Markus Pöllänen Talviliikenteen kehittyminen henkilöautoiluun vaikuttavat muutostekijät Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 16 Tampere 2010
Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 16 Markus Pöllänen Talviliikenteen kehittyminen henkilöautoiluun vaikuttavat muutostekijät Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tampere 2010
Kansikuvat: Markus Pöllänen, Tommi Mäkelä
TIIVISTELMÄ Julkaisuajankohta 31.3.2010 Tekijä Markus Pöllänen Julkaisun nimi Talviliikenteen kehittyminen henkilöautoiluun vaikuttavat muutostekijät Tiivistelmä Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, mitkä muutostekijät vaikuttavat talviliikenteeseen ja erityisesti henkilöautoiluun sekä tarkastella näiden tekijöiden oletettavia vaikutuksia. Muutostekijöitä ja näiden vaikutuksia pohdittiin seuraavien 5 10 vuoden aikajänteellä. Tarkastelu keskittyi Suomeen, joskin valtaosa tarkasteltavista tekijöistä esiintyy ja vaikuttaa samalla tavalla myös muualla. Talviliikenteeseen vaikuttavina tekijöinä tarkasteltiin muutoksia väestössä, taloudessa, ajoneuvokannassa ja renkaissa, ilmastossa sekä itse liikenteessä. Eri tekijät ovat vahvasti sidoksissa keskenään. On myös huomattava, että valtaosa muutostekijöistä on yleisiä kohdistuen talviliikenteen lisäksi yleisestikin liikenteeseen ja yhteiskuntaan. Tekijöitä, jotka kohdistuisivat pelkästään talviajan henkilöautoiluun, tunnistettiin hyvin vähän. Keskeisimmät talviliikenteeseen vaikuttavat muutostekijät ovat väestön ikääntyminen, ajonvakautusjärjestelmien (ESC) yleistyminen, kelitiedon lisääntyminen ja tarkentuminen, ilmastonmuutoksen vaikutusten lisääntyminen ja ihmisten arvojen mahdolliset muutokset. Väestön ikääntymisen todennäköisiä vaikutuksia ovat vapaa-ajan matkojen osuuden kasvu, liikenteen tasaisempi jakautuminen vuorokauden sisällä sekä liikenteen rytmin rauhoittuminen iäkkäiden osuuden kasvaessa. Teknologian kehittymisen suorin ilmenemismuoto lähivuosina on ajonvakausjärjestelmien yleistyminen autokannassa. ESC-järjestelmien on todettu lisäävän turvallisuutta erityisesti liukkaissa olosuhteissa, joten ESC:n merkitys korostuu talviliikenteessä. Teknologian kehittyminen on myös mahdollistanut entistä tarkemman kelitiedon keräämisen. Tulevaisuudessa sekä kelitiedon kerääminen että erilaiset keliennusteet tarkentuvat edelleen ja niitä voidaan välittää eri tavoin autoilijoille. Talviliikenteen kannalta on keskeistä, miten tietoa hyödynnetään: vaikuttaako se matkapäätöksiin ja sopeutetaanko ajotapa olosuhteiden mukaiseksi. Ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset lähivuosina näyttäytyvät henkilöautoilijalle vaihtelevasti. Edelleen esiintyy lauhempia ja kylmempiä talvia, mutta keskimäärin talvet ovat aiempaa lauhempia ja sateisempia, samoin sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Ilmastonmuutoskeskustelu on vaikuttanut päätöksentekoon ja tulevaisuudessa ympäristöarvojen merkitys korostunee edelleen. Arvojen muutos heijastunee myös esimerkiksi kulutuskäyttäytymiseen. Samaan aikaan yhteiskunnallinen ohjaus tukee aiempaa voimakkaammin ympäristöä vähän kuormittavia ratkaisuja. Avainsanat talviliikenne, muutostekijät, henkilöautoilu Sarjan nimi ja numero Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 16 Kokonaissivumäärä 18
Date of publication 31.3.2010 Author Markus Pöllänen Name of the publication The development of wintertime traffic factors affecting passenger car traffic Abstract The aim of this study was to analyse which are the main factors affecting wintertime traffic, especially passenger car traffic, and what are the presumable effects of these factors. The study looked at the next 5 to 10 years, and concentrated on the situation in Finland. However, most of the studied factors as well as of the effects are also valid elsewhere. As the factors affecting the wintertime traffic the population, economy, vehicle fleet and tyres, climate, and transport itself were analysed. The different factors are strongly connected to each other. It is also worth to note that besides wintertime traffic, the factors affect traffic as well as the society in general. Only a few factors were identified to have an effect solely on wintertime traffic. The most essential factors that affect the passenger car traffic in wintertime are the ageing of the population, electronic stability control (ESC) becoming more common, having more and at the same time more precise information on road conditions, climate change, and the possible changes in the values of people. The ageing population is likely to contribute to the growth in the share of leisure travel, more even distribution of daily traffic, and the calming down of traffic as the share of older drivers increase. The most evident sign of the technological development affecting wintertime traffic is the mushrooming of ESC in the car fleet. ESC has been stated to increase safety especially in slippery conditions, and thus the importance of ESC is emphasized in wintertime traffic. The development of technology has enabled collecting more accurate information on the weather and road conditions. Information and different forecasts considering the wintertime road conditions will be more precise, and can be delivered to the motorists in several ways. Considering the wintertime traffic, it is crucial how this information will be put to use: will it affect the travelling decisions and will the driving styles be adapted to the circumstances. The drivers of passenger cars will face the effects of the climate change variously. There will still be milder and colder winters. Average winters will be milder than before, and extreme weather events will increase. The climate change discussion has influenced decision-making, and the environmental values will probably be emphasized in future. The changes in values will probably reflect for instance on buying behaviour. At the same time the administrative guidance will increasingly support decisions that have low impact on the environment. Keywords wintertime traffic, development, passenger car traffic Serial name and number Tampere University of Technology. Transportation Systems. Working Report 16 Pages, total 18
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 9 1.1 Työn tausta ja tavoite... 9 1.2 Talviliikenteen kehittymisen tarkastelukehys... 9 2 TALVILIIKENTEEN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 10 2.1 Tarkasteltavat tekijät... 10 2.2 Väestö... 10 2.3 Talous... 12 2.4 Ajoneuvokanta ja renkaat... 12 2.5 Ilmastonmuutos... 13 2.6 Liikenne... 14 3 YHTEENVETO... 15 3.1 Talviliikenteen keskeisimmät muutokset ja näiden vaikutukset... 15 3.2 Talviliikenteen muutokset henkilöautoilijan kannalta... 17 LÄHTEET... 18
1 JOHDANTO 1.1 Työn tausta ja tavoite Talviliikenteen kehittyminen -tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat talviliikenteen kehittymiseen erityisesti henkilöautoilun kannalta ja millainen vaikutus eri tekijöillä on. Tutkimushankkeen aikana tutustuttiin myös talviliikenteeseen liittyviin uusimpiin julkaisuihin. Tavoitteena oli päivittää tietopohjaa aiemman TTY:llä tehdyn Keliolosuhteet ja henkilöautoliikenteen riskit -tutkimuksen (Salli et al. 2008) jälkeen julkaistuilla tiedoilla. Tässä raportissa keskitytään erityisesti kuvaamaan talviliikenteen kehittymisen muutostekijöitä ja näiden vaikutuksia. Tarkastelu on tehty erityisesti henkilöautoliikenteen näkökulmasta. Muutostekijöitä ja vaikutuksia tarkastellaan seuraavien 5 10 vuoden aikajaksolla. Muutostekijät on pääosin johdettu pohtimalla tutkimuksissa, talviliikenteen konferensseissa (erityisesti Talvitiepäivät Lahdessa tammikuussa 2010 ja Winter Road Congress Quebecissä helmikuussa 2010) ja tutkimushankkeen aikana käydyissä keskusteluissa esille nousseita havaintoja. 1.2 Talviliikenteen kehittymisen tarkastelukehys Tutkimushankkeen alkuvaiheessa muodostettiin kuvaus talviliikenteeseen vaikuttavista tekijöistä ja eri tekijöiden yhteyksistä (kuva 1). Kuvassa on pohdittu erityisesti sellaisia tekijöitä, jolla on yhteys talviliikenteen turvallisuuteen ja sen kehittymiseen. Kuvan eräänä käyttötarkoituksena oli toimia viitekehyksenä pohdittaessa, millaisia eroja on eri maiden välillä talviliikenteeseen liittyen ja mistä erot johtuvat. käyttötottumukset ja preferenssit tiedot ja taidot liukkaan kelin harjoittelu rengasmääräykset tietoisuus renkaiden kunnosta kuljettajat ajonopeudet renkaat kitka talvirengaspakko nastarenkaiden käyttöaika nastojen lukumäärä nastarengaskiellot/-maksut Talviliikenteen kehittyminen keli (tienpinta) ajoneuvotekniikka (ABS, ESC) tieympäristö ajoneuvot kaksipyöräiset raskaat ajoneuvot liikenteen määrä talviset olosuhteet henkilöautot sateisuus näkyvyys pimeys lumi ja jää ilmasto- ja sääolosuhteiden muutos ajotavat (talviajan) nopeusrajoitukset talvihoito tieverkon kehittyminen (esim. keskikaiteet) nopeusvalvonta kelitiedottaminen laatutaso (kriteerit, ihmisten odotukset) ympäristönäkökulmat & kustannukset vs. turvallisuus ajotapojen sopeuttaminen matkapäätökset (kulkumuoto, aika) Kuva 1. Talviliikenteen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Edellä kuvattuun viitekehykseen olisi mahdollista esittää huomattavasti enemmän tekijöiden välisiä yhteyksiä heikkoja tai vahvempia samoin kuin muita tekijöitä, mutta kuvan tulkitsemisen helpottamiseksi päädyttiin tässä esittävään rajaukseen. Talviliikenteen kehittymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan hierarkkisemmin luvussa 2. 9
2 TALVILIIKENTEEN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 Tarkasteltavat tekijät Tarkastellut, seuraavien 5 10 vuoden aikana talviliikenteeseen vaikuttavat muutostekijät käsitellään seuraavissa luokissa (luvut 2.2 2.6): väestö talous ajoneuvokanta ja renkaat ilmastonmuutos liikenne. Yhteydet eri tekijöiden välillä ovat luonnollisesti olemassa, ja melko vahvojakin, kuten väestön ja talouden kehityksen tunnistettu vaikutus liikenteeseen. Talviliikenteen kehittymisen vaikutusten kohdistumista voitaisiin myös tarkastella erikseen, esimerkiksi vaikutuksina liikenteeseen osallistuviin (ihmisiin ja ajoneuvoihin) ja liikenteen määrään (esimerkiksi yhteiskunnallisen ohjauksen, verojen tai maksujen kautta) liikenneympäristöön (henkilöautoilun kannalta erityisesti tieverkon kehittymiseen). Näistä erityisesti liikenneympäristön kehittymiseen vaikuttaa lähivuosina huomattavasti julkisen talouden tila, joka heijastuu kehittämispanosten määrään. Myös historiaa, esimerkiksi edellisten 10 20 vuoden aikaa tarkastellen liikenneympäristön, erityisesti tieverkon kehittäminen on ollut melko hidasta, eikä talviliikennettä ajatellen erityisen merkittäviä muutostekijöitä ole tulevaisuuden osalta nähtävissä. 2.2 Väestö Ikääntyminen Väestöön keskeisesti liittyvä trendi niin Suomessa kuin valtaosassa läntisiä teollisuusmaita on ikääntyminen. Suomessa yli 65-vuotiaiden määrä ja osuus väestöstä kasvaa lähivuosina nopeasti. Vuoteen 2020 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa Suomessa yli viidennekseen (21,6 %; 1,22 miljoonaa) ja edelleen vuoteen 2030 mennessä lähes neljännekseen (24,9 %; 1,46 miljoonaa) (Tilastokeskus 2010a). Vertailun vuoksi, vuoden 2010 alussa yli 65- vuotiaita oli 910 000 eli 17,0 % väestöstä (Tilastokeskus 2010b). Seuraavien 5 vuoden aikana 1940-luvun lopulla syntyneet suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Näissä ikäryhmissä on 80 82 000 suomalaista, kun esimerkiksi nykyisissä lasten ikäryhmissä on tyypillisesti noin 60 000 henkeä (Tilastokeskus 2010b). Ikääntymisen vaikutusten havaitsemista liikenteeseen liittyen vaikeuttaa se, että muutos tapahtuu vähitellen. Liikenteessä on yhä enemmän iäkkäitä ja yhä suurempi osuus matkoista on vapaa-ajan liikennettä. Tämän seurauksena liikenne voi jakautua tasaisemmin vuorokauden sisällä. Ikääntymisen myötä valmiudet (reaktioaika ja reagointitavat) toimia yllättävissä liikennetilanteissa yleisesti heikentyvät, samoin havainnointikyky ja muisti voivat heiketä. 10
Ikääntymisen vaikutuksia kuitenkin kompensoidaan monilla tavoin. Iäkkäät voivat siirtää muuta väestöä paremmin matkustamisen ajankohtaa, ja siten esimerkiksi välttää ajamista liukkaalla ja pimeällä, tai kun ajo-olosuhteet ovat poikkeuksellisen huonot. Myös ajotapaa voidaan muuttaa. Ikääntyneiden osuuden kasvaessa liikenteen rytmin onkin odotettu rauhoittuvan. Tämä osin kompensoi sitä, että erityisesti iäkkäillä on todettu kohonnut riski talvikeleissä (Kärki 2009). Liikenneonnettomuuksien seuraukset ovat vakavampia iäkkäämmille kuin nuoremmille, ja ikääntyneiden määrän kasvaessa on oletettavaa, että sairauskohtauksista johtuvat liikenneonnettomuudet lisääntyvät. Talviasuttavat vapaa-ajanasunnot ja suuri eläkkeellä olevan väestön määrä voivat lisätä mökkimatkoja, mutta toisaalta näillä asunnoilla voidaan viettää kerrallaan pidempiä aikoja. Tällöin tehtäisiin harvempia matkoja ja kokonaisliikennemäärän muutos olisi vähäinen. Sijainti ja määrä Ikääntymisen ohella toinen keskeinen väestön trendi on alueiden välinen muuttoliike. Samaan aikaan tapahtuu sekä maassamuuttoa, maahanmuuttoa että maastamuuttoa. Viime vuosina maahanmuutto on Suomessa ollut suurempaa kuin maastamuutto, mutta lukumääräisesti kuntien välinen muuttoliike selvästi voimakkainta. Suurin osa Suomen pinta-alasta on vähenevän väestön aluetta, jossa myös väestön keski-ikä on korkea. Muuttoliikkeen mutta ei pelkästään tämän seurauksena liikenne kasvaa erityisesti kasvukeskuksissa ja niiden kehyskunnissa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen hajautuessa työssäkäyntimatkat pidentyvät ja ylipäätään matkapituudet kasvukeskusalueilla kasvavat. Talviliikenteen kannalta väestön muuttoliikkeen vaikutus näkyy erityisesti liikenteen määrän ja tieverkolle sijoittuminen muutoksina. Maahanmuuton lisääntyminen voi puolestaan näkyä kasvavana joukkona kuljettajia, jotka eivät ole tottuneet talviajan liukkaisiin ja vaihteleviin keleihin. Arvot ja asenteet Ihmisten arvot ja asenteet välittyvät liikenteessä esimerkiksi liikennekäyttäytymisen ja liikenteeseen liittyvien kulutustottumusten kautta. Esimerkiksi auton valinnassa ympäristöarvojen ja -arvostusten merkitys on kasvanut viime vuosina, mikä näkyy esimerkiksi automainonnassa. Ympäristöajattelu onkin nykyajan keskeinen ilmiö, joka liittyy ihmisten arvoihin. Ilmastonmuutoskeskustelu on merkittävästi nostaneet ympäristöasioiden, erityisesti hiilidioksidi- ja muiden kasvuhuonekaasupäästöjen, näkyvyyttä, mutta edelleen on avointa, miten tämä heijastaa ympäristöasenteisiin ja edelleen, miten ympäristöasenteiden mahdollinen muutos vaikuttaa liikkumiseen tai esimerkiksi ostokäyttäytymiseen. Talviliikenteen kannalta ympäristöarvojen korostuminen voi näkyä ajoneuvokannan muutoksena (käsitellään luvussa 2.4) tai vaikutuksina liikenteen määrässä, esimerkiksi mikäli erityisesti henkilöautolla matkustamista vähennetään (lisää luvussa 2.6). Turvallisuus on toinen keskeinen arvostuksen kohde, joka heijastuu monella tapaa liikenteeseen. Selvin on yhteys liikenneturvallisuuteen ja liikennekäyttäytymiseen. Ympäristöarvojen tavoin turvallisuusarvot vaikuttavat myös kulutukseen, esimerkiksi painotetaanko auton valintatilanteessa turvallisuutta, suorituskykyä, taloudellisuutta, luotettavuutta tai vaikkapa teknologista edelläkävijyyttä. Kiinnostavaa onkin lähivuosina nähdä, korostuuko nuorilla vanhempien lisäksi turvallisuushakuisuus ja miten tämä ilmenee. 11
Eräs arvostuksiin liittyvä muutos, jota jo pidempään on odotettu, on siirtyminen omistamisesta pääsyoikeuteen (access). Liikenteen kannalta tämä tarkoittaisi esimerkiksi yhteiskäyttöautojen yleistymistä. Yhteiskäyttöautoihin siirtyminen edellyttää ajattelutapamuutosta, ja kun ajatteluja käyttäytymismallit ovat pitkään olleet auton omistamisessa, mahdollinen muutos tuskin on kovin nopea tai vahva. 2.3 Talous Syksyllä 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut talouden taantuma on heijastunut liikkumiseen, kun taloudellinen toimeliaisuus on vähentynyt. Suomessa erityisesti tavarankuljetukset ovat vähentyneet (ts. raskas liikenne), ja samaan aikaan on käynnissä mahdollisesti pysyvä toimialojen rakennemuutos esimerkiksi metsäteollisuudessa. Talouden taantuma vaikuttaa myös työssäkäyntiin. Työllisyyden alentuessa työmatka- ja työasiointiliikenne vähenevät, mutta voivat korvautua muulla liikenteellä, esim. opiskelu- tai vapaa-ajan matkoina. Samaan aikaan etäratkaisut (-kokoukset, -työ ja -opiskelu) yleistyvät osin taloustilanteesta johtuen ja korvaavat fyysistä liikennettä. Etäratkaisujen yleistymistä on odotettu pitkään, mutta toistaiseksi niiden vaikutus on ollut vähäinen. Ympäristösyiden, teknologiakehityksen ja käyttäjien omaksumisvalmiuksien parantumisen myötä etäratkaisut voivat yleistyä, jolloin ne korvaavat erityisesti pidempiä matkoja. Taantuman jälkeen liikenteen määrän voidaan odottaa palaavan kasvu-uralle. Liikennemäärän kasvun on kuitenkin pitkällä aikavälillä ennustettu olevan aiempaa alempi (Tiehallinto 2007), ja seuraavan väestössä tapahtuvia muutoksia. 2.4 Ajoneuvokanta ja renkaat Ajoneuvokanta uudistuu seuraavien 5 10 vuoden aikana merkittävästi. Kun liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on noin 10 vuotta (Autoalan tiedotuskeskus 2010), ja vuosittain rekisteröidään tyypillisesti 100 000 150 000 uutta henkilöautoa, ajoneuvokannan uudistuminen on kuitenkin melko hidasta. Ajoneuvokannan uudistuessa erilaiset kuljettajan tuki -järjestelmät yleistyvät. Lukkiutumattomat jarrujärjestelmät (ABS) on käytännössä jo nykyisessä henkilöautokannassa vakiovaruste, ja ajonvakausjärjestelmät (ESC) yleistyvät voimakkaasti. Erityisesti talviliikenteen turvallisuuteen ESC:llä on arvioitu olevan suuri merkitys. Esimerkiksi Ruotsissa ESC:n on arvioitu vähentävän hallinnanmenetysonnettomuuksien määrää jää- tai lumikelillä 49,2 ± 30,2 % (Lie et al. 2006). Samassa tutkimuksessa todettiin, että jos kaikki autot Ruotsissa olisivat varustettu ESC:llä, voitaisiin säästyä joka viidenneltä kuudennelta liikennekuolemalta. Teknologian kehittyessä lähestytään vähitellen älykästä autoa ja älykästä liikennettä. Yksi 10 vuoden aikana mahdollisesti yleistyvä teknologia on autojen välinen tai auton ja infrastruktuurin välinen kommunikointi. Erityisesti talviliikenteen liittyvänä sovelluksena voisi olla ajallisesti ja paikallisesti tarkka liukkaan kelin varoitus. Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ajoneuvojen koon pieneneminen (downsizing) on alkanut, tai vähintäänkin pitkään jatkunut koon kasvu on pysähtymässä. Tämä näkyy mm. pienten autojen kasvavana tarjontana ja pyrkimyksenä autojen keventämiseen. Samaan aikaan polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi moottorikoot pienenevät, ja turboahtaminen tulee valtavirraksi polttomoottoreissa. Vähitellen myös sähkökäyttö yleistyy, aluksi hybridien muodossa ja myöhemmin myös täyssähköautoina. Sähkökäytön yleistyessä 12
taloudellinen ajotapa tulee entistä merkityksellisempi, kun tällä saavutetaan pidempi toimintasäde rajallisella akkukapasiteetilla. Talviliikenteen kannalta ajoneuvojen koon pienenemisen vaikutuksia on esimerkiksi, että ajoneuvojen pienemmän massan vuoksi teiden kuluminen on aiempaa vähäisempää (jos oletetaan, että liikennemäärä samaan aikaan ei kasva). Talviaika on sähkökäytön kannalta erityishaaste, jota ajoneuvovalmistajat joutuvat erikseen pohtimaan, sillä kylmät olosuhteet voivat merkittävästi lyhentää sähköauton toimintasädettä. Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ohjaavat verotusta, mikä Suomessa osaltaan tukee autokannan uusiutumista ja siirtymistä pienempiin ja energiatehokkaampiin autoihin. Samalla kun uusien ajoneuvojen ominaisuudet kehittyvät ja kulutus pienenee, edetään kohti asetettuja ympäristötavoitteita. Eräs mahdollisuus vanhimpien ja samalla usein myös turvattomimpien ja suuripäästöisimpien autojen poistamiseksi autokannasta ovat romutusmaksut. Monissa maissa on tuettu uudempien autojen ostamista tarjoamalla hyvitystä vanhasta autosta, mutta usein ympäristösyiden lisäksi on esimerkiksi pyritty tukemaan autokaupan kysyntää. Talviliikenteen kannalta ajoneuvokantaan liittyvien muutostekijöiden suorin seuraus on uudemmat, turvallisemmat ja ympäristöystävällisemmät liikenteeseen osallistuvat autot. Ympäristötavoitteiden saavuttamisen keinojen yhteydessä voidaan tulevaisuudessa keskustella nopeusrajoituksista, kun rajoitukset perinteisesti ovat olleet esillä erityisesti liikenneturvallisuuden ja saavutettavuuden (matka-ajan) kannalta. Päästösyistä voidaan päätyä myös rajoittamaan ajoneuvojen huippunopeuksia, tai esimerkiksi rajoittamaan vapaita nopeuksia Saksan autobahneilla. Energiatehokkuusvaatimukset välittyvät myös renkaisiin tavoitteina pienentää vierintävastusta ja tätä kautta vähentää ajon aikaisia CO 2 -päästöjä. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista (20.5.2003/408, muutos 18.6.2009/466), joka koskee 1.7.2013 alkaen valmistettavia renkaita, vähentää nastojen sallittua enimmäismäärää ja samaan aikaan sallii nastojen sijoittamisen myös kulutuspinnan keskiosaan. Asetuksen muutoksen johdosta nastarenkaiden pito-ominaisuudet todennäköisesti heikkenevät hieman. Nastarenkaiden ympäristövaikutukset, erityisesti vaikutus katupölyyn, on viime aikoina ollut esillä erityisesti Ruotsissa, kun talvesta 2009 2010 alkaen kunnat ovat saaneet kieltää nastarenkailla ajamisen tietyillä teillä tai tieosuuksilla (Transportstyrelsen 2010). Nastarengaskieltojen mahdollistamisen taustalla on ilmanlaatuongelmat ja asetettujen normien ylitykset kaupunkikeskustoissa. Ensimmäisten joukossa Tukholman Hornsgatanille on asetettu nastarengaskielto 1.1.2010 alkaen (Stockholms stad 2010). Muissa Ruotsin kunnissa on myös harkittu kieltoja ja esimerkiksi Göteborgissa on tehty arvioita nastarengaskiellon hyödyistä ja haitoista (Roth 2010). Tiedot katupölyn ja nastarengaskäytön sekä muiden tekijöiden välisistä vaikutuksista tarkentuvat tulevaisuudessa. Eräs talviliikenteen kannalta kiinnostava renkaisiin liittyvä kysymys on, muuttuvatko rengaspreferenssit, kun talvet muuttuvat tai renkaiden (oletetut ja todelliset) ominaisuudet kehittyvät. Autoilijoiden rengasvalintoihin vaikuttavat useat tekijät, esimerkiksi jo aiemmin esillä olleet arvostukset, ts. mitä pidetään tärkeänä. 2.5 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät säiden ääri-ilmiöiden kuten talvimyrskyjen lisääntymisenä. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen vaikutukset lisääntyvät, mutta eri talvet ovat edelleen moninaisia: lumisempia ja kylmempiä talvia ja jaksoja samoin kuin lämpimämpiä talvia esiintyy edelleen vaihtelevasti. 13
Ilmaston muutoksista seuraa, että talvella sadepäivät yleistyvät, sateet runsastuvat ja samalla pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät. Kasvihuoneilmiön voimistumisen vaikutus sademääriin erottuu ilmaston luonnollisen vaihtelun seasta paljon lämpötilan muutoksia hitaammin. Sekä lämpeneminen että sademäärien lisääntyminen on talvella voimakkaampaa kuin kesällä. (Jylhä et al. 2009) Suomen ilmaston keskilämpötilan arvioidaan nousevan vuoteen 2040 mennessä yli 2 C ja sademäärän lisääntyvän 5-10 %. Terminen ja lumipeitteinen talvi lyhenee ja kesän hellepäivien määrä lisääntyy. Eteläisessä Suomessa noudatettavat talvihoidon menettelyt siirtyvät jatkuvasti pohjoisemmaksi. Yleistyvät talvimyrskyt lisäävät lyhytaikaisen lumenpoistokapasiteetin tarvetta, mutta kaikkiaan aurausmäärät säilyvät ennallaan tai pienentyvät talvien lyhentyessä. Liukkaudentorjunnan tarve lisääntyy Keski- ja Pohjois-Suomessa. Suolaustarpeen on arvioitu kääntyvän laskuun vasta kuluvan vuosisadan puolivälin jälkeen. Talvihoidon toimintalinjat on vastikään uusittu eikä niitä ole tarvetta muuttaa. (Tiehallinto 2009) Talviliikenteeseen kannalta ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset näkyvät erityisesti kelien ennustettavuuden merkityksen korostumisena. Samalla kun voidaan tuottaa tarkempia sää- ja keliennusteita esimerkiksi alueellisesti ja tiejaksokohtaisesti, autoilijoille suunnatun tiedotuksen rooli kasvaa. Samaan aikaan pyritään edelleen lisäämään tietoisuutta, jotta erilaiset kelit ja kelimuutokset otettaisiin riittävästi huomioon matkapäätöksissä jo ennen matkalle lähtöä sekä liikenteessä. Teknologian kehittyessä edelleen kelitiedon keräys ja jakelu automatisoituvat, ja kelitietoja välitetään yhä enemmän langattomasti suoraan autoihin. 2.6 Liikenne Edellä mainitut talviliikenteen muutostekijät huomioiden henkilöauton roolissa ja käytössä ei ole odotettavissa merkittävää muutosta lähivuosina. Henkilöautoiluun liittyvänä tavoitteena on esitetty, että pyritään tilanteeseen, jossa kotitalouksille riittää yksi auto, ja lähipalvelut ovat saavutettavissa kävelyetäisyydellä. Tällöin keinoina ovat erityisesti yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen, ei niinkään henkilöautoilun rajoittaminen tai maksutaakan lisääminen. Kaupunkiliikenteessä henkilöauton vaihtoehtona on usein joukkoliikenne, mutta Suomessa vain pääkaupunkiseudulla on nykyisin henkilöauton kanssa kilpailukykyinen joukkoliikennejärjestelmä. Lisäksi ainakin Tampereella ja Turussa joukkoliikenteen kilpailukyvyn voidaan odottaa paranevan kaupunkiseutujen kasvaessa. Viime vuosina Suomessa, samoin kuin globaalisti on korostunut pyrkimys älykkääseen liikenteeseen. Talviautoilun kannalta tämä näyttäytyy esimerkiksi navigointi- ja kelipalveluiden lisääntymisenä ja kehittymisenä. Erilaisia varoitus- ja tiedotuspalveluita on tuotettu navigaattoreihin ja matkapuhelimiin, ja palveluiden haasteiksi on usein teknologian sijaan osoittautunut liiketoiminnan kannattavuus ja käyttäjien maksuhalukkuus. Talviliikenteen kannalta esimerkiksi älykkäät vakuutusmaksut voisivat ohjata liikkumaan aikoina, jolloin tieverkon kunto on hyvä, ja välttämään ajamista huonoissa keliolosuhteissa. Lähivuosina julkisen talouden säästötavoitteiden vuoksi liikenneinfrastruktuurin kehittämisen resurssit ovat niukat. Toisaalta taantumassa monet infrastruktuurihankkeet ovat edullisia esimerkiksi hinnaltaan ja työllisyysvaikutusten kautta. Maantieverkon talvihoitostandardeja nostettiin talvesta 2009 2010 alkaen. Muutosten seurauksena hyvä talvihoitotaso korostuu pääteillä. Vilkkaimmat väylät priorisoidaan, ja elinkeinoelämän tiekuljetusten täsmällisyystavoitteiden korostumisen seurauksena myös 14
yöaikainen kunnossapito on tärkeää. On oletettavaa, että uusia muutoksia ei tehdä lähivuosina, ja jatkossakin talvihoidon laatua painotetaan pääteillä. Liikennepolitiikassa samoin kuin muilla politiikan alueilla ympäristövaikutukset korostuvat. Liikenteen ympäristövaikutuksen pienentämisessä erityisesti hiilidioksidipäästöjen painoarvo on suuri myös säätelyn ohjaajana, mikä heijastuu esimerkiksi ajoneuvojen verotuksessa. Suomessa liikennekuolemien määrä on laskenut merkittävästi vuosina 2008 ja 2009, mutta edelleen esimerkiksi Ruotsissa tieliikenteen turvallisuustaso on paljon Suomea korkeampi. Eri vuodenaikoina tapahtuneita liikennekuolemia vertailtaessa Suomen talviliikenne on jo pitkään ollut verrattain turvallista (kuva 2). Kuva 2. Tieliikennekuolemien määrän kehitys Suomessa 1989 2009 neljän kuukauden ryhmissä: talviset kuukaudet (joulu-maaliskuu), kevät- ja syksykuukaudet (huhti-toukokuu ja loka-marraskuu) ja kesäiset kuukaudet (kesä-syyskuu). Vuoden 2009 tiedot ennakkotietoja. (Data: Tilastokeskus ja Liikenneturva 2010) Liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteissä korostuvat kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen ja nopeuksien hallinta, joiden seurauksena keskikaideteiden määrä lisääntyy ja automaattinen kameravalvonta laajenee edelleen. Nämä luovat myös edellytyksiä turvallisemmalle talviliikenteelle. Kokonaisuudessaan eri trendien vaikutuksesta seuraavien 5 10 vuoden aikana henkilöautoliikenteen ja autojen määrän kasvu jatkunee, mutta aiempaa hitaampana. 3 YHTEENVETO 3.1 Talviliikenteen keskeisimmät muutokset ja näiden vaikutukset Kaiken kaikkiaan talviliikenteessä seuraavien 5 10 vuoden aikana vaikuttavat, tunnistettavissa ja siten ennakoitavissa olevat tekijät edustavat evoluutiota, tasaista kehitystä pikemmin kuin revoluutiota, suuria ja yllättäviä muutoksia. Eri suuntausten jatkuessa ja voimistuessa näiden tekijöiden merkitys talviliikenteelle korostuu. Harva edellä luvussa 2 tarkastelluista ilmiöistä on erityisesti talviliikennespesifi, ja useammin kyse onkin ilmiöstä tai trendistä, jolla on yleisesti vaikutus tai vaikutuksia monen muun kohteen lisäksi myös liikenteeseen. 15
Taulukossa 1 on esitetty talviliikenteen kannalta viisi keskeisimmäksi arvioitua muutostekijää tulevien 10 vuoden aikana. Tarkasteltavat tekijät näyttäytyvät ja niiden vaikutuksia on pohdittu erityisesti Suomessa, mutta kaikki ovat yleistettävissä muihin Pohjoismaihin ja tietyillä varauksilla myös muualle Eurooppaan. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset näyttäytyvät eri tavoin eri maissa, ja myös ihmisten arvot poikkeavat osin toisistaan eri alueilla. Taulukko 1. Keskeisimmät talviliikenteen muutostekijät henkilöautoilussa vuoteen 2020. Ilmiö / muutosvoima Oletettu vaikutus talviliikenteessä 1 Väestön ikääntyminen - Ikääntyneiden määrä liikenteessä kasvaa, liikenteen rytmi rauhoittuu - Suurempi osa liikenteestä vapaa-ajan matkoja, jonka seurauksena liikenne jakautuu tasaisemmin päivän ajalle, liikenne lisääntyy valoisalla ja ruuhka-aikojen ulkopuolella 2 ESC yleistyy - Liikenneturvallisuuden paraneminen, liukkaudesta johtuvien onnettomuuksien väheneminen 3 Kelitieto lisääntyy ja tarkentuu - Kelitiedot ja -ennusteet tarkentuvat ja autoilijat saavat yhä enemmän ja tarkempaa kelitietoa navigaattoreihin ja kännyköihin, kelitiedotus korostuu - Epävarmaa on, muuttavatko autoilijat tämän seurauksena ajotapoja tai matkustusajankohtaa 4 Ilmastonmuutos - Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät (esim. talvimyrskyt) - Talvet keskimäärin lauhempia ja sateisempia - Talviliikenteen olosuhteet muuttuvat, joskin hitaasti ja eri talvet poikkeavat toisistaan selvästi 5 Arvojen muutos - Ympäristöarvojen paino nousee, turvallisuushakuisuus lisääntyy (?) - Epävarmaa on, miten arvot muuttuvat ja millainen vaikutus näillä on liikenteessä ja kulutuskäyttäytymisessä Väestön ikääntyminen on voimakas trendi, joka on meneillään useimmissa länsimaissa, tosin vaihdellen hieman voimakkuudeltaan ja ajoittumiseltaan. Trendi vaikuttaa myös hyvin monella elämän alueella, ja talviliikenteen kannalta monet epäsuorat vaikutuksetkin voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi, muuttuuko liikenne tai muutetaanko liikenneympäristöä toimimaan enemmän kasvavan ikääntyneen väestön ehdoilla? Onko liikennevirrassa yhä enemmän ajoneuvoja, jotka on suunniteltu vastaamaan iäkkäiden tarpeisiin? Talviliikenteen kannalta keskeisinä väestön ikääntymisen vaikutuksina voidaan pitää liikenteen muuttumista rytmiltään rauhallisemmaksi (mikäli liikenne sopeutuu kasvavaan iäkkäiden osuuteen oletetusti) ja liikenteen tasaisempaa jakautumista päivän aikana. Merkittävää on myös, että iäkkäiden matkat eivät ole yhtä vahvasti sidottuja tiettyyn ajankohtaan, jolloin matkoja voidaan siirtää vaikeimmilla talvikeleillä. 16
Teknologian kehittyminen on megatrendi, jonka selvin vaikutus talviliikenteessä näkyy ajoneuvokannassa ESC-ajonvakautusjärjestelmien yleistyessä ja lisäten olettavasti turvallisuutta erityisesti liukkaissa olosuhteissa. Teknologian kehitys liittyy myös tarkemman kelitiedon keräämiseen ja jakelemiseen kuljettajille. Ennusteet tarkentuvat ja tietoja voidaan välittää erityyppisiin päätelaitteisiin. Keskeinen kysymys tulevaisuuden osalta on, miten laajasti kelitiedotus leviää ja toisaalta, millaiset vaikutukset tarkemmalla ja lisääntyvällä kelitiedolla on matkapäätöksiin ja liikenteessä. Ilmastonmuutos on saanut paljon huomiota, ja pitkän aikavälin monitahoisena ja -vaikutteisena ilmiönä se on herättänyt eri toimijoita pohtimaan sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa, ilmastonmuutokseen sopeutumista kuin myös ilmastonmuutoksen hyödyntämistä. Talviliikenteen kannalta ilmastonmuutos on erittäin merkittävä muutostekijä, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset näyttäytyvät vaihtelevasti, sillä edelleen tulee esiintymään lauhempia ja kylmempiä talvia. Talvi 2009 2010 oli runsasluminen myös Etelä-Suomessa, kun taas monet aiemmat talvet olivat hyvin lauhoja. Talviliikenteen olosuhteiden kannalta erot ovat suuret, mikäli lämpötilat ovat pysyvästi pakkasella tai vaihtelevat nollan ympärillä. Arvojen muutos on esitetyistä viidestä keskeisestä muutostekijästä epävarmin. Epävarmuutta liittyy sekä itse arvojen muutokseen että näiden mahdollisten muutosten vaikutuksiin. Arvojen muutoksen sijaan voisi suoremmin tarkastella talviliikenteen toimijasta riippuen muutoksia esimerkiksi kulutuskäyttäytymisessä: millaisia ajoneuvoja tai renkaita ostetaan, tai ostetaanko ajoneuvojen sijaan liikkumiseen liittyviä palveluita esimerkiksi joukkoliikenteen tai leasingyhtiöiden kautta. Ympäristöarvojen paino ei todennäköisesti ainakaan heikkene tulevaisuudessa, samoin turvallisuuden arvostus pysynee korkealla. 3.2 Talviliikenteen muutokset henkilöautoilijan kannalta Henkilöautoilijan kannalta luvussa 3.1 kuvatut keskeiset muutostekijät tulevat pitkälti ulkoapäin annettuina. Aktiivinen henkilöautoilijan tulee olla ajoneuvokantaan tulevan uuden teknologian kanssa sekä kelitiedon hankkimisessa ja omaksumisessa: miten toimin autoilijana, kun keli muuttuu tai olosuhteet tiedetään vaikeiksi. Uusissa henkilöautoissa ajonvakautusjärjestelmä on hyvin yleinen, mutta edelleen markkinoilla on malleja, joissa ESC ei ole vakiovaruste. ESC:n samoin kuin muun uuden ajoneuvoteknologian yleistyminen tapahtuu henkilöautokannan uusiutuessa. Se, millaisia hankintoja tehdään, on riippuvainen mm. arvoista sekä yhteiskunnallisesta ohjauksesta: mitä on pakollista (esim. ajoneuvojen varusteina), mahdollista (laillista) tai yhteiskunnan tukemaa (esim. vero- tai maksuhelpotuksin). Kaikki henkilöautoilijat kohtaavat ilmastonmuutoksen vaikutukset talviolosuhteissa. Ilmastonmuutoksen odotetuista vaikutuksista erityisesti talvimyrskyjen yleistyminen vaatii kuljettajalta sopeutumista. Talven vaikeimmissa olosuhteissa tulisi reagoida riittävästi. Mikäli matkaa ei voi siirtää tai tehdä muilla kulkumuodoilla, tulee ajotavan muutos olla riittävä kompensoimaan vaikeat olosuhteet. Tämä muutos, ts. sopeutuminen vaikeisiin olosuhteisiin on eri tutkimuksissa (ks. esim. Kärki 2009, Salli et al. 2008) todettu riittämättömäksi, joten tulevaisuudessa erityisesti tähän tulee kiinnittää huomiota. Ikääntynyt henkilöautoilija voi hyödyntää talviliikenteessä uutta teknologiaa (kuten ESC ja kelitietopalvelut), samoin kuin sopeuttaa toimintaansa paitsi vaihteleviin talviolosuhteisiin, myös omaan ajokuntoon. Ikääntyneillä todettu kohonnut riski talvikeleillä vaatiikin erityistä sopeuttamista. 17
LÄHTEET Autoalan tiedotuskeskus 2010. Autoala Suomessa vuonna 2009. Julkaistu 15.2.2010. Saatavilla http://www.aut.fi/. Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos. Raportteja No. 2009:4. Lie, A., Tingvall, C., Krafft, M. & Kullgren, A. 2005. The Effectiveness of ESC (Electronic Stability Control) in Reducing Real Life Crashes and Injuries. International Technical Conference on the Enhanced Safety of Vehicles Conference (ESV), June 2005. Kärki, O. 2009. Talvihoidon laadunhallinnan tehostamispotentiaali liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 58/2009. Helsinki. Salli, R., Lintusaari, M., Tiikkaja, H. & Pöllänen, M. 2008. Keliolosuhteet ja henkilöautoliikenteen riskit. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 68. Stockholms stad 2010. Inga dubbdäck på Hornsgatan. http://www.stockholm.se/- /nyheter/trafik--stadsmiljo/inga-dubbdack-pa-hornsgatan/. Luettu 18.3.2010. Roth, A. 2010. Dubbdäcksförbud i Göteborg? (Göteborgs Stad, Trafikkontoret) VTI Transportforum 2010, Session 33: Åtgärder för bättre luftkvalitet/ Hälsoeffekter och partikelföroreningarnas egenskaper. Tiehallinto 2007. Tieliikenne-ennuste 2007-2040. Tulevaisuuden näkymiä 3/2007. Saatavilla http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/16251.pdf. Tiehallinto 2009. Ilmastonmuutoksen vaikutus tiestön hoitoon ja ylläpitoon. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon selvityksiä 8/2009. Helsinki. Tilastokeskus ja Liikenneturva 2010. Tieliikenteessä kuolleet ja loukkaantuneet, vuosi 2009 ennakkotietoja. Tilasto. Tilastokeskus 2010a. Väestöennuste 2009-2060. http://www.stat.fi/til/vaenn/tau.html. Luettu 16.3.2010. Tilastokeskus 2010b. Väestörakenne. http://www.stat.fi/til/vaerak/tau.html. Luettu 19.3.2010. Transportstyrelsen 2010. Vinterdäck. http://www.transportstyrelsen.se/sv/vag/fordon/fordonregler/dack/vinterdack/. Luettu 18.3.2010. 18
Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos PL 541 33101 Tampere www.tut.fi/tlo