1
2 Loppurportti 2007 2011 Vstv projektityöntekijä Heidi Pukkil Projektityöntekijä Nin Tikknen Johdnto Tiivistelmä Hllinto Rhoitus Ohjusryhmä Työnohjus Henkilöstö Yhteistyö- j verkostokumppnit Projektiin liittyvät opinnäytetyöt Grfinen ulkosu Rebekk Lksonen sisältö
3 Lähtölukus 1. Kentän krtoittj, kokeilij sosiokulttuurinen innostminen rtkisukeskeinen neuropsykitrinen vlmennus kohderyhmään kuuluvien sikkiden määrä tuen trpeet, trve j perustelut osllisuus j vertistuki 2. Omvoimn tukiohjusmlli; päämäärä j tvoitteet tienrivj j pikllinen verkostoituj vinsnt j vhvuudet työmuodot yhteistyö j tukiverkosto tulevisuuden visiointi 3. Projektin resurssit j orgnisointi työntekijä resurssit ohjusryhmä j työnohjus tlous 4. Projektin toteutus 2007 2008 2009 2010 2011 5. Projektin tulokset, pohdinnt, plutteet elämän- j rjenhllinnn työpj yksilövlmennus ryhmävlmennus yhteistyö, voin toimint j vertistukityö 6. Juurruttminen j hnkkeen hyödyt 7. Itserviointi j yhteenveto
4 JOHDANTO Tämä lehtinen on loppurportti Omvoim tukitoimintmlli neurologisi erityisvikeuksi j neuropsykitrisi ongelmi omville nuorille j ikuisille projektist, jonk Om- Polku ry toteutti Rh-utomttiyhdistyksen tuell 2007 2009. Projekti si jtkorhoituksen vuosille 2010 2011. Hnkkeen toimilueen on ollut Pirknm, mutt projekti on pinottunut Tmpereen lueelle. Kiitokset kikille projektin kehittämistyöhön osllistuneille sikkille, heidän lähipiirilleen sekä projektin ohjusryhmään j yhteistyöverkostoon osllistuneille vikuttjille j kehittäjille. Teidän kikkien ntm pnos on ollut merkittävä projektin toimintmllin luomisess. KIITOS!!
5 TIIVISTELMÄ Omvoim-projektin perustehtävänä on neuropsykitristen henkilöiden syrjäytymisen ehkäiseminen elämän- j rjenhllinnn keinoin. Tvoitteen on ollut luod nuorten j nuorten ikuisten rjen selviytymistä tukev tukitoimintmlli. Toimintmuodoiksi ovt vkiintuneet Neuropsykitrinen ohjus yksilö- j ryhmämuotoisen. Vlmentj tuntee neuropsykitristen ongelmien vikutukset rkeen j pystyy uttmn sikkn sopeutumisess toimintympäristöjen vtimuksiin j ympäristön sopeuttmisess huomioimn sikkn erityistrpeet. Omvoimn vlmennusmllit (yksilö- j ryhmävlmennus) on trkoitettu henkilöille, joill on neuropsykitrisi erityisvikeuksi. Heidän lisäkseen vlmennuksest hyötyvät useimmt henkilöt, joill on syystä ti toisest rjen hllinnn j omn toiminnn ohjmisen vikeuksi. Yleisimpiä dignoosej ovt AD/HD, Asperger, neurologisen kehityksen erityisvikeudet, epätyypillinen utismi, tourette j oppimisvikeudet. Hnkkeess keskityttiin erityisesti niihin nuoriin (17 29.v.), jotk ovt muit heikommss semss j trvitsevt sellisi toimi, joiss toteutetn riittävän pitkäkestoist j kokonisvltist tuke. Tukitoimintmlli on kehitetty sikstyön kutt. HALLINTO OmPolku ry on Tmperelinen voitto tvoittelemton plveluntuottj- j knslistoimintjärjestö. Yhdistyksen tustll on ktiivisi omisi, jotk hluvt rkent uudenlist plvelu erityistuke trvitseville nuorille j heidän perheilleen. OmPolull on yhdeksän vuoden kokemus erityisnuorisotyöstä hstvien nuorten priss.
6 OHJAUSRYHMÄ Anne Hellsten yksikön johtj, Setlementti Npuri, TUAS (2007 2008) Mrjtt Sievers vnhempien edustj, NVyhdistykset (2007 2009) Liisi Bshmkov kuntoutuslääkäri, Tmpereen kupunki (2007 2011) Smi Keto / Aleksis Konttinen Tmpereen kupunki, Nepsy-hnke (2008 2011) Mrjo Kokemäki sirnhoitj, TAYS nuorten neuropsykitrinen työryhmä (2010 2011) Anne Myllylä vstv ohjj, OmPolku ry (2007 2008) Jkko Bshmkov toiminnnjohtj, OmPolku ry (2007 2011) Heidi Pukkil vstv projektityöntekijä, OmPolku ry (2007 2011) Tpni Lender projektityöntekijä, OmPolku ry/omvoim (2008 2009) Nin Tikknen projektityöntekijä, OmPolku ry/omvoim (2010 2010)
7 T Y Ö N O H J A U S Sri Kujnpää; kognitiivinen käyttäytymisterpeutti, VET, kouluttj, PsM, psykoterpeutti Vstv projektityöntekijä, Heidi Pukkil (3/2007 12/2011) Projektityöntekijä, Tpni Lender (3/2008 12/2009) Projektityöntekijä, Nin Tikknen (3/2010 12/2011) henkilöstö rhoitus Rh-utomttiyhdistyksen C-vustus, 2007-2009 j 2010 2011
8 Projektin yhteistyöthot j verkostot muodostuivt sikkiden verkostoist j työssään neuropsykitrisesti oireilevi ihmisiä kohtvist mmttithoist. Yhteistyön muodot ovt jkntuneet neljään os-lueeseen: Nuorten ohjus: TAYS; nuorten neuropsykitrinen poliklinikk, NEPSY- hnke (Kumppnuus lsten j nuorten mielenterveystyön plvelurkenteen perustn Kste-hnkkeen osprojekti, Tmpereen kupunki), Pirknmn lueen neurologiset yhdistykset, Psykitrin poliklinikt, Sosilitoimi, Novo Forum Asikstyöhön osllistuminen TAYS; nuorten neuropsykitrinen poliklinikk, NEPSYhnke (Kste-hnkkeen osprojekti, Tmpereen kupunki), Pirknmn lueen neurologiset yhdistykset, Psykitrin poliklinikt, Sosilitoimi, Flmm / Sosilinen hnke, VINTTIÖT tidehnke, KOTA ry Tiedotus j vikuttmistyö NEPSY- hnke (Kste-hnkkeen osprojekti, Tmpereen kupunki), Pirknmn lueen neurologiset yhdistykset yhteistyöj verkostokumppnit
9 omvoim-projektiin liittyvät projekti-/ opinnäytetyöt Kirsi Junkkri j Elin Kemmo, Ohjustoimint / Hämeen AMK, CERT Comprehensive Evlution in Recretionl Therpy Psych/behviorl, Revised (päivitetty versio) CERT Psych/R testin trkoituksen on tunnist, määrittää sekä rvioid yksilön kykyä sopeutu yhteisöön käyttäen hänen sosilisi vuorovikutustitojn. Stu Kuirinlhti, Sosililn koulutusohjelm / Tmpereen mmttikorkekoulu, OMAA VOIMAA Omvoim projektin merkitys sikkiden j työntekijän kuvmn
10 LÄHTÖLAUKAUS Omvoim projektin ide lähti siitä, että OmPolku ry:n perustoimintn lkoi tull kyselyjä mhdollisuudest ott vstn neuropsykitrisen kohderyhmän sikkit. OmPolun perustoimint sinällään ei kuitenkn vstnnut näiden nuorten trpeisiin j keskusteluun nousi neuropsykitristen nuorten j ikuisten ns. väliinputominen plvelujärjestelmässä. Huomttiin näiden nuorten tuki- plveluiden puuttuminen. Plveluiden j tukimuotojen puuttuess syrjäytymiskehitys etenee viheittisesti linkitettynä nivelviheen hsteisiin. Ajteltiin, että sikkn, hänen lähipiirinsä j lähiympäristön voimvrt ktivoimll sekä työtpoj kehittämällä voidn olennisesti vähentää syrjäytymisen vr j tsoitt nuoren tietä kohti omn elämän j rjenhllint. nt i v k le. mu ärvel ij! Jäm iitä ki Ret itos Ki o, tek n e uj inen. p Ruomittm s s mukvint ollkukomn s ä s s ä m h y R ässä itsensä. R.yhRmyhmäkertojein. ei kius ovt olleet sopiv iheet kehitettävää Pelkkä minen j puhuminen istu kiv, jo vikk ko i luke leshtevoäi j juod kkthvit mutt rento on smll ollut. t m vin uk iss v u k elokus j, s u ok. Keilynti, ktomuus käksut m
11 KENTÄN KARTOITTAJA, KOKEILIJA Omvoim projektiss on käytännössä kokeilemll kehitetty tukitoimintmlli neurologisi erityisvikeuksi j neuropsykitrisi ongelmi omville nuorille j ikuisille. Asiks- j verkostoyhteistyön kutt olln selvitetty koko projekti toiminnn jn kohderyhmän tuen trpeit. Krtoituksess nousi esille seurvnlisi trpeit, joihin projektin on pyrkinyt vstmn. Yksilötsoll: riittävän pitkäkestoinen, kokonisvltinen j yksilöity tuki helpott rjess selviämistä (opiskelu, työ, itsenäistyminen) ktivoid, ohjt j vstuutt itse etsimään rtkisuj elämäntilnteens kohentmiseksi elämän- j rjen hllinnn vhvistminen toimintvlmiuksien j toimintkykyisyyden svuttminen j ylläpitäminen sosilistentitojen luominen j ylläpitämien rtkisukeskeinen j tulevisuus suuntutunut työote minäkuvn j itsetietoisuuden vhvistminen Yhteisöllisyyden j integroitumisen tsoll: ryhmässä toimimisen tidot omn pikn löytäminen ryhmässä j yhteiskunnss vertistuen j kokemusten jkminen sosilisten vuorovikutustilnteiden mhdollistminen luod olosuhteet luovlle j elämykselliselle toiminnlle, joss siks löytäisi uusi voimvroj j tietoisuutt itsestään Plvelujärjestelmän j yhteistyön tsot: yhteistyön vull luod olemss oleviin rkenteisiin uusi, toimivi toimintmllej neuropsykitrisen tiedon j ymmärryksen lisääminen tvoitteen on kyetä trjomn yksilön trvitsemt plvelut j tuki elämän jokisess viheess.
12 SOSIOKULTTUURINEN INNOSTAMINEN Sosiokulttuurinen innostminen on yksi sosilipedgogiikn os-lueist. Sosiokulttuurinen innostminen pyrkii ktivoimn ihmisiä j sd heidät osllistumn. Yksilöiden j yhteisöjen elämänldun prntmiseksi trvitn yksilön om osllistumist. Ammtillinen innostj knnust ihmisiä om-loitteisuuteen j luovuuteen. Hänen kehitettävää tehtävänään on sd prosessi liikkeel- le jonk jälkeen ihmiset toimivt itse sen pi l ol ut in vo i Leiri olis, kuin vin kksi toteuttjin. Innostminen edistää sosidempikin ui niin äkkiä. list kommunikointi j lisää ihmisten pp lo e S. ä ä iv pä välistä vuorovikutust. Innostv j knnustv suhtutuminen sikkseen utt sikst itse löytämään rtkisuj j vimi rjen ongelmiin. Omvoimss ohjjien yhtenä tärkeänä tehtävänä on toimi sosiokulttuurisin innostjin. Asikkiden ktivoiminen j innostminen s heidät toteuttmn itse omn elämänsä tehtäviä. Ohjjn tehtävänä on sd tämä toimint liikkeelle j sen jälkeen kulke rinnll mutt nt sikkn itse selvitä hsteist j ikävintä ktiivisesti vikutt elämänldun pse kun Elli (hrjoittelirntmiseen. Kun sikkt ktivoituj) lähti. Tuntuu siltä, vt j kiinnostuvt itse sioist, sdn että hän jotenkin kuului tähän ikn myös hyviä tuloksi. Itsepuun porukkn. ohjminen on tärkeä näkökulm Omvoimn toiminnss. RATKAISUKESKEINEN NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS Neuropsykitrinen vlmennus on ohjustyöhön perustuv kuntoutusmenetelmä. Menetelmän on kehittänyt Dinne Zccheo Britnniss - ADHDcoching 2001. Neuropsykitrinen vlmennus on ohjuksellinen kuntoutusmenetelmä jok on suunnttu neuropsykitrisille sikkille. Neuropsykitrinen terminä viitt psykitriseen oireistoon jolle tyypillistä on neurologinen lkuperä. Neuropsykitrinen vlmennusmenetelmä tukee erityisesti puutteellisi
tä hyötyä? 13 iolen oppinryuthmto äs mimmn s. sä toisten kns toiminnnohjuksen titoj. Toiminnnohjus on ikäänkuin toiminnn lennonjohto, eli sillä trkoitetn titoj joiden vull sioit sdn tehdyksi. Neuropsykitrinen vlmennus perustuu kielelliseen kommuniktioon j edellyttää sikklt jonkinsteist kykyä hvinnoid j rvioid om toimintns. Vlmennus on voimvristv, rtkisukeskeistä j se perustuu sosilipedgogiikkn, oppimis- j motivtioteorioihin. Vlmennusmenetelmä on lunperin luotu j tuotu Suomeen ikuisille suunnttun kuntoutusvihtoehton, mutt sitä voidn jossin määrin sovelt myös erityislsten j nuorten knss. KOHDERYHMÄÄN KUULUVIEN ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ Vltkunnllisesti jteltun rviolt noin 5% väestöstä om vikeit rke hyötyä? vikeuttvi neuropsykitrisi oireit. Ehkä sellist, että olen tullut rohkemmksi, eimäärä ksv 10-15%:iin, kun mukä tun kn luetn lievät oireet j 25%:iin, kuin nu niin ulkopuoliselt niin kouluss. kun mukn luetn lukivikeudet j hhmottmisen erityisvikeudet. Tutkimusten mukn jok toisell vngill j jok kolmnnell päihteiden väärinkäyttäjällä, sekä usell erilisist mielenterveysongelmist kärsivällä on tustll myös kehityksellisiä erityisvikeuksi. Geneettisten tekijöiden osuus neuropsykitrisiss häiriöissä on vhv, joten kyse ei ole mistään hetkellisestä ilmiöstä ti prnnettvst sirudest. Vuosin 2007 2011 Omvoimn toiminnss on ollut mukn 649 neuropsykitrist sikst, heidän lähipiihyötyä? riinsä kuuluuv henkilöä ti yhteistyöop pin ut v oim em m ksi j verkoston jäsentä (41 päivätoimintn/ vuorovikutustito j rohyksilövlmennukseen osllistunuttt, keutt ihmissuhteisiin. Olen snut me lo, keilt, kokt j puhu 98 ryhmävlmennukseen osllistunutmi kä on hyvä. t, 234 voimess toiminnss, 5 leiri toiminnss, 171 luento tilisuuksiss).
14 TUEN TARPEET, TARVE JA PERUSTELUT Neuropsykitrisesti oireilev henkilö, jok hkee pu voi sd väärän dignoosin, jos pu ntv lääkäri ei tunne neurologisi oireit. Hän stt tiedost sen, että hänellä ei ole mielenterveysongelmi, vikk on erittäin msentunut. Tustll stt oll neurologinen oireyhtymä, jonk knss eläminen tuott psyykkisiä j sosilisi ongelmi. Aininen epäonnistuminen msent j heikentää itsetunto. Apu ei tvoit ihmistä, jos ei ymmärretä ktso psyykettä neurologin vloss eli muutetn j utetn elämää siltä osin kuin voidn. Se mikä on prntumtont, jätetään ruhn. Tärkeintä on löytää voimvrt, joit voidn kehittää j prnt vielä prempn käyttöön. Neurologiset ongelmt ovt heti syntyessä. Mielenterveysongelmt ts puhkevt elämän eri tilnteiss. Neurologiset ongelmt tulevt helpoimmin esiin, kun lpsi loitt koulun käynnin. Tuttu j turvllinen ympäristö muuttuu j ympäristön pineet tulevt sietämättömäksi. Toinen vihe elämässä on murrosikä. Nuori ikään mieleenpinuvint kuin v silmänsä huommn erilisen todellisuuden. Selvä "buumi" on 30 kriisin yhteydessä. Aikuinen on voinut selvitä oireistn slilemll, elämällä kksoiselämää ti älykkyytensä vull. Syvällä sisimmässään hän tietää, että kikki ei ole niin kuin pitää. Nyt, kun tiedottminen erilisist neurologist oireyhtymistä on selvästi lisääntynyt, ihmiset hkevt herkemmin pu. Apu ei tietenkään tule koskn liin myöhään, mutt elämän pineet ovt voineet hvoitt ihmistä todell syvältä. Ounhuoinlluet ilekniv., p Nykyisessä tilnteess neuropsykitrisist vikeuksi omvt ikuisikäiset syrjäytetään mrginliryhmäksi, jonk kyvyt vluvt hukkn sinmukisen hoidon j välttämieleenpinuvint mättömien tukitoimien puuttuesomvoim leiri, joss melon- s. Kustnnukset mksetn kikt j letn pisto. Ry mässä X j tuxjeoli minu kohtn, mistä vt ystävällisiä kein vikeoireisimpien kohdll tuli hyvä mieli. Leirillä Myös bstroli myös hyvää huumori. lopult vnkeinhoidon puolell ti in kuvn mlminen, jost minullekttu li iheeksi rkkus.
15 le l i j hj ttio tt t mllmisiä jen. e t e ov vä m u pl jtj ystäss tohi uumo työkyvyttömyyseläkemksuin. Mo nien neuropsykitrisesti oireilevien Ohjitoisiten knhyvä t nuor myös kohdll lisuoriutumiskierre ktkeisi, kun t l v l i opinnot stisiin päätökseen ti soveltuv työtulhejju! pikk löytyisi oikeiden tukitoimien vull (ADHD -liiton O ntj ri tiedote ADHD -oireisten nuorten j ikuisten tilnteest). Uset kohderyhmän ihmiset trvitsevt tiivistä j kuntouttv rjen ohjuksellist tuke. Ohjuksen tulisi kyetä jlkutumn henkilön omn elin- j toimintympäristöön, jott opitn uusi toimintmllej rjen tilnteisiin j yhteistyössä mhdollistetn sikkn tvoitteiden svuttminen. Neuropsykitriset erityisvikeudet: kommunikoinnin hsteet sosilisten tilnteiden hhmottminen j ymmärtäminen sekä vuorovikutus liilliset kpe-liset kiinnostuksen kohteet hsteet motoriikss jn j rhn käytön hllint suurten sikokonisuuksien hllint omntoiminnnohjuksen tidot sioiden tärkeys, järjestys, rvo, syy-seurussuhteet j merkitykset keskittymiskyky, trkkvuus j sioiden muistminen impulsiivisuus j ylivilkkus ä? istihhmotus hyöty vireystiln vihtelut j uniongelmt mhä-t. n liitännäisoireen voi oll mielentern n u su eytyiv veys- j päihdeongelmt Elämäunudet seluki. dolliissuus krtt to Itsetie plutett ohjjil le Enemmän vikutusvlt nuorille. Ei muut vlittmisen i hett.
16 VANHEMPIEN MIELIPITEITÄ Sosiliset tidot vhvistuneet. Itseluottmus lisääntynyt. Positiivisempi mielil. Omtoimisuus lisääntynyt. Omtoiminen kulkeminen edistynyt. Vlmius oll ikätoverien ryhmässä vhvistunut j uskokseni myös tito puke sioit snoiksi. Tullut sosilisemmksi, puhelimmksi, kohtelimmksi. Henkilökohtinen kontkti. Erityispiirteet on otettu kiitettävästi huomioon. huomioidn nuori vikkei hän kommunikoi puhumll ääneen. Neuropsykitriset erityisvikeudet eivät välttämättä yksin vikeut henkilön rke ti elämää, vn ongelmi j pulmi voi iheutt ympäristö, joss henkilöt elävät. Vltväestön tietämättömyys j suhtutuminen voi oll syy moniin erilisiin rjen pulmtilnteisiin. Liin usein neuropsykitrisi erityispiirteitä omvt ihmisen leimtn sosilisesti kyvyttömäksi, liskksi, tyhmäksi, huonosti ksvtetuksi ti kykenemättömäksi empttisuuteen. Tämän tyyppinen jttelu voi joht syrjäytymiseen niin työmrkkinoilt kuin ihmissuhteistkin. Tällisen jtusmllin j rvomilmn muuttmiseksi trvitn neuropsykitrisi piirteitä omvn ihmisen vlmentmisen lisäksi myös ympäristön vlmentmist: tiedon jkmist, senteisiin vikuttmist j konkreettisten toiminttpojen etsimistä, joill ko. ihmisen sopeutumist esim. opiskeluun j työelämään voidn helpott j tuke. OSALLISUUS JA VERTAISTUKI Trvitn erilisi suljettuj j kohdennettuj ryhmiä, kosk kohderyhmän sosilisten tilnteiden hsteiden vuoksi he eivät hyödy ns. normleist vp-ik j hrrste-
17 plveluist. Tämän vuoksi trvitn ulkopuolist tukitho, jok utt järjestämään j orgnisoimn sekä innostmn yhteiseen tekemiseen. Vertisilt stv tuki on korvmtont. Usein on helpottv huomt, ettei ole ino, jok kmppilee rjen pulmien j hsteiden knss. Vertistukiryhmät voivt oll hyvin monimuotoisi ne voivt pinottu enemmän keskusteluun ti toiminnllisuuteen sekä eri teemojen ympärille. Jokinen ryhmä on omnlisens j perustuu eriliseen trpeeseen. Vertistuki on prhimmilln kokemuksellist tietoon pohjutuv sosilist tuke, jot nnetn j sdn keskenään smnkltisess elämäntilnteess olevien ihmisten välillä. Smnlisen elämäntilnteen kutt osnottjt tietävät omst kokemuksestn toisten tunteist j usein kokevt tulevns ymmärretyiksi jo puolest snst. Joskus vertisryhmä on ensimmäinen j inut pikk, joss osnottj tulee kuulluksi omine ongelmineen, kysymyksineen j jtuksineen. Neuropsykitrisesti -oireisille henkilöille suunntut vertisryhmät koetn usein erittäin ntoisiksi. Ryhmät trjovt mhdollisuuden tvt toisi smntpisten kokemusten j VANHEMPIEN MIELIPITEITÄ Edistyminen tphtuu pienin skelin. Vnhempien ilt oli tosi kiv. Sellisi voisi oll usemminkin. Monipuolist j vuorovukututitoj kehittävää. Mukv yhdessäolo. Toimint lähtenyt nuorist - nuorien motivtio silloin olemss. Inhimillinen ote, mutt smll jämäkkää. Erittäin tärkeä os poikni kuntoutust. toivottvsti jtkosskin.
18 ongelmien knss eläviä ihmisiä. Vertisryhmässä on mhdollisuus oppi kuulemll toisten selviytymiskeinoj j kokemuksi sekä trjot tuke j pu muille kertomll omistn. hyöty Sin kesätyöpikn! Hluisin sd kuntoon jtko-opintoj Sin uusi kokemuksi j kvereit Neuropsykitrist vertistukiryhmää suunnitelless tulee ott huomioon tiettyjä erityispiirteitä, joit kohderyhmälle olennisesti kuuluu. Ryhmän toimint, rkenne j säännöt tulee oll selkeitä j etukäteen sovittuj, kunkin ryhmän trkoitus tulee miettiä vlmiiksi. Vertisryhmässä tulisi huomioid kommuniktiovikeudet: monimutkisi selityksiä tulisi välttää j knnust ryhmäläisiä itseilmisuun. Ryhmän kokoontumisiin lisähstett tuovt kohderyhmän suuret yksilölliset erot ryhmäläisten oireet sttvt vihdell vikeussteeltn hyvinkin pljon. Tämä stt hnkloitt vertislähtökoht, kun smistuminen toiseen, ivn eri tvll käyttäytyvään ryhmäläiseen on vike. Vertisryhmän tuken tulisi in oll mmttilinen, jok trvittess pystyy olemn pun järjestelyissä, tiedotuksess ti ongelmtilnteisen selvittelyssä. Vertisryhmä voi oll myös mmttilisvetoinen, jolloin ryhmälle on määritelty trkemmin sen runko j tvoite. Vertistuen merkitys on suuri kohderyhmän henkilölle itselleen, mutt myös läheiset ihmiset j mmttiliset trvitsevt vertistuke. luottmus t on Vähitellen kun siole tulä toteutuneet, eik lut vin puhett. luottmus Pelisään jen so piminen j luotttö mässä; puhutut muksellisuus ryhsyvät ryhmässä. sit myös py-
19 OMAVOIMAN TUKIOHJAUSMALLI: PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Omvoim vst neurologisi erityisvikeuksi omvien ihmisten trpeisiin trjomll ennltehkäisevää, voimuttv sekä kuntouttv tuke rjen- j elämänhsteisiin. Työmuotoin ovt yksilö- j ryhmäohjus sekä eriliset vertistuen muodot. Neuropsykitrisiin dignooseihin, kuten esimerkiksi ADHD:hen j Aspergerin oireyhtymään, liittyy hyvin usein myös jokin psykitrinen dignoosi, yleisimpänä msennus j hdistuneisuushäiriö, jotk lisäävät vielä entisestään vikeutt rjen- j elämänhllinnss. Moniss tutkimuksiss onkin todettu neuropsykitrisist häiriöistä kärsivien ihmisten lisääntynyt riski syrjäytymiseen, päihteiden väärinkäyttöön j rikollisuuteen. Omvoimn työmuotojen vull pystytään ehkäisemään syrjäytymistä. Hyvin monen neuropsykitrisesti oireilevn ihmisen historist löytyy myös koulukiusustust, jok on lisännyt entisestään erilisuuden tunnett j on iheuttnut pitkäkestoisi trumoj, jonk jäljet kulkevt pitkälle ikuisuuteen. Omn erilisuuden kokemusten, hnklien sosilisten tilnteiden j vuorovikutusongelmien, sekä monentsoisten oppimisen j rjenhsteiden myötä syrjäytymisen riski on ymmärrettävästi olemss. Neuropsykitrisill ihmisillä, omist persoonllisist j poikkevistkin toiminttvoistn huolimtt, on kuitenkin vltvsti vhvuuksi, kykyjä j resurssej, joit ei yhteiskunnlliselt knnlt ktsottunn knnt hukt, puhumttkn ihmisen omn mielekkään elämän löytymisen merkityksen tärkeydestä. Omvoimn työn trkoitus on tuen j ymmärryksen ntminen, omn identiteetin vhvistuminen j vhvuuksien löytyminen sekä omn elämän hllinnn tunteen vhvistuminen niin henkisesti kuin konkreettisestikin. Neuropsykitriset ihmiset trvitsevt usein konkreettist tuke j ohjust uusien toimivmpien toimintmllien- j tpojen oppimiseen rjen sujumiseksi sekä tukikeskusteluj omn identiteetin vhvistumiseen, vhvuuksien
20 kivoint Arkisten s löytämiseen, ongelmien työstämiseen käynnissä jioiden läpim mo u u s s k sekä rohkistumn omss elämässä ti ivisi puinolion. ollut pljon npeosssi- eteenpäin menemiseen esimerkiksi koulu- j työelämään siirtymisessä. Neuropsykitrisen tiedon j ymmärryksen edistäminen j lisääminen on myös iso os Omvoimss tehtävää työtä. Tukisuhteet ovt yleensä pitkäkestoisi j tiiviitä, jok mhdollist luottmuksellisen suhteen syntymisen j nt tuettvlle trpeeksi ik sioiden j itsensä kohtmiseen. Omvoimn sikkksi pääsyyn riittää om tunne vun trvitsemisest eikä lähetettä trvit. Omvoimn trjomien tukimuotojen kutt sdull vertistuell on iso merkitys omn merkityksellisyyden, inutltuisuuden j identiteetin vhvistumisess. TIENRAIVAAJA JA PAIKALLINEN VERKOSTOITUJA Omvoim lkuperäisessä projektisuunnitelmss kohderyhmästä on puhuttu termillä erityisen tuen trpeess j syrjäytymisvrss olevt nuoret. Tämä osoittutui kuitenkin ivn liin ljksi kohderyhmäksi j päädyttiin rjmn kohderyhmäksi henkilöt, joill on neurologisen kehityksen erityisvikeuksi vrsinist dignoosi ei vdittu, vhvt piirteet ti om epäilys riitti. Muit Suomess käytettäviä termejä ovt mm. neurologiset erityisvikeudet, neuropsykitriset erityisvikeudet/ongelmt, neurologisen tustongelmn omvt j kommuniktio ongelmi omvt. Todellisuudess nämä ovt kikki smn kohderyhmään kuuluvi henkilöitä, joill on mm. toiminnnohjukseen, sosiliseen vuorovikutukseen, trkkvuuden j ktiivisuuden säätelyyn liittyviä vikeuksi. Kohderyhmä ei ole trkkrjinen j jokisen hsteet ovt yksilöllisiä. Pirknmn lueell j erityisesti Tmpereell, jok oli projektin pääsillinen toimint-lue on kivoint hyvät erikoissirnhoidon plvelut, ulos j joss tehdään neurologiset tutkimukset n lärhildeisttiy sioit ll O j dignoosit. Kuntouttvi j tukevi tehty e siellä.
21 thoj, joill olisi erityisosminen neuropsykitriseen oireistoon kuitenkin puuttuu. Dignoosin voi sd, mutt tuki j kuntoutus vrsinkin ikuisiällä jää puutteelliseksi. Tmpereell on hyvät psykitriset plvelut, mutt nämä eivät kuitenkn vst siihen tuen trpeeseen mitä neuropsykitriset henkilöt kokevt trvitsevns eikä myöskään psykitrin puolen henkilöstöllä ole resurssej ti neuropsykitrist osmist. Näin ollen neuropsykitriset nuoret j ikuiset ovt monien eri thojen piirissä (mielenterveys-, päihde-, sosili-, vmmistyö jne.) ti sitten he ktovt kokonn. Neuropsykitrisen kuntoutuksen kehittäminen on vst luss niin Pirknmll kuin myös vltkunnllisesti. Neuropsykitrisesti oireilevien ihmisten määrä ksv nopesti. Syynä on tiedon lisääntyminen neuropsykitristen häiriöiden synnystä j oireist. Tiedon lisääntyessä myös dignoosien määrä on jtkuvss ksvuss. Yksin dignoosi ei kuitenkn riitä vn trvitn trpeenmukist kuntoutust j tuke. Kuntoutust j tuke trvitsevt myös ne ketkä eivät täytä dignoosi kriteereitä, mutt oireilevt vhvsti. Näitä tukimuotoj ei kuitenkn juurikn ole trjoll ti stvill olev tuki keskittyy joko neurologiseen ti psykitriseen ongelmn. Alll toimijoiden määrä on vähäinen j trpeeseen nähden toimijoit tulisi oll lisää. Neuropsykitrinen vlmennus on yksi tp ti mlli tehdä kohderyhmän tuki- j ohjustyötä. Perusplveluiss koetn, että kuntoutusvihtoehtoj on niuksti, smoin erityispiirteiden huomiointi on hsteellist titojen j resurssien puuttuess. Omvoimn trkoitus onkin ollut oll erityisosj, jok utt j tukee ennen kuin trvitn esim. mielenterveys ti päihdepuolen plveluit. Omvoim tekee töitä myös ikuisten knss jolloin monet plvelut on stettu jo käydä läpi tällöin Omvoim on toiminut snllist plutett Sen verrn hyvää, että pitäisi sd ljennettu muullekin. verkoston koordinttorin j näin ollen vienyt neuropsykitrist tietoutt eteenpäin verkostolle.
22 AVAINSANAT JA VAHVUUDET MATALA KYNNYS/ AIKAA JA IHMINEN LÄHELLÄ Asikkn mhdollisuus tukeen ilmn lähetettä, ohjv tho ti dignoosi. Asikkn om vun trpeen tunne riittää. Asikssuhteen pituutt ei määritellä etukäteen vn se määräytyy työskentelyn edetessä sikkn trpeiden mukn. Riittävästi ik pysähtymiseen, itsensä j sioidens työstämiseen. TUKIKESKUSTELU Asikkn terpeuttist kuuntelu, keskustelu j ohjmist. Keskusteluss keskitytään senhetkisiin pulmiin j kysymyksiin, jot siks tuo itse esiin. Tvoitteen on helpott rjess selviämistä j kehittää yhdessä ongelmrtkisutitoj. Keino tuke vuorovikutust, sosilisi tunnetitoj sekä vstvuoroist kommunikointi. Trkoitus on utt yli siirtymä- j nivelviheiden sekä msennus- j eristäytyneisyyskusin. Tukikeskusteluill on ennltehkäisevä funktio. JALKAUTUVA TYÖ JA JOUSTAVUUS Ohjus j tuki tphtuu myös sikkn luonnollisess toimintympäristössä kuten koton, virstoiss, koulu- j työelämässä, verkostoiss j siellä missä siks kokee trvitsevns vlmentjn ohjust. Asikkille, joill on omn toiminnn ohjuksen pulmi, ei riitä pelkkä keskustelupu, vn konkreettinen tuki viedään sikkn rkeen j toiminttvt mllinnetn sikklle. Mhdollisuus regoid sikkn äkillisiin kriisi-/vuntrve tilnteisiin myös muin kuin sovittuin tpmisjnkohtin. VIERELLÄ KULKEMINEN JA TUKEMINEN Työntekijän pikk on sikkn vierellä. Asikst ei ktsot ylhäältäpäin, kohtein, vn he ovt tsvertisi. Vuorovikutus on kuulemist, kohtmist sekä sikkseen luottmist j kunnioittmist niin, että hänet nähdään omn elämänsä prhn sintuntijn. Asikst tuetn j rohkistn elämässä etenemiseen, vstuunottoon j omien rjojen settmiseen.
23 VERTAISTUKI Mhdollisuus tvt muit vertisin, jk j sd tieto, kokemuksi sekä koke osllisuutt. Omien vikutusmhdollisuuksien j vstuun lisääntyminen vertistoiminnn kehittämisen j toteuttmisen kutt. Omn merkityksen ymmärtäminen j hyvinvoinnin lisääntyminen yhteenkuuluvuuden tunteen myötä. Mhdollisuus virkistys- j hrrstustoimintn ryhmässä. MAHDOLLISTAMINEN Omvoim mhdollist neuropsykitrisille sikkille tsvertisen j esteettömän osllistumisen pikn, vertistuellisen yhteisön sekä vikutusmhdollisuudet omn elämäänsä yhteiskunnn täysvltisen jäsenenä. OPPIMINEN JA AKTIVOINTI Neuropsykitrisi erityisvikeuksi omvien nuorten kehitys voi oll viivästynyttä ikätsoon verrttun. Työskentelyssä huomioidn sikkn yksilöllinen kehittyminen, hsteet j omn toiminnn ohjuksen pulmt. Neuropsykitristen sikkiden kohdll on huomioitv eri viestiknvien kutt tphtuv oppiminen j sikkt trvitsevt konkreettist tuke, ohjust j mllintmist uusien toiminttpojen oppimiseen. STRUKTUROINTI JA VISUALISOINTI Arke j tekemisiä strukturoidn eli jäsennetään j hvinnoidn tietoisesti. Tämä näkyy rjess sovittuin työtpoin j yhdenmukisen toimintn. Strukturointi selkeyttää ohjttvlle ik, pikk j toimint. Ne ovt yksinkertisi toimintohjeit eri tilnteisiin j ympäristöihin. Tvoitteen on selkeyttää j ennkoid tulev toimint. Strukturoinnin väleinä voivt toimi mm. klenteri, viikkoiktulu sekä muisti j tehtävälistt. Tilnteit j ohjeit voidn myös visulisoid kuvin j konkretisoivin piirroksin. HAASTELLISUUS JA ERITYISOSAAMINEN Neuropsykitriset sikkt ovt hstvi etenkin jos sikkll on mielenterveyspuolen problemtiikk. Omvoimss pystytään vstmn hstvien sikkiden trpeisiin yhteistyössä monimmtillisen verkoston knss
24 tätä lisää!!! Vielä enemmän rjen hllint j tuuppimist mhdollisesti opiskelun ti työelämän suuntn. kuten psykitrin puolen mmttiliset. Monimmtillinen verkostoyhteistyö on ensirvoisen tärkeää sikkn kuntoutumisen knnlt. Neuropsykitristen sikkiden knss toimiess työntekijällä tulee oll vhv tietopohj häiriöiden syistä j ilmenemismuodoist. Työntekijän tulee ost hyödyntää tieto ohjuksess sikkn yksilölliset trpeet huomioiden. SUUNNITELMALLISUUS, TAVOITTEELLISUUS JA AKTIVOINTI Asikkn knss tehdään yhteistyössä tvoitesuunnitelm rungoksi työskentelyyn. Tvoitteet konkretisoivt hsteellisi j tvoiteltvi sioit sekä motivoivt sikst etenemään. Toislt sikklle nnetn ik sioiden työstämiseen j pysähtymiseen omien sioiden ääreen eikä sikssuhteen kesto määritellä trksti etukäteen vn se muodostuu sikkn trpeiden mukn työskentelyn myötä. Asikssuhteet ovt usein pitkiä j tiiviitä. Aktivoidn sikst vstuullisuuteen omn elämänsä merkityksen j käytännön sioiden toteuttjn sekä ymmärtämään omien vlintojen merkityksen elämänldun prntmisess. ESTEETTÖMYYS Toiminnt pyritään suunnittelemn siten, että kohderyhmän erityiset piirteet j huomioonotettvt esteettömyys sit on huomioitu. Esimerkiksi istiyliherkkyydet (vlot, äänet, hjut), sosilisten tilnteiden sietokyky (hiljentymishuone, johon vetäytyä hetkeksi), fyysinen esteettömyys j helppo sijinti (ympärikunnist tulevt sikkt). RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEISYYS Rtkisu- j voimvrkeskeinen jttelu- j työtp on mnläheinen j myönteinen tp kohdt erilisi inhimillisen elämän hsteit j pulmtilnteit. Tutkitn j hyödynnetään sikkn kykyjä, titoj j osmist käsillä olevn pulmn rtkisemisess ti tvoitteiden svuttmisess. Menneisyyttä trkstelln pikemmin voimvrn.
25 TYÖMUODOT YKSILÖVALMENNUS tukee yksilön toimintkykyä sekä rjen- j elämänhllint. ennltehkäisevä j elämänltu edistävä rtkisu- j voimvrkeskeinen työskentelytp elämäntilnteen krtoittminen, rjenhllinnn tukeminen, motivointi toimintn j työssä/opiskeluss jksminen Yksilövlmennuksess nuori on tvttu 1 2krt./vko. Vlmennussuhteen kestolle ei määritelty pituutt, vn se määrittyi sikkn trpeen mukn yksilöllisesti kesto on vihdellut 4 18 kk. välillä. Tpmisi on tihennetty ti vähennetty trpeen mukn. Tiiviin ohjusjkson jälkeen sikkill on edelleen mhdollisuus ott yhteyttä vlmentjiin trpeen tullen. Ohjuksen luss erään nuoren elämä koostui tietokoneest, keskeytyneistä opinnoist, olemttomist ihmissuhteist, pienen kylän yhdestä kupst, joss hän sioi. Nuori si AS-dignoosin ikuisiällä j hän ohjutui Omvoimn yksilöohjukseen. Yksilöohjuksess käytiin läpi Aspergerin tuomi hsteit j rjoitteit. Nuoren knss hrjoiteltiin uusi toimintmllej sekä tehtiin tulevisuuden suunnitelm j ohjttiin nuori suunnitelmn mukisiin tukiplveluihin. Tällä hetkellä nuori on muuttnut tyttöystävänsä knss toiselle pikkkunnlle, on työhrjoitteluss pelisuunnittelufirmss j hänen elinpiirinsä on ljentunut. Yksilövlmennuksen lähtökohtn on ihmisen om kokemus vun trpeest j mhdollisuus sd tuke helposti ilmn erillisiä lähetteitä mtl kynnys. Yksilöohjuksen tehtävänä on tuke yksilön toimintkykyä j rjenhllint. Toimintkyvyllä trkoitetn yksilön mhdollisuuksi j kykyä suoriutu rkielämäntoiminnoist (teknisesti, psyykkisesti j sosilisesti) j kykyä siirtyä elämässä eteenpäin. Olennist on itsenäiseen selviytymiseen