LEHDISTÖ EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO C/07/ /07 (Presse 23) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO C/07/23 6226/07 (Presse 23) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston 2786. istunto Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat Bryssel, 22. helmikuuta 2007 Puheenjohtaja Franz MÜNTEFERING Saksan varakansleri sekä työ- ja sosiaaliministeri Ursula VON DER LEYEN Saksan perhe-, vanhus-, nais- ja nuorisoasiainministeri LEHDISTÖ Rue de la Loi 175 B 1048 BRYSSEL Puh.: +32 (0)2 281 8716 / 6319 Faksi: +32 (0)2 281 8026 press.office@consilium.europa.eu http://www.consilium.europa.eu/newsroom 6226/07 (Presse 23) 1

Neuvoston istunnon tärkeimmät tulokset Neuvosto hyväksyi työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa sekä naisten ja miesten tasa-arvoa koskevat keskeiset viestit, jotka on tarkoitus ottaa huomioon kevään Eurooppa-neuvoston päätelmissä. Neuvosto teki päätökset Euroopan yhteisön kannasta seuraavien Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöluonnoksien hyväksymiseen: matkustajia siirtyviltä matkatavaroilta suojaavat, muina kuin alkuperäisosina toimitettavat tilanjakojärjestelmät moottoriajoneuvot moottoriajoneuvon kuljettajan etunäkyvyysalueen osalta. 6226/07 (Presse 23) 2

SISÄLLYSLUETTELO 1 OSALLISTUJAT 5 ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA KEVÄÄN EUROOPPA-NEUVOSTON VALMISTELU 7 Keskeiset viestit 7 Työllisyyttä sekä sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevat yhteiset raportit (2006 2007) 10 Neuvoston suositus jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tarkistamisesta vuonna 2007 ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen täytäntöönpanosta 12 Komission tiedonanto: Kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian täytäntöönpano: "Tulosten vuosi" 13 Komission kertomus naisten ja miesten tasa-arvosta, vuosi 2007 13 Sosiaalialan kolmikantahuippukokouksen valmistelu 13 EUROOPAN VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOKSEN TUOMAT MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET 14 MUUT ASIAT 21 1 Jos julkilausumat, päätelmät tai päätöslauselmat ovat neuvoston virallisesti hyväksymiä, se on osoitettu kyseisen kohdan otsikossa ja teksti on lainausmerkeissä. Asiakirjoihin, joiden viitenumero on mainittu, voi tutustua neuvoston www-sivuilla osoitteessa http://www.consilium.europa.eu. Säädökset, joihin liittyy neuvoston pöytäkirjaan merkittäviä julkistettuja lausumia, on merkitty tähdellä. Lausumat ovat saatavissa neuvoston www-sivuilta tai lehdistöpalvelusta. 6226/07 (Presse 23) 3

MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT TERVEYS Terveysturvakomitea Neuvoston päätelmät 21 OIKEUS- JA SISÄASIAT Matkustajaluettelotiedot 24 SISÄMARKKINAT Moottoriajoneuvot matkustajia suojaavat järjestelmät näkyvyysalue 24 EUROOPAN TALOUSALUE Islanti Maataloustuotteiden kauppa 24 KAUPPAPOLITIIKKA Sopimus Kanadan kanssa EU:n laajentuminen 25 Polkumyynti Aasian maat Polyeteenitereflaatti 25 6226/07 (Presse 23) 4

OSALLISTUJAT Jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan komissio olivat edustettuina seuraavasti: Belgia: Louis MOURAUX Bulgaria: Emilia MASLAROVA Tšekki: Petr NEČAS Tanska: Jeppe TRANHOLM MIKKELSEN Saksa: Franz MÜNTEFERING Ursula VON DER LEYEN Gerd ANDRES Gerd HOOFE Viro: Jaak AAB Irlanti: Tony KILLEEN Kreikka: Savvas TSITOURIDIS Espanja: Jesús CALDERA SÁNCHEZ-CAPITÁN Antonio FERNÁNDEZ Ranska: Gérard LARCHER Italia: Alessandro PIGNATTI Kypros: George CHACALLI Latvia: Lelde LICE-LICITE Liettua: Vilija BLINKEVIČIŪTĖ Luxemburg: Georges FRIEDEN Unkari: Gábor CSIZMÁR Malta: Helen D'AMATO Pysyvän edustajan sijainen Työ- ja sosiaaliministeri Pääministerin sijainen sekä työ- ja sosiaaliministeri Pysyvän edustajan sijainen Varakansleri sekä työ- ja sosiaaliministeri Perhe-, vanhus-, nais- ja nuorisoasiainministeri Parlamentaarinen valtiosihteeri, työ- ja sosiaaliministerin avustaja Valtiosihteeri, perhe-, vanhus-, nais- ja nuorisoasianministeriö Sosiaaliministeri Varaministeri yritys-, kauppa- ja työministeriössä erityisvastuualueenaan työllisyys ja koulutus Työllisyys- ja sosiaalisen suojelun ministeri Työ- ja sosiaaliministeri Andalusian autonomisen alueen työ- ja sosiaaliministeri Työllisyys- ja työasioista ja nuorten työllistymisestä vastaava ministeri Pysyvän edustajan sijainen Pysyvän edustajan sijainen Pysyvän edustajan sijainen Sosiaali- ja työministeri Pysyvän edustajan sijainen Valtiosihteeri, työ- ja työllisyysministeriö Parlamentaarinen valtiosihteeri terveys- ja vanhusasiainja avohuoltoministeriössä, vastuualueenaan vanhukset ja avohuolto 6226/07 (Presse 23) 5

Alankomaat: Peter W. KOK Itävalta: Christine MAREK Puola: Anna KALATA Portugali: José VIEIRA DA SILVA Romania: Gheorghe BARBU Slovenia: Marjeta COTMAN Slovakia: Juraj NOCLAR Suomi: Tuula HAATAINEN Ruotsi: Sven Otto LITTORIN Yhdistynyt kuningaskunta: James PLASKITT Pysyvän edustajan sijainen Valtiosihteeri sosiaaliturva-, ikäkausiasioiden ja kuluttajansuoja-asioiden ministeriössä Työ- ja sosiaaliministeri Työ- ja sosiaalisen yhteisvastuun ministeri Työ-, yhteisvastuu- ja perheasiainministeri Valtiosihteeri työ-, perhe- ja sosiaaliministeriössä Pysyvän edustajan sijainen Sosiaali- ja terveysministeri Työmarkkinaministeri Parlamentaarinen valtiosihteeri työ- ja eläkeministeriössä Komissio: Vladimir ŠPIDLA Jäsen 6226/07 (Presse 23) 6

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA KEVÄÄN EUROOPPA-NEUVOSTON VALMISTELU Keskeiset viestit Neuvosto kävi laajan periaatekeskustelun viimeistelläkseen keväällä pidettävälle Eurooppaneuvostolle annettavaa selvitystään (keskeiset viestit) työllisyyden, sosiaalipolitiikan ja yhtäläisten mahdollisuuksien alalla. Keskustelu perustui erityisesti seuraaviin asiakirjoihin: komission tiedonanto: Kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian täytäntöönpano "Tulosten vuosi" (5074/07) ehdotus yhteiseksi työllisyysraportiksi 2006 2007 (6076/07) ehdotus sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevaksi yhteiseksi raportiksi (6097/07) komission suositus neuvoston suositukseksi jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tarkistamisesta vuonna 2007 ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen täytäntöönpanosta (6465/07) komission kertomus neuvostolle naisten ja miesten tasa-arvosta 2007 (6205/07) Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja totesi, että kaikki ministerit antoivat täyden tukensa keskeiset viestit sisältävälle asiakirjalle, jonka työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea ovat yhdessä laatineet Eurooppa-neuvostolle. Hän totesi edelleen, että yleisesti ottaen oltiin yhtä mieltä siitä, että sosiaaliselle ulottuvuudelle tarvitaan lisää näkyvyyttä yhteisön toimien yhteydessä ja että tämä on pidettävä mielessä vuonna 2008 käynnistettävää kasvu- ja työllisyysstrategian toista jaksoa silmällä pitäen. Erityisestä huomiota kiinnitettiin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden merkitykseen, ja tällöin etusijalle asetettiin sukupolvelta toiselle siirtyvän köyhyyden torjuminen. Lisäksi korostettiin työmarkkinaosapuolien ja valtioista riippumattomien järjestöjen asemaa sosiaaliseen yhteenkuuluvuuden edistämisessä. Neuvosto hyväksyi seuraavat keskeiset viestit, jotka on tarkoitus ottaa huomioon kevään Eurooppaneuvoston päätelmissä: 6226/07 (Presse 23) 7

"Tuloksia tarvitaan vielä 1. Kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian pohjana oleva kumppanuuteen ja politiikan uudistukseen perustuva kaksiosainen strategia näyttää vaikuttavan myönteisesti työmarkkinakehitykseen. Kokonaisvaltainen strategia on omiaan edistämään laajempia kysymyksiä ja yhdistettyjä vastauksia koskevaa politiikan uudistusta. Kilpailukyvyn vahvistamista, työllisyyden lisäämistä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamista koskevat tavoitteet ovat yhtä tärkeitä, kiinteästi toisiinsa liittyviä ja toisiaan tukevia. 2. Koska kuitenkin on edelleen kiireellisesti löydettävä ratkaisu siihen, että 17 miljoonaa eurooppalaista on edelleen ilman työtä, ja samalla luotava 20 miljoonaa uutta työpaikkaa, merkittäviä tavoitteita on vielä saavuttamatta. Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi lisäedistystä on tapahduttava, jotta voitaisiin vastata globalisaatiosta ja väestön ikääntymisestä johtuviin haasteisiin. Jäsenvaltioiden yhteiset sosiaalialan tavoitteet olisi otettava paremmin huomioon Lissabonin toimintasuunnitelmassa, jotta vaikutettaisiin ratkaisevasti sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyyteen. Suotuisat talousnäkymät antavat mahdollisuuden tehostaa uudistuksia ja jatkaa eurooppalaisen sosiaalisen mallin uudenaikaistamista, jotta varmistettaisiin sen riittävyys ja kestävyys naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistaminen asianmukaisesti huomioon ottaen. Työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta ovat tässä keskeisessä asemassa. 3. Jotta jatkettaisiin työllisyyskehitykseen liittyvien rakenteiden parantamista, jäsenvaltioiden olisi tehostettava joustoturvaa menetelmänä, jolla helpotetaan sopeutumista ja tasoitetaan siirtymistä työpaikasta toiseen, omaksuttava elinkaariajattelu työn osalta, tarjottava mahdollisuuksia työmarkkinoiden ulkopuolelle jääville ja lisättävä investointeja inhimilliseen pääomaan. Maakohtaiset suositukset edistävät tavoitteiden tehokasta saavuttamista tältä osin. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edelleen vahvistamiseksi jäsenvaltioiden olisi annettava etusija sellaisten kokonaisvaltaisten politiikkojen täytäntöönpanolle, joilla pyritään torjumaan lasten köyhyyttä, edistämään aktiivista osallisuutta, uudenaikaistamaan eläkejärjestelyjä sekä nykyaikaistamaan terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon järjestelmiä. Paremmin toimivat työmarkkinat 4. Työllisyyden ja tuottavuuden kasvun edistäminen edellyttää paremmin toimivia työmarkkinoita ja parempaa työn laatua. Tämä edellyttää kokonaisvaltaisia politiikkoja. Niiden avulla työvoimaan kuulumattomia henkilöitä kannustetaan tulemaan työmarkkinoille kasvattamaan kansantaloudessa tehtyjen työtuntien kokonaismäärää, työnteko palkitaan uudenaikaisten sosiaaliturvajärjestelmien puitteissa sekä helpotetaan rakenneuudistusta ja parannetaan työntekijöiden sopeutumiskykyä ja kehitetään heidän osaamistaan. 5. Joustoturvan olisi helpotettava työpaikasta toiseen siirtymistä työelämän eri vaiheissa. Joustoturvaan kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien komponenttien olisi tuettava toinen toisiaan niin, että osana työn uudenaikaista organisointia voidaan samanaikaisesti toteuttaa työlainsäädännön uudenaikaistaminen, koulutukseen ja aktiivisiin työmarkkinoihin investoiminen ja riittävän sosiaaliturvan ja tuloturvan tarjoaminen. Joustoturvan avulla olisi myös puututtava epävarmuuteen, vähennettävä työmarkkinoiden segmentoitumista ja torjuttava pimeää työtä. Työmarkkinaosapuolet ovat tässä keskeisessä asemassa. Joustoturvaa koskevaa komission tiedonantoa olisi käytettävä apuna laadittaessa joustoturvaa koskevia erilaisia toimintalinjoja, jotta löydetään työmarkkinatarpeisiin soveltuva politiikkayhdistelmä. 6226/07 (Presse 23) 8

6. Työmarkkinoille pääsyä ja pidempää työelämää sekä ammatillista liikkuvuutta koko elämänkaaren aikana olisi edistettävä työhön sovellettavalla tehostetulla elinkaariajattelulla. Tähän olisi kuuluttava seuraavat toimet: parannetaan kiireellisesti nuorten työmarkkinatilannetta osana eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpanoa; lisätään kannustimia aktiivista ikääntymistä ja pidempään työelämässä pysymistä varten; pannaan täytäntöön naisten ja miesten tasa-arvoa koskeva eurooppalainen sopimus tavoitteena lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille. Lisätoimia vaaditaan sekä naisten että miesten työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. 7. Työmarkkinoiden ulkopuolelle jääviin olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota, jotta kukaan ei syrjäytyisi. Työnteon houkuttelevuutta etuisuuksiin nähden olisi lisättävä asianmukaisin kannustimin, jotta varmistettaisiin, että työ ja työpaikasta toiseen siirtyminen kannattavat. Tasapainoinen lähestymistapa voisi lisäksi koostua yksilöllisesti suunnitelluista toimenpiteistä, asianmukaisista minimipalkoista tai kohdennetuista ansiotuloja koskevista veroleikkauksista ja soveltuvan ympäristön luomisesta laadukkaiden työpaikkojen tarjoamiselle. Olisi toteutettava enemmän toimia, joilla luodaan mahdollisuuksia heikomman ammattitaidon omaaville esimerkiksi kehittämällä henkilökohtaisten palveluiden markkinoita. 8. Tehokkaat ja tulokselliset investoinnit inhimilliseen pääomaan ja lisäksi elinikäisen oppimisen aseman vakiintuminen ovat edellytys työpaikkojen lisääntymistä ja parantamista koskevan tavoitteen saavuttamiselle. Kaikkien innovaatiosta saatavien etujen hyödyntäminen perustuu siihen liittyvään oppimiseen. Epävirallisen ja arkioppimisen tunnustaminen on tärkeätä tässä suhteessa. 9. Taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto on uusi työmarkkinoita koskeva asia, jolla saattaa olla merkitystä työvoimapulan lievittämisessä. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja sosiaalisen suojelun uudenaikaistaminen 10. Yhtenäisen avoimen koordinointimenetelmän vaikutukset alkavat näkyä selvemmin käytännössä. "Sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan yhteisen raportin 2007" tuloksiin tukeutuen jäsenvaltioiden ja komission olisi nyt tutkittava tapoja, joilla lisätään edelleen prosessin integrointia ja näkyvyyttä sekä tehostetaan sen hallintoa ja sen puitteissa tapahtuvaa vastavuoroista oppimista. Ensimmäiset terveyttä ja pitkäaikaishoitoa koskevat suunnitelmat osoittavat, että nämä alat myös sopivat hyvin politiikkoja koskevien tietojen vaihtoon. 11. Etusijalle on asetettava lasten köyhyyden torjuminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille lapsille. Onnistuminen edellyttää, että laaditaan kattavat strategiat ongelman eri puolien käsittelemiseksi. Tällaisia ovat esim. laadukas koulutus, perheen alhaiset tulot ja vanhempien työllisyystilanne, riittämättömät mahdollisuudet päästä käyttämään laadukkaita palveluja, kuten kunnollisia asuntoja ja se, ettei lasten oikeuksia usein tunnusteta riittävästi. 6226/07 (Presse 23) 9

12. Aktiivisen osallisuuden edistäminen on tehokas keino edistää integroitumista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille yhdistämällä yksilöllinen työmarkkinatuki, osaamisen kehittäminen ja saatavilla olevat korkealaatuiset sosiaalipalvelut. Jotta ei lisättäisi työhön kykenemättömien sosiaalista syrjäytymistä, olisi kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että kaikille taataan riittävät minimitulot ja että vastapainoksi työnteko tehdään kannattavaksi. Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen edellyttää koulutukseen liittyvien puutteiden paikkaamista ja kielitaidon kehittämistä sekä syrjinnän torjumista ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä. 13. Eläkejärjestelyjä uudenaikaistettaessa olisi otettava paremmin huomioon työnteon uudet muodot ja katkokset työuralla. Uudistusten vaikutuksia eläkkeiden riittävyyteen olisi huolellisesti seurattava, jotta varjeltaisiin ikääntyneitä kansalaisia (erityisesti ikääntyneitä naisia) köyhyydeltä, taattaisiin riittävä elintaso, vältettäisiin julkiseen talouteen kohdistuvat odottamattomat paineet ja säilytettäisiin kansalaisten luottamus. Työeläkejärjestelmien ja yksityisten eläkejärjestelmien olisi taattava laaja turva ja vältettävä luomasta esteitä jäsenvaltioiden sisäiselle ja väliselle liikkuvuudelle. 14. Vaikka Eurooppa on sitoutunut takaamaan kaikkien ulottuvilla olevan korkeatasoisen terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon, huomattavaa epätasa-arvoisuutta esiintyy yhä. Resurssien tehokkaampi ja tuloksellisempi käyttö on yksi keskeinen tekijä, jolla terveydenhoitojärjestelmistä saadaan kestäviä luopumatta korkeista laatuvaatimuksista ja varmistetaan riittävä suoja koko väestölle. Väestön ikääntyminen tarkoittaa, että joidenkin maiden on uudistettava pitkäaikaishoitojärjestelmänsä ja annettava niille asianmukaiset resurssit sekä saatava niiden talous terveelle pohjalle. Kaikille edullisiin strategioihin voisivat kuulua terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen parempi koordinointi, ennaltaehkäisy ja terveiden elämäntapojen edistäminen, epävirallisten hoitajien tukeminen ja uuden teknologian hyödyntäminen niin, että ihmiset voisivat elää omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. 15. Puheenjohtajavaltio Saksan eurooppalaista perheiden liittoa (European Alliance for Families) koskevan aloitteen suhteen korostetaan, että näkemysten ja tietojen vaihto perhepolitiikoista on tärkeätä." Työllisyyttä sekä sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevat yhteiset raportit (2006 2007) Neuvosto hyväksyi komission ja neuvoston yhteiset raportit työllisyydestä sekä sosiaalisesta suojelusta ja sosiaalisesta osallisuudesta (2007) ja päätti toimittaa ne kevään Eurooppa-neuvostolle. Molemmat raportit toimitetaan kevään Eurooppa-neuvostolle, ja niissä arvioidaan edistymistä, jota on saatu ja jota on vielä saatava aikaan Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteiden saavuttamisessa. 6226/07 (Presse 23) 10

Yhteisellä työllisyysraportilla pyritään tukemaan Eurooppa-neuvoston päätelmiä, joihin vuoden 2007 suuntaviivojen työllisyyttä koskeva osio perustuu 1. Raportissa arvioidaan kansallisten uudistusohjelmien työllisyyspolitiikkaa koskevaa osiota käsittelemällä seuraavia asioita: Edistyminen Euroopan työllisyysstrategian tavoitteiden toteuttamisessa Täystyöllisyys Työn laatu ja tuottavuus Sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus Ensisijaisten toimintatavoitteiden täytäntöönpano Työelämään siirtymisen ja työelämässä jatkamisen kannustaminen, työvoiman tarjonnan lisääminen ja sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen Työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantaminen Entistä suurempi sijoittaminen inhimilliseen pääomaan parantamalla koulutusta ja taitoja Sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskeva yhteinen raportti perustuu raportteihin, joita jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle avoimen koordinointimenetelmän mukaisesti, ja se kattaa sosiaalisen osallisuuden, eläkkeet sekä terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon. Raportissa käsitellään seuraavia aiheita: sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevan politiikan laaja-alaiset tavoitteet ja avoimen koordinointimenetelmän mukaisten toimien tärkeimmät haasteet. 1 Perustamissopimuksen osastoon "työllisyys" kuuluvan 125 artiklan mukaan jäsenvaltiot ja yhteisö pyrkivät kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa perustamissopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteinen työllisyysraportti, jäsenvaltioille osoitettavat suositukset ja vuosittaiset työllisyyden suuntaviivat ovat kaikki osa Euroopan työllisyysstrategiaa, joka sai alkunsa Luxemburgin Eurooppaneuvostossa marraskuussa 1997. Euroopan työllisyysstrategiaa koskeva vuosittainen menettely määritellään perustamissopimuksen 128 artiklassa: Neuvoston ja komission yhteisen vuosittaisen selvityksen perusteella Eurooppa-neuvosto arvioi vuosittain työllisyystilannetta yhteisössä ja antaa siitä päätelmät. Neuvosto vahvistaa näiden päätelmien perusteella vuosittain suuntaviivat, jotka jäsenvaltiot ottavat huomioon työllisyyspolitiikassaan. Jäsenvaltiot toimittavat neuvostolle ja komissiolle vuosittaiset kansalliset uudistusohjelmat tärkeimmistä näiden suuntaviivojen mukaisesti toteuttamistaan toimenpiteistä. Neuvosto tarkastelee näiden ohjelmien perusteella vuosittain jäsenvaltioiden toteuttamaa työllisyyspolitiikkaa ja voi antaa suosituksia jäsenvaltioille. Lisäksi neuvosto ja komissio laativat kyseisen tarkastelun tulosten perusteella Eurooppa-neuvostolle yhteisen vuosittaisen selvityksen työllisyystilanteesta yhteisössä. Vuodesta 1997 lähtien työllisyysstrategiaa on täydennetty keväisin kokoontuneissa Eurooppa-neuvostoissa tehdyillä aloitteilla. Kolmivuotinen Euroopan työllisyysstrategia nivoutuu tällä hetkellä kolmen päätavoitteen ympärille: täystyöllisyys, työn laatu ja tuottavuus sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja osallisuutta edistävät työmarkkinat. 6226/07 (Presse 23) 11

Neuvoston suositus jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tarkistamisesta vuonna 2007 ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen täytäntöönpanosta Neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen yhteisistä neuvoston suosituksista vuodelle 2007, jotka on tarkoitus antaa virallisesti neuvoston istunnossa sen jälkeen, kun Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt ne. Ottaen huomioon suositusten taloudellinen ulottuvuus ne toimitetaan myös Ecofinneuvoston käsiteltäväksi poliittisen yhteisymmärryksen aikaansaamiseksi. Lissabonin strategia uudistettiin vuonna 2005. Luotiin uudet ohjausjärjestelmät ja tehtiin selkeä vastuunjako yhteisön ja jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltiot laativat tähän liittyen kolmevuotiset kansalliset uudistusohjelmansa. Vuoden 2006 kevään Eurooppa-neuvostolle esiteltiin komission arvio kansallisista uudistusohjelmista, ja se kehotti jäsenvaltioita panemaan ne tehokkaasti täytäntöön. Se määritteli myös neljä painopistealaa: panostuksen lisääminen osaamiseen ja koulutukseen, liiketoimintapotentiaalin vapauttaminen erityisesti pk-yrityksissä, etusijalle asetettujen ryhmien työllistymismahdollisuuksien lisääminen ja yhdennetty Euroopan energiapolitiikka. Eurooppaneuvosto sopi kaikilla näillä aloilla erityisistä toimista, jotka jäsenvaltioita kehotettiin toteuttamaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Jäsenvaltiot toimittivat lokakuussa 2006 ensimmäiset raporttinsa kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanosta. Komissio laati täytäntöönpanoraporttien perusteella vuoden 2007 seurantaraportin 1, jossa arvioidaan yksityiskohtaisesti uudistusohjelmien täytäntöönpanon edistymistä ja jossa on otettu huomioon neuvoston valikoituihin teemoihin kohdistama työ. Kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategia toteuttamiseksi johdonmukaisella ja yhtenäisellä tavalla komissio suosittelee nyt talouspolitiikkaa koskevien ja työllisyyspolitiikkaa koskevien maakohtaisten suositusehdotusten tekemistä yhdessä ja samassa asiakirjassa, koska myös kansallisissa uudistusohjelmissa ja niiden täytäntöönpanoraporteissa talous- ja työllisyyspolitiikkaa käsitellään yhdessä. Komissio uskoo, että tämä asiakirja auttaa vahvistamaan komission, EU:n muiden toimielinten ja jäsenvaltioiden välistä kumppanuutta, joka muodostaa uudistetun strategian perustan. Ehdotetut suositukset liittyvät erityisesti kysymyksiin, joihin komission vuoden 2006 seurantaraportin mukaan jäsenvaltioiden oli kiinnitettävä erityistä huomiota. Komissio on lisäksi ottanut esille eräitä keskeisiä kysymyksiä, joissa edistymistä olisi seurattava tarkasti vuoden 2007 aikana. Lisäksi neuvosto pani merkille seuraavan tiedonannon: 1 Kom(2006) 816, Osa I. 6226/07 (Presse 23) 12

Komission tiedonanto: Kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian täytäntöönpano: "Tulosten vuosi" Komissio esitteli kansallisten uudistusohjelmien edistymistä käsittelevän vuosiraporttinsa, jonka on tarkoitus tarjota keskeistä aineistoa kevään Eurooppa-neuvoston päätelmiin. Raportin I osassa "Tulosten vuosi" arvioidaan kansallisten uudistusohjelmien laadintaprosessia ja kuvataan joitakin Eurooppa-neuvoston hyväksyttäväksi esitettyjä tärkeimpiä aloitteita ja palautetaan mieliin neljä kevään 2006 Eurooppa-neuvoston määrittämää toimintapolitiikan alaa: suurempi panostus osaamiseen ja innovointiin, liiketoimintapotentiaalin vapauttaminen erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, työmarkkinoiden sopeutumiskyvyn parantaminen joustoturvaan perustuen, energia ja ilmastonmuutos. Raportin II osa "Maakohtaiset luvut" on yksityiskohtainen arvio kansallisista uudistusohjelmista, ja siinä esitetään niiden vahvuudet ja myös osoitetaan kohdat, joita jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen ja saatettava ajan tasalle. Komission kertomus naisten ja miesten tasa-arvosta, vuosi 2007 Komissio toimittaa kevään 2003 Eurooppa-neuvoston pyytämän vuotuisen kertomuksensa miesten ja naisten tasa-arvosta. Keskeiset toiminta-alat vuonna 2007 ovat: epätasa-arvon poistaminen työmarkkinoilla pyrkimys kotiin ja perheeseen liittyvien velvollisuuksien tasapuolisempaan jakamiseen miesten ja naisten välillä tasa-arvopolitiikkojen tukeminen rakennerahastojen toiminnassa oikeuspuitteiden tehokkuus. Sosiaalialan kolmikantahuippukokouksen valmistelu Osana kevään Eurooppa-neuvoston valmisteluja puheenjohtajavaltio antoi neuvostolle myös tietoja kevään Eurooppa-neuvoston kynnyksellä 8. maaliskuuta järjestettävän kasvua ja työllisyyttä käsittelevän sosiaalialan kolmikantahuippukokouksen valmisteluista. Tänä vuonna huippukokouksen esityslistan tärkeimpänä aiheena on Euroopan kestävä kehitys kilpailukyvyn, sosiaalisen ulottuvuuden ja ympäristön kannalta katsottuna. Komission vuotuisessa seurantaraportissa Tulosten vuosi ehdotetut lukuisat ensisijaiset toimet vaativat työmarkkinapuolilta aktiivista osallistumista. Toiminta-aloilla tieto ja innovointi, mukautumiskyky ja joustavuus, parempi sääntely sekä yhtenäinen vaikutusarviointi olisi vielä tarvetta edistyä. 6226/07 (Presse 23) 13

Päätöksellä 2003/174/EY 1 perustetun kasvua ja työllisyyttä käsittelevän sosiaalialan kolmikantahuippukokouksen tarkoituksena on varmistaa, että neuvosto, komissio ja työmarkkinaosapuolet käyvät keskenään jatkuvaa sosiaalialan vuoropuhelua mahdollisimman korkealla tasolla. Valtion- ja hallitusten päämiesten sekä työllisyysministerien troikka (puheenjohtajavaltio ja kaksi seuraavaa puheenjohtajavaltiota), komission puheenjohtaja, sosiaaliasioista vastaava komission jäsen ja työmarkkinaosapuolten valtuuskunnat tapaavat aina ennen kevään Eurooppa-neuvostoa tarkastellakseen niitä eri osa-alueita, jotka sisältyvät kasvua ja työllisyyttä koskevaan elvytettyyn Lissabonin strategiaan. EUROOPAN VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOKSEN TUOMAT MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Neuvosto käsitteli väestörakenteen muutosta koskevan eurooppalaisen keskustelun jäsentämistä (5799/07) ja antoi jäljempänä olevan päätöslauselman. Komission annettua viime lokakuussa tiedonannon "Euroopan väestökehitys haasteista mahdollisuuksiin" (14114/06) puheenjohtajavaltio pyrkii viemään asiaa eteenpäin Euroopan tasolla EU:n väestörakenteen historiallisen muutoksen hallitsemiseksi. Muutos ilmenee eläkeikäisten määrän nopeana kasvuna monien jäsenvaltioiden eläkevarauksiin liittyvine seurauksineen ja syntyvyyden laskuna ja sen seurauksena pidemmällä aikavälillä työikäisen väestön vähenemisenä. Näillä kaikilla muutoksilla on huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, ja nopea muutosvauhti merkitsee, ettei ole aikaa hukattavana. Keskustelun tarkoituksena oli tutkia, miten olemassa olevia rakenteita käyttäen voitaisiin tuke jäsenvaltioita niiden pyrkiessä vastaamaan kohtaamiinsa haasteisiin ja mahdollisuuksiin ja keskustella mahdollisuudesta kehittää kysymyksen käsittelemiseksi monivuotinen lähestymistapa, jota seuraavat puheenjohtajavaltiot noudattaisivat. Keskustelussa käsiteltiin erityisesti seuraavia kysymyksiä (5799/07): Antavatko Lissabonin strategia ja avoin koordinointimenetelmä riittävät puitteet tukea jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä vastata väestörakenteen muutoksiin, vai olisiko määriteltävä täydentäviä tavoitteita ja työmenetelmiä seurannan ja kokemusten vaihdon helpottamiseksi EU:n tasolla? Olisiko laadittava monivuotinen lähestymistapa väestörakenteen muutokseen liittyvien kysymysten käsittelyä varten? Onko painopisteiden luettelo (jäljempänä) riittävä niiden väestörakenteen muutokseen liittyvien kysymysten valmistelemiseksi, jotka saattavat nousta esiin neuvoston istunnossa (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) käytävässä keskustelussa? 1 EUVL L 70, 14.3.2003, s. 31. 6226/07 (Presse 23) 14

Olisiko komission hyödyllistä arvioida tulevissa vuosittaisissa tilanneselvityksissä jäsenvaltioiden edistymistä väestörakenteen muutokseen liittyvien kysymysten käsittelyssä? Valtuuskunnat ilmaisivat yksimielisen tyytyväisyytensä mahdollisuudesta keskustella neuvoston tasolla väestörakenteen muutoksen haasteista ja mahdollisuuksista. Valtuuskuntien suuri enemmistö oli yhtä mieltä siitä, että Lissabonin strategia ja avoin koordinointimenetelmä tarjoavat puitteet, joissa jäsenvaltioiden olisi toimittava ja että uusia rakenteita ei pitäisi luoda, vaan olisi pikemminkin lisättävä koordinointia olemassa olevien rakenteiden välillä, joihin kuuluvat myös raportointimenetelmät. Useimmat valtuuskunnat hyväksyivät monivuotisen lähestymistavan ja kannattivat puheenjohtajavaltioiden Saksan, Portugalin ja Slovenian yhteisesti esittämää ohjelmaa. Lisäksi valtuuskunnat kannattivat puheenjohtajavaltion asiakirjassa esitettyjä painopisteitä: ikääntyminen: ikääntyneiden panos talouskasvuun, työllisyyteen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen julkisten politiikkojen, sosiaalisen vuoropuhelun ja yritysten sosiaalisen vastuun valjastaminen perheiden tukemiseen: yritysten sijaintiin ja perheiden liikkuvuuteen vaikuttava tekijä inhimillinen pääoma: korkeasti koulutettujen naisten edustaman potentiaalin hyödyntäminen työpaikalla sekä ikääntyneiden työllistymisasteen nostaminen sekä lasten että vanhusten mahdollisuus saada korkeatasoisia hoitopalveluja perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen, mukaan lukien joustavat työaikajärjestelyt ja hoitovastuu lasten ja vanhusten osalta muuttoliike: parempien mahdollisuuksien tarjoaminen siirtolaistaustan omaaville henkilöille, erityisesti lapsille ja nuorille sukupolvien välisen solidaarisuuden ja kaikkien ikäryhmien yhteiskunnallisen ja kulttuurisen sitoutumisen vahvistaminen väestörakenteen muutoksen vaikutukset sekä paikalliseen että alueelliseen infrastruktuuriin ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Useat jäsenvaltiot kannattivat myös puheenjohtajavaltion Saksan eurooppalaista perheiden liittoa (European Alliance for Families) koskevaa aloitetta ja korostivat sellaisten perhettä tukevien politiikkojen merkitystä, jotka kannustavat korkeampaan syntyvyyteen. Keskustelun päätteeksi neuvosto antoi seuraavan päätöslauselman iäkkäiden ihmisten osallistumisesta taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen: 6226/07 (Presse 23) 15

"EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, JOTKA (1) PALAUTTAVAT MIELEEN, että Euroopassa on käynnissä huomattava väestörakenteen muutos, kuten komissio äskettäin korosti 12. lokakuuta 2006 päivätyssä tiedonannossaan "Euroopan väestökehitys haasteista mahdollisuuksiin" 1 ; (2) PALAUTTAVAT MIELEEN, että kasvua ja työllisyyttä edistävän uudistetun Lissabonin strategian ja EU:n uudistetun kestävän kehityksen strategian tavoitteiden toteuttaminen soveltamalla eri politiikanalojen laaja-alaista yhdistelmää, johon sisältyy toimia sekä Euroopan unionin tasolla että kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, on keskeinen tekijä sekä väestörakenteen muutoksen seurausten hallitsemisen että EU:n kansalaisten elämänlaadun parantamisen kannalta, kuten maaliskuussa 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvostokin painotti 2 ; (2 a) PALAUTTAVAT MIELEEN YK:n toisessa ikäkysymysten maailmankonferenssissa huhtikuussa 2002 hyväksytyn, ikääntymistä koskevan Madridin kansainvälisen toimintasuunnitelman 3, jossa todetaan yhtenä pääasiallisena kehitystavoitteena olevan, että ihmiset voisivat ikääntyessään osallistua aktiivisesti yhteiskunnan taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen toimintaan; (3) PALAUTTAVAT MIELEEN Berliinissä 11. syyskuuta 2002 kaikenikäisten yhteiskunnasta UNECE:n alueella annetun ministereiden julkilausuman 4, jossa korostettiin sitä, että iäkkäiden ihmisten yhteiskunnallinen panos on merkittävä, joten heille on annettava mahdollisuus osallistua täysin elämän kaikkiin osa-alueisiin siten, että ikääntyminen otetaan huomioon kaikilla politiikan aloilla; (3 a) PALAUTTAVAT MIELEEN sosiaalisen suojelun komitean komission tiedonannosta "Euroopan väestökehitys haasteista mahdollisuuksiin" antaman lausunnon 5, jossa todetaan, että väestörakenteen muutokset vaikuttavat Euroopan sosiaalisen mallin kaikkiin näkökohtiin ja että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen on ratkaiseva edellytys sille, että Eurooppa pystyy kääntämään väestökehityksen haasteen uudeksi mahdollisuudeksi; (4) PALAUTTAVAT MIELEEN, että väestörakenteen muutoksella voi olla hyvin erilaisia rakenteellisia ja alueellisia seurauksia ja että nämä erot on otettava huomioon, kun aloitetaan mahdollisten toimien toteuttaminen; 1 2 3 4 5 14114/06 [KOM(2006) 571 lopull.]. 7775/1/06 REV 1 CONCL 1, 73 kohta. YK:n raportti toisesta ikäkysymysten maailmankonferenssista (Madrid, 8. 12. huhtikuuta 2002), A/CONF.179/9. http://daccessdds.un.org/doc/undoc/gen/n02/397/51/pdf/n0239751.pdf?openelement. Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto Euroopan talouskomissio ECE/AC.23/2002/3 Rev.2; 11.9.2002. Asiak. 15140/06; hyväksytty neuvostossa (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) 30.11. 1.12.2006. 6226/07 (Presse 23) 16

(5) OTTAVAT HUOMIOON neuvoston 11. joulukuuta 2006 hyväksymän Saksan, Portugalin ja Slovenian puheenjohtajakausien 18 kuukauden ohjelman 1, jossa väestörakenteen muutokseen liittyvää haastetta pidetään tulevien vuosien keskeisenä aiheena, joka edellyttää toimia useilla politiikan aloilla, ja jossa korostetaan, että lähivuosina laadittavan kokonaisstrategian yhtenä painopisteenä olisi oltava iäkkäiden ihmisten osuus taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä; (5 a) PALAUTTAVAT MIELEEN, että iäkkäiden ihmisten koko potentiaalin hyödyntäminen on avaintekijä väestörakenteen muutoksen hallinnassa. Se on tosin nähtävä osana kokonaisstrategiaa, joka kattaa kaikki viisi Euroopan tulevaa väestörakennetta koskevassa komission tiedonannossa esiin tuotua politiikan alaa. Tiedonannossa korostetaan tarvetta luoda paremmat edellytykset Euroopan väestön uusiutumiselle, tarvetta nostaa työllisyysastetta ja parantaa tuottavuutta samoin kuin laillisen maahanmuuton tuomia mahdollisuuksia ja tervettä julkista taloutta; (5 b) PALAUTTAVAT MIELEEN, että EU:n väestörakenteen muutokset vaativat lisätoimia, jotta miehillä ja naisilla olisi mahdollisuus hankkia haluamansa määrä lapsia joutumatta uhraamaan uraansa. Siihen voidaan pyrkiä edistämällä tasa-arvoa ja helpottamalla työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista ottamalla huomioon isien rooli; (6) PALAUTTAVAT MIELEEN, että yli 50-vuotiaiden ikäryhmä, johon sotienjälkeiset suuret ikäluokat jo kuuluvat, on nopeimmin kasvava väestönosa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, mitä tulee niin absoluuttiseen määrään kuin osuuteen koko väestöstä; KOROSTAVAT, että 0. iäkkäät ihmiset olisi nähtävä yhteiskunnan aktiivisina osallistujina, joilla on koko yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä resursseja ja potentiaalia. Yhteiskunta tarvitsee heidän tietämystään, tieto-taitoaan ja panostaan, eikä heitä näin ollen saa marginalisoida; 0 a. iäkkäät ihmiset osallistuvat hyödyllisellä tavalla yhteiskuntaan sekä sukupolvien välisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen ja kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen, mitä ei voida kuvata puhtaasti taloudellisin käsittein. Tähän sisältyy heidän yhteiskunnallinen ja kulttuurinen sitoutumisensa ja heidän toimintansa perheen parissa; 0 b. iäkkäät miehet ja naiset muodostavat heterogeenisen ryhmän erilaisine toimintakykyineen ja tarpeineen, jotka riippuvat kunkin yksilön iästä, tapauskohtaisista sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista olosuhteista sekä terveydentilasta; nämä eroavuudet on otettava huomioon pyrittäessä hyödyntämään iäkkäiden naisten ja miesten potentiaalia tai käsittelemään heidän tarpeitaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sukupolvien välisen solidaarisuuden hengessä; 1 16541/06. 6226/07 (Presse 23) 17

1. väestön kasvava ikääntyminen ei ole ainoastaan haaste, vaan se myös tarjoaa tilaisuuksia parantaa Euroopan talouden kilpailu- ja innovointikykyä sekä edistää kasvua ja työllisyyttä; 2. iäkkäiden ihmisten tarpeisiin vastaaminen järjestämällä heidän käyttöönsä erityisiä tuotteita ja palveluja elämänlaadun parantamiseksi merkitsee uusia taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia (senioritalous), joihin olisi tartuttava talouskasvun lisäämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi; 3. iäkkäiden työtekijöiden työelämässä jatkamisella voi olla arvokasta merkitystä kansantalouden suorituskyvylle ja tuottavuudelle, mistä puolestaan on yhteiskunnan kaikille osille hyötyä. Se edellyttää aktiivista ikääntymiseen liittyvien kysymysten hallintaa ja työpaikan kehittämistä, työhyvinvoinnin parantamista, työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitoa, yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamista erilaisten korkealaatuisten terveys- ja sosiaalipalvelujen saamiseksi sekä ikääntyvän henkilöstön työtaitojen päivittämistä kannustamalla elinikäiseen oppimiseen; 4. [...] 5. iäkkäiden työtekijöiden tietoja ja kokemusta usein aliarvioidaan, vaikka ryhmät ja yritykset, joissa on eri-ikäisiä ihmisiä, saavat usein aikaan erinomaisia työtuloksia. Näin ollen sen iän nostamisella, jossa keskimäärin tosiasiallisesti siirrytään eläkkeelle, on todennäköisesti myönteistä vaikutusta talouteen; 5 a. iäkkäitä ihmisiä olisi kannustettava pysymään työelämässä, ja heille olisi tarjottava jatkuvia työntekomahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön. Näin ollen on tehostettava kannustimia, poistettava yksilökohtaisia esteitä esimerkiksi verotuksen ja sosiaaliturvajärjestelmien osalta sekä kehitettävä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja siten, että niissä otetaan huomioon ikääntymiseen liittyvät haasteet; 5 b. hallitukset eivät yksin kykene toteuttamaan iäkkäät ihmiset huomioon ottavia työllisyyspolitiikkoja; sitä varten hallitusten on tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa ja saatava yritysten tuki iäkkäiden ihmisten työllisyyden edistämiseksi; 6. [...] 7. myönteinen suhtautuminen ikääntymiseen ja iäkkäisiin ihmisiin on erittäin tärkeää, jotta he voivat integroitua ja osallistua yhteiskuntaan sosiaalisesti, kulttuurillisesti ja taloudellisesti. Se on myös tärkeää yleisen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta; 7 a. sairauksien ehkäiseminen, terveellisten elintapojen edistäminen ja elinikäinen oppiminen auttavat iäkkäitä ihmisiä säilyttämään itsenäisen toimintakykynsä ja antamaan pidempään oman panoksensa yhteiskunnan kehittämiseen; 6226/07 (Presse 23) 18

KATSOVAT Euroopan kansalaisten elinikäodotusten vähittäisen kasvun pohjalta ja ottaen huomioon kasvua ja työllisyyttä edistävässä Lissabonin strategiassa asetetun tavoitteen iäkkäiden työtekijöiden (55 64-vuotiaat) työllisyysasteen nostamisesta 50 prosenttiin, että on toteutettava kaikki mahdolliset toimet, joilla voidaan edistää iäkkäiden ihmisten aktiivista osallistumista työmarkkinoille. PITÄVÄT samalla TARPEELLISENA sitä, että Lissabonin strategian täytäntöönpanon yhteydessä parannetaan tietoisuutta iäkkäiden ihmisten taloudellisesta potentiaalista kuluttajina ja edistetään sen mukaisesti senioritalouden kehittämistä; KEHOTTAVAT KOMISSIOTA: 1. jatkamaan väestörakenteen muutosprosessien seuraamista ja analysointia sekä 12. lokakuuta 2006 päivätyssä tiedonannossa ilmoitetun mukaisesti raportoimaan talouden ja sosiaalisten rakenteiden mukauttamisesta iäkkäiden ihmisten tarpeisiin vuonna 2008; 2. jatkamaan väestörakenteen muutoksen tuomien mahdollisuuksien ja haasteiden laaja-alaista käsittelyä siten, että kaikkien politiikanalojen mahdolliset panokset voidaan ottaa huomioon toimintavaihtoehtoja laadittaessa; 3. pitämään Brysselissä 30. ja 31. lokakuuta 2006 järjestettyä ensimmäistä Euroopan väestökehityksen foorumia alkuna jäsennellylle ja kestävälle vuoropuhelulle niin jäsenvaltioissa kuin niiden välillä sekä tukemaan vastaavia tilaisuuksia myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja siten edistämään tarpeellista tiedonvaihtoa kokemuksista väestörakenteen muutoksen seurausten käsittelyssä; 4. toteuttamaan toimenpiteitä, jotta suunniteltu korkean tason asiantuntijaryhmä voisi aloittaa nopeasti väestörakenteen muutosta koskevien kysymysten käsittelyn ja esittää painopistealansa työohjelmassa; 5. tukemaan sosiaalisen suojelun komiteaa ja työllisyyskomiteaa väestörakenteen muutoksen tuomien mahdollisuuksien ja haasteiden käsittelyssä sekä kannustamaan niitä rakentavaan yhteistyöhön korkean tason asiantuntijaryhmän kanssa; 6. ottamaan seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa huomioon entistä laajemman ja monitahoisemman kysynnän iäkkäille ihmisille tarkoitetuista tuotteista ja palveluista, jotta tuetaan kehitystä tällä alueella ja siten lisätään Euroopan mahdollisuuksia tulla johtavaksi esimerkiksi senioritalouden alalla; 7. huolehtimaan siitä, että Euroopan rakennerahastojen tarjoamien mahdollisuuksien pohjalta annetaan asianmukaista rahoitustukea paikallisille, alueellisille ja kansallisille aloitteille, joilla pyritään sopeutumaan väestörakenteen muutokseen ja käsittelemään sitä myönteisellä tavalla; 8. laatimaan ehdotuksia tietojen vaihtamiseksi hyvistä käytännöistä iäkkäitä ihmisiä koskevilla politiikanaloilla, erityisesti iäkkäiden ihmisten vapaaehtoisen osallistumisen alalla; 6226/07 (Presse 23) 19

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA: 1. vastaamaan ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin ja luomaan sopivat perusedellytykset uusien markkinoiden avaamiselle senioritalouden alalla, jotta hyödynnettäisiin paremmin mahdollisuuksia saada aikaan talouskasvua. Tähän sisältyy erityisesti sellaisten innovatiivisten toimintamallien kehittäminen, joissa otetaan huomioon erilaiset alueelliset ja kansalliset olosuhteet ja joissa olisi käytettävä Euroopan rakennerahastoista saatavaa rahoitustukea; 2. kehittämään entisestään ja hyödyntämään mahdollisimman pitkälle iäkkäiden ihmisten potentiaalia edistää yleistä hyvinvointia yhteiskunnassa sekä parantamaan iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen. Tähän sisältyy erityisesti stereotyyppien välttäminen ja myönteisen julkisen kuvan edistäminen iäkkäistä ihmisistä antamalla heille arvoa kumppaneina, joilla on monien vuosien kokemus, merkittävät taloudelliset voimavarat ja arvokas ammattipätevyys; Tämä voidaan saavuttaa yhteistyöllä työmarkkinaosapuolten sekä talouden, tieteen, kansalaisyhteiskunnan, tiedotusvälineiden ja politiikan alojen sidosryhmien kanssa. 3. helpottamaan väestörakenteen muutoksen seurausten käsittelyssä hankittujen tietojen ja kokemusten sekä erityisesti alan tutkimusten ja innovatiivisten toimintamallien saatavuutta, millä helpotetaan Euroopan tason tiedonvaihtoa kokemuksista. Tässä asiassa jäsenvaltiot voivat erityisesti käyttää hyväksi Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön kokemuksia; 4. luomaan kumppanuuksia esimerkiksi teollisuuden, kaupan alan järjestöjen ja kauppakamarien sekä iäkkäiden ihmisten yhdistysten kanssa kannustaakseen senioritalouden tuotteiden ja palvelujen kehittämistä; 5. tukemaan kaikilla tasoilla tehtäviä aloitteita, joilla edistetään solidaarisuutta sukupolvien välillä ja kannustetaan iäkkäitä ihmisiä osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan. Tällaisten aloitteiden osalta olisi tuettava verkostojen perustamista ja tiedonvaihtoa kokemuksista, jotta lisättäisiin niiden levinneisyyttä ja vaikuttavuutta; 6. panemaan alulle väestökehitystä koskevan laajan keskusteluprosessin toimintakeskeisillä foorumeilla kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä kannustamaan ja tukemaan prosessia komission tiedonannon pohjalta ja ottaen huomioon ensimmäisen Euroopan väestökehityksen foorumin tulokset. Tällaisten foorumien olisi ottamalla kansainväliset kokemukset huomioon edistettävä rakentavaa vuoropuhelua poliitikkojen, talous- ja tiedemaailman edustajien sekä iäkkäiden ihmisten välillä. Tärkeimpiä tuloksia olisi sitten tarkasteltava EU:n tasolla järjestettävissä väestökehitystä käsittelevissä tilaisuuksissa." 6226/07 (Presse 23) 20

MUUT ASIAT Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean puheenjohtajat antoivat neuvostolle tietoja komiteoiden työohjelmista vuodelle 2007. Komissio esitteli neuvostolle tiedonantonsa "Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2007 2013". MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT TERVEYS Terveysturvakomitea Neuvoston päätelmät Neuvosto antoi seuraavat päätelmät: " EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO: 1. TUNNUSTAA, että vaikka terveysturvaa ja pandemioihin valmistautumista koskeva suunnittelu kuuluu pääasiassa jäsenvaltioiden toimivaltaan ja jäsenvaltiot tekevät itse valmistautumista ja suunnittelua koskevat poliittiset päätökset, on tarpeen tehostaa kansallisten toimenpiteiden koordinointia ja parantaa Euroopan tasolla tapahtuvaa tietojen jakamista ja viestintää. 2. TOTEAA, että on tärkeää varmistaa tehokas reagointi ja korkeatasoinen toimintavalmius kemiallisiin, biologisiin, säteilyyn ja ydinaineisiin (CBRN) liittyviin uhkiin sekä pandemioihin nähden. 3. PALAUTTAA MIELEEN tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön 24. syyskuuta 1998 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen n:o 2119/98/EY 1. 4. PALAUTTAA MIELEEN influenssapandemioihin valmistautumisen suunnittelusta 2.6.2004 annetut neuvoston päätelmät 2. 1 2 EYVL L 268, 3.10.1998, s. 1. 9507/04 (Presse 163). 6226/07 (Presse 23) 21

5. PANEE MERKILLE komission tiedonannon terveysturvakomitean toimeksiannon väliaikaisesta jatkamisesta ja laajentamisesta ottaen huomioon EU:n tasolla terveysuhkia käsittelevien järjestelyjen tuleva yleinen uudelleentarkastelu 1. 6. PALAUTTAA MIELEEN, että terveysministerit ja terveys- ja kuluttajansuoja-asioista vastaava Euroopan komission jäsen perustivat vuonna 2001 terveysturvakomitean epäviralliseksi yhteistyö- ja koordinointielimeksi ja että sen tehtävänä on: vaihtaa tietoja terveyteen liittyvistä uhista, jotka aiheutuvat terroriteoista tai terveydelle haitallisten biologisten tai muunlaisten aineiden tahallisesta levittämisestä, jakaa tietoja ja kokemuksia valmius- ja reagointisuunnitelmista ja kriisinhallintastrategioista, tiedottaa nopeasti terveyteen liittyvistä kriisitilanteista, antaa neuvoja terveysministereille ja Euroopan komission yksiköille kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja reagoinnissa sekä hätäsuunnitelmien koordinoinnissa EU:n tasolla, välittää tietoja jäsenvaltioiden ja komission toimista terveyteen liittyvissä kriisitilanteissa ja koordinoida näitä toimia, helpottaa ja tukea EU:n tason koordinointi- ja yhteistyöponnisteluja ja aloitteita sekä auttaa ja edistää niiden täytäntöönpanoa kansallisella tasolla. 7. PÄÄTTÄÄ, että komissio ja terveysministerit voivat jatkaa väliaikaisesti terveysturvakomitean edellä mainittuja tehtäviä koskevaa toimeksiantoa niin, että tehtäviin kuuluu myös influenssapandemioihin valmistautuminen, yleinen valmiussuunnittelu ja reagoinnin suunnittelu; terveysturvakomitean toimeksiantoa tarkastellaan uudelleen EU:n tasolla terveysuhkia käsittelevien järjestelyjen yleisen uudelleentarkastelun yhteydessä ja joka tapauksessa viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun Euroopan parlamentille ja neuvostolle on toimitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 851/2004 2 31 artiklassa tarkoitettu tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen toimintaa koskeva arviointiraportti. 1 2 15561/06 SAN 244. EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1. 6226/07 (Presse 23) 22

8. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA tukemaan aktiivisesti terveysturvakomitean työtä; varmistamaan, että kansallisella tasolla suoritetaan terveysturvakomitean käsittelemien asioiden asianmukaiset jatkotoimet. 9. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA pitämään toisensa ajan tasalla ja varmistamaan erityisesti nopea tiedonkulku terveyteen liittyvissä kriisitilanteissa; jatkamaan yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten ja hallitustenvälisten järjestöjen kanssa, erityisesti Maailman terveysjärjestön kanssa; helpottamaan operatiivisen ja monialaisen strategisen tason teknistä avunantoa; työskentelemään kunkin oman valmistautumisen ja reagoinnin suunnittelun ja kansainvälisen terveyssäännöstön toimeenpanon koordinoimiseksi ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi; helpottamaan terveysturvakomitean hyväksymien menettelysääntöjen mukaisesti terveysturvakomitean kokouksien pitämistä korkealla tasolla niin, että osallistujilla on neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta 19. maaliskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/264/EY 1 mukainen riittävä luotettavuusselvitys; ja valmistelemaan yhteisiä arviointeja ja osallistumaan niihin. 10. KEHOTTAA KOMISSIOTA varmistamaan, että neuvostolle tiedotetaan yksityiskohtaisesti ja säännöllisesti terveysturvakomitean työskentelystä ja että neuvostoa kuullaan siinä; tarkastelemaan päätöksellä N:o 2119/98/EY perustetun verkoston tehtäviä sekä arvioimaan erityisesti Euroopan lääkeviraston sekä tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen tehtäviä tällä alalla; ja tekemään tarvittaessa ehdotuksen yhteisön terveysturvaa koskevaksi pitkän aikavälin kehykseksi; ehdotuksessa olisi otettava huomioon kaikkien asianosaisten alojen rakenteet sen varmistamiseksi, että toimintaa kehitetään sopivimmalla foorumilla, päällekkäisyyksiä vältetään ja toimivaa alojenvälistä yhteistyötä tuetaan." 1 EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1. 6226/07 (Presse 23) 23

OIKEUS- JA SISÄASIAT Matkustajaluettelotiedot Neuvosto teki päätöksen valtuutuksesta aloittaa neuvottelut Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen tekemiseksi matkustajaluettelotietojen käytöstä terrorismin ja siihen liittyvien rikosten sekä muiden vakavien kansainvälisten rikosten, myös järjestäytyneen rikollisuuden, ehkäisemisessä ja torjunnassa. SISÄMARKKINAT Moottoriajoneuvot matkustajia suojaavat järjestelmät näkyvyysalue Neuvosto teki päätökset Euroopan yhteisön kannasta Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöluonnoksiin, jotka koskevat: matkustajia siirtyviltä tavaroilta suojaavien, muina kuin alkuperäisosina toimitettavien tilanjakojärjestelmien hyväksyntää (11523/06) moottoriajoneuvojen hyväksyntää moottoriajoneuvon kuljettajan etunäkyvyysalueen osalta (11522/06). Yhteisön on tarkoitus äänestää sääntöluonnosten hyväksymisen puolesta Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission ajoneuvoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista käsittelevän maailmanfoorumin tulevassa kokouksessa. YK:n Euroopan talouskomission säännön päätarkoituksena on vahvistaa yhdenmukaistetut tekniset vaatimukset sopimuspuolten välisten moottoriajoneuvojen kaupan teknisten esteiden välttämiseksi ja varmistaa samalla kuljettajan turvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkea taso. Euroopan parlamentti hyväksyi molemmat päätökset 1.2.2007. EUROOPAN TALOUSALUE Islanti Maataloustuotteiden kauppa Neuvosto teki päätöksen, jolla hyväksytään Islannin kanssa tehtävä sopimus maataloustuotteiden kaupassa myönnettävistä lisäetuuksista (6017/07). Sopimus on Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 19 artiklan perusteella käytyjen kahdenvälisten neuvottelujen tulos. Mainitussa artiklassa määrätään, että sopimuspuolet jatkavat ponnistelujaan keskinäisen maatalouskauppansa vapauttamiseksi asteittain. 6226/07 (Presse 23) 24