Hyvinvointia työstä APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.2013 Virpi Fagerström, FT, TtM, työfysioterapeutti, tutkija virpi.fagerstrom@ttl.fi 12.6.2013 Virpi Fagerström 1
Esityksen sisältö Tunne menneisyys, aavista tulevaisuus, elä hetkessä! Suomalaisten hoitajien apuvälineiden käyttö avustustehtävissä Ergonominen avustaminen - mitä se on? - miten ergonomisen avustamisen kehittämisinterventio vaikutti hoitajien apuvälineiden käyttöön avustustilanteissa ja apuvälineiden hankintaan? Apuvälineiden käyttösuositus avustustilanteessa Tuore tutkimustulos apuvälineiden käytöstä 12.6.2013 Virpi Fagerström 3 Tunne menneisyys 2
Aavista tulevaisuus Video >> Elä hetkessä! 3
Mitä siirtymisen apuvälineitä Suomessa käytetään useimmiten? 12.6.2013 Virpi Fagerström 8 4
Siirtymisen apuvälineiden jaottelua NOSTIMET PIENOISAPUVÄLINEET Henkilönostimet Liukuominaisuuteen Avustettavan toimintaa Avustajan toimintaa perustuvat apuvälineet (esim. tarttumista tai (esim. tarttumista) kääntymistä) tukevat tukevat apuvälineet apuvälineet Kattonostin Poikkilakana Tarttumatuki (esim. Nosto- / siirto-/ Liinanostin Liukulakana kolmiorauta) kävelyvyö Seisomanojanostin Liukupatja Apinapuu Nostoremmi Liukulauta Nousutuki (esim. Turner) Slinga / Fleximove Liukuhanska Kääntölevy Vuodesuoja (esim. Seisomatuki Tergoglide) Movemaster Oneway-slide 12.6.2013 Virpi Fagerström 9 Kyselytutkimus apuvälineiden käytöstä Asetelma: poikkileikkausasetelma, sähköinen kysely vanhustyötä tekeville Koehenkilöt: vanhustenhuollossa (pitkäaikaissairaanhoidossa) työskentelevät hoitajat; n=12 osastoa, joissa n=292 hoitajaa Tiedon keruu: kysely toteutettiin 2010; puolet vastanneista oli saanut koulutusta 2008-2009 Menetelmä: Kysymys: "Mitä siirtymisen apuvälineitä käytät työssäsi?" Kysyttyjä apuvälineitä: 12 kpl (nostin ja 11 pienoisapuvälinettä) Vastausvaihtoehdot: päivit., viikot., harvemmin, en koskaan, ei ole Uudelleen luokittelu: USEIN HARVOIN 12.6.2013 Virpi Fagerström 10 5
Vastaajien taustatietoja Vastausprosentti 62 % Taustamuuttujat n= 182 Ammatti sairaanhoitaja % 36 lähihoitaja % 64 Työvuodet, ka (hajonta), v 17,9 (10,3) Ikä, ka (hajonta), v 45 (10,7) Pituus, ka (hajonta), cm 165 (5,8) Paino, ka (hajonta), kg 70 (12,3) BMI, ka (hajonta), kg/m 25,6 (4,3) Vehviläinen H. Hoitajien apuvälineiden käyttö potilaiden siirtymisten avustamisessa. Tekeillä oleva opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. 12.6.2013 Virpi Fagerström 11 Tuloksia Nostin Hoitajien (n=182) apuvälineiden käyttö Poikkilakana Liukulakana Liukupatja Liukulauta Tarttumatuki Apinapuu Nousutuki Kääntöalunen Nostovyö Nostoremmi Slinga 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Usein Harvoin Vehviläinen H. Hoitajien apuvälineiden käyttö potilaiden siirtymisten avustamisessa. Tekeillä oleva opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. 12.6.2013 Virpi Fagerström 12 6
Johtopäätökset Liukuominaisuuteen perustuvia pienoisapuvälineitä käytetään useimmiten n. 95 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä liuku- tai poikkilakanaa päivittäin tai viikottain Nostimia käytetään toiseksi eniten; n. 65 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä nostinta usein Kääntöalunen ja Slinga ovat apuvälineistä harvemmin käytössä Avustettavan tarttumista tukevista apuvälineistä tarttumatukea ja apinapuuta käyttää n. 62 % vastaajista Mitä apuvälineitä vanhustenhuollon osastoilla tulisi käyttää päivittäin tai viikottain? 12.6.2013 Virpi Fagerström 13 14 Virpi Fagerström 7
Kuvio 2. Ergonomiseen avustamiseen vaikuttavat tekijät (Fagerström 2013). Ergonomisen avustamisintervention vaikutus apuvälineiden käyttöön Asetelma: monitasoinen ja menetelmäinen kontrolloitu interventiotutkimus, jota seurattiin prospektiivisesti kolmena eri mittauskertana Tutkimusorganisaatiot: n=12 vanhustenhuollon osastoa, joissa n=292 hoitajaa n=6 interventio-osastoa, joissa n=147 hoitajaa n=6 verrokkiosastoa, joissa n=145 hoitajaa Osastotason menetelmät: Arvio avustustehtävien kuormitustasosta (Carethermometer) Ergonomisten apuvälineiden tarkistuslista 12.6.2013 Virpi Fagerström 16 8
Avustustehtävien kuormitustaso (Carethermometer) Avustettavien toimintakykyluokitukseen perustuva menetelmä (A-E) Arvioitavat avustustehtävät: - vuodesiirrot (2 kpl) - yleiset siirrot (esim. pt sänky / WC) - hygienianhoito (2 kpl) - kylvetys (2 kpl) - vuoteessa avustaminen ja tukisukkien pukeminen Arvioidaan potilaskohtaisesti apuvälineen käyttö kussakin avustustehtävässä Tulokset perustuvat oletukseen, mitä apuvälineitä tiettyyn toimintakykyluokkaan kuuluvan henkilön avustamisessa tulisi käyttää 12.6.2013 Virpi Fagerström 17 Avustettavien luokittelu Carethermometer-menetelmässä A = omatoiminen liikkuu itsenäisesti (saattaa käyttää kävelykeppiä) itsenäinen päivittäisissä toiminnoissa (pukeminen, peseytyminen) B = osittain avustettava käyttää kävelytelinettä tms. huolehtii osittain itsestään tarvitsee avustajalta suullista ohjausta. D = täysin avustettava istuu pyörätuolissa ei pysty varaamaa jaloilleen ei pysty huolehtimaan itsestään, vaan tarvitsee hoitajan avustusta. C = osittain avustettava liikkuu pyörätuolilla varaa osittain ainakin toiselle jalalle jkn vartalon hallintaa riippuvainen hoitajasta. E = vuodepotilas (TA) passiivinen usein jäykkä, kontraktuuria täysin riippuvainen hoitajasta. 18 9
Apuvälineiden tarkistuslistan tausta Kehitetty väitöskirjatyön (Fagerström V. 2013) tulosten analysointivaiheessa tarve tiivistää kerättyä tietoa tarve keskittyä oleellisiin apuvälineisiin ja tutkimustietoon perustuviin ergonomisiin apuvälineisiin tarve vertailla erilaisia osastoja keskenään tavoitteena kehittää helppokäyttöinen työkalu Perustuu: - tutkimuskirjallisuuteen (biomekaaniset tutkimukset) - aiempiin menetelmiin (Carethermometer ja MAPO) - asiantuntijoiden laatimiin kriteereihin 12.6.2013 Virpi Fagerström 19 Tarkistuslistan käyttö Tarkistetaan nostimien, pesutilojen apuvälineiden, pienoisapuvälineiden ja sähkösäätösänkyjen määrät / osasto. Tarkistus perustuu: - avustettavien määrään ja karkeaan toimintakykyluokitukseen (TA=täysin avustettavat ja OA=osittain avustettavat), - asiantuntijaryhmän laatimiin vähimmäisvaatimuksiin - apuvälineen määrän "kunnossa" / "ei kunnossa" tarkistukseen Tulokset: lasketaan yhteen kunnossa olevien arviointikohtien määrä Tulkinta: Jotta vähimmäisvaatimukset täyttyisivät ergonomisten apuvälineiden osalta, osaston tulisi saada 10 pistettä = Apuvälineitä riittävästi osaston tarpeeseen 12.6.2013 Virpi Fagerström 20 10
Apuvälineiden tarkistuslistan vähimmäisvaatimukset Ergonomiset apuvälineet Nostimet Liinanostin* Seisomanojanostin Pesutilojen välineet Suihkutuoli (kork.sääd.) Suihkulaveri (kork.sääd.) Liukupatja Pienoisapuvälineet Liukulakana Tarttumatuki Liuku- tai siirtolevy Siirtovyö Sähkösäätösängyt Vähimmäisvaatimus 1 / osasto, jos TA 1 potilaita > 10 lisänostin jokaista kymmentä potilasta kohden 1 / osasto, jos OA 2 potilaita > 10 lisänostin jokaista kymmentä potilasta kohden 1 / osasto 1 / osasto 1 / osasto kaikilla TA 1 potilailla kaikilla OA 2 potilailla 1 / osasto 1 / osasto kaikilla TA 1 potilailla *Vähintään yksi lattialla liikuteltava potilasnostin. Lisänostimet voivat olla joko lattialla liikuteltavia tai kattonostimia. 1 Täysin avustettava potilas eli tarvitsee hoitajan avustusta potilassiirroissa, liikkumisessa ja erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa. 2 Osittain avustettava potilas, joka tarvitseen jonkin verran manuaalista avustusta ja tukea potilassiirroissa, liikkumisessa ja erialisissa päivittäisissä toiminnoissa, mutta pärjää osittain myös itsenäisesti. 12.6.2013 Virpi Fagerström 21 Tutkimuksen kulku lokakuu joulukuu 2007 tammikuu maaliskuu 2008 Tiedottaminen ja yksiköiden rekrytoiminen Vanhustenhuollon hoitoyksiköt (n=12) Alkumittaukset Interventio-osastot (n=6) Verrokkiosastot (n=6) Hoitajia n=147 Hoitajia n=145 maaliskuu joulukuu 2008 Organisaatiotason interventiot - 8 tapaamiskertaa - työryhmässä: yh, oh, työntekijä, työsuojelun ja työterveyshuollon edustaja Osastotason interventiot - 7 ohjauskertaa / kouluttautumisryhmä - 3 ryhmää / osasto helmikuu huhtikuu 2009 maaliskuu toukokuu 2010 Loppumittaukset Seurantamittaukset V. Fagerström 11
Tutkimusinterventiot Interventio-osastoilla (n=6) Organisaatiotasolla kehitettiin toimintamallia ergonomiseen avustamiseen Osastotasolla hankittiin pienoisapuvälineitä ja nostimia Yksilötasolla koulutettiin hoitajille avustustaitoja Verrokkiosastoilla (n=6) Ei tehty asiantuntijavetoista kehitystyötä Tehtiin samat tutkimusmittaukset kuin interventioosastoille palaute mittauksista osastoille / hoitajille Osastot hankkivat apuvälineitä luonnolliseen tapaan V. Fagerström 23 Intervention vaikutus apuvälineiden käyttöön avustustilanteissa - Ryhmät vertailukelpoisia lähtötilanteessa. - Ryhmien tai eri mittausten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa - Lähtötilanteessa verrokeilla oli nostimia enemmän - Hygienian hoito istuen on kuormittavimpia avustustehtäviä - Nostimien käytöllä vuode-pyörätuoli siirtojen kuormitusta voidaan vähentää 12.6.2013 Virpi Fagerström 24 12
Arvioitavat siirtotehtävät ja apuvälineet 25 Intervention vaikutus apuvälineiden määriin * - ryhmät alussa vertailukelpoiset - interventioosastolle hankittiin kehitysvaiheen aikana enemmän apuvälineitä kuin verrokeille - vähimmäisvaatimukset eivät täyttyneet kummassakaan ryhmässä 12.6.2013 Virpi Fagerström 26 13
Johtopäätökset Interventiolla ei ollut vaikutusta avustustehtävien kuormitustasoon apuvälineitä ei käytetty oletusten mukaisesti yksittäisten avustustehtävien (suihkutuslaveri ja pt-sänky) osalta kuormitus näyttäisi vähentyneen Osastojen apuvälinehankinnat eivät kohdistuneet ensisijaisiin apuvälineisiin tarkistuslista ei ollut intervention aikana käytössä interventiossa ei ollut taloudellisia resursseja Ergonomisen avustamisen kehittäminen paransi johtamis- ja työkäytäntöjä vähensi hoitotyön fyysistä kuormitusta paransi hoitajien avustustaitoja vähensi liikuntaelinvaivoja, etenkin ni-ha seudussa 12.6.2013 Virpi Fagerström 27 Suositukset Avustajat: Ergonomisten apuvälineiden käyttö kannattaa, sillä niillä voi vähentää omaa työkuormitusta. Työpaikkojen ergonomiavastaavat: Ergonomisia apuvälineitä kannattaa hankkia suunnitelmallisesti avustettavien muuttuva toimintakyky huomioiden. Kouluttajat: Koulutuksessa tulee painottaa, että mitä huonompikuntoinen avustettava on kyseessä sitä enemmän apuvälineitä (mm. nostimia ja liukumateriaaleja) tulee käyttää. Työterveyshuollot: Tietojen anto ja neuvonta tulee kohdistua myös ergonomisten apuvälineiden ohjaukseen ja työpaikkaselvityksissä apuvälineiden puute (=riski) tulee kartoittaa. Oppilaitokset: Ergonomisten apuvälineiden käyttöä tulee opettaa jo perusopintovaiheessa. 12.6.2013 Virpi Fagerström 28 14
Vuoteesta pyörätuoliin tai WC:hen (kaksi avustajaa) asukkaan siirtyminen seisoma-asennon kautta Kuva 6. Kuva 7. Kuva 8. "Drag lift tai under arm lift" 12.6.2013 Esittäjän nimi 29 12.6.2013 Esittäjän nimi Fagerström V. 2013. 15
Tuore tulos apuvälineiden käytöstä Suomessa vastausprosentti 94 %; asiantuntijaseminaariin osallistuvia 68. Useimmin käytetyt apuvälineet asiantuntijoiden (n=64) mukaan 14 % 13 % 8 % 6 % 59 % Liukumateriaalit Avustettavan toimintaa tukevat Avustajan toimintaa tukevat Nostimet Muut 12.6.2013 Virpi Fagerström 31 Yhteenveto Apuvälineiden käyttö perustuu avustettavan toimintakykyyn. Apuvälineistä nostimia (sekä seisomanoja- että liina- / kattonostimia) ja korkeussäädettäviä suihkutuoleja tarvitaan työpaikoille lisää. Ergonomisten apuvälineiden tarkistuslista käyttöön! Koulutuksessa tulee painottaa: - karkeaa toimintakykyluokitusta - mitkä apuvälineet sopivat mihinkin avustustehtävään - mitä apuvälineitä käytetään tietyn toimintakyvyn omaavilla avustettavilla 12.6.2013 Virpi Fagerström 32 16
Kiitos! 12.6.2013 Virpi Esittäjän Fagerström nimi 33 17