01.c.359021.de/dp1038.pdf http://www.sitra.fi/nr/rdonlyres/890189f3-c984-4fa8-baf6-36000fd48816/0/takingcareoftheelderly.pdf http://english.sm.dk/international/eu-presidency-2012/documents/social_policy_folder_dec2011.pdf

10 2. 2 Kööpenhaminan yliopisto, CEHA, 27.11.2012 University of Copenhagen 27.11.2012, Center for Healthy Aging, CEHA Lecture Training the frail body: An exercise of hope, PhD Louise Steel Thompson Kirjoittajat: Catja Mantere ja Monica Ståhls-Hindsberg On Tuesday afternoon we were given the opportunity to listen to an interesting lecture of a project at the University of Copenhagen, a presentation was held by PhD student Louise Steel Thomsen on a project which is part of CEHA. What is CEHA? Center for Healthy Aging (CEHA) is a research center at University of Copenhagen that focuses on interdisciplinary aging research for the advance of better health and reduced frailty. The multidisciplinary research programmes at the Center will investigate biomedical, social and psychological causes of healthy aging, and this knowledge will form the basis for new initiatives for both prevention and treatment. CEHA started 1.1.2009 and has 6 research programs 1) molecular aging, 2) neuroscience, 3) muscle matrix 4) body and life, 5) society, culture and health care and 6) health promotion and communication. The University looks at all areas of ageing. The presentation was of the project Training the frail body: An exercise of hope. Thomsen has worked on the project for two years and in the project she has followed 8 elderly for the past 1,5 years. She has visited them at home, churches, hospitals in order to look at and talk to them about their everyday life. She has been interviewing, testing, training and measuring the elderly. And she has done this always as a guest, never as a friend (although she admitted later on that many of the elderly had become good friends with her and that she did find it very hard to stop having contact with them). The elderly were over 65 years old and had been through an operation or some kind of long-term illness. The aim was to see how the society can help those elderly who has suffered of a long-term illness. The question that illness seemed to raise was who am I? The question was brought up because they had difficulties to see themselves and their bodies after a long-term illness. This group is difficult to help because they have lost their knowing of being healthy and Louise gave us the question to which she doesn t have an answer How can we help these people who are more fragile? Louise told us about a case study called Anna, a typical case. Anna belongs to the group of elderly who go up and down with different small diseases and symptoms. These diseases and symptoms will lead a person to the crises and the crises will become permanent in their lives. So the crises which come from being ill, becomes a constant being, they are never getting out of it. The elderly are both striving for improvement as well as they are talking about death. But mainly the elderly expresses hope, a wish to go back to the normality that is being me again! The elderly also started, due to crises, look at their bodies as a subject. For example: my leg is not as cooperative today or my back doesn t want what I want. Where elderly talks about hope, therapists work with goals. Therapists often succeed in turning the hopes into goals. Louise said that she didn t have answers yet, only questions. But to the question she asked in the beginning how can we help these frail elderly people she said that we still don t have answers. But by acknowledging these elderly, their thoughts and their problems; we are on the right way.

11 2.3 Bauneparken 28.11.2012, esittelijänä keskuksen johtaja Anni Anker Thomas Kirjoittajat: Sari Meskanen ja Leila Härtsiä Bauneparken. Kuva: Hannele Häkkinen Bauneparken sijaitsee Hillerødin kunnassa vajaan tunnin ajomatkan päässä Kööpenhaminasta. 48- paikkaisessa asumispalvelu/hoitokeskuksessa järjestetään päivätoimintaa kahdessa päivätoimintayksikössä, joista toinen on suunnattu muistisairaille. Päivätoimintayksiköt ovat avoinna arkipäivisin. Bauneparkenin johtaja on Anni Anker Thomsen, joka toimii myös yhtenä 13:sta sektorijohtajasta kunnassa. Sektorijohtajat toteuttavat palveluja kunnan poliitikkojen päättämien laatustandardien ja talousarvion mukaisesti. Hillerødin kunnassa on Bauneparkin lisäksi 5 hoitokeskusta, terveyskeskus, kotihoitoa, kuntoutustiimi. Kunnassa tehdään myös ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ja palvelutarpeen arviointeja. Ennaltaehkäisevä konsultti tekee ehkäisevän kotikäynnin ennen kuin ongelmia ilmaantuu. Kaikille 75 vuotta täyttäneille, jotka eivät saa hoito- tai käytännön palveluja, tarjotaan vuosittainen käynti kotona. Käynti on vapaaehtoinen ja keskustelu kestää noin tunnin. Ehkäisevällä kotikäynnillä voit keskustella asioista, jotka kuuluvat arkipäivään: terveys, hyvinvointi, turvallisuus, elämänlaatu ja ajatukset tulevaisuudesta, mutta myös iloista ja suruista, ongelmista ja vaikeuksista, jotka johtuvat usein ikääntymisestä. Jos tarvitsee neuvoja ja ohjausta, ennaltaehkäisevä konsultti auttaa esimerkiksi terveyskysymyksissä, asumisasioissa, aktiviteettitarjonnassa, tukimahdollisuuksissa ja muissa asioissa. Hillerødin kunnassa on 8100 yli 65-vuotiasta asukasta, heistä 18 % saa jonkinasteista apua. Hillerødin kunnassa on 350 hoitopaikkaa, joista 69 muistisairaille. Kuntaan on tulossa myös uusi hoitokeskus (180 paikkaa), jonka turvin kunta on arvioinut selviävänsä vuoteen 2020 asti. Väestön ikääntyminen ja muistisairaiden määrän kasvu sekä taloudellisten resurssien niukkuus ovat haasteita niin Hillerødissä kuin koko Tanskassa. Keskeisiä keinoja tähän haasteeseen vastaamisessa Anni Ankerin mukaan ovat: - uudet, luovat ajatukset ja toimintatavat tinkimättä palvelujen laadusta - analyysi koko ikääntyneiden hoidosta -> havaitaan riskit nopeasti ja ENNALTAEHKÄISTÄÄN! - monialainen yhteistyö ja kuntoutus - teknologian hyödyntäminen - työmenetelmien tehostaminen -> työntekijöiden osaamisen lisääminen - vapaaehtoistyö(n lisääminen)

12 Bauneparkenin toimintaperiaatteita Keskeisenä ajatuksena on, että Bauneparkenin hoitokotiin joutuminen ei merkitse eristäytymistä. Juhlia järjestetään usein, sillä talossa on juhlasali 150 henkilölle. Juhlasalin suurelta kankaalta seurataan myös kuninkaallisia juhlia tarkasti. Tavoitteena on mahdollistaa hygge, iloinen yhdessäolo, viihtyminen ja yhteinen toiminta kaikille. Päiväkeskuksessa kuntoutetaan muistisairaita myös tanssin avulla ( muistotanssit ). ELÄÄ ja ASUA -ympäristö: Tavoitteena on kodinomainen hoitokoti, jossa asukkaat osallistuvat toiminnan suunnitteluun. Kahdesti vuodessa järjestetään teemakokoukset omaisten ja asuntoyhtiön edustajien kanssa. Asukkaat ovat mukana aterioiden suunnittelussa. Ruokailutilanteet ovat tähtihetkiä asukkaille, niiden aikana keskustellaan yhdessä jokapäiväisistä asioista ja istutaan pitkään ja kiireettömästi yhdessä. Asukkaiden toiveet ja tarpeet otetaan huomioon arjen toiminnassa, asukas saa esimerkiksi nukkua pitkään ja syödä aamiaisen herättyään, eikä ketään herätetä aikaisin vastoin hänen omaa tahtoaan. Asukkaat osallistuvat myös päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa. Läheisestä päiväkodista käy kerran viikossa lapsiryhmä Bauneparkenissa. Silloin luetaan, piirretään ja lauletaan yhdessä, ja vanhukset kertovat lapsille vanhoista ajoista. Asukkaat voivat osallistua myös päiväkodin juhliin ja retkille. VISIONA on, että Bauneparken on mukava paikka asua ja tehdä työtä. Toimintasuunnitelma tehdään yhdessä asukkaiden ja työntekijöiden kanssa. Avoin vuorovaikutus talon sisällä ja ulospäin talosta on tärkeää. Asukkaita hoidetaan yksilöllisesti, mutta yhteisöllisyys on myös tärkeä arvo. Yhdessä käydään arvokeskusteluja. Avoimen viestinnän avulla on tarkoitus luoda paras mahdollinen työympäristö, joka johtaa hoivan ja hoidon laadun paranemiseen: mm. tapaturmien ennaltaehkäisy, hyvät ja monipuoliset ateriat, hyvät käytänteet hoivatyössä. Tavoitteena on myös houkutteleva työyhteisö, jossa on tilaa muutoksille ja jossa keskeistä on toisten huomioiminen ja joustaminen. Johdon rooli on näkyvä. Toimintaohjeet ovat selkeät ja konkreettiset ja niissä määritellään vastuuhenkilöt ja -alueet. Henkilöstö, toimintakäytänteet ja kustannukset Työntekijöitä Bauneparkenissa on n. 70. Vakituisia heistä on 62, lisäksi on 8-12 sijaista. Talossa on kaksi talonmiestä. Asukkaita on 48. Henkilöstöstä neljä on keittiötyöntekijöitä, mutta heille kuuluu myös siivoustyötä ja kodinhoitoa. Lämmin ruoka valmistetaan tuotantokeittiössä, muut ateriat valmistaa henkilökunta. Asukkaat voivat osallistua ruoan valmistukseen ja leipomiseen. Hoitajat ovat nimikkeeltään hoitoavustajia (1v 2kk kestävä sos.- ja terv.alan koulutus) tai hoitoassistentteja (koulutuksen pituus 1v 8kk). Sairaanhoitajia on kuusi. He osallistuvat myös hoitotyöhön. Heistä kaksi toimii henkilöstöhallinnossa yhdessä johtajan kanssa. Osa sairaanhoitajista on ns. resurssihenkilöitä, mikä tarkoittaa, että heillä on tietty erityisosaamisalueensa, kuten esimerkiksi kliininen neuvonantaja, dokumentaatiovastaava tai inkontinenssihoitaja. Hoito on ympärivuorokautista. Yöhoitajia on vuorossa kaksi. Talossa on neljä yksikköä, joissa kussakin 9-13 asukasta. Aamuvuorossa työskentelee 3-4 hoitajaa/yksikkö, iltavuorossa on 8 hoitajaa koko talossa (heistä 1 sh). Jokaisella asukkaalla on oma yhdyshenkilö ja oma sairaanhoitaja nimettynä.

13 Yhdyshenkilö on hoidon koordinoija ja huolehtii yhteistyöstä asukkaan, omaisten ja hoitokodin välillä. Kustannukset asukkaalle tulevat vuokrasta ja ateriamaksusta. Vuokra vaihtelee asunnon koon mukaan 6500-8500kr/kk, ateriamaksu on 3000kr/kk. Hoito on ilmaista, ja asukkaalle pitää jäädä käyttörahaa tietty summa kuukaudessa. Lääkkeet asukas maksaa itse. Asukkaalla on mahdollisuus saada vuokratukea. Bauneparkenin päivätoimintayksikön viihtyisä eteisaula. Kuva: Crista Porvali Bauneparkenin kodikkaat käytävät. Kuva: Crista Porvali

14 2.4 Grønnegadecentret, Hillerødin kunta 28.11.2012, esittelijänä keskuksen johtaja Bente Most Grønnegadecentret neljä halausta päivässä Kirjoittajat: Elina Varjonen, Marika Heimo ja Ida Jarnila Taustaa Olimme historian ensimmäiset suomalaiset vieraat keskuksessa, ja vastaanotto oli lämmin. Grønnegadecentret on Hillerødin kunnan ylläpitämä vanhusten aktiviteettikeskus. Toiminta on tarkoitettu yli 60-vuotiaille vanhuuseläkkeelllä oleville sekä osa-aika- tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleville Hillerødin kuntalaisille. Grønnegadecentretiin liitytään jäseneksi. Jäseniä on nykyisin 1575 ja määrä on kasvussa. Keskuksessa on jo melko täyttä, mutta ketään ei käännytetä pois. Jäsenyyttä vastaan voi osallistua keskuksen vapaaehtoisten järjestämään toimintaan. Palkattua henkilöstöä on vain kolme. Keskuksessa järjestetään paljon erilaista toimintaa, kursseja ja tapahtumia ikäihmisille. Vuonna 2012 on järjestetty esimerkiksi Aktiivisen seniorielon (Aktivt seniorliv) -kurssi. Kurssi on rantautunut Tanskaan Englannista ja USA:sta, jossa se on saavuttanut suuren suosion (Lifestyle Matters og Lifestyle Redesign). Historiaa Hillerødin kunta ylläpiti Grønnegadea täysin vuoteen 2008 saakka, mutta taloudellisen tilanteen kiristyessä keskus aiottiin sulkea. Keskuksen jäsenet kuitenkin sisuuntuivat tästä ja järjestivät mm. mielenosoituksen seniorikeskuksen puolesta. Kansalaisaktiivisuudella löydettiin ratkaisu, ja kunta lupasi antaa toiminnalle tilan sekä kustantaa toiminnasta kolmasosan. Vapaaehtoiset keräävät itse loput rahat toimintaan. Kriisi tiivisti vapaaehtoisten yhteenkuuluvuutta ja lopulta lujitti yhteisöä. Keitä varten keskus on? Kohderyhmänä ovat kaikki yli 60-vuotiaat, vanhin jäsenistä on noin 90-vuotias. Lähtökohtana on, että jokaisen pitää itse pystyä huolehtimaan itsestään. Keskus ei ole varsinainen hoivapaikka, eikä näin ollen mahdollista huonokuntoisten vanhusten osallistumista. Toki toisista pidetään huolta, esimerkiksi jos jostakusta ei ole kuulunut vähään aikaan, joku käy katsomassa, mikä tilanne kotona on. Yhteisö huolehtii toisistaan, mutta keskuksesta käsin ei tehdä vapaaehtoistyötä keskuksen ulkopuolelle. Vanhusneuvosto haluaisi, että uusia jäseniä etsittäisiin aktiivisesti. Keskuksella on viestintää ulospäin, kotisivut ja lehti, mutta suurin osa ikääntyneistä löytää keskuksen "puskaradion" avulla. Toiminnan periaatteena on, että ikääntyneen itse pitää astua kynnyksen yli ja avata keskuksen ovi. Sen jälkeen häntä tuetaan ja opastetaan aktiviteettikeskuksen toimintaan. Tavoitteet ja toiminta Tavoitteena on lisätä elämänlaatua ja ehkäistä ongelmia, painopiste on terveyttä edistävässä ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Arvoperustana on, että ikäihmisten pitää tulla nähdyiksi. Heidän pitää voida kokea olevansa hyväksyttyjä, arvostettuja ja osa yhteisöä. Grønnegadecentret tarjoaa ikäihmisille verkostoja samanikäisten kanssa, yhteistä tekemistä, mahdollisuutta käyttää omia vahvuuksiaan itsensä ja toisten hyväksi. Keskuksen tavoitteena on edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Monille aktiviteettikeskus on olennainen osa elämää ja "syy herätä aamulla". Ikäihmiset tulevat keskukseen tapaamaan ystäviä ja kohtalotovereita, jotkut esim. aviopuolison menettämisen jälkeen, jotkut lievittämään muuten vain yksinäisyyttä. Monille keskus on kuin toinen koti.

15 Aktiviteettikeskuksessa on tarjolla monenlaisia aktiviteetteja mm. tanssia, zumbaa (50 hlöä), kuntoilua, tuolijumppaa, kortinpeluuta (keskiviikkoisin 75 hlöä), biljardia, musiikkia, bingoa, petankkia, atk-opastusta, luentoja, iltaohjelmaa, muotinäytöksiä, konsertteja, retkiä, toimintaryhmiä, työpajoja ja yhteistä suunnittelua. Toisaalta keskukseen voi tulla myös pelkästään kahvittelemaan ja viettämään aikaa muiden kanssa. Keskuksen tilat ovat ns. monitoimitiloja eli tilat järjestellään aina toiminnan edellyttämällä tavalla ja tarvittavat välineet tuodaan toiminnan ajaksi ja viedään lähtiessä pois. Tämä mahdollistaa samojen tilojen käytön moneen eri tarkoitukseen ja toimintaan. Toimintaa järjestetään myös pihalla erityisesti kesällä, jolloin itse rakennetulla terassilla pidetään mm. suositut grillijuhlat. Vapaaehtoiset Toiminta perustuu ikäihmisten omaan aktiiviseen rooliin. Kukin tulee keskukseen omien toiveidensa, osaamisensa ja ideoidensa kanssa. Yksi vapaaehtoinen on perustanut gospelkuoron (erittäin suosittu), toinen tulee viikoittain pesemään salin pöydät, joku taas vetää äijien korttirinkiä ja toinen tekee pieniä talkkarin hommia. Kahvilan ylläpitoon osallistuu 40 henkilöä. Keskus toimii kuin hyvä koti, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja voi tehdä itselleen mielekkäitä asioita. Vapaaehtoisia ei aktiivisesti rekrytoida toimintaan, vaan heitä tulee mukaan oma-aloitteisesti. Keskuksessa on myös poikkeuksellisen paljon miehiä vapaaehtoisina. Monet jäsenet ovat sekä vapaaehtoisia että osallistuvat itse toimintoihin. Vapaaehtoisten "palkkana" antamastaan työpanoksesta keskukselle on yksi yhteinen juhla vuodessa, ja tämä on kirjattu myös keskuksen sääntöihin. Toiminnan resurssit Hillerødin kunta omistaa keskuksen ja vastaa rakennuksen ylläpidosta. Lisäksi se maksaa toimintakuluista kolmanneksen. Loput tuloista on kerättävä itse. Se tarkoittaa tilojen ulosvuokrausta, lehden julkaisemista, mainosten myyntiä, esiintymisiä, kahvitusten järjestämistä ym. Käytännössä vapaaehtoiset keräävät puuttuvat varat itse omalla työllään. Keskuksessa on palkattuna toiminnanjohtaja, kahvilan työntekijä siivooja (20h/vk) ja hallinnollinen työntekijä (4h/vk), joka maksaa laskut ja rekisteröi jäsenet. Kaikki muut työt tehdään vapaaehtoistyönä. Toiminnanjohtajan tehtävänä on taata puitteet toiminnalle ja yhdessä muiden työntekijöiden kanssa toimia yhdyssiteenä kuntaan päin. Toiminnanjohtajan tulee huolehtia myös siitä, että vapaaehtoisia on riittävästi, ja että toiminta vastaa ikäihmisten tarpeita. Grønnegadecentretin toimintaa voidaan minimissään pyörittää 100 vapaaehtoisen voimin. Nyt ringissä on aktiivisesti 150 vapaaehtoista. Keskusta johtaa hallitus, jonka kausi on 2 vuotta. Hallituksessa on 9 jäsentä ja poliittisesti valittu vanhusneuvoston 'tarkkailijajäsen'. Jokainen hallituksen jäsen on vastuussa omasta valiokunnastaan. Toimintakeskuksen jäsenmaksu on 200 kruunua (n. 28 euroa) vuodessa, ensi vuonna nousee 250 kruunuun. Periaatteena on, että jäsenmaksu tulee pitää niin alhaisena, että kaikilla on mahdollisuus päästä mukaan toimintaan. Lisäksi kuntosalin käytöstä veloitetaan 400 kruunua vuodessa. Tuloa saadaan myös varanhankinnan kautta, ja lisäksi Nordea ja Lions club ovat rahoittaneet keskuksen toimintaa. Jokin pieni perintökin on tullut. Toiminnan volyymin perustana on kuitenkin ikäihmisten vapaaehtoistyö. Aktiviteettikeskukselle on myös perustettu ystävyysjärjestö, jonka tarkoituksena on kerätä rahaa ja lahjoituksia toimintaan, mm. äänentoistolaitteet on hankittu lahjoituksena.

16 Hygge Kaikessa Grønnegadecentretin toiminnassa korostuu tanskalainen hygge. Miten se tehdään? Miten luoda puitteet, joissa ikäihmisten on mahdollista ottaa vastuuta itsestään ja toisistaan ja samalla luoda hyvää henkeä ja luottamusta? Toiminnanjohtaja tuo esille muuttuneen politiikan Tanskassa: keskimääräinen elinikä nousee ja ihmisten täytyy huolehtia itse itsestään. Yhteiskuntakin on kiinnostunut siitä, että kansalaiset ovat omatoimisia ja pysyvät terveinä ja aktiivisina. Aktiviteettikeskuksesta huokuu intoa ja innostusta. Ikäihmisille annetaan vapaus ideoida ja nämä ideat myös toteutetaan. Tällä hetkellä on suunnitteilla mm. risteily ja "kof-kentän" (golfin ja kroketin välimuoto) rakentaminen. Toiminnanjohtaja selvästi nauttii työstään, ja keskuksessa tapaamamme vapaaehtoiset Kirsten ja Bendt, ovat myös toiminnassa täysillä mukana. Kirsten kertoi, että hän ei ole ikinä tehnyt niin paljon töitä kuin nyt, mutta hän tekee mielellään vapaaehtoistyötä keskuksessa, koska saa siitä niin paljon sisältöä elämäänsä. Toiminnanjohtaja vitsailikin, että vapaaehtoiset eivät saa edes sairaslomaa eikä heitä voi irtisanoa. Sisään keskukseen pääsee, muttei ulos. Grønnegacentretin johtaja Bente Most (vasemmalla) sekä keskuksen vapaaehtoistoimijat Bendt ja Kristen. Kuva: Crista Porvali

17 2.5 Danske ᴁldreråd 29.11.2012, Tanskan vanhusneuvostojen kattojärjestö, esittelijänä pääsihteeri Marianne Lundsgaard Kirjoittaja: Pirkko Karjalainen Danske ᴁldreråd on Tanskan vanhusneuvostojen keskusorganisaatio kansallinen vanhusneuvosto, joka on luonteeltaan NGO. Sen sihteeristö sijaitsee Kööpenhaminassa. Vuonna 1996 säädettiin laki, jonka mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla vanhusneuvosto. Tätä ennen oli jo vapaaehtoisia neuvostoja. Tanskassa on nyt 98 kuntaa, joista jokaisessa kunnan koosta riippumatta - on vanhusneuvosto. Neuvostoissa on yhteensä noin 1000 jäsentä. Kuntien vanhusneuvostot ovat kansallisen neuvoston jäseniä. Tämän kansallisen neuvoston kautta toteutuu yhteys kansalliseen päätöksentekoon ja muihin kansallisiin NGO:hin. Tanskassa on paljon järjestöjä. Vanhusneuvostojen toiminnan pääpiirteet Kunnan vanhusneuvosto valitaan kunnallisvaalien yhteydessä olevilla vaaleilla, joissa jokaisella kunnan 60 vuotta täyttäneellä vakinaisella asukkaalla on äänioikeus ja voi myös olla ehdokkaana. Vanhusneuvoston tehtävänä on toimia yhdyssiteenä kunnan iäkkään väestön ja kunnallisten päättäjien välillä. Tanskan lain mukaan kunnanvaltuuston (City Council) tulee ennen päätöksentekoa konsultoida vanhusneuvostoa (Senior Citizens Council) kaikissa iäkkäitä kuntalaisia koskevissa asioissa. Tyypillisiä asioita ovat: perusterveydenhuolto, liikennesuunnittelu, kulttuuripolitiikka, vammaispolitiikka ja vanhuksille ja vammaisille tarjottavien julkisten palveluiden sisällön ja tason määrittely. Erittäin tärkeää on vanhusneuvoston mahdollisuus vaikuttaa kunnan budjettiesitykseen. Vanhusneuvostojen keskeisin tehtävä on tuoda käyttäjän ääni kuuluville päätöksenteossa ja suunnittelussa. Vanhusneuvostot ovat neuvoa antavia eivät päätöksentekoelimiä, mutta neuvostoilla on vaikuttamisvaltaa. Neuvoston jäsenet tuntevat ihmisten tarpeet. Toinen tärkeä alue on ikäihmisten omien voimavarojen ja kykyjen mobilisoiminen sekä yhteisön että ikäihmisten omaksi hyödyksi. Kunnat yleensä antavat jotakin tukea neuvostolle, esim. sihteeriapua ja mahdollisesti pientä taloudellista tukea. Jäsenille maksetaan pientä kokouspalkkiota, muuten toimitaan täysin vapaaehtoisesti. Vanhusneuvoston jäsenmäärä vaihtelee yleisimmin 8 14 välillä. Kööpenhaminan neuvostossa on 25 jäsentä, jotka ovat jakautuneet valiokuntiin. Kokouksia neuvostoilla on tavallisesti 1-2 kuukaudessa. Ainakin kaksi kertaa vuodessa on yhteiskokous kunnanvaltuuston kanssa ja usein kokouksia kunnan virkamiesten kanssa. Tanskan vanhuspolitiikasta ja vanhusten osallisuudesta Marianne Lundsgaard käsitteli laajassa esityksessään myös Tanskan vanhuspolitiikkaa yleisemmin. Maassa on toteutettu runsaasti erilaisia projekteja ja uudistuksia. Vanhustenhoitoon on myös panostettu taloudellisesti ja henkilöstömäärä on varsin suuri. Palvelut ovat (olleet) pääsääntöisesti maksuttomia asiakkaille. Tanskan valtion ja kuntien taloustilanne on kuitenkin heikentynyt, minkä vuoksi poliittiset linjauksetkin ovat muuttuneet. Kotipalvelussa on laadittu uusia standardeja avuntarpeen perustaksi ja mm. siivousavun saaminen on merkittävästi vähentynyt. Marianne Lundsgaard totesi, että 1980-luvun lopulla luodut hienot periaatteet (kuten itsemääräämisoikeus, valinnanvapaus ja oikeus kuntoutukseen) ovat edelleen hyviä, mutta ongelmana on nyt palvelunkäyttäjien erilaisuus. Valinnanvapaus sopii osaavalle ja valintoihin kykenevälle henkilölle, mutta ei yhtä hyvin

18 muistiongelmaiselle ja heikkokuntoiselle. Suureksi kysymykseksi näyttää nousevan: Kuinka huonossa kunnossa pitää olla saadakseen apua? Keskustellaan siitäkin, mikä on julkisen sektorin vastuu, miten paljon vastuuta voidaan sälyttää vapaaehtoisille ja mikä on ikäihmisen oma vastuu. 2.6 ᴁldremobiliseringen 29.11.2012, esittelijänä järjestön johtaja Gitte E. Olsen Kirjoittaja: Pirkko Karjalainen Ældremobiliseringen (The Association of Danish Senior Citizens, ADSC ) on kattojärjestö, johon kuuluu neljä itsenäistä valtakunnallista järjestöä. Niihin kuuluu yhteensä 1200 klubia ja yhdistystä, joilla on yhteensä 330 000 henkilöjäsentä. Jäseneksi voivat liittyä 60 vuotta täyttäneet. ADSC perustettiin vuonna 1992. ADSC saa Tanskan valtiolta taloudellista tukea projekteihinsa kuluvana vuonna noin 4,6 miljoonaa kruunua. ADSC on poliittisesti sitoutumaton organisaatio, jonka tarkoituksena on parantaa ikääntyneiden, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, olosuhteita. Toiminta perustuu yhteisille arvoille, mm. yhdenvertaisuuteen ja avoimeen dialogiin sekä yhteishenkeen. ADCS toimii kahdella tasolla eli vaikuttaen poliittisiin päätöksiin ja toteuttaen käytännön projekteja. Projektien avulla pyritään osoittamaan poliittisille päättäjille käytännön ratkaisuja siihen, miten asiat voidaan tehdä paremmin. ADSC:n projektien perustana on, että ikääntyneet auttavat vapaaehtoisesti toinen toisiaan. Osallistujat ovat iältään 60 +. Kaikissa projekteissa tavoitteena on parantaa ikääntyneiden elämää ja toimia yksinäisyyttä vastaan. Projektien käynnistysvaiheessa ADSC saattaa antaa jonkin verran taloudellista tukea ja myös kunnat voivat tukea. Seuraavassa lyhyesti kahdesta keskeisestä projektista. Seniors help Seniors seniorit auttavat senioreja - on ADSC:n laajin vapaaehtoisprojekti. Siinä noin 3000 vapaaehtoista auttaa 15 000 jäsentä tarjoten noin sataa erilaista avun muotoa aina tietokonepeleistä fyysisiin harjoitteisiin ja yhteisruokailuun. Kokemus tästä toiminnasta on osoittanut sekä vapaaehtoisten että apua saavien kokevan olonsa paremmaksi eli toiminta toteutuu iloksi ja hyödyksi. Telecentre-verkosto eli informaatioteknologia-taitojen opettamisprojekti, joka aloitettiin vuonna 1999. Näitä keskuksia on yhteensä 180 ja ADSC:n mukaan missään muussa maassa ei ole näin laajaa ikääntyneiden IT-taitojen kehittämishanketta. Noin 1000 henkilöä (60 +) opastaa noin 10000:tta muuta senioria vuosittain. Opastus on maksutonta. Tämä on todellista vertaistoimintaa. IT-taitojen omaksuminen on erittäin tärkeätä, sillä tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä Tanskassa noin 80 % kaikesta julkisen hallinnon ja kansalaisten välisestä yhteydenpidosta tapahtuu sähköisesti. ADSC on myös yhteistyössä teknillisten oppilaitosten kanssa, joiden opiskelijoita on kiinnitetty IT-keskusten teknisiksi tukihenkilöiksi. Tässä samalla kavennetaan sukupolvien kuilua. Keskustelussa kysyimme, onko vapaaehtoisia helppo saada mukaan toimintaan. Gitte E. Olsen totesi, että nykyään vapaaehtoisten löytyminen on vaikeampaa. Vapaaehtoiset eivät myöskään välttämättä halua sitoutua samaan toimintaa pitkiksi ajoiksi, vaan etsivät vaihtelua. Halutaan vapaaehtoisuutta omin ehdoin, ei sosiaalisena pakkona. ADSC kampanjoi aktiivisesti vapaaehtoistoiminnan puolesta. Keskustelussa nousi esille myös kysymys vapaaehtoisten ja ammattilaisten suhteesta, johon saimme vastaukseksi, että vapaaehtoiset eivät missään tapauksessa tee ammattilaisille kuuluvia töitä. Tiedustelimme myös, millä tavoin apua tarvitsevat ja vapaaehtoiset saavat yhteyden keskenään. Useimmiten yhteydenotto tulee kunnan kotipalvelun kautta taikka naapureilta ja tuttavilta. ADSC:llä on myös jollakin TV-kanavalla tiedotusta Seniorit auttavat senioreja -toiminnasta. Vapaaehtoisiksi haluavat haastatellaan ja pyritään selvittämään, että he toimivat järjestön arvojen mukaisesti.

19 Lisätietoa vierailukohteista: http://www.kl.dk/english/local-government-denmark/ http://healthyaging.ku.dk/ http://www.aeldremobiliseringen.dana4.dk/ http://www.hillerod.dk/ http://www.hillerod.dk/forborgere/pension_aeldre/plejecentre/bauneparken.aspx http://www.hillerod.dk/forborgere/pension_aeldre/aktiviteter_aeldre/groennegadecenter.aspx http://www.danskeaeldre.launch-it.dk/index.asp?artid=12044&activemenu=13472

20 3 Matkan osallistujat NIMI TYÖYHTEISÖ AMMATTINIMIKE Akkanen Päivi Itä-Helsingin lähimmäistyö ry, Helykoti palveluvastaava Ala-Jaakkola Kirsi Valli ry/yrjö ja Hanna-säätiö toimitusjohtaja Andersson Nils Stiftelsen Trygga åldringsbostäder r.f Konkordia hemmet hallituksen puheenjohtaja Anttila Marie Koillis-Helsingin lähimmäistyö, Milja ry toiminnanjohtaja Dufva Virpi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, Valli toiminnanjohtaja ry Heimo Marika RAY avustusvalmistelija Heinola Reija Vanhustyön keskusliitto ry ohjelmapäällikkö Helo Katja Vanhustyön keskusliitto ry ohjelmakoordinaattori Hietala Minna Nurmijärven Onnenkimpale RY palvelutalojen johtaja Häkkinen Hannele Kuntaliitto erityisasiantuntija Hämäläinen Riitta Itä-Helsingin lähimmäistyö ry, Helykoti vastaava hoitaja Härtsiä Leila Tampereen kaupunkilähetys ry, johtaja Petäjäkotikeskus Jarnila Ida RAY avustusvalmistelija Jussila Terhi Vanhustyön keskusliitto ry järjestöpäällikkö Juurola Ulla Lahden vanhusten asuntosäätiö puheenjohtaja Kaarni Leena Nurmijärven Onnenkimpale ry puheenjohtaja Kairesalo Liisa RAY tiedottaja Karjalainen Pirkko Vanhustyön keskusliitto toiminnanjohtaja Mantere Catja Kristinagården johtaja Meskanen Sari Tampereen kaupunkilähetys ry, vastaava sairaanhoitaja Petäkäkotikeskus Mäkinen Sanna Lahden vanhusten asuntosäätiö toiminnanjohtaja Porvali Crista Turun Ukkokotiyhdistys ry lähihoitaja Raitio Marja-Liisa Ravimäkiyhdistys ry mielenterveyshoitaja Rinne Alli Lahden lähimmäispalvelu ry puheenjohtaja Ståhls-Hindsberg Monica Stiftelsen Blomsterfonden i Helsingfors rf personalsansvarig Tams Lauri Turun Ukkokotiyhdistys ry lähihoitaja Taurama Helka Ravimäkiyhdistys ry mielenterveyshoitaja Tiittula Päivi Valli ry/käpyrinne ry toiminnanjohtaja Varjonen Elina RAY kehittämispäällikkö Westerlund Marianne Koillis-Helsingin lähimmäistyö, Milja ry palveluvastaava