JAKE hankkeen kehittämisrakenteen ohjaus ja tuki sekä arviointi Matti Tuusa & Sari Pitkänen arviointi- ja koulutusyksikkö 1
Ohjelma 2.4 JAKE-hankkeessa tehtävän kehittämistyön tukena Matti Tuusa & Sari Pitkänen arviointi- ja koulutusyksikkö 2
JAKE-hankkeen arviointi sekä kehittämisrakenteen ohjaus ja tuki n arviointi- ja koulutusyksikkö tuottaa JAKE-hankkeelle kehittämisrakenteen ohjauksen ja tuen sekä ulkoisen arvioinnin. Toteutus tapahtuu 2+2 periaatteella. Nyt on sovittu ensimmäisestä kahdesta vuodesta 2014-2015, jonka jälkeen optio 2016-2017. n asiantuntijat toimeksiannossa: Toimeksiannon vetäjä (yhteyshenkilö) arviointipäällikkö Henna Harju Projektipäällikkö Sari Pitkänen Vanhempi asiantuntija Matti Tuusa Projektipäällikkö Kimmo Terävä Toteutussuunnitelma on tehty vuosille 2014-2017, täsmennetään vuosittain. Sekä arviointi että kehittämisrakenteen ohjaus ja tuki toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa hanketoteuttajien kanssa. 3
Jake-hankkeen arviointi sekä kehittämisrakenteen ohjaus ja tuki 4
Tietolähteet Arviointiaineisto kirjalliset dokumentit (hankkeen raportit) kyselyt sidosryhmille (syksy 2014, kevät 2015) Kehittämistyön tuki teemaryhmätyöskentelyssä ja verkostopäivissä syntyvä kirjallinen materiaali (muistiot lähetetään osallistujille ja ne on saatavilla myöhemmin Jake-hankkeen sivustolta) 5
Aikataulu vuodelle 2014 ja ehdotus 2015 Vuosi 2014 Tammikuu Helmikuu Maalis-kuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinä kuu Vuosi 2015 (luonnos) Itsearviointityöpaja 2 Teematyöpaja 1 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Verkostotyöpaja 1 Kysely hanketoimijoil le Verkosto työpaja 1 Teematyöpaja 1 Teematyöpaja 2 Teematyöpaja 2 Kysely sidosryh mille Teematyöpaja 3 Kysely hanketoimijoille ja sidosryhmille Itsearviointityöpaja 1 (16.10) Mahdollinen kehittämisen tuki -osio Teema työpaja 3 Verkos totyöpaja 2 Joulukuu Verkostotyöpaja 2 Arvioin nin väliraportti 6
Toiminnan vaikuttavuus -> Visio, mihin pyritään? Tavoite -> Mitä tehdään, mikä on konkreettinen (tulosmittareilla osoitettavissa oleva) päämäärä? Toiminnan kohderyhmä -> Kenelle tehdään, ketä tavoitetaan? Toimenpiteet ja keinot -> Miten tehdään, millä keinoilla tavoitteeseen pyritään? Mitä tuloksia saadaan aikaan -> 7
VUOSI PAINOPISTE- ALUE 2014 Haluttujen tulosten ja yhteisen tahtotilan määrittely 2015 Arviointityökalujen määrittely ja hankkeen toimeenpanon tukeminen ITSEARVIOINNIN TUKI Määritellään arvioinnissa - hyödynnettävät tavoite- ja tulosindikaattorit. Seurannan menetelmien ja välineiden täsmentäminen ja yhdenmukaistaminen hankekumppaneiden kesken. ULKOINEN ARVIOINTI Käynnistetään tiedonkeruu ja arvioidaan tavoitteiden asettamisen onnistuneisuutta. Arvioidaan hankkeen käyttämien keinojen toimivuutta ja osuvuutta eli toimeenpanon onnistuneisuutta. Esitetään suosituksia hankkeen toimeenpanon ja tuloksellisuuden kehittämiseksi. KEHITTÄMISRAKENTEEN OHJAUS JA TUKI Verkoston osallistumiseen liittyvien vastuiden, pelisääntöjen ja hyötyjen määrittäminen. Hankekumppanuuden tukeminen sekä verkoston erityisosaamisten tunnistaminen ja ohjaaminen hankekokonaisuuden kannalta järkevästi. Hankekumppaneiden vertaisoppimisen tukeminen. 8
VUOSI PAINOPISTE- ALUE 2016 Keskeisten tulosten ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja edelleen kehittäminen 2017 Keskeisten tulosten ja hyvien käytäntöjen jalkauttaminen ja juurruttaminen ITSEARVIOINNIN TUKI Tulosten hahmottelu, jäsentely ja koostaminen teemakohtaisesti ja hankekokonaisuuden näkökulmasta. Pohditaan keinoja hankkeen tulosten juurruttamiseksi. ULKOINEN ARVIOINTI Arvioidaan hankkeen tuloksia ja siihen vaikuttavia edistäviä ja hidastavia tekijöitä. Käynnistetään hankkeen juurruttamisen edellytysten arviointi. Arvioidaan hankkeen lopputuloksi sekä niiden vaikuttavuutta ja kestävyyttä. KEHITTÄMISRAKENTEEN OHJAUS JA TUKI Hankekumppaneiden ja niiden sidosryhmien osallistaminen hyvien käytäntöjen tunnistamiseen. Verkoston eri toimijat pystyvät arvioimaan lupaavia käytäntöjä monipuolisesti, useista eri näkökulmista. Verkoston osallistaminen keskeisten tulosten tunnistamiseen on tärkeää, koska tällä tavalla heitä voidaan hyödyntää juurruttamis- ja jalkauttamistyössä. Verkoston osallistaminen tulosten ja hyvien käytäntöjen jalkauttamiseen ja juurruttamiseen. Hankkeen jälkeisestä työnjaosta, vastuista ja yhteistyöstä sopiminen. 9
Teemaryhmien ja verkostopäivien tapaamiset 2014 Teemaryhmistä tiedottaminen ja perustaminen 2.-3.4. 1. verkoston kehittämispäivä: teematyöskentelyn käynnistys 1. Kokoontuminen: Teemaryhmien tavoitteet 10.6. aamupäivä: terveys ja iltapäivä: kylähyvinvointi 11.6. aamupäivä: vapaaehtoistyö ja iltapäivä: monikulttuurisuus. 2. Kokoontuminen: Teemaryhmien toimijat (verkostot) 27.8. aamupäivä: kylähyvinvointi ja iltapäivä: monikulttuurisuus 28.8. aamupäivä: terveys ja iltapäivä: vapaaehtoistyö 3. Kokoontuminen: Teemaryhmien tavoitteiden saavuttamisen keinot (verkostot ja työmuodot) 5.11. aamupäivä: terveys ja iltapäivä: kylähyvinvointi. 6.11. aamupäivä: vapaaehtoistyö ja iltapäivä: monikulttuurisuus. 2.-3.12.2014 2. verkoston kehittämispäivä. Teemana: Järjestöjen ja julkisen sektorin välinen sekä järjestöjen välinen yhteistyö ja verkostotyöskentely 10
Keskustelukysymyksiä 1. Jakaudumme kolmeen ryhmään, jossa keskustellaan seuraavista kysymyksistä: Millaista kehittämis- ja yhteistyötä alueella kaivataan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi? Millaisella rakenteella terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä kannattaa tehdä? Tarvitaanko tulevaisuudessa järjestöjen hyvinvointityön vaikuttamis- ja kehittämisrakennetta? Mikä on JAKE-hankkeessa tehtävän kehittämistyön suhde muuhun alueen järjestötoimintaan? (mm. Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE, maakuntastrategiaan kirjattu järjestöyhteistyö, järjestöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin tuottamisessa.) 2. Keskustellaan yhdessä heränneistä ajatuksista. - esille tulleista asioista keskustellaan tarkemmin myös seuraavana päivänä teemojen näkökulmasta teemaryhmien tapaamisen yhteydessä. 11
Koostetta pienryhmissä käydystä keskustelusta Keskustelussa tuli esille a) järjestötoiminnan kehittämiseen liittyviä asioita (mm. työhönohjaus, tukipalvelut), b) ruohonjuuritason toimintaan ja vapaaehtoistoimintaan (mm. työpaikkojen rooli, nuorten osallistaminen), c) kunta- ja järjestöyhteistyöhön (kumppanuus, yhteiset koulutukset ja foorumit, pysyvämpiä rakenteita, erilaisten tahojen osallistaminen samoihin ryhmiin) sekä c) uudenlaisia järjestöjen toimintamuotoja (mm. palvelupisteet, kummit) 12
Millaista kehittämis- ja yhteistyötä alueella kaivataan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi? Järjestöjen välinen yhteistyö: terveysyhteistyö: avoin mieli -> mahdollisuus, lisäresursseja Case Kontiolahti: herääminen ja avaaminen mitä on jo. Keski-ikä 73 v: liikkumisen aktivoiminen. Joulupata. Saattaja liikuntaryhmiin. Kylillä ikäihmisiä ja omaishoito -> tehtäviä: sairaan- ja terveydenhoidollisia, hyvinvointi. Kylätalkkari: hyviä kokemuksia. Kulttuurikummi: liikuntakummin esim. keilaaminen. Jokaiselle oma juttu, pääasia että liikkuu Ulkopuolelle jäämisen vaara Nuoria mukaan: atk-kummin (oppilaitokset) Järjestetään kuntakumppani? Palvelun tarjoamista, terveys- ja sosiaalipalvelut Vapaaehtoistoiminnan koordinointi Viestintään liittyvät kysymykset. yhteistyö kunnassa olevien kanssa Ei kannata keksiä pyörää uudestaan Ruohonjuuritason tuki Toimijoiden mukaan saaminen: paikallisten jännitteiden poistaminen Halutessaan saa ottaa kantaa -> rakenne Kumppanuus alusta asti kehittämistyössä 13
Millaista kehittämis- ja yhteistyötä alueella kaivataan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi? Alueen tarpeet Maakuntapäivät Etelä-Savo, Pohjois-Savo Eri järjestöjen tiiviimpi yhteistyö liikunnan saralla: esim. VAU vammaisurheiluliitto Yhteistä koulutusta esim. järjestön käytännön toimintaan Terveysmessut, eri järjestöt esittelevät toimintaansa Mahdollisimman erilaiset yhdistykset tekemään yhteisiä tapahtumia ym. Parafest -> olisiko uutta kokoonpanoa > erilaiset kombinaatiot, joiden kautta eri järjestöt voivat tutustua Teemaviikkoja ja teemapäiviä on jo, mutta niitä voi kehittää edelleen ja ottaa mukaan uusia toimijoita Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen avainasemassa johtaminen ym. Kuinka saada ammattijärjestöt ja vapaaehtoisjärjestöt kohtaamaan paremmin? Arkipäivän toiminnanki Kiitos toimijoille, yhdessä sopiminen tukipalvelut 14
Millaisella rakenteella terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä kannattaa tehdä? Tarvitaanko tulevaisuudessa järjestöjen hyvinvointityön vaikuttamis- ja kehittämisrakennetta? Sitouttaminen (alussa miksaus), kimppakyydillä: 6 liikuttajaa (Kunnasniemi) Vuosisuunnitelma, pitkäjänteisyys SPR, MLL ja Kontiolahden Ystävän kammari lapset (isovanhemmat mukana) Kummius jatkuvuus, yhteiskohtaaminen Nuoria mukaan -> nörtti meni muualle näkemään, että on tärkeä Vaikuttamis kehittämisrakennetta: urautuminen -> piikki takapuoleen/elinkaari 1) toimijat, 2) toiminta vaikuttavaaa, 3) mittarit Foorumit: kansan ääni ruohonjuuritasolla kokemuksellisuus Kylän voimavarapuu Itsehoitopisteet: autetaan, tuetaan Yksi elämä (sydän, nivel, kehon kieli) Työelämä vie mehut: yrittäjät lahjoittaisivat työaikaa järjestötyöhön kummi -> hyöty? verotus? Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelma Järjestötyöntekijöille työnohjaus opiskelijoiden työpaja, talousneuvonta, foorumit. byrokratia, rahoitusmahdollisuudet, puheenjohtaja, viestintä -> ei uskalleta tulla yhdistykseen Terveysjärjestöjen yhteistyö pois elinkohtaisista järjestöistä 15
Millaisella rakenteella terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä kannattaa tehdä? Tarvitaanko tulevaisuudessa järjestöjen hyvinvointityön vaikuttamis- ja kehittämisrakennetta? Järjestöfoorumit? -> kumppanuuksien vahvistaminen Tilakysymykset ym. Joku rakenne on jatkossa tarpeen Kiertävä pysäkki ym. Asenteet kuntoon Yksi asia kerrallaan Hyvä, että liitot mukana Yhdistystoiminnan muutokset -> sitoutuminen, uusien toimintojen avaaminen Vapaaehtoiset -> tiedotus Koulutusyhteistyö ja sen koordinointi Tukeminen, työnohjaus ja virkistys Yksi paikka, josta löytyisi vapaaehtoisia Miten järjestöjen ääni kuuluu kuntiin? Rakenteiden vahvistaminen: neuvotteluväylän raivaus, olla mukana suunnitteluvaiheessa, lain tuntemus järjestöihin paremmaksi, yhdistysten vaikuttaminen yhdessä, teemaryhmiin kattavat edustus: laaja-alaisuus, edustuksellisuus, yhdistyssektoreiden edustuksellisuus: edustajat tiedoksi kuntiin 16
Mikä on JAKE-hankkeessa tehtävän kehittämistyön suhde muuhun alueen järjestötoimintaan? (mm. Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE, maakuntastrategiaan kirjattu järjestöyhteistyö, järjestöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin tuottamisessa.) JANE/JAKE? Uudet JANEn työryhmät -> JAKEn teematyöryhmät JAKE on mahdollistaja Järjestöstrategian päivitys? JAKEn resurssit Lähiterveyspistepalvelut yhteistä vaikuttavuutta lähipalveluiden säilyttämiseksi Kansalaisten äänitorvi Ennaltaehkäisevän työn näkeminen -> järjestöjen kuuleminen -> rakenteet Jalkautuvia palveluita foorumitoiminta Vaikuttaminen suunnitteluvaiheessa Kanava kumppanuushankkeiden löytymiselle yhteistyön paikkojen löytymiselle Yleinen keskusteluyhteys kunnan ja järjestöjen välillä -> kuntarakenteissa automaatio -> hyödyn kirkastaminen, palvelunkäyttäjän kuvaileminen Järjestöjen ääni: esimerkkien tuonti järjestökentältä strategioihin JAKE koostaisi eri asiantuntijoita -> mistä järjestökentän asiantuntijuus löytyy? Organisaatiotasolla - mitä osaamista tarvitaan. Tieto vietävä kuntiin, mistä järjestötieto löytyy? JAKE täydentävä ja kokoava Alkukartoitus olemassa olevista malleista Tiedottaminen 17
Ohjelma 3.4.2014 Miksi teematyöryhmiä tarvitaan ja miten ne toteutetaan? Matti Tuusa & Sari Pitkänen arviointi- ja koulutusyksikkö 18
JAKE-verkoston teematyöryhmät Teemaryhmätyöskentely on JAKE-kehittämisrakenteen keskeinen väline luoda järjestö- ja kansalaistoiminnan alueellinen toimintamalli hyvinvoinnin edistämiseksi Teemaryhmät rakentuvat seuraavien teemojen ympärille: Terveys Monikulttuurisuus Vapaaehtoistoiminta Kylähyvinvointi 19
JAKE-verkoston teematyöryhmät Teemaryhmien työskentelyyn osallistuu kunkin teeman keskeisiä asiantuntijoita Pohjois-Karjalan alueelta Avainasioita töskentelyssä ovat: kokemusten vaihto yhteistoiminnallinen oppiminen vertaisoppiminen yhteiskehittäminen Teemaryhmien avulla tehdään konkreettista kehittämistyötä ja osallistetaan alueen keskeisiä toimijoita Teemaryhmät toimivat vuoropuhelussa laajemman kehittämisrakenteen kanssa verkoston kehittämispäivät Teemaryhmien työskentelyn tavoitteita ja työskentelytapoja arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti siten, että työskentely tukee JAKE-kehittämisrakennetta ja että osallistujat myös itse kokevat hyötyvänsä työskentelystä 20
Teematyöryhmien tavoitteet Vuonna 2014: Verkostoon osallistumiseen liittyvien vastuiden, pelisääntöjen ja hyötyjen määrittäminen Tavoitteet; toimijat; työmuodot, joiden avulla edistetään tavoitteiden saavuttamista Vuonna 2015 Hankekumppanuuden tukeminen sekä verkoston erityisosaamisten tunnistaminen ja ohjaaminen hankekokonaisuuden kannalta järkevästi. Hankekumppaneiden vertaisoppimisen tukeminen 21
Teematyöryhmien tavoitteet Optiovuosi 2016 Hankekumppaneiden ja niiden sidosryhmien osallistaminen hyvien käytäntöjen tunnistamiseen. Verkoston eri toimijat pystyvät arvioimaan lupaavia käytäntöjä monipuolisesti, useista eri näkökulmista. Verkoston osallistaminen keskeisten tulosten tunnistamiseen on tärkeää, koska tällä tavalla heitä voidaan hyödyntää juurruttamis- ja jalkauttamistyössä. Optiovuosi 2017 Verkoston osallistaminen tulosten ja hyvien käytäntöjen jalkauttamiseen ja juurruttamiseen. Hankkeen jälkeisestä työnjaosta, vastuista ja yhteistyöstä sopiminen. 22
Teematyöryhmien työskentelytavat ja n rooli teemaryhmätyöskentelyssä Teemaryhmien työskentelytavat Kukin teemaryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa (1/2 päivän työpaja), Lisäksi kaksi kertaa vuodessa järjestettävien kaksipäiväisten verkoston kehittämispäivien jälkimmäinen päivä mahdollistaa teemaryhmien yhteisen tapaamisen, työn tulosten jakamisen ja yhteisten kehittämistavoitteiden asettamisen Teematyöpajat ovat avoimia tilaisuuksia, joihin voi osallistua oman tilanteen salliessa. Teemaryhmät voivat täydentää osallistujajoukkoaan, ja kutsua mukaan eri teemojen asiantuntijoita Jotta työskentely etenee tavoitteellisesti, jokaisen teematyöryhmän kokoontumisen jälkeen päätetään siitä, keiden tulisi vähintään olla paikalla. Työskentelyn suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta tuetaan jokaiseen kokoontumiseen liittyvän ennakkotehtävän avulla 23
Teematyöryhmien työskentelytavat ja n rooli teemaryhmätyöskentelyssä n rooli: Kokoonkutsujana ja tilojen järjestäjänä toimii JAKE-hanke, Päävastuu teemaryhmätyöskentelyn sisällöllisestä toteutuksesta on llä fasilitaattorin rooli toimii yhteisen työskentelyn moottorina ja sisällön tuottajana oman teemoihin liittyvän substanssiosaamisensa pohjalta sparraajan ja keskusteluttajan rooli. Nostaa yhteiseen keskusteluun keskeisiä kehittämisteemoja, syventää niitä teematyöryhmissä ja tukee yhteisen näkemyksen syntymistä verkostotyöpajoissa kehittämistyön asiantuntijan, jäsentäjän ja tukijan rooli. Suunnittelee yhdessä JAKE-hankkeen kanssa, keitä asiantuntijoita kannattaisi osallistaa mukaan teemaryhmiin ja verkostotyöpäiviin. 24
Kysymykset 3.4.2014 työskentelylle: Verkoston vastuut, pelisäännöt ja hyödyt 1. Tavoitteena on tuottaa Itä-Suomeen terveyttä ja hyvinvointia järjestöjen yhteistyönä. Onko tämä tavoite se, johon kannattaa tähdätä? Jollei ole, niin mikä olisi parempi? Valitkaa 1-3 keskeistä päämäärää, johon tähdätään yhdessä. 2. Mitä tarvitaan Itä-Suomessa? Mikä olisi hyödyllistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa organisaatioillenne? Mainitkaa 3. keskeistä tarvetta. 3. Keiden tulisi kuulua teematyöryhmiin? Mainitkaa 3. keskeistä tahoa. 4. Mitä muita teemaan liittyviä verkostoja ja kehittämistyötä on käynnissä? Mitkä ovat eri verkostojen ja toiminnan suhteet ja työnjaot? Laatikaa listaus asioista, joita tulee huomioida kehittämistyössä. 25
Kysymykset 3.4.2014 työskentelylle: Verkoston vastuut, pelisäännöt ja hyödyt 5. Valmistautukaa yhteiseen koontiin, jossa jokainen ryhmä kertoo käydyistä keskusteluista. Yhteistä koontia varten kokoonnumme klo 13.30-14.00 kokoustila Minervaan Koonnin pohjalta päätetään teemoista, joiden käsittelyä jatketaan kesäkuun teematyöpajoissa. 6. Teemme kesäkuun työpajaa varten ennakkotehtävän toukokuussa. Toivomme teemaryhmien jäsenten vastaavaan ennakkotehtävään ja palauttavan sen 1.6. mennessä. 26
Teemaryhmien kokoontumispaikat 3.4. Teemaryhmä 1: terveys kokoustila, Vellamo Teemaryhmä 2: monikulttuurisuus, kokoustila Mercurius Teemaryhmä 3: vapaaehtoistoiminta, kokoustila Jupiter Teemaryhmä 4: kylätoiminta, kokoustila Viktoria 27
Kiitos! 28