POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa
POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt varmasti erilaisia tuntemuksia ja kysymyksiä. Tämän lehtisen tarkoituksena on antaa tietoa keskenmenosta sinulle ja perheellesi. Loppuun on myös liitetty yhteystietoja tukea antavista tahoista. Keskenmeno on kyseessä, kun sikiön kehitys on pysähtynyt ja sikiö on menehtynyt. Arviolta 10 15 % raskauksista keskeytyy. Raskaus voi keskeytyä hyvin alkuvaiheessa, kun kuukautiset ovat vain vähän myöhässä. Tällöin keskenmeno tapahtuu ilman oireita tai kuukautiset ovat normaalia runsaammat ja kivuliaammat. Arvioidaan, että jopa puolet hedelmöityksistä päätyy tällaiseen tilanteeseen. Yleensä keskenmenot tapahtuvat ennen 12. raskausviikon täyttymistä. Yleisin alkavan keskenmenon merkki on kirkas verinen vuoto kohdun pyrkiessä tyhjentymään. Vuotoa seuraa supistuksen kaltaiset alavatsakivut ja ristiselkäsärky.
POTILASOHJE 3 (7) Keskenmenoon voi olla monia syitä Usein syytä keskenmenolle ei löydetä. Normaaliin elämään liittyvät asiat eivät aiheuta keskenmenoa. Myöskään negatiiviset ajatukset eivät voi olla syynä raskauden keskeytymiseen. Yli puolet keskenmenoista johtuu todennäköisesti sikiön kromosomipoikkeavuudesta tai muista poikkeavuuksista. Tämä riski kasvaa naisen iän myötä. Muita keskenmenon syitä voivat olla esim. kohdun rakennepoikkeavuudet, hormonaaliset syyt tai joskus tulehdukset. Kun keskenmeno tapahtuu kolme kertaa peräkkäin, puhutaan toistuvasta keskenmenosta. Tällöin keskenmenojen taustalla olevia syitä pyritään selvittämään tarkemmin. Toistuvia keskenmenoja on 1% kaikista raskauksista. Keskenmenoon liittyvä hoito Kun raskaus on mennäkseen kesken, sitä ei voi estää. Keskenmeno varmistetaan aina ultraäänitutkimuksella. Kun keskenmeno on todettu, kohdun tyhjentymistä autetaan lääkkein tai tarvittaessa kohdun kaavinnalla. Joissain tapauksissa myös pelkkä kohdun tyhjentymisen seuranta riittää.
POTILASOHJE 4 (7) Keskenmenon jälkeen Keskenmenoon liittyvä vuoto voi olla hetkellisesti hyvinkin runsasta, ja se voi jatkua noin 2 4 viikkoa. Jälkivuodon aikana vältä ammekylpyä, uimista ja tamponin käyttöä huolehdi hyvästä hygieniasta vältä myös yhdyntää tai käytä kondomia tulehdusten ehkäisemiseksi. Jälkitarkastus lääkkeellisen hoidon jälkeen tehdään raskaushormonimääritys verestä noin 3 viikon kuluttua hoidosta. Verikokeella selvitetään, onko kohdun tyhjentyminen lääkkeillä onnistunut. Sinulle annetaan soittoaika, jolloin kuulet onko jatkotutkimukset/hoito tarpeen jälkitarkastus kaavinnan jälkeen tehdään yleensä kuukauden kuluttua, aika terveydenhoitajalle tai lääkärille varataan itse omaan terveyskeskukseen. Myös lääkkeellisen hoidon jälkeen suositellaan jälkitarkastusta kuukauden kuluttua omaan terveyskeskukseen. Ota yhteyttä naistentautien poliklinikalle, jos sinulla ilmenee alavatsakipuja kuumetta runsasta, pitkittynyttä tai pahanhajuista jälkivuotoa. Seuraavaa raskautta voit suunnitella, kun tunnet olevasi siihen henkisesti valmis. Olisi kuitenkin hyvä, että sinulla olisi ollut yhdet normaalit kuukautiset. Niiden jälkeen elimistösi on valmis uuteen raskauteen.
POTILASOHJE 5 (7) Keskenmeno kokemuksena Keskenmeno tulee usein yllätyksenä, ja tapahtuu vastoin omaa tahtoa. Siihen liittyy monia erilaisia tuntemuksia. Sinulla voi olla epäonnistumisen, itsesyytöksen, häpeän tai vihan tunteita. Voit tuntea olosi väsyneeksi, masentuneeksi ja pettyneeksi. Sinulla voi olla myös fyysisiä tuntemuksia, kuten kipuja. Joskus keskenmeno voi tuntua helpotukselta. Tunteiden voimakkuuteen vaikuttaa se, millainen merkitys raskaudella on ollut sinulle.
POTILASOHJE 6 (7) Keskenmenoon liittyvä suru Suru vaikuttaa voimakkaasti jokaiseen. Usein paras kuulija ja tukija surussa on oma kumppani. Ystävät ja sukulaiset eivät ehkä ole olleet tietoisia raskaudestasi, tai heille voi olla muuten vaikeaa ottaa asiaa puheeksi ja auttaa sinua. Joskus perheenjäsentenkin voi olla vaikeaa tukea toisiaan. Mikäli perheessänne on aikaisempia lapsia, olisi hyvä jos pystytte keskustelemaan lastenne kanssa tapahtuneesta. Usein lapset vaistoavat, ettei kaikki ole kunnossa. Keinoja surusta selviytymiseen Jokainen selviytyy surustaan omalla tavallaan. Naisten ja miesten keinot voivat poiketa hyvinkin paljon toisistaan. Vastaanota avoimesti kaikki keskenmenoon liittyvät tunteet. Anna itsellesi ja perheenjäsenillesi aikaa suremiseen. Itkeminen on luonnollinen tapa surra. Myös puhuminen on hyvä tapa purkaa tunteita. Toisille on helpompaa puhua kumppaninsa kanssa, kun taas toisille ystävän tuki on tärkein. Keskustelu saman kokemuksen läpi käyneen kanssa voi auttaa. Rutiinit ja perheen kanssa oleminen voivat auttaa takaisin arkeen. Työ, harrastukset ja muut itselle mieleiset tekemiset voivat auttaa eteenpäin. Jos surusi tuntuu ylitsepääsemättömältä, tai muuten tunnet tarvitsevasi tukea tähän elämäntilanteeseen, hae rohkeasti apua.
POTILASOHJE 7 (7) Yhteystietoja PKSSK, synnytyssali os3e, puh. 013 171 2340 PKSSK, naistentautien poliklinikka puh. 013 171 3090 PKSSK, naistentautien osasto 1G puh. 013 171 2521 PKSSK, yleissairaalapsykiatrian poliklinikka puh. 013 171 3240 (tarvittaessa pyydä lähete naistentautien poliklinikalta) PKSSK, sairaalapapit: Tapio Haataja puh. 050 431 9226 Kati Häkkinen puh. 050 435 3883 Marja-Liisa Liimatta puh. 050 431 1930 päivystävä pappi puh. 050 369 0821 Käpy ry - kätkytkuolemaperheiden yhdistys, tukea myös keskenmenon kokeneille www.kapy.fi Auttava puhelin (ma ja to klo 8.30 11.30), puh. 0800 959 59 Toimisto puh. 03 345 1100 Enkelisivut tietoa keskenmenosta ja keskustelupalsta keskenmenon kokeneille naisille www.enkelisivut.net Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat Seurakunnat Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta Ulla Järvi: Syntymätön Tietoa ja kokemuksia keskenmenosta. 2007, Kirjapaja. Kerttu Lähteenmäki: Keskenmeno Yli 40 tositarinaa. 2005, Omakustanne. Leena Väisänen: Lapsen menetys Perheen suru ja toipuminen. 1999, Kirjapaja