Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Mistä laskutetaan? 1) Kiireellinen hoito (ThL 50 ) Myös opiskelijalle erikoissairaanhoidon yksikössä annettu kiireellinen hoito sekä muualla kuin opiskelupaikkakunnalla annettu kiireellinen hoito (ThL 17 ) 2) Vapaa valintaoikeus (ThL 47 ja 48 ) (dia 2) 3) Kouluterveydenhuolto: vain erikoistutkimukset ja niiden matkakustannukset (ThL 16 ) 4) Puolustusvoimille tuotetut terveyspalvelut (ThL 71 ja 72 ) 1) Terveyspalvelut Lastensuojelulain nojalla sijoitetulle (ThL 69 2 mom) 2) Opiskeluterveydenhuolto tilanteessa, jossa työharjoittelu muualla kuin opiskelupaikkakunnalla 3) Sairaanhoidon täyskustannuskorvaus liikenne- tai tapaturmavakuutuksen perusteella 4) Henkilöt, joilla ei ole kotipaikkaa Suomessa - Kaikki julkinen terveydenhuolto (dia 4) - Vain lääketieteellisesti välttämätön hoito (dia 5) - Hoitoon hakeutuminen (dia 6) Mitä laskutetaan kotikunnalta? 1) Todelliset kustannukset (ThL 58 ) 2) Todelliset kustannukset (ThL 58 ) 3) Todelliset kustannukset (ThL 58 ) 4) Todelliset kustannukset (ThL 58 ), kutsuntatarkastuksista 50 % Mitä laskutetaan muualta? 1) Todelliset kustannukset siltä kunnalta, jossa lastensuojelun tarve on syntynyt (ThL 69 3 mom) 2) Todelliset kustannukset opiskelupaikan sijaintikunnalta (ThL 17 ja 58 ) 3) Todelliset kustannukset vakuutusyhtiöltä (AsiakasmaksuL 13a ) 4) Valtion korvaus Kelan kautta
Vapaa valinta 47 48 pykälien tulkinta laskutuksen kannalta PERUSTERVEYDENHUOLTO Valintaoikeus koskee vain hoitosuunnitelman mukaista hoitoa (47 :n 2 mom)» valintaoikeuden käytöstä on ilmoitettava 3 viikkoa etukäteen sekä sille terveysasemalle, josta palveluja aiotaan käyttää, että myös koti - terveyskeskukseen» Kunnan järjestämisvelvollisuus (ja samalla laskutusoikeus) koskee vain hoitosuunnitelman mukaista hoitoa Valintaoikeus ei koske koulu-, tai opiskeluterveydenhuoltoa, kotisairaanhoitoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Vuoden 2014 alusta alkaen valintaoikeus laajenee, ei rajoitu hoitosuunnitelmaan. ERIKOISSAIRAANHOITO Valintaoikeus koskee erikoissairaanhoidossakin vain hoitosuunnitelman mukaista hoitoa(47 4-5 mom) Asiakkaalla on oikeus yhteistyössä lääkärin kanssa valita hoitopaikka ERVA-alueella (kieli- ja erityisperustein myös muualta) Vuoden 2014 alusta alkaen valintaoikeus laajenee, ei rajoitu hoitosuunnitelmaan eikä ERVA-alueeseen.
Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto sisältää» Terveystarkastukset» Terveydenhuoltopalvelut» Perusterveydenhuollon sairaanhoitopalvelut (ml opiskelupaikkakunnalla annettu kiireellinen hoito perusterveydenhuollossa) Opiskeluterveydenhuolto sijaintikunnan järjestämisja kustannusvastuulla» Pois lukien lastensuojelulain perusteella sijoitetut, joiden terveydenhuollon kustannuksista vastaa se kunta, jossa lastensuojelun tarve on syntynyt Opiskelterveydenhuolto ei sisällä» Muualla kuin opiskelupaikkakunnalla annettua kiireellistä hoitoa» Erikoissairaanhoitoa Näistä voidaan laskuttaa kotikuntaa tai sairaanhoitopiiriä
Valtion korvaukseen oikeuttavat tilanteet kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-oikeuteen perustuen kaikki julkinen terveydenhuolto Kenestä voi laskuttaa Kelan kautta valtion korvauksen? A. Alla luetelluilla henkilöryhmillä ei ole kotikuntaa Suomessa. Heille kuuluu kaikki julkisen terveydenhuollon palvelut (ikään kuin olisivat kunnan asukkaita) 1) Toisesta EU-/ETA- maasta tai Sveitsistä Suomeen muuttanut henkilö, joka on työskentelyn kautta Suomessa sairausvakuutettu 2) Suomeen yli vuodeksi lähetetty työntekijä ja hänen perheenjäsenensä 3) Toisen EU-/ETA -maan tai Sveitsin lipun alla purjehtivassa aluksessa työskentelevä, jos asuu Suomessa 4) Rekka-auton kuljettaja tai rajatyöntekijä, joka asuu Suomessa ja työskentelee toisessa EU-/ETA-maassa tai Sveitsissä toimivan yrityksen palveluksessa 5) Euroopan unionin sinisen kortin haltija, jolla on Suomessa voimassa oleva työsuhde. 6) Suomessa työskentelevä rajatyöntekijä (ja perheenjäsenet), jotka asuvat toisessa EU-/ETA-maassa tai Sveitsissä 7) Quebecistä : - Suomeen lähetetty työntekijä ja tämän perheenjäsenet ilman aikarajausta - Suomessa tilapäisesti oleskeleva, joka työskentelee Suomessa ja mukana seuraavat perheenjäsenet - Suomessa oppilaitoksen kirjoilla olevat ja mukana seuraavat perheenjäsenet - Suomessa tutkijana (PhD:n suoritettuaan) ja mukana seuraavat perheenjäsenet - Suomessa collegen tai yliopiston koulutusohjelmaan kuuluvaa harjoittelua suorittavat ja mukana seuraavat perheenjäsenet 8) Australian diplomaattisen edustuston ja konsulaatin henkilökuntaan kuuluva ja hänen perheenjäsen B. Seuraavien henkilöryhmien osalta edellytetään lisäksi, että he eivät ole työskentelynsä kautta Suomessa sairausvakuutettuja. Heille kuuluu kaikki julkisen terveydenhuollon palvelut (ikään kuin olisivat kunnan asukkaita) 1) Kokonaan/huomattavan osan työstään suomalaisen kuljetusliikkeenpalveluksessa työskentelevä rekka-auton kuljettaja, joka asuu toisessa EU-/ETA-maassa tai Sveitsissä 2) Lentohenkilökuntaan kuuluva työntekijä, jolla on kotiasema Suomessa 3) Suomessa asuva rajatyöntekijä, joka työskentelee toisessa EU-/ETA-maassa tai Sveitsissä (vaikka olisi kotikunta) 4) Eläkkeensaaja, jolla on Suomessa kotikunta, mutta jonka sairaanhoidon kustannuksista vastaa toinen EUlainsäädäntöä soveltava maa. Myös edellä mainitun eläkkeensaajan Suomessa asuva perheenjäsen, joka ei itse työskentele tai ole eläkkeensaaja (1.5.2015 lukien)
Valtion korvaukseen oikeuttavat tilanteet kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-oikeuteen perustuen vain lääketieteellisesti välttämätön hoito Kenestä voi laskuttaa Kelan kautta valtion korvauksen? B. Ns. kotikunnattomat (ei kotikuntaa Suomessa), joille kuuluu vain lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito, mikäli henkilö on esittänyt hoito-oikeustodistuksen. Ei kuitenkaan, jos hakeutunut Suomeen hoitoon. 1) Toisesta EU-/ETA -maasta tai Sveitsistä: hoito-oikeustodistukseksi käy ainoastaan eurooppalainen sairaanhoitokortti eli EHIC tai sen väliaikaisesti korvaava todistus eli ns. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin korvaava todistus asiakirja ko. maan kielellä (pl. Iso-Britannia, jonka osalta riittää osoitetiedot Iso-Britanniassa + minkä tahansa maan passi; ei kuitenkaan kanaalisaarten Man, Guernsey, Alderney, Herm, Jethou, Sark tai Jersey passi) - turisti - Suomeen alle vuodeksi lähetetty työntekijä ja hänen perheenjäsenensä - rajantyöntekijän perheenjäsen - eläkkeensaaja 2) Sopimusmaasta - asuu toisessa Pohjoismaassa: hoito-oikeustodistukseksi käy eurooppalaisen sairaanhoitokortin/sen väliaikaisesti korvaavan todistuksen lisäksi vakituinen asuinosoite kyseisessä Pohjoismaassa + asuinvaltiossa hyväksyttävä henkilöllisyystodistus (esim. minkä tahansa maan passi tai esim. kuvallinen pankkikortti Ruotsissa tai sairausvakuutuskortti Tanskassa) Huom. Voidaan laskuttaa myös sairaalasiirrosta toiseen Pohjoismaahan; mikäli kuitenkin kyseessä ambulanssilento, toimitettava kirjallinen selvitys Kelan Kymenlaakson kv-tilitysyksikköön ennen lennon järjestämistä - asuu Australiassa (pl. diplomaattisen edustuston/konsulaatin henkilökunta): Australian tai muun maan passi, jossa rajoittamaton asumisoikeus Australiassa + osoitetiedot Australiassa - opiskelee/tutkii tai tekee työtä Quebecissä: hoito-oikeustodistukseksi käy ainoastaan Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa asiakirja Kelasta Huom. Ei koske turisteja
Valtion korvaukseen oikeuttavat tilanteet kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-oikeuteen perustuen Kenestä voi laskuttaa Kelan kautta valtion korvauksen? C. Henkilö saanut EU- / ETA maasta tai Sveitsistä ennakkoluvan (lomake E112 tai S2) - ei velvoita Suomen julkista terveydenhuoltoa ottamaan potilasta hoidettavaksi - potilas hoidetaan samoin lääketieteellisin perustein kuin maassa asuvat (esim. asettaminen hoitojonoon) - ei varsinainen valtionkorvaus, sillä Kela laskuttaa kustannukset ennakkoluvan myöntäneeltä valtiota ja korvaa hoitokustannukset hoidonantajalle, vasta kun tämä valtio on maksanut kustannukset Kelalle - muutoin samantyyppinen menettely, edellyttää, että julkinen terveydenhuolto lähettää lomakkeella Y 31 tiedot ennakkoluvan perusteella aiheutuneista hoitokustannuksista Kelaan