PALOKUNTIEN JÄRJESTÖTOIMINNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN- Kyselyn raportti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Elokuu 2015
Päivitetty 11.8.2015 PALOKUNTIEN JÄRJESTÖTOIMINNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Miksi palokuntamme on olemassa? Mitkä ovat puheenjohtajan, palokunnan päällikön ja hallituksen teot perustehtävän toteuttamiseksi? Onko palokuntamme ajautunut virran mukana ajopuun tavoin jo vuosia kykenemättä uudistumaan? Mitä itse voisin tehdä palokunnan toiminnan kehittämiseksi? Edellä oleviin kysymyksiin ei ole oikeita vastauksia, mutta välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan, mihin suuntaan palokuntatoimintaa pitää kehittää. Sopimuspalokuntien määrä on ollut laskussa koko aluepelastuslaitosten kymmenvuotisen toiminnan ajan. Määrän vähenemisen pysäyttämiseksi on palokuntatoimintaa uudistettava ja nykyaikaistettava, jotta jatkossakin harvaanasutussa Suomessa on vahva ja kykenevä sopimuspalokuntajärjestelmä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vuoden 2014 toimintasuunnitelmassa yhtenä tavoitteena on: Yhdistystoiminnallisen osaamisen kehittämissuunnitelman perustaksi kartoitamme toimijoiden kehittämistarpeet. Tämä Webropol -kysely palokunnille on tuo kartoitusväline. Toivomme, että kustakin palokunnasta kyselyyn vastataan vain kerran. Olisi siis hyvä, että palokunnan päällikkö ja puheenjohtaja tai sihteeri yhdessä pohtisivat kyselyä ja antaisivat vastauksensa kyselyyn. Tässä kyselyssä ei oteta kantaa palokunnan eri osastojen (hälytys-, nuoriso- ym.) toimintaan ja koulutukseen, vaan pyritään kartoittamaan pelkästään yhdistystoiminnallisia kehittämistarpeita. Toivomme palokuntien vastaavan kyselyyn syyskuun 28. päivään 2014 mennessä. Erityisesti toivomme sanallista arviota siitä, mitä eri yhdistystoiminnallisia tarpeita palokunnalla on. Kyselyn tulokset toimitetaan alueellisille pelastusliitoille. Jatkossa järjestötoiminnallista koulutusta pyritään kehittämään sellaisille osa-alueille, jolle kyselyn perusteella on tarvetta. Tällä hetkellä järjestötoiminnallista koulutusta on järjestetty eri tahojen (mm. OK-opintokeskus) toimesta, mutta palokunnan jäsenistöllä ei mahdollisesti ole ollut tietoa järjestäjätahoista ja koulutuksista. Kyselyn yhtenä tavoitteena on jatkossa saattaa palokuntien tietoon myös muiden kuin pelastusalan järjestöjen tarjoamia koulutuksia. Tämä kysely toteutettiin Webropolilla ja siihen on tullut 11.8.2015 mennessä vastauksia yhteensä 172. (Vastauksia on siis 7 kuukauden aikana tullut kymmenkunta lisää, koska linkki on edelleen auki.) Seuraavilla sivuilla on kyselyn tulokset kaikkine kommentteineen, joista on muutamia kirjoitusvirheitä korjattu. Markku Savolainen koulutuspäällikkö markku.savolainen@spek.fi p. 0400 434 905
1. Valitse aluksi pelastustoimialue, jolla palokuntasi sijaitsee? Valitse oikea pelastustoimialue pudotusvalikosta Vastaajien määrä: 172
2. Rastita liitot, jonka jäsenenä palokuntanne on? Vastaajien määrä: 172
3. Onko palokunnassanne viimeisen 5 vuoden aikana tehty uusi tai päivitetty jokin alla olevista asioista? Vastaajien määrä: 172 Avoimet vastaukset: jotain muuta, mitä? - Turvallisuussuunnitelma - laadittu "vähältä piti" lomake omaan käyttöön mahdollisten tapaturmien seurantaa varten - Rakennustöiden talkootyö ilmoittaminen verottajalle - talousohje - Siirtyminen VPK:sta sivutoimiseksi 4. Mikäli vastasit johonkin edellä mainittuun kysymykseen ei, niin perustele vastauksesi miksi ei ole tehty (esim. on jo olemassa, eikä ole ollut tarvetta päivittää, ym.) Lisäksi kerro lisää asiasta, mikäli vastasit kohtaan jotakin muuta -kenttään. Vastaajien määrä: 65 - Päivystyskorvaus, päivystysaika - Puuttuu tekijä, joka jaksaisi yo. asioita päivittää. Asemallamme on muutenkin vähän väkeä ja paljon tekemistä. Ei kukaan jaksa alkaa palkatta kirjoittelemaan strategioita tai toimintasääntöjä vapaa-ajallansa. - Yleisohjetta ei ole tehty, koska jokaisella osastolla on oma johtosääntö, jonka mukaan jäsenet osastossa toimivat. Ohjeet ja menettelytavat lasten turvallisuutta lisääviksi toimintatavoiksi on työn alla. Keski-uudenmaan pelastuslaitos on kartoittanut työsuojelua ja odotamme jatkotoimia asiasta. - Ei ole ollut tarvetta tehdä uusia sääntöjä. - Päällystö ei ole katsonut tarpeelliseksi kyseisten kohtien uudistamista. - Ei ole sellaista päällystöä ketä kiinnostaisi tai edes osaisi tehdä kirjallisia ohjeistuksia ja suunnitelmia. - Ei ole ollut tarvetta, toiminta on pyörinyt vanhaan malliin. - alue muutti sopimuksia, joten kaikki sopparit uusittu. Sääntöihin lisätty hallituksen jäseneksi taloudenhoitaja, kiinteä paikka (joka kesken) - Yhdistyksen säännöt on hankalat muuttaa, osittain sen takia että patentti ja rekisterihallinnon palvelut maksaa maltaita. Osastokohtaiset säännöt on jo osittain tarkennettu tai työn alla. - Säännöt on työlästä muuttaa niin on helpompi ja nopeampi tapa muuttaa johtosääntöä. Pelastuslaitokselle kuuluu suurin osa muista ohjeista. Sopimus uusittiin koska laitos irtisanoi vanhan - on ollut olemassa eikä ole tarvinnut päivittää - Työsuojelun todellisesta tilanteesta/tasosta ei ole Pelastuslaitoksenjohdolla kokonaiskäsitystä Lapissa. Heidän tulisi kiertää seuraamassa toimipaikkojen tilanteet koulutusten/harjoitusten/ hälytysten osalta.
Osastojenjohtajille on korostettu turvallisuusviestinnän sekä - toiminnan tärkeyttä, myös valistustilaisuuksissa. - Sääntömuutos vireillä - Muille ei tarvetta - Työsuojelu on työn alla muut on menneet " niin sanotusti vanhan kaavan mukaan" - Ei ole olemassa. - Pelastuslaitos vastaa työturvallisuudesta, mutta mitään tietoa asiasta ei ole sieltä tullut palokuntiin - Säännöt ajan tasalla, ei vaadi muutoksia. - ei kiinnosta - Strategialle emme ole nähneet tarvetta. Säännöt vaatisivat päivittämistä, mutta vanhoilla mennään, saamattomuutta? Toimivia osastoja ei ole kuin hälytysosasto, joka ohjeistetaan aika pitkälle valtion ja alpen taholta. Sisäiset ohjeet samoin. Yleisohjeelle olisi kyllä tarve, mutta ei ole tehty, tosin ei ole tullut mieleenkään. Palokuntasopimuksen päivitystä valmistellaan alpen suunnalla. Ohjeet tai menettelytavat lasten... ei ole tarvetta. Työsuojelun toimintaohjelma on joku vanha, pitäisi varmaan päivittää. - Osa olemassa ja voimassa toistaiseksi. - Palokunnan sääntöjen päivitys, edellinen 1937 Osastojen toimintaohjeet päivitetty samalla. - Nykyinen toiminta on olematonta. - Muita ei ole. - Olisi ollut tarvetta päivittää ja ylläpitää moniakin asioita, mutta vapaaehtoisvoimin tulee tehtyä vain pakollisia asioita. - Varsinaista yleisohjetta ei ole, vaan toimitaan palokunnan sääntöjen mukaan. Osastojen toimintaa koskevia sääntöjä ei ole ollut tarvetta päivittää. - ei ole ollut tarvetta - Palokunnan ja sen osastojen säännöissä ei ole ollut päivitystarvetta viimeisen viiden vuoden aikana. Olemme puolivakinainen palokunta, joten emme tee palokuntasopimusta pelastuslaitoksen kanssa. Noille muille emme ole nähneet tarvetta, koska olemme pieni alle 20 hälytyskelpoisen palokunta ja emme näe niissä hyötyä toimintaamme. Keskitymme enemmän käytännön toimintaan kuin ohjeiden tekemiseen, kun laitokselta niitä ohjeita tulee enemmän kuin ehtii lukea. - Ei ole ollut tarvetta päivittää em. asioita. - Pääsääntöisesti ei ole ollut muille tarvetta paitsi työsuojelu asiamiehen nimeämistä ollaan harkittu - Pelastuslaitos on yhtenäistänyt palokuntasopimukset kaikkien kanssa. Muita ei meillä ole tai niitä ei ole päivitetty. - Työsuojelun toimintaohjelma on tekemättä. Samoin suunnitelma puhtaasta paloasemasta. Olemme laadituttaneen asemakiinteistön PTS:n ulkopuolisella asiantuntijalla. Säännötkin kaipaisivat päivitystä. Samoin palokunnan strategia tulisi laatia. Tästä olemme kyllä järjestäneet erillisen keskustelutilaisuuden parisen vuotta sitten, mutta näkemystä ja apua kaipaisimme tässä asiassa. - Ei ole ollut tarvetta päivittää - Yleisohjeelle ei ole ollut tarvetta, tarveharkinta suoritetaan syksyn aikana. Työsuojelu ohjeiden päivitystarpeen läpikäynti on edessä keväällä 2015. Verottajan harmaan talouden vähentämisohjelma aiheuttaa sen että kaikki rakennusluvan alaiset puuhastelut paloasemalla tai palokunnan muissa virkistys tai varasto tiloissa täytyy ilmoittaa myös talkoisen osalta. - Palokuntasopimusneuvottelut on nyt käsittelyssä. Säännöt tarkoitus päivittää vuoden 2015 aikana. - VPK:n hallituksen ja muiden vastuullisten aikaansaamattomuutta. Ehdotuksia annettaessa vastauksina on: "ei tarvetta", "vanhallakin tultu hyvin toimeen", "katsotaan ensi vuonna" yms. - palokunnassa on työsuojeluvastaava, mutta ei toimintaohjelmaa - Strategia tulee osittain uusista säännöistä. Sääntöjä ja ohjeita ei ole kirjallisesti laadittuna - vielä. Niiden puuttuminen voi osittain johtua siitä, että kukaan ei ole ottanut sitä hoitaakseen. Palokuntasopimus olisi päivitettävä, mutta pelastuslaitoksen edustaja vältti kysymyksen, todennäköisesti ei aikaa. Työsuojelun toimintaohje olemassa pelastuslaitoksen osalta, koskee siis myös sivutoimisia ja vapaaehtoisia, joilla oli edustus työryhmässä toimintaohjetta laatiessa. - säännöt päivitetty alle 10 vuotta sitten. Ei palvelusopimusta laitoksen kanssa joten ei tarvetta siltä osin muihin toimenpiteisiin. Trafin päätöksillä vaikutusta yhdistyksen ansaintakeinoihin. Sisäistä ohjeistusta päivitetty tältä osin! Yhdistyksen talkootyön bonusjärjestelmää ohjeistettu - Kysymykset tehty VPK:lle eivät sovellu toimenpidepalkkaisille. - Vastaajana on palomiesyhdistys, jonka tarkoitus on jäsenistön hyvinvoinnin ja palokuntanuorisotyön tukeminen sekä yleisen turvallisuustietoisuuden lisääminen. Kaikki kysymykset eivät sovi toimintaamme, jolla ei ole tekemistä varsinaisen palokuntatyön kanssa. - Muutoksista ei ole ollut tarvetta. - On tullut tarvetta päivittää "uusien" tilojen johdosta. Uusien hankintojen takia pitänyt lisätä sopimusta. - Olemme puolivakinainen palokunta. Ohjeistus tulee pelastuslaitos tasolla esim. strategia jne.
- Päällystöä ei kiinnosta. - Palomiesyhdistyksen säännöt ovat juuri käsittelyssä. Työsuojeluohjeistus on ajantasalla mutta lähes jatkuvan päivystyksen aiheena. - Osa on työn alla ja osalle ei ole nähty tarvetta tai ei ole ollut käytäntöä laatia. Lisäksi osa on edelleen voimassa olevia eikä siten ole päivitetty. - Ei ollut tarvetta - Palokunnalla ei ole... laadittu strategiaa paperille, osastoilla ei ole omia toimintasääntöjä. Palokunnan säännöt toimivat yleisohjeena - Strategin om att få nya medlemmar. - Palokunnalle on tehty talousohje. - Ei ole ollut tarvetta päivittää - Muut on vasta suunnittelu asteella. Osan työstäminenkin jo aloitettu. - Palokunnan tärkeimpänä käynnissä olevana projektina on sääntöjen uudistaminen kokonaan, mutta projekti ei ole valmis. Sääntöjen kautta olemme oletettavasti jatkamassa työtä mm. osastojen toimintasääntöjen luomiseksi. Työ on hidasta. jopa liian hidasta. - Saamatonta porukkaa, liian vanhanaikaista ei haluta uusiutua sekä palokunta aate kateissa! - Palokuntasopimus: ei ole ollut tarvetta päivittää. Palokunnalla ei ole toimivaa nuoriso-osastoa - Säännöt ja osastojen johtosäännöt uudistettu jo aiemmin, ei muutostarpeita. - Säännöt on joko päivityksen alla tai niitä ei ole tarvetta päivittää. - Jos palokunta on sopivan kokoinen, kaikki tuntevat toisiaan ja tekemistä on sopivasti, niin järjestöllinen byrokratia ei juurikaan tuo oikeata lisäarvoa. Jos kaikki toimii jotenkuten hyvin, niin on lähinnä oikean tekemisen puutetta, jos järjestön johto ryhtyy muuttamaan sääntöjä, paperimuotoisia strategioita, toimintasääntöjä, -ohjeita ja ohjelmia. Asia on eri, jos voimassa olevat on niin huonosti laadittu, että niiden puitteissa ei pysty kehittymään tai järkevää toimintaa harrastamaan (sellaisia ovat toki mm. jokunen SPEKin tuottama kulloisenkin muodin sanelema malli, mutta yhdistyksen täysjärkinen johtohan ei niitä sellaisinaan mihinkään sovella ;-) ). Palokuntasopimuksen muuttaminen taas on lähinnä pelastuslaitoksen keino maksaa enemmästä vähemmän, mutta sen torjumiseen ei juurikaan tarvita oman strategian muutosta. - Palokunnan vanhat säännöt olivat jo reilut 50 vuotta vanhat. Oli aika päivittää ne nykypäivän tasolle. - Toimintaa aletaan nyt vasta kehittämään eteenpäin, joka johtuu päättäjien vaihdoksista nuorempiin. - Ei ole ollut tarvetta päivittää. Palokuntasopimus päivittyy 2014-2015 - Toiminta on muotoutunut hyväksi, tutuksi ja turvalliseksi ilman että niitä virallisiin sääntöihin ja strategioihin on tarvinnut peilata. Vanhat säännöt ja strategiat ovat olleet riittävän väljät että ne olisivat arkisia toimia rajoittaneet. Palokunnan aluesopimukset tulevat uusiksi keväällä 2015 Etelä-Savon alueella. - Osaa asioista ei ole osattu edes miettiä, osa ei tarvitse päivitystä tällä hetkellä. - Ei ole tarvetta ollut.
5. Ovatko seuraavissa palokuntasi yhdistystoimintaan liittyvissä vastuutehtävissä toimivat henkilöt saaneet palokunnan ulkopuolista koulutusta tehtäviinsä? (OK-opintokeskus, kansalaisopisto, pelastusliitot, pelastuslaitos, Pelastusopisto ym.) Vastaajien määrä: 172 Avoimet vastaukset: joku muu vastuuhenkilö, tehtävä? - Työsuojeluasiamies - Nuoriso-osaston kouluttaja - kirjanpitäjä - Osastojen johtajat - Yksikönjohtajille täydennyskoulutusta HPP:n toimesta. - noj, yj
6. Jos rastitit jonkun kohdan, niin mihin koulutukseen on osallistuttu? (esim. puheenjohtajalle Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton järjestämä palokunnan hallintokurssi tai yksikönjohtajille pelastuslaitoksen järjestämä Pronto -koulutus, ym.) Lisäksi, mikäli täytit avoimeen kenttään jonkun muun vastuuhenkilön, niin täsmennä myös sitä ulkopuolista koulutusta. Vastaajien määrä: 64 - Koulutuspäällikkö on suorittanut SPPL:n järjestämän sopimuspalopäällikköseminaarin. Pelastuslaitos on järjestänyt Pronto-koulutuksen. - Puheenjohtajalle OK-Opintokeskuksen yhdistysjohdon koulutusta. - Telikurssi,koulutuspäällikkö erilaisia kursseja opistolla, alpen koulutusta Prontoon - Pronton käyttökoulutus lomakkeiden täyttämisestä vastuullisille henkilöille (2 hlöä). - SPEK: POJ - Pelastuslaitoksen järjestämää koulutusta. - Yksikönjohtajan täydennyskurssi. FSBn järjestämä. - Jvt - sopimuspalokunnanpäällikkö seminaari III SPPL. - Pelastuslaitoksen opintopäivät Siviilityössä suoritetut kurssit sekä käytännön turvallisuustyö - Palokunnan päällikkö; sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi. Sihteeri; siviilityönsä kautta saanut taloudenhoitoon ja sihteerinä toimimiseen koulutusta Hallituksen jäsen; siviilityön ammattiliiton koulutusta hallinnon jäsenille. Työsuojeluasiamies; työpaikan työsuojeluvaltuutetun koulutus. - Pelastusliiton järjestämät koulutukset, sekä yksityiset koulutukset oman työn ohella - Jälleen vanhan kaavan mukaan. HAKA järjestelmään on pyydetty koulutusta mutta eipä ole kuulunut alueella olevan, eikä sen käyttö ole onnistunut ilman oppia. - Pelastusopiston ja Pelastuslaitoksen koulutuksiin - Pelastuslaitoksen järjestämä Pronto-koulutus. - Taloudenhoitaja käynyt kirjanpidon kursseja - Prontohenkilöille alpen järjestämä koulutus. - Pelastuslaitoksen järjestämänä Etelä suomen liikunta ja urheilun järjestämänä - SPEK koulutuksia, AS1 kurssinjohtaja, varautuminen, vss tarkastaja - pelan Prontokoulutus - Päällikköpalaverit sekä sopimuspalokuntaseminaarit. Turvallisuuskoulutuskurssit. - Hakan peruskurssi - Osa nuoriso-osaston kouluttajista on käynyt pelastusliiton järjestämän kouluttajakurssin. - Pelastuslaitoksen järjestämät Peke- ja Pronto-koulutus. - Yksikönjohtajille Prontokoulutus, TuVi-kurssit, Internet vastaava ammattikoodaaja, Haka rekisterinpitäjä liiton kurssi - PELASTUSOPISTON KURSSI PALOKUNNANPÄÄLLIKKÖ KURSSI - Ollaan osallistuttu LSPL:n hallintokurssille. Pronto koulutukseen ollaan osallistuttu. Sähköisten järjestelmien vastuuhenkilö tekee ammatikseen vastaavaa työtä ja hän saa lähes päivittäin lisäkoulutusta ammattinsa puolesta. Lisäksi moni hankkinut ensivaste erikoiskoulutusta sekä myös autourheilu tapahtumien onnettomuus pelastamista. - Pronto-koulutus Liiton turvallisuusviestintä kurssi Kirjanpitokurssi Pelastuslaitoksen ja alueen järjestämiin opintotilaisuuksiin on aina osallistuttu 2-3 henkilön voimin (esimiehet, päällikkö, puheenjohtaja ja hallituksen jäseniä) - HPL naistyön järjestämä yhdistyskurssi: Uutta potkua toimintaan ja jaksamiseen 14.4.2014 Turvallisuusviestinnän kurssi syyskuussa 2014 - Palopäällystön ko. - Kokoustekniikkaa puheenjohtajalle Työväen opistossa Pronto koulutusta yksikönjohtajille - Palokunnan hallintokursseja, hakakoulutuksia, puolustusvoimien johtamis- ja kouluttajakoulutusta. - LSPel:n HAKA-rekisteri koulutus - Monia pelastuslaitoksen koulutuksia ja soveltuvissa määrin pelastusopiston ja liiton järjestämiä koulutuksia. Esimerkiksi sopimuspalokuntien päällikkökurssi on erinomainen puheenjohtajillekin - Sopivaa kurssia ei ole ollut tarjolla tai ajankohta ei ole sopinut. - Päällikkö: johtamisen erinäisiä koulutuksia, taloudenhoitaja: kirjanpidon ja talouden koulutuksia, turvallisuusviestintävastaava: koulutukseltaan amk tarkastaja - SPEK Pohjanmaan HAKA-koulutus osastojen vastaaville (nuoriso-osaston johtaja vain osallistui) - pelastuslaitoksen järjestämä Pronto-koulutus
- Operatiivisen toiminnan kannalta kyllä osallistunut (Päällikkö ja YJ). Muut ovat periaatteessa saaneet koulutuksensa elämän koulutusta ja kantapään kautta oppimisella. - Tämä on pelkkä VPK kysely - Puheenjohtajalle ja rahastonhoitajalle on opit on saatu ammattikoulutuksen kautta. - Y tunnuksen käsittelyyn ja hakuun. - Ei ole sen kummempia koulutuksia ollut. Palokunnastamme (puolivakinainen) löytyy ainoastaan pj + (vakinainen henkilöstö), jolla ei sen kummempaa koulutusta. Ykj:t eivät täytä Prontoa. - TUVI-koulutus on järjestetty pelastusliiton kautta yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Haka- ja Prontokoulutuksiin on osallistuttu ja Hakaa käytetään muutenkin paljon. - Lspelin hallintokurssi. Sille olisi muillakin tarvetta! Pelastuslaitoksen Pronto-koulutus. - Pronto-koulutus - Sihteeri (joka on samalla jäsensihteeri, internetsivujen ylläpitäjä sekä Haka vastaava) käynyt LSPel:in hallintokurssin, mutta siitä on aikaa jo n. 10 vuotta, joten varmaan olisi jälleen aika päivittää tietoja. Yksikönjohtajat saaneet Pronto-koulutusta Satakunnan Pelastuslaitokselta - Ute glesbyggden får man skola sig själv. - Palopäällikköseminaari - Haka-vastuuhenkilöille pelastusliiton ja Pronto-käyttäjille pelastuslaitoksen koulutusta. - Taloudenhoitajamme on ammatiltaan kirjanpitäjä. Turvallisuusviestinnän koulutusta on saatu Pekon ja SPPL:n kursseilla. Internetsivujen ylläpitäjä tekee samaa palkkatyökseen. Kiinteistövastaavamme on kiinteistönhoidon ammattilainen, samoin kalustovastaavamme. - K-U Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintäseminaari kolme henkilöä. Haka peruskurssi - Pelastuslaitoksen Pronto-koulutus. Turvallisuusviestintäkurssi. - Päälliköt ovat käyneet kurssin. - Palokuntaosaston johtajakurssi, nuoriso-osaston johtajakurssi - Pronto - yj: Pronto, viestiliikenne, paloilmoitin; nokk, noj nuorison kouluttajille - Puolustusvoimissa palvellessaan käynyt Päällystöliiton järjestämän kurssin. - Sihteeri/taloudenhoitaja on osallistunut oman ammattiliittonsa järjestämiin sihteerille/taloudenhoitajalle suunnattuun koulutukseen. Ehdottomasti tarvitsisi saada myös pelastusalan tietoutta lisää. - Koulutusta on saatu, mutta hyvin kauan sitten, joten en rastittanut mitään. - Saadut koulutukset liittyvät enemmän kunkin henkilön omaan leipätyöhön (eli päinvastoinkin: tehtäviin on tietoisesti poimittu siviiliosaamista ;-) ). Listasta puuttuu toki Palopäällystöliiton järjestämä sopimuspalopäällikköseminaari, joka sekin tuottanee käyttökelpoista taustaosaamista. Etenkin nuoremmille sukupolville olisi toki tarpeen kehittää järjestöosaamisen kurssipaketti (kunhan ensin saadaan nuoria innostumaan järjestötoiminnasta), jonka kautta ehkä saataisiin aikaan jonkinlainen vallanvaihto ja ikivanhojen jee-jee-/-kannatan-uudelleenvalinta-pappojen häätämistä pois himmelin yläilmojen johtopaikoista (näiden vanhojen kettujen järjestöosaaminen kun sisältää sekä aimon annoksen kokousrutiinien hallintaa samoin kuin vielä suuremman annoksen "meidän_eiole_pakko_piitata_kentän_äänestä_,_hyvistä_käytännöistä_tai_yhdistyslain_pykälistä"-asennetta - Pronto etäkoulutukset pelastusopiston järjestämä - Talouden hoitaja on työnsä puolesta koulutettu, Kalustovastaava on käynyt palokuntien pienkaluston huoltokurssin pelastusopistolla vuosituhannen vaihteessa - Palokunnan hallintokurssi päällikkö ja sihteeri. OK- opintokeskuksen sihteerinkurrssi, sihteeri.
7. Rastita mihin koulutuksiin seuraavista haluaisitte osallistua? Vastaajien määrä: 172
8. Mistä edellä mainituista asioista haluaisit tehdä yhteistyötä naapuripalokuntien kanssa? Vastaajien määrä: 42 - Ei mistään. - Mitä vaan! - Kaikissa, koska oma porukka pieni. - Työturvallisuusasiat. - Kaikissa merkityissä aiheissa pystyy tekemään jonkin tyypistä yhteistyötä. Olen kovasti yhteistyön puolesta melkein kaikissa asioissa. - Varautuminen, koulutus sekä harjoittelu, täältä lähtee turvallisuustyö sekä työsuojelun perusta. - Kilpailut, vertaistoiminta koulutuksissa ja hankinnoissa. - mahdollisimman montaa - Naapuripalokunnissa saman tyyppiset haasteet, em. koulutukset voitaisiin hyvin suorittaa yhteistyössä. Palokunnan hallituksen yhteisen viestinnän ja työskentelyn tehostamiseen tähtäävissä koulutuksissa olisi parasta jos koulutus järjestettäisiin oman palokunnan hallituksen jäsenille. - Kaikkien kanssa. - Kilpailutoiminta - Yhteishankinnat, - Vaikka kaikista. - -kaikki - yhteisöllisyyden vaaliminen palokunnissa, palokuntakilpailut, esimiestyö, palokunnan jäsenten valmentaminen alueelliseen järjestötoimintaan. - strategiasta tukea palokunnan kehittämiseen ja muutokseen - Palokunnan jäsenten vaikuttamistavat ulkopuolisessa yhteistoiminnassa - Kaikki mahdollinen, yhteistyön lisääntyminen olisi todella suotavaa. Voimaa olisi huomattavasti enemmän yhdistetyssä voimassa. - Toiminta leireillä yhteistyössä naapuripalokuntien kanssa paremmaksi. - Kaikki ovat mielestämme sellaisia, joita voitaisiin tehdä yhteistyössä muiden palokuntien kanssa. - Toiminnan mahdollisuudet - Käytännössä vaikka kaikkia. Parasta antia on ainakin osittain vapaamuotoinen toiminta jossa voi vaikka juoda viinaakin. Silloin kun istutaan puvut päällä jossain laitoksen edestä johdetussa tilaisuudessa monet hyvät mutta kehittelytyötä vailla olevat ideat jäävät kuulematta ja vapaamuotoinen kehittely tekemättä. Monilla toiminnassa mukana olevilla on ajatuksia toimintaan liittyen eivätkä kaikki jutut sovellu kaikille. - Käytäntöjen vertailu - palokunnan maineen rakentaminen - Jäsen rekrytointi sekä yhteisharjoituksia. - Työsuojelu/työhyvinvointi - Rahoitusmahdollisuudet - Eipä yhteistyötä ole kuin talonpolttoharjoitusten muodossa. - Eipä juuri missään - Jäsenrekrytointi ja vertaisseminaarit. Jo nyt on pidetty Helsingin alueen yhteisiä seminaareja joiden tuotteena mm. polttoaineet kilpailutettiin yhdessä. - Hallintokoulutus. Jäsenhankinta. - Teemme jo jonkin verran yhteistyötä naapuripalokuntien kanssa. Mikään ei ole pois suljettua. - Kaikki toimisivat samalla tavalla sääntöjen mukaan. - Kaikista valituista kohdista olisimme halukkaita tekemään yhteistyötä naapuripalokuntien kanssa, myös yli liittorajojen. - ulkopuolinen yhteistoiminta - riippuu - Järjestää yhteisen kurssin talouteen ja palkitsemiseen liittyvistä asioista. - Yhteistyö lähes kaikilla osa-alueilla on jo olemassa alueellisen järjestön kautta - Ei oikeastaan mistään. - Vapaa-ajan toiminnot, oppia tuntemaan henkilöt paremmin. Se tukisi yhteistyötä eri tehtäväalueilla. - Vertaisseminaareja - ihan vaikka kaikissa. 9. Lisätiedot ja kommentit kysymyksiin 7 ja 8: Vastaajien määrä: 16 - Varsinkin palokuntakulttuurin kohdat ovat pikkuhiljaa unholaan painuvia asioita, joista haluaisin paljon lisää tietoa! - Johtajissamme on vain asiajohtajia, henkilöstöjohtamisen koulutusta pitäisi antaa ja rutkasti. - Erittäin hyvää olisi saada lisää koulutusta näihin asioihin. Omasta mielestä toisi myös lisäarvoa toiminnalle. - Palokunnan historian aikana edellisten hallitusten jäsenet (pj + sihteeri) ovat osallistuneet PeO:n Yhdistystoiminnan perusteet- kurssille, mutta ko. jäsenet eivät ole enää vastaavissa tehtävissä. Etenkin
yhdistyksen toiminnan johtamisen ja strategisen suunnittelun sekä viestinnän osalta palokunnassamme on selkeitä puutteita ja kehittämiskohteita, joihin tähtäävä koulutus olisi erittäin toivottavaa. Em. koulutukseen pitäisi sisältyä kehittämistehtävä omassa palokunnassa, jotta koulutuksesta saadaan myös yhdistykselle välitöntä käytännön hyötyä. - Kaikille kursseille olisi kysyntää. On järkevää pitää osa kursseista paikallisesti ja osa valtakunnallisesti. Palokunnissa olisi mielestäni suuri tarve tällaisilla kursseilla jo oman kokemuksen pohjalla. Paljon asioita hoidetaan mutu-tuntumalla - Ei kommentteja. - -kyllä pitäisi päästä "palokunnan päällikkö" keskeisyydestä yhdistystoiminnassa (säännöt ym) -päällikkö on operatiivinen tehtävä vain osana yhdistyksen työskentelyä -jos keskitetään kaikki päällikön hoidettavaksi, niin kukaan Ei kovin pitkän "jaksa" kun vielä huomioidaan että koulutus vaatii "johtamistaitoja operatiivisesti) -puheenjohtajat sihteerit ja talous tarvitsee omat tehtävät yhdistyksen asioiden hoitamisessa ei vain kokoukset - Liikaa vaihtoehtoja!!! - Noilla asioilla aina kehittämisen varaa. - Rahoitus erilaisiin hankkeisiin saattaisi olla helpompaa yhteisten hankkeiden kautta. - Siinäpä vasta... - Olisi hyvä saada materiaalia työsuojeluasioista ja hallinnollisista asioista ja muuta tukimateriaalia palokunnan vastuuhenkilöille. - Kysymyksiin oli oikeastaan vaikea vastata, sillä kaikki osa-alueet ovat toiminnan kannalta mielestäni erittäin tärkeitä lähes jokaiselle sopimus-, tai toimenpidepalkkaiselle palokunnalle. Halukkuutta täytyy löytyä omatoimiseen kehittämiseen. - Spek voisi pelastusliittojen kanssa lisätä hallituksen jäseniin ja toimihenkilöihin kohdistuvaa koulutusta. Itse koen olevani todella "yksin" kirjanpidollisten asioiden kanssa. Pelastuslaitoksilta tulee jatkuvasti uusia vaatimuksia palokunnille ja niihin vastaaminen matti meikäläisenä on välillä haasteellista. Aikaa kuluu tietojen etsimiseen turhan paljon talkootyötä tekevältä sihteeriltä/taloudenhoitajalta. - Edellä kohdassa 6 esitettyyn viitaten voidaan todeta, että "Yhdistystoiminnan peruskurssi", johon siis sisältyisi sekä lakia, käytäntöjä että uudistustyön virikkeitä näyttää alalta puuttuvan (mikä sitten näkyy alan järjestöjen ja niiden toimielinten kokouksissa, missä joskus on varsinainen "Villi_Länsi-tunnelma", jossa umpijähmettynyt hallintokoneisto yleensä on vahvoilla.)
10. Mitä hankkeita palokuntanne toteuttaisi, mikäli käytössänne ja palokunnalla olisi rahaa toteuttaa joku seuraavista hankkeista tai toiminnoista. Merkitse viisi tärkeintä asiaa. Vastaajien määrä: 172
Avoimet vastaukset: jonkun muun kaluston hankkiminen, minkä? - pela hankkii kaluston, ei palokunta! - Vene - Lämpökamera - Moottorikelkka - vene - vene - varavoima kapasiteetin kehittäminen - perusvälineistöä, hansalautta ym. - Nuoriso-osastolle uudet harjoitusasut - Vene ja henkilönostin - uuden säiliöyksikön hankinta - moottoriruisku - Uusi säiliöauto - Mönkijän telat, hakulaitteet - Paineilmalaitteet - Oman paloaseman rakentaminen - päivystysyksikön hankinta - Traileri vene - lämpökameran hankkiminen - Asuntoauto/-vaunu virkistys käyttöön - lämpö kameran hankkiminen - säiliöauto - Raskas tukiyksikkö. - Ilmatyynyalus - säiliöauto - Kalustoa, jota pelastuslaitos ei tarjoa - säiliöauton säiliön uusiminen - Säiliöpaloauto, nosturilla ja pioneerikalustolla - Vene - hydrokopteri 11. Muuta kommentoitavaa järjestötoiminnasta ja sen kehittämisestä: Vastaajien määrä: 40 - Yhteistyön kehittäminen pelastuslaitos / VPK:t - Kysymys 10 huonosti muotoiltu, koska on pakko valita jotain!! Meillä ainakin (Pirkanmaalla) rahaa tulee pelastuslaitokselta palokunnille kuin roskaa, joten mikään kysymyksessä mainittu asia ei ole rahasta kiinni, vaan lähinnä siitä mitä saadaan aikaiseksi tai halutaan toteuttaa. Pakko oli valita jotain, koska kyselyssä ei päässyt muuten eteenpäin. Vastaukset eivät tältä osin siis ole luotettavia, toivottavasti mainitsette tästä raportoidessanne tuloksista!! - SPEKin tarvitsee puuttua nykyiseen pelastuslaitosten selkeään, osin jopa järjestelmälliseen, sopimuspalokuntatoiminnan alasajoon. Kanta-Hämeessä on jo monen vuoden ajan tehty pelastuslaitoksella sellaisia päätöksiä millä on suoranaisesti vähennetty toimintaan osallistuvien henkilöiden määrää ja vähennetty valmiuksia toimintaan. - Haastavaa on. Myös yhteistyökumppaneilta ja erityisesti pelastuslaitoksilta parempi ymärrys järjestötoiminnan suhteen. - Tervetuloa käymään kentällä vierailulla eri palokunnissa. - Koulutuksen suunnittelussa tulisi huomioida nykyistä paremmin muualla hankittu koulutus kursseja suoritettaessa, sekä etäopiskelumahdollisuudet. - Kokonaisuudessaan yhdistyksen ja sen eri osastojen toiminnan johtamisessa ja toiminnan strategisessa suunnittelussa eniten kehittämiskohteita. Haasteena myös aktiivisten jäsenten rekrytointi - nyt monilla yhdistyksen aktiiveilla päällekkäisiä tehtäviä: esim. palokunnan päällikkö toimii lisäksi rahastonhoitajana ja yksikönjohtajana. Päällekkäiset tehtävät kuormittavat jäsenistöä ja toiminnan kehittämiselle ei löydy resursseja. Uusien yhdistysaktiivien rekrytoinnin haasteena lisäksi palokuntien perinteinen koulutusjärjestelmä: eri vastuutehtäville ei erillisiä koulutuksia, johtamisosaamista koulutetaan vasta YJK:ssa ja Palokunnan päällikkökursseilla. Tarvetta olisi myös teknisen huollon koulutukselle, esim. ajoneuvojen huoltoa tehdään varojen puuttuessa mahdollisimman paljon itse ja osaamista löytyy vain muutamalta jäseneltä, jolloin näiden aktiivijäsenten kuormitus kasvaa entisestään. - HAKA rekisterin nopea päivittäminen nykyaikaan ei toimi tuolla formaatilla mikä on nyt. Koulutuksen järjestäminen myös HAKA rekisteriin nopeasti, ei se niin yksinkertainen ole käyttää. T. Päätään seinään hakannut - Järjestötoiminta tällä hetkellä vieraantunut kentästä, pitäisi palata takaisin perusasioihin kuten peruskoulutus, palokuntien tukeminen... nykyään on menty turhaan hienosteluun. Perusasioiden pitää olla ensin kunnossa.
- Edelliseen olisimme laittaneet uuden paloaseman rakentaminen, mutta se ei ollut mahdollista. - Yhteistoiminnan lisääminen SPR, muut turvallisuuteen vaikuttavat yhteisöt. - - ei välttämättä pääkaupunki keskeisenä ymmärrä näitä maaseudun niin erilaisia olosuhteita, tässä tarvitaan kiinteää jota lieneekin harjoitettu, mm. sopimuspalokuntien liiton kanssa -mallisäännöt ovat juuri sellaisesti että kaikki kaatuu palokunnan päällikön, niissä pitää huomioida yhdistystoiminta siten kuin muissakin yhdistyksissä, painopistettä puheenjohtajan, sihteerin ym tehtäväksi - Tulevaisuudessa palokuntien uusien jäsenien hankkiminen on erittäin tärkeää!" - Neuvoja ja apua ns. kyläpalokuntien rekrytointi ongelmiin( uudet jäsenet lähes aina aikuisia, perheellisiä ja työssäkäyviä). Millä luoda motivaatio liittyä palokuntaan. - Joku ohjelmisto jolla voi nopeasti pitää internetin välityksellä kokoukset niin että kukin hallituksen jäsen on kotona koneella. Sekä vastaavalla ohjelmistolla voisi myös suorittaa koulutuksia. - Ei muuta tällä kertaa - VPK:n toiminta julkisuuteen paremmin, eli mitä VPK tekee missäkin, miksi se on tärkeä. Lisää väkeä täytyisi saada mutta jos ihmiset eivät tiedä asiasta, eivät he ovelle eksy kysymään. Julkisuutta enemmän, kiitosta toiminnasta ja selvitystä, kuinka tarpeellisia VPK:t ovat. VPK aatteen ylläpitäminen! - Usein kuulee kauniita sanoja esimerkiksi rekrytoinnista ja siihen keskusjärjestölle/ liitoille annetuista tukirahoista. Mielellään kuulisi mitä konkreettista on saatu rahoilla aikaan ns suorittavalla taholla eli paljonko palokunnat ovat hyötyneet ja miten kyseisestä asiasta. - Tärkeä asia, joka on valitettavasti jäänyt vähäiselle osalle muiden velvoitteiden vuoksi. Tähän voisi vihkiytyä muut kuin operatiiviset henkilöt. - Sopimuspalokuntalaisten osallistuminen hälytystehtäviin myös työaikana pitäisi mahdollistaa valtion hallinnon puolelta. - Pelastuslaitoksen päällystöä ja väliportaiden virkamiehiä pitäisi tuoda lähemmäs toteuttavaa palokuntahenkilöstöä. On hiukan huolestuttavaa ellei edes päällikkö ja puheenjohtaja tapaa yhteyshenkilöitään edes kerran vuodessa. Olisi hyvä vaikka kolmen kuukauden välein istua kahville tiloista vastaavan palomestarin (1), koulutusyhteistyöstä vastaavan yhteyspalomestarin (2) ja hälytys ja koulutustoimintaa asemalla vetävän palomestarin kanssa. Tietysti ilta-aikaan tai muuten kun kaikille sopii eikä vain ylhäältä annettuna aikana. Tämä poistaisi useita pieniä henkilökemioihin sekä ennakkoasenteisiin liittyvää kahnausta kun asioista saisi juteltua epävirallisesti ja henkilöt tulisivat tutuiksi. - Nykyaikana tarvitaan valtava tieto- / taitomäärä, että pystytään vastaamaan lain edellyttämiin yhdistys- ja palokuntatoiminnan velvoitteisiin. - Kaikki vastuu ja vetovastuu kaatuu aina muutamien harteille. Yhteistyön vakinaisen palohenkilöstön kanssa ei toimi kunnolla. Samat ongelmat vuodesta toiseen, mikään ei muutu. Tämä tuntuu ajoittain raskaalta tai erittäin raskaalta. - Nykyisellään järjestötoiminta ei kiinnosta nuoria ja samat vanhat naamat pyörivät kuviossa. Järjestön toiminnan jatkuvuuden kannalta olisi hyvä saada nuoriakin järjestön hallinnollisiin tehtäviin, jotta tieto/taito perimä siirtyisi sukupolvelta toiselle. - Kyselyihin selkeästi linja eikä pelkkiä VPK toimintaan suunnattuja. Maassamme on myös toimenpidepalkkaiset! SPEKkin voisi muistaa sen. Toki SPEK on palkannutkin palokuntajohtajan ja nimikkeen mukaisesti panostus vain VPK:t! - Huolestuttava juttu toi veden/pihan pesua koskeva juttu. 99% rahantulo järjestötoiminnassa. Suuret kustannukset ruveta toteuttaa jäsenistölleen direktiivi koulutusta, +/- 0 että saa harrastaa pihan pesua ja veden ajoa. - Palokuntien, organisaatiomallista riippumatta, olisi kiinnitettävä enemmän huomiota julkiseen kuvaan ja sen järjestelmälliseen kehittämiseen. Ylivanhoilla ajoneuvoilla ja "ryysyissä" esiintyvät palomiehet eivät herätä kovin suurta luottamusta. Toisaalta, paraatiasuiset tumpelotkaan eivät asiaa edistä. Taloudellisesti tiukkoina aikoina olisi vapaaehtoistyön moniulotteista merkitystä (myös taloudelliset vaikutukset) nostettava enemmän julkiseen keskusteluun. Kansanedustajat olisi saatava mukaan aktiiviseen keskusteluun järjestötoiminnan tukemisesta ja esteiden poistamisesta. Esimerkiksi nykyinen verotuskäytäntö, erilaiset säädökset ja kannustinloukut ovat hankaloittaneet järjestötoimintaa, vaikka taustalla olevilla päätöksillä olisi jostain näkökulmasta tarkasteltuna hyviäkin tavoitteita. Vapaaehtoistoimintaan liittyvä vakuutus- ja oikeusturva eivät mielestäni ole asianmukaisella tasolla. Esimerkki: Sammutusmies loukkaantuu tehtävässään, saaden useiden kuukausien mittaisen sairasloman ja vielä pidemmän työkyvyn aleneman. Sairauslomapalkan maksaa hänen pienyrittäjänä toimiva "siviilityönantaja", jolle sijaisen palkkaaminen tiukassa taloustilanteessa on suuri rasite. Pelastuslaitoksen vakuutusyhtiö käsittelee tapausta noin vuoden, jonka jälkeen maksaa sairaanhoitokulut ja työnantajalle palkkakulut. Korvausten vähentämiseksi vakuutusyhtiön lääkäri väittää potilasta näkemättä, että työkyvyn alenema ei aiheudu työtapaturmasta, jolloin asiasta tehtävä valitus työllistää pelastuslaitosta, siviilityönantajaa, työntekijää ja vakuutusyhtiötä. Olen ollut mukana edellä mainitun prosessin hoitamisessa. Prosessin seurauksena monet sopimuspalomiehet ovat kyseenalaistaneet koko toiminnan mielekkyyden. Ja mukana olleet yksityisyrittäjät ovat lopettaneet hälytystoimintaan osallistumisen.
- Kysely taisi olla suunnattu pääasiassa vpk:lle. Pohjois-Savossa varsinaisia vpk:a on vain muutamia. Mutta, parhaillaan palokuntakulttuuri on virkeää ja jäsenilleen mielihyvää tuottavaa. - Mennään matalalla profiililla. Ei ääntä ei haittaa - Vanhat jäsenet pitävät kiinni kannoistaan ja uusille mielipiteille ja ajatuksille ei ole jalansijaa. "Hyväveliverkosto" toimii tavallaan. - Yhdistyksemme perusidea on edesauttaa jäsenistön jaksamista tukemalla vapaa-ajantoimintaa. Koulutus ja kaluston hankinta/ylläpito ei kuulu yhdistyksemme toimintaan. - Kuten jo aikaisemmin mainitsin niin uusi / päivitettykurssi palokunnan hallinnolle olisi paikallaan. Säännöt ja määräykset kehittyvät siihen tahtiin että sivutoimisena niitä on lähes mahdoton omaksua oman toimen ohella ilman ohjausta. Lisäksi huomauttaisin että liian tiukat ohjeet ja määräykset aiheuttava jäsenkatoa ja passiivisuuta yhdistyksessämme - Palokuntamme pyörii pienellä määrällä aktiiveja, joten toiminta kuormittaa pientä henkilöryhmää. Uusien jäsenten mukaan saaminen ja vanhojen "nukkuvien" jäsenten uudelleen aktivointi on haasteellista. Nukkuvissa jäsenissä olisi voimavaroja, mutta tarvittaisiin keinoja/vinkkejä heidän saamiseksi uudelleen mukaan toimintaan. Sopimuspalokuntatoiminnalle tulisi saada positiivista näkyvyyttä hyvänä harrastustoimintana. Pääkaupunkiseudulla ainakin on eri harrastusvaihtoehtojen välillä kovaa kilpailua henkilöistä. Miten saataisiin paikkakunnalta toiselle muuttava palokuntalainen mukaan toimintaan myös uudella paikkakunnalla? Toiminnan rahoittamisen eri vaihtoehtojen mahdollisuudet? - Yleisesti ottaen tuntuu, että toiminnan sivurönsyt ottaa yhä enemmän energiaa. Raportteja ja kirjauksia pitäisi tehdä sinne ja tänne. Samaan aikaan siviilityöt on usein ja monella niin tiukoille vedettyjä, että päivät venyy. Aikaisemmin töissä oli joskus luppoaikaa, jota pystyi käyttämään esim. toimintasuunnitelmien ja -kertomusten yms. naputteluun. Nyt kaikki tällainen pitää tehdä illalla. Aika pois perheeltä ja varsinaisesta "ydintekemisestä". - Yhdistystoiminnan " peruskurssi" olisi hyvä saada alueellisesti järjestettyä - Olisi toki nuijalla töitä, mutta kuka ihan oikeasti piittaa siitä, mitä alan järjestöissä tapahtuu? :-) PS: tämä kysely voisi olla myös på svenska, jolloin saataisiin mukaan myös silta puolelta näkemyksiä - Moni palokunta siirtää vastuuta lähivuosina nuoremmalle sukupolvelle ja heille tulee tarjota tukea muutoksessa.. Palokunnat kehittyvät uusien ajattelumallien mukana ja operatiivinen toiminta näyttelee jossain määrin enää pientä osaa kokonaisuudesta. 90-luvun toimintatavoista päästävä eroon. Myös ammattiväestön asennemuutoksella joihinkin vanhanmallisiin tapoihin on suuri vaikutus toiminnassa. - Kouluttaminen, mitä se sitten onkin ei liian "virallisesti." Tämä on kuitenkin vapaaehtoistyötä jota tehdään vapaa-ajalla ja iloisin mielin. - Spekin olisi hyvä tarjota lomakemalleja esim. toimintasuunnitelmien ja -kertomusten pohjaksi. Samoin voisi miettiä palokuntien hallinnon pöytäkirjojen ym. raporttien sähköistä arkistointia. - Pienet palokunnat jää isojen jalkoihin jos ei ole vahvaa osaamista. Jatkoa ajatellen nuorten saaminen järjestötoimintaan mukaan on haasteellista. Jotain porkkanaa pitäisi olla jatkuvuuden säilymiselle. Nuorten vastuun ottaminen palokunnan toiminnasta tulisi olla helppoa ja kiinnostavaa mutta jatkuva muutos ja uudet ohjeet sekä niiden omaksuminen ei kiinnosta nuoria. Palokunta järjestötoiminta on pitkäjänteistä ja päätösten tekeminen, niiden toimeenpaneminen tulisi olla nopeampaa. Pelastuslaitosten ja liittojen tulisi tehdä enemmän yhteistä järjestötyötä ja tiedottaa niistä vpk.laisia eikä vain vakihenkilöitä. KIITOS