0.08 bussimatkustajaa. 0.92 ei-bussimatkustajaa



Samankaltaiset tiedostot
Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 5. harjoitukset/ratkaisut. Jatkuvat jakaumat

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Integrointi ja sovellukset

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Matematiikan tukikurssi

Diskreetit todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio Odotusarvo Binomijakauma Poisson-jakauma

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Jatkuvia jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Lisää Diskreettejä jakaumia Lisää Jatkuvia jakaumia Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia

MEI Kontinuumimekaniikka

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Insinöörimatematiikka D

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Tampere University of Technology

XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu , tehtävien ratkaisut

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot

Matlabin perusteita Grafiikka

Tilastomatematiikka TUDI

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa.

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

Matematiikan tukikurssi

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

Pythagoraan polku

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Testit laatueroasteikollisille muuttujille

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä Harjoitus M1,

4. laskuharjoituskierros, vko 7, ratkaisut

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Insinöörimatematiikka D

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

4.1. Olkoon X mielivaltainen positiivinen satunnaismuuttuja, jonka odotusarvo on

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

cos x cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti. Piirrä integroitavan funktion kuvaaja. Mikä itse asiassa on integraalin arvo?

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2

Matematiikan tukikurssi

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

5. laskuharjoituskierros, vko 8, ratkaisut

Demo 1: Excelin Solver -liitännäinen

Dierentiaaliyhtälöistä

Johdatus tn-laskentaan perjantai

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V

Riemannin pintojen visualisoinnista

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

linux: koneelta toiselle

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

Differentiaaliyhtälöt I Ratkaisuehdotuksia, 2. harjoitus, kevät Etsi seuraavien yhtälöiden yleiset ratkaisut (Tässä = d

Numeeriset menetelmät

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut

11 Raja-arvolauseita ja approksimaatioita

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Jatkuvia jakaumia

Johdatus tn-laskentaan torstai

integraali Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Aiheet Linkkejä Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Määrätty integraali

Yleiset lineaarimuunnokset

ẋ(t) = s x (t) + f x y(t) u x x(t) ẏ(t) = s y (t) + f y x(t) u y y(t),

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi

ARVIOINTIPERIAATTEET

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Harjoitus 4 / Ratkaisut

Hypoteesin testaus Alkeet

Stokesin lause LUKU 5

Matemaattinen Analyysi

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

Viikko 2: Ensimmäiset ennustajat Matti Kääriäinen

Numeeriset menetelmät Pekka Vienonen

Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab.

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Talousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Matemaattinen Analyysi

2. Jatkoa HT 4.5:teen ja edelliseen tehtavään: Määrää X:n kertymäfunktio F (x) ja laske sen avulla todennäköisyydet

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2

1. Murtoluvut, murtolausekkeet, murtopotenssit ja itseisarvo

Transkriptio:

141216 1 Riski R f C (a) Tarkastellaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia f bussi 13 onnettomuutta f muut 13 onnettomuutta 3 tulipalokuolemaa onnettomus 3 tulipalokuolemaa onnettomus 8 bussimatkustajaa tulipalokuolema 92 ei-bussimatkustajaa tulipalokuolema bussimatkustajaa 31 359 ei-bussimatkustaa (b) f bussi 13 onnettomuutta 1 kuolemantapausta 3 8 95 mailia per bussi 448 bussia 733 1 11 maili f muut 13 onnettomuutta 3 92 1 95 mailia per bussi 448 bussia (c) R 13 onnettomuutta 1 3 448 bussia t 1 1 6 t 115 vuotta 42 päivää 843 1 1 kuolemantapausta maili 2 (a) Järjestetään skenaariot menetystason mukaan (C 1 C 2 C n ) ja lasketaan todennäköisyydet mentetystasojen saavuttamiselle: Seuraus Todennäköisyys Todennäköisyys saavuttaa taso C 1 p 1 p 1 + p 2 + p 3 + p n C 2 p 2 p 2 + p 3 + p n C n 1 p n 1 p n 1 + p n C n p n p n Seuraus Todennäköisyys Todennäköisyys saavuttaa taso 8 13 1 7 3315 1 5 8 2 1 8 332 1 5 25 25 1 6 33 1 5 3 135 1 5 35 1 5 9 17 1 5 17 1 5 Farmerin käyrä: x-akselilla menetykset, y-akselilla todennäköisyys (aidosti) ylittää x Vasemmalla lineaarinen asteikko, oikealla log-log-asteikko Yleensä suuria tappioita halutaan välttää suhteessa enemmän kuin pieniä tappioita Farmer esitti, että jos on hyväksyttävää, että seuraustaso x ylitetään todennäköisyydellä p, on myös

141216 hyväksyttävää, että seuraustaso 2x ylitetään todennäköisyydellä p/2 (myöhemmin tätä sääntöä on tarkennettu ja peräti standardoitu, lisää luennolla 9: riskivertailut) LogLog-asteikolla tämä relaatio muodostaa suoran, jota voidaan käyttää Farmerin käyrän määrittämän riskiprofiilin analysointiin Tässä tapauksessa vasemmanpuoleinen käyrästä huomaa, että Voimalan räjähdys muodostaa keskeisen osan laitoksen tapaturma-alittiudesta Jos kuitenkin oletetaan, että Voimalan räjähdys skenaario voidaan sinänsä hyväksyä riskinä (sillä se on joka tapauksessa hyvin harvinainen), nähdään piirtämällä oikeanpuoliseen kuvaan Farmirin esittämä suora, että itse asiassa koko laitoksen riskiprofiili alittaa siedettävän rajan (b) Todennäköisyys, että kuolemantapauksia tulee yli sata vuodessa voidaan lukea taulukosta tai Farmerin käyrältä kohdasta C 8 (todennäköisyys, että onnettomuudessa tulee uhreja 1 < C < 8 ) Saadaan vastaukseksi: P r(c 1) P r(c 8) 332 1 5 3 (a) Voimalaitostyyppien Farmerin käyrät saadaan määrittelemällä millä todennäköisyydellä tapahtuu vähintään k kpl rikkisuodattiminen rikkoutumisia kyseisille voimalatyypille Oletetaan, että voimaloiden rikkisuodattimien rikkoutuminen on riippumaton muiden voimaloiden rikkisuodattimen rikkoutumisesta Tällöin rikkisuodattimien rikkoutumisten lukumäärä K noudattaa binomijakaumaa parametrein n ja p, missä n 1 on voimaloiden lukumäärä ja p on rikkisuodattimien rikkoutumistodennäköisyys voimalatyypille Todennäköisyys, että tasan k voimalaitosta vikaantuu on ( ) n P r(k k) p k (1 p) n k, k ja kun k rikkisuodatinta vikaantuu aiheutuu kokonaispäästö, joka on k c, missä c on päästön suuruus yhdestä rikkoutumisesta Farmerin käyrät määrittää todennäköisyys P r(k > k) 1 P r(k k) 1 k i ( ) n p i (1 p) n i, i ja sitä vastaavat seuraamustasot c 1k (laitos A) ja c 1k (laitos B), yksikkö g Kaavan perusteella voimalaitostyypille B todennäköisyys, että tappiotaso on yli g on P r(k > ) 1 ( ) 1 1 (1 1) 1 632 ja että tappiotaso on yli 1 g on P r(k > 1) 1 ((1 632) + ( ) 1 1 1 1 (1 1) 1 1 ) 264

141216 Laitostyyppi A:n todennäköisyydet voidaan laskea myös approksimoimalla binomijakaumaa normaalijakaumalla: Jos muuttuja noudattaa binomijakaumaa parametrilla n ja p, voidaan sitä approksimoida normaalijakaumalla N(µ np, σ 2 np(1 p)) (seurausta suurten lukujen laista) Approksimaatio on hyvä jos n on suuri (yleensä n > 2) ja jos p ei ole lähellä tai 1 (suhteessa n:ään) Tällöin voidaan laskea, että ( ) k np P r(k > k) 1 P r(k k) 1 Φ, np(1 p) missä Φ on standardinormaalijakauman kertymäfunktio Kertymäfunktion Φ arvot löytyvät taulukoista, eli tarpeen tullen Farmerin käyrä voidaan laskea jopa käsin Laitostyyppiä B käsitellessä nähdään jo Farmerin käyrästä (josta oleellisesti kertymäfunktio käy ilmi), että approksimointi normaalijakaumalla, joka on jatkuva ja symmetrinen, ei voi antaa kovinkaan hyvää tulosta Tässä kuitenkin todennäköisyydet pienenevät nopeasti mitättömän pieniksi, eli vaikka periaatteessa olisi mahdollista, että yli 1 suodatinta rikkoontuu samanaikaisesti, mikä aiheuttaisi 1 g/ päästöt, on se niin epätodennäköistä (tn < 1 9 ), että siihen liittyvä riski voidaan jättää tarkastelun ulkopuolelle Näin ollen voitaisiin myös tämä todennäköisyys laskea käsin Tarkat Farmerin käyrät voidaan piirtää esim Mathematicalla Ohessa Matlab-koodi: N_laitokset1;x[:1:N_laitokset]; PrA1;PrB1; SO2A1;SO2B1; figure; stairs(x*so2a,1-binocdf(x,n_laitokset,pra), k-, LineWidth,2); hold on; stairs(x*so2b,1-binocdf(x,n_laitokset,prb), r-*, LineWidth,2); legend( Laitos A, Laitos B );

141216 xlabel( Päästöt g/m^3 );ylabel( Pr ); xlim([ 4]);ylim([ 1]); (b) Laitostyyppi A aiheuttaa yli 1 g/ rikkidioksidipäästön 47% todennäköisyydellä Vastaavasti laitostyyppi B 26% todennäköisyydellä Arvot voidaan katsoa Farmerin käyrästä (c) Laitostyyppi A aiheuttaa yli 2 g/ rikkidioksidipäästön % todennäköisyydellä Vastaavasti laitostyyppi B 8% todennäköisyydellä (d) Tiedetään, että laitostyypin B rikkoutuessa vapautuu 1 g/ tällöin sallitu 2 g/ raja ylittyy, jos suodattimia rikkoutuu enemmän kuin 2 kpl Määritetään haluttu rikkoutumistodennäköisyys: P r(k > 2) 5% 1 P r(k 2) 5% Ratkaisu esim Mathematican Solve komennolla antaa vastauksen p 818175 Rikkisuodattimien vikaantumistodennäköisyyttä on siis vähennettävä noin 2 % Käytännössä vikaantumistodennäköisyyttä voitaisiin pienentää esim vaihtamalla laadukkaampiin suodattimiin, vähentämällä suodattimen rasitusta(eli vähentämällä laitoksen tehoa), parantamalla suodattimen huoltoa tai lisäämällä varasuodattimia 4 Verrataan teknologioiden aggregoituja riskejä Riski R N i1 P ic i, missä P i on seurauksen i todennäköisyys ja C i on seurauksen i taso Jatkuville funktioille R altistustaso Teknologialle A: C(x) 1 x P (x) Teknologialle B: R A C(x) 1x P (x) { 2 5 2 25 x, x 5, x > 5 C(x)P (x)dx ( 2 5 2 25 x)1x dx 2 1 x dx 2 x1 x dx 5 25 2 1 x dx 2 ( 5 x1 x 5 25 ln 1 1 ln 1 2 5 1 x 5 ln 1 2 ( 5 x1 x 25 ln 1 1 5 1 x ) ln 1 ln 1 2 1 5 (15 ln 1 ) 2 25 { x 8, x 4, x > 4 ) 1 x dx ( 5 1 5 ln 1 1 ln 1 (15 1 ln 1 ) ) 1587 P (x)c(x)dx, missä x on

141216 R B C(x)P (x)dx + 1x x 8 dx + 4 4 1 8 x2 dx 1 24 25 6 43 2667 teknologiassa A on suurempi odotusarvoinen menetys 4 x3 C(x)P (x)dx 1x dx Riskejä voi verrata myös Farmerin käyrän avulla Todennäköisyys ylittää altistustaso x saadaan kaavalla π(x) 1 x P (t) dt, jolloin todennäköisyys ylittää menetys c saadaan sijoittamalla yllä olevaan kaavaan x C 1 (c), missä C 1 on menetysfunktion käänteisfunktio (teknologialle A: C 1 (c) ln c/ ln 1 ja teknologialle B: C 1 (x) c/1) Farmerin käyrä saadaan siis piirtämällä käyrä π(c 1 (c)) Log-logaritminen asteikko (x-akselilla menetys, y-akselilla todennäköisyys ylittää menetys, Teknologia A sininen käyrä ja Teknologia B violetti käyrä)