Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1
I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä Perushavaintoja Suljetussa taloudessa tuotannon määrä ratkaisee elintason. Eläkejärjestelmä, verotus jne. määrittävät kulutuksen jakaantumisen työssä käyvien ja passiiviväestön sekä sukupolvien välillä. Avoin talous voi ottaa lainaa ulkomailta tai lainata ulkomaille. Avoimessa taloudessa on myös huomioitava kansantalouden ulkoinen tasapaino pitkällä aikavälillä. Pienelle avoimelle taloudelle korko on annettu eikä säästäminen määrää pääoman tarjontaa. 2
Eläkejärjestelmällä on monia tavoitteita Sosiaalipoliittiset: köyhyyden välttäminen, kulutustason säilyttäminen, redistribuutio Vakuutukselliset: elinajan epävarmuus, työkyvyttömyys jne. Eläkejärjestelmällä on kansantaloudellisia vaikutuksia työn tarjonta palkat säästäminen redistribuutiovaikutukset 3
Väestön ikääntyminen asettaa Suomen ennen näkemättömään tilanteeseen. Uhkana on talouskasvun tuntuva hidastuminen.» Työikäisen väestön pieneneminen vähentää tuotannon kasvumahdollisuuksia keskimäärin -0,2 %-yksikköä vuosittain vuoteen 2020-luvun lopulle saakka. Työvoiman tarjonta ja hyvä työllisyys ovat avainasemassa ongelman lievittämisessä. Tästä syystä esitykseni keskittyy työvoiman tarjontaa koskeviin uusiin arvioihin. 4
Väestömuutoksen vaikutus työvoiman tarjontaan: kumulatiivisesti vuodesta 2010 lähtien Tuhatta henkilöä 20 0-20 -40-60 -80-100 -120-140 -160-180 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lähde: Tilastokeskus. 5
Talouspolitiikalla on tuettu työvoiman tarjontaa Eläkejärjestelmään on luotu kannusteet työurien pidentämiseksi. Varhaiseläkereittejä on tukittu. Työvoiman tarjontaa on tuettu veropolitiikalla. Lisäksi vanhemmassa väestössä näkyvät mm. terveys- ja koulutustason parantumisen sekä työn fyysisen kuormittavuuden vähenemisen vaikutukset työn tarjontaan. 6
II. Mitä työvoiman tarjonnassa on tapahtunut? Työvoimaosuus on noussut erityisesti lähellä eläkeikää olevissa ikäluokissa. 7
Työvoimaosuus ikäluokittain vuosina 1995, 2000, 2005 ja 2010 Naisten työvoimaosuus 1990 1995 2000 2005 2010 100 % 80 60 40 20 0 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Ikä Lähde: Tilastokeskus 8
Työvoimaosuus ikäluokittain vuosina 1995, 2000, 2005 ja 2010 Miesten työvoimaosuus 1990 1995 2000 2005 2010 100 % 80 60 40 20 0 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Lähde: Tilastokeskus Ikä 9
Työvoiman tarjonnassa on iästä ja kohortista riippuvia kehityssuuntia, jotka vaikuttavat työvoimaosuuden kehitykseen pitkälle tulevaisuuteen. Käytän hyväksi uutta SP:ssa tehtyä mallia, jossa tutkitaan iästä ja ikäluokasta (kohortista) tulevia vaikutuksia työvoimaosuuteen. Nämä approksimoivat edellä mainittuja tekijöitä. Mallin ovat tehneet Helvi Kinnunen ja Petri Mäki-Fränti. Raportti tulee parin viikon sisällä julkisuuteen. 10
Työvoimaosuuteen vaikuttavat tekijät: syntymäkohortin vaikutus 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kohorttivaikutukset: Naiset y1930 y1933 y1936 y1939 y1942 y1945 y1948 y1951 y1954 y1957 y1960 y1963 y1966 y1969 y1972 y1975 y1978 y1981 y1984 y1987 y1990 25 Kohorttivaikutukset: miehet 20 15 10 5 0-5 -10 y1930 y1933 y1936 y1939 y1942 y1945 y1948 y1951 y1954 y1957 y1960 y1963 y1966 y1969 y1972 y1975 y1978 y1981 y1984 y1987 y1990 11
Työvoimaosuuteen vaikuttavat tekijät: ikä 60 Ikävaikutukset: Naiset 50 40 30 20 10 0 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 70 Ikävaikutukset: Miehet 60 50 40 30 20 10 0 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 12
III. Työvoiman tarjonnan kehitys pitkällä aikavälillä Ikä- ja kohorttikohtaisten tekijöiden ja väestöennusteen avulla on tuotettu työvoiman tarjonnan ennuste. Ensimmäinen kuvio esittää työvoimaosuuden arvioitua muutosta näiden vaikutusten seurauksena. Toinen muuntaa tulokset työikäisen väestön kumulatiivisiksi muutoksiksi. 13
Työvoimaosuudet: toteutunut ja ennuste Miehet Naiset Yhteensä 84 % 82 80 78 76 74 72 70 1994 1999 2004 2009 2014 2019 2024 2029 2034 2039 Lähde: Tilastokeskus. 14
Väestön ja työvoimapotentiaalinen vaikutus työvoiman tarjontaan: kumulatiivisesti vuodesta 2010 lähtien 20 0-20 -40-60 -80-100 -120-140 -160-180 Työvoimapotentiaalin vaikutus Väestömuutoksen vaikutus Tuhatta henkilöä 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lähde: Tilastokeskus. 15
IV. Työvoiman tarjonta ja työurien pidentäminen Johtopäätös: kohortti- ja ikätekijät lievittävät mekaanisen väestöennusteen antamaa arviota Suomen työvoimapotentiaalin pienentymisestä. Työpanoksen pienentyminen on silti merkittävää, noin 83.000 henkeä suurimmillaan. Miten tähän arvioon vaikuttaisivat ajatukset työurien pidentämisestä? Seuraavassa kuviossa on oletettu, että työuria pidennetään heti 3 vuodella. Osoittautuu, että tämäkään ei riitä ratkaisemaan työpanoksen pienenemistä. Maksimipienennys on 50.000 henkeä. 16
Väestön ja työvoimapotentiaalinen vaikutus työvoiman tarjontaan: kumulatiivisesti vuodesta 2010 lähtien Väestömuutoksen vaikutus Työvoimapotentiaalin vaikutus Työvoimapotentiaalin vaikutus, työurat +3 vuotta Tuhatta henkilöä 40 20 0-20 -40-60 -80-100 -120-140 -160-180 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lähde: Tilastokeskus. 17
V. Muita näkökohtia Eläkejärjestelmän perusongelma on, että sen tuotto nuorille ikäluokille on heikko. Työurien pidentäminen ei olennaisesti muuta tätä tilannetta. 18
Eläkejärjestelmän tuotto ikäluokittain % 1945 3,9 1950 3,5 1955 3,0 1960 2,5 1965 2,3 1970 1975 1980 1985 2,0 1,8 1,8 1,9 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Lähde: SP:n laskelmat. 19
VI. Lopuksi Tuotannon kasvupotentiaalin ja kestävyyden kannalta työurien pidentyminen on ratkaisevaa. Tuottavuuden nousuun perustuva kasvu ei korjaa kestävyysongelmaa, sillä julkisen sektorin palkat nousevat todennäköisesti myös. Eläkeuudistuksella ei näyttäisi ainakaan vielä olleen merkitystä työurien pidentymiseen. Silti eläkeuudistus voi lisätä työuria, sillä eläke-etuuksien heikkenemisen tehosta (elinaikakerroin) ei ole toistaiseksi kokemuksia. Työurien tuntuva piteneminenkään ei ratkaise ikääntymisestä johtuvaa tuotantopotentiaalin hiipumista. Eläkejärjestelmän kohorttikohtaisia tuottoeroja työurien piteneminen ei myöskään ratkaise. 20
Kiitos! 21