Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019
Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017
Alle 20 vuotiaat ja 35 vuotta täyttäneet synnyttäjät 1997 2017, % THL perinataalitilasto 2017
Yli 35-vuotiaita ensi- ja uudelleensynnyttäjistä 1997-2017 THL perinataalitilasto 2017
% synnyttäneistä Raskausdiabeteksen ja patologisen sokerirasituksen esiintyvyys 2010-2017 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Sokerirasitustesti patologinen Raskausdiabetes Dg 024.4 THL perinataalitilasto 2017
Diabetesliitto raskausdiabetesselvitys Valtakunnallinen selvitys Sähköiset kyselyt terveydenhoitajille (N=151) ja raskasdiabeteksen sairastaneille äideille (N=104) Raskausdiabeteksen sairastaneiden äitien haastattelut (N=20) Raportti julkaistaan huhtikuun alussa
Onko käytössä raskausdiabetes asiakaspolku? kyllä, oman organisaation sisäinen 24% kyllä, alueellinen 52% ei kumpaakaan en tiedä 3% kyllä sekä oma organisaation sisäinen että alueellinen 21% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Onko asiakaspolkukuvaus mielestäsi riittävä ja kattava? kyllä 88% ei 12% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
% raskausdiabetesta sairastavista Raskausdiabetesta sairastavan hoitotaho eri hoitomuodoilla 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Elintavat (ruokavalio ja liikunta) Tablettihoito (metformiini + elintavat) Insuliini (+elintavat ja / tai tablettihoito) Neuvola Äitiyspoliklinikka Diabetespoliklinikka Terveysasema Jokin muu
Tehtiinkö raskauksien välillä sokerirasituskokeita kyllä 23% ei 38% tämä on ensimmäinen raskaus 26% tämä on ensimmäinen kerta kun minulla on raskausdiabetes 13% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%
Saadun ohjauksen riittävyys Radin vaikutus omaan terveyteen Radin vaikutus lapsen hyvinvointiin Mikä vaikuttaa verensokeriin Lääkehoito Liikunta Ruokavalio Verensokerin seuranta Raskausdiabetes sairautena 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % vastaajista Ei Kyllä
Saitko riittävästi tukea hoitavalta taholta kyllä 80% ei 20% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%
Millaista ohjausta tarjottu synnytyksen jälkeen äitiysneuvolan terveydenhoitajan ohjaus äitiyspoliklinikan kätilön ohjaus äitiyspoliklinikan lääkärikäynti neuvolalääkärikäynti jokin muu lääkärikäynti, mikä lastenneuvolan terveydenhoitajan ohjaus diabeteshoitajan ohjaus aikuisneuvolan terveydenhoitajan ohjaus ravitsemusterapeutin ohjaus yksilöllinen liikuntaneuvonta liikuntaryhmä painonhallintaryhmä ravitsemusryhmä raskausdiabeteksen sairastaneiden ryhmä Diabetesliiton verkkovalmennus muu ohjaus, mikä minulle ei ole tarjottu mitään ohjausta 4% 2% 3% 7% 2% 4% 2% 3% 1% 1% 9% 1% 17% 16% 39% 46% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%
Selvityksestä opittua Käypä hoito -suositus näyttää ohjaavan hyvällä tavalla mahdollisimman varhaista poikkeavien sokeriarvojen esille tulemista raskausaikana. Useimmilla vastaajista raskausdiabetes ja raskausdiabeteksen riski tulivat esille, kun neuvolassa kartoitettiin raskausdiabetekselle altistavia riskitekijöitä glukoosirasitussuosituskriteerejä arvioitaessa.
Selvityksestä opittua Raskauden aikainen hoito toimii monella tavalla hyvin, valtaosa raskausdiabeteksen sairastaneista (81 %) koki saaneensa raskausaikana riittävästi tukea hoitavalta taholta raskausdiabeteksen hoidossa. 90 % vastaajista koki myös raskausdiabeteksen hoitoon liittyvän ohjauksen olleen selkeää ja ymmärrettävää. Asiantuntijat osasivat suhtautua oikealla tavalla, ei syyllistämistä. Sain nettiosoitteita ja esitteitä neuvolasta. Neuvolassa hyvää kohtaamista ja sain tietoa. d- polilla erityistä täsmähoitoa. Puhuttiin myös synnytyksen jälkeisistä riskeistä.
Selvityksestä opittua 19 % vastaajista ei kokenut saaneensa raskausdiabeteksen hoitoon tukea riittävästi. tsemppauksen, henkisen tuen ja ymmärryksen puute riittävä osaaminen ja ammattitaito vertaistuki ymmärrystä ja tukea siihen, että sairaus ei ole aina itse aiheutettua.
Selvityksestä opittua Terveydenhoitajat määrittelivät kyselyssä avoimella kysymyksellä, mitkä heidän mielestään ovat raskausdiabeetikoiden hoidon peruspilarit. Tietopuolinen aines, eri sisältöisen tiedon lisääminen painottui. Lähes kaikki mainitsivat ruokavalio-ohjauksen eri muodoissaan sekä liikunnan merkityksen. Äidin arjen huomiointi ja tuki jäivät vastuksissa vähemmälle. Noin kolmasosa nosti vastauksessaan esille kotiseurannan sekä terveydenhuoltohenkilöstön antaman tuen ja kannustuksen. Positiivinen kannustus tuntui hyvältä
Selvityksestä opittua Raskausdiabeteksen ohjauksessa perussisällöt näyttäisivät olevan hallussa. Näitä hyviä käytäntöjä ja rakenteita on tärkeä ylläpitää ja vahvistaa. Sain kaikkein parhaimman ohjauksen keskussairaalasta. Hän sai hermoni rauhoittumaan, tietenkin ymmärrän ettei neuvola voi tietää kaikesta kaikkea. Kaipasin täsmätietoa. Hän sanoi minulle että tämä ei ole maailman loppu. Hän kävi tosi tarkkaan läpi sen, että mitä se tarkoittaa.
Selvityksestä opittua Joissakin tapauksissa raskauden aikaisessa raskausdiabeteksen hoidossa kohtaamiselle saattaisi olla hyvä järjestyä enemmän aikaa, huomiota ja mahdollisuutta, jotta raskausdiabetesta sairastavat kokisivat vahvempana henkilökunnan tuen ja kannustuksen odottavan äidin asiakaslähtöistä kohtaamista ei tulisi sivuuttaa. Neuvolassa kohtaaminen oli hyvää, selkeitä ohjeita ja selkeä hoitopolku tietyillä kriteereillä
Selvityksestä opittua Raskauden jälkeinen hoitopolku seurantoineen on usein melko vähäistä ja riittämätöntäkin ajatellen seuraavan raskausdiabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyä ja raskausdiabeteksen sairastaneen perheen terveyden edistämistä ajatellen. Synnytyksen jälkeiseen hoitoon, seurantaan ja hoitopolkuihin tulisi jatkossa panostaa Jo raskauden aikana ryhmässä kerrottiin elämänmittaisesta oikeudesta labroihin
Raskausdiabeetikot hoidetaan raskausaikana pääsääntöisesti hyvin mutta hoitoketju usein katkeaa synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeiseen ohjaukseen tueksi Verkkovalmennus raskausdiabeteksen jälkeen www.diabetes.fi/dopisto Hyvän hoidon avaimet raskausdiabeteksen jälkeen
Kiitos! KIITOS! Sari Kehittämispäällikkö Diabetesliitto sari.koski@diabetes.fi