RAAHEN KAUPUNKI Pusanjärven kosteikkosuunnitelma, Raahe FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27960P001
Verronen Hannu Sisällysluettelo 1 Projektin organisaatio... 1 2 Kohde... 1 3 Kosteikon valuma-alue ja virtaamat... 3 4 Kuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön... 3 5 Työselostus... 4 5.1 Yleistä... 4 5.2 Rakennuskohde ja asiakirjat... 4 5.3 Mittaukset... 4 5.4 Yleisiä määräyksiä... 4 5.5 Rakennuspaikan olosuhteet... 5 5.5.1 Pohjaolosuhteet Pusanjärvi, kosteikko... 5 5.5.2 Pohjaolosuhteet Pusanoja... 7 5.5.3 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 8 5.6 Kosteikon ja Pusanojan perkauksen suunnitelmat... 8 5.6.1 Yleistä... 8 5.6.2 Kosteikko... 8 5.6.3 Pusanojan perkaus ja laskeutusallas... 9 5.7 Viimeistelytyöt... 9 5.8 Toteuttaminen ja rakennusajankohta... 9 5.9 Hoito ja kunnossapito sekä seuranta... 10 6 Kustannusarvio... 11 Liitteet: Pusanjärven kosteikko: Asemapiirros YMS101 1:2000 Pituusleikkaus, Pusanjärvem kosteikko YMS102 1:1000/1:100 Tyyppipoikkileikkaus, Ylisyöksykynnys YMS103 1:100/1:100 Pusanojan perkaus: Asemapiirros YMS101 1:2000 Pituusleikkaus, Pusanojan perkaus YMS104 1:1000/1:100 Tyyppipoikkileikkaus, Ylivuotopenger YMS105 1:100/1:100
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (12) Pusanjärven kosteikkosuunnitelma, Raahe 1 Projektin organisaatio 2 Kohde Suunnitelman on laatinut, missä työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö Hannu Verronen ja suunnitteluinsinööri Elisa Puuronen Kosteikkosuunnittelukohde (kuva 1) sijaitsee Raahen kaupungissa. Vedet kosteikon valuma-alueelta laskevat Järvelänjärveen. Kosteikko suunnitellaan nykyisin lähes umpeenkasvaneeseen Pusanjärveen. Rakennettavaan kosteikkoon käännetään Pusanojan kautta tulevat vedet kulkemaan Pusanjärveen. Samalla poistettaisiin saostunutta kiintoainetta Pusanojasta (Kuva 2), vanhan v. 1987 tehdyn Pusanojan täydennysperkauksen suunnitelman ojan pohjan korkeuteen. Suurimmissa virtaamatilanteissa pieni osa Pusanojan vedestä kiertää nykyäänkin myös Pusanjärven (Kuva 2) kuivion kautta. Raportissa Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoen valuma-alueella 2014, todetaan mm. Pusanojalla metallipitoinen hapan vesi tulisi johtaa suurimmaksi osaksi neutralointikosteikon kautta metallien saostamiseksi muualle kuin ojaan, jolloin niiden johtuminen alapuoliseen järveen vähentyisi ja riski metallien uudelleen mobilisoitumiseen ojalta olosuhteiden muuttuessa pienenisi huomattavasti. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (12) Kuva 2. Näkymä suunnitellun kosteikon alueelle, Pusanjärven kuivio. Kuva 3.Näkymä liettyneelle Pusanojalle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (12) 3 Kosteikon valuma-alue ja virtaamat Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Pusanjärvi sijaitsee Perämeren rannikkoalueen välialueella 84V089. Kosteikkoon tulevia virtaamia on arvioitu perusten alle 30 km etäisyydellä suunnittelukohteesta Raahessa sijaitsevan Huopakinojan (101) valuntahavaintoihin vuosilta 1958 2007. Valuman tunnusluvut on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 1). Kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama on arvioitu kertomalla keskiylivirtaama kertoimella 1,9, mikä perustuu toistuvuuksista tehtyihin tutkimuksiin (Mustonen 1986). Pusanojan täydennysperkaussuunitelmassa mitoituksessa käytetty ylivirtaama on 0,59 m 3 /s. Taulukko 1. Ali- (Nq), keskiali- (MNq), keski- (Mq), keskiyli- (MHq) ja kerran 20 vuodessa toistuva ylivalunta (Hq 1/20 ) Huopakinojan (101) valuntahavaintoihin 1958-2007 perustuen (Hertta ympäristötietojärjestelmä 2014). Valuma (l/s/km 2 ) Nq MNq Mq MHq Hq 1/20 0,00 0,18 6,4 76 140 Kosteikon valuma-alue on rajattu perustuen karttatarkasteluun sekä maastokäynnillä tehtyihin tarkastuksiin. Valuma-alueen pinta-ala on noin 2,25 km 2 ja järvisyys 2 %. Taulukko 2. Kosteikon arvioidut ali- (NQ), keskiali- (MNQ), keski- (MQ), keskiyli- (MHQ) ja kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama (HQ 1/20. ) sekä ylivirtaama (HQ). Virtaama (m 3 /s) NQ MNQ MQ MHQ HQ 1/20 HQ 0,00 0,00 0,01 0,2 0,32 0,59 4 Kuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön Suunnittelualueen yläpuolella maaperässä on hienorakeisia happamia sulfaattimaita. Pusanojan täydennysperkaushankkeessa vuonna 1990 ojaa ja sen happamoittavaa sivukanavaa kaivettiin peltoalueiden kuivattamista varten hyötyalueen oltua 50 ha. Pusanojaa pitkin laskevat vedet ovat ajoittain erittäin happamia, vedenlaatu on erittäin huono ja eri metallien pitoisuudet ovat suuria sekä ph alhainen. Tämä on vaikuttanut mm. alapuolella olevaan Järvelänjärveen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (12) 5 Työselostus 5.1 Yleistä 5.2 Rakennuskohde ja asiakirjat 5.3 Mittaukset Työselostus koskee kosteikon rakennusteknisiä töitä ja täydentää liitteenä olevia piirustuksia Rakennustöissä noudatetaan tämän työselostuksen lisäksi mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman ja Suomen Rakennusinsinöörien liiton (RIL) rakentamiseen liittyviä yleisiä laatuvaatimuksia sekä Infra-RYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osaa 1 Väylät ja alueet. Työalueilla on tehty alueen laserkeilausaineistoa täydentäviä maastomittauksia Raahen kaupungin mittausosaston toimesta syksyn 2015 aikana. Tähän työselostukseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt korkeudet on sidottu N 2000 - korkeusjärjestelmään sekä koordinaatit ETRS-TM35-koordinaattijärjestelmään. Rakennuttaja osoittaa maastosta työn alkaessa korkeus- ja mittauskiintopisteet, joita urakoitsijan on noudatettava. Rakenteet, joita ei ole sidottu koordinaatteihin, sijoitetaan paikoilleen rakenteista esitettyjen piirustusten mittatarkkuudella. 5.4 Yleisiä määräyksiä Rakentamisessa on käytettävä hyviksi tunnettuja työtapoja sekä kokenutta ja ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa. Työmaapäällikön ja työpäällikön tulee olla maa- ja vesirakennustöihin sekä kaikkiin tähän rakennustyöhön liittyviin työvaiheisiin perehtyneitä. Käytettävien tuotteiden tulee olla rakennuttajan hyväksymiä ja vesirakenteisiin soveltuvia. Tuotekohtaisia ohjeita on noudatettava ehdottoman tarkasti. Työmaalla on oltava suomenkielinen käyttöohje tai työselitys ja käyttöturvallisuustiedote, jotka on saatettava työntekijöiden tietoon. Suunnitelmissa, tehdyssä työssä tai rakennusmateriaaleissa esiintyvissä puutteissa, virheellisyyksissä tai muissa epäselvyyksissä on viipymättä otettava yhteys rakennuttajaan ja tarvittaessa suunnittelijaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (12) 5.5 Rakennuspaikan olosuhteet 5.5.1 Pohjaolosuhteet Pusanjärvi, kosteikko Vanhan Pusanjärven kohdalta mitattiin turvekerroksen paksuutta sekä otettiin turpeen alta sedimentistä näytteet, jotka havainnointiin aistinvaraisesti. Näytteitä ei lähetetty tutkittavaksi. Näytepisteiden sijainnit näkyvät alla olevassa kuvassa 4. Kuva 4. Pohjasedimentti näytepisteet. Turvekerroksen paksuus vaihteli alueella 0.4 m 1.0 metriin. (N 2000 +5.60 - +5.00) Turvekerros oli ohuimmillaan nykyisinkin avovesialueena olevan alueen laidoilla. Turvekerroksen alla oleva sedimentti oli hienorakeista hiesua/savea. Näytteiden aistinvaraisten tutkimuksien maaperässä oli sulfidisedimenttejä. (Kuva 5.) Maastomittausten yhteydessä todettiin myös ns. tiiviin pohjan syvyys. Tämä vaihteli välillä 1.0 m-1.9 m, ( N 2000 +5.00 - +4.10), ollen keskimäärin n. 1.5 m.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (12) Näyte 1 Näyte 2 Näyte 3 Kuva 5. Suunnitellun kosteikko- alueen sedimenttinäyteet pohjamaista, näytteet on otettu maakerroksesta turpeen alta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (12) 5.5.2 Pohjaolosuhteet Pusanoja Suunnittelualueelta ei ole tehty tämän työn yhteydessä pohjatutkimuksia. Mittausten ja maastokatselmusten yhteydessä havainnoitiin suunniteltujen rakenteiden alueen maaperää. Aistihavaintojen perusteella ojan pohjan maa-aines sisältää sulfidisedimenttejä, mikä on otettava huomioon niitä poistettaessa. Pusanoja on liettynyt huomattavasti kohdalla jossa se ohittaa Pusanjärven. Ojan pohjalla on saostunutta kiintoainetta välillä 0.4 m- 1.0 m, vastaten vanhan v. 1987 tehdyn Pusanojan täydennysperkauksen suunnitelman ojan pohjan korkeuden mataloitumista. Kuva 5. Pusanojassa olevan happaman veden ja neutraalimman humuspitoisen veden sekoittuessa muodostuu kiintoainetta, joka vähitellen laskeutuu uoman pohjalle veden samalla kirkastuessa. Aiempien tutkimusten (Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoen valuma-alueella 2014) yhteydessä on otettu Pusanojasta näytteitä Limnos-noutimella. Tulosten perusteella Pusanojan saostumat ovat pääosin rauta- ja alumiinihydrokseja. Sedimentin Fe-pitoisuus oli 130 000 160 000 ja Al-pitoisuus 83 000 87 000 mg/kg kuiva-ainetta, joiden ohella mm. kupari-, arseeni- uraani- ja kadmiumpitoisuudet olivat reilusti Lahermon ym. (1996) arvioimia alueen taustapitoisuuksia korkeampia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (12) 5.5.3 Vedenkorkeudet ja virtaamat Kosteikon arvioidut virtaamat on esitetty edellä kohdassa, taulukko 1 ja taulukko 2. 25.8.2015 tehtyjen maastomittausten aikana suunnitellun kosteikon kohdalla vedenkorkeus oli N 2000 +6.03 m. 5.6 Kosteikon ja Pusanojan perkauksen suunnitelmat 5.6.1 Yleistä 5.6.2 Kosteikko Kosteikon ja Pusanojan sijainti on esitetty piirustuksessa Asemapiirros YMS101. Rakentaminen toteutetaan kaivamalla. Kaivutyöt on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana talviaikaan. Lisäksi rakennetaan kivennäismaista huoltotie, joka johtaa Pusanojalle rakennettavalle laskeutusaltaalle. Huoltotien sijainti näkyy Asemapiirroksessa YMS101. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta. Ennen kaivutöihin ryhtymistä on urakoitsijan selvitettävä asianomaiselta laitokselta rakennuskohteessa olevat vesi-, viemäri-, ym. johdot sekä puhelin-, sähkö- ym. kaapelit sekä sovittava tarvittavista siirto-, suojaustai muista toimenpiteistä. Kosteikko rakennetaan kiinteistön 678-876-1-0 alueelle. Kosteikko rakennetaan piirustuksien Asemapiirros YMS101 ja pituusleikkaus YMS102 mukaisesti. Lähtökohtaisesti kosteikon kaivutyöt on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana talviaikaan. Yhtenä vaihtoehtona on jäädyttää kosteikon pintamaa, jotta se kestäisi työkoneiden painon. Jäädyttämistyöt aloitetaan poistamalla lumi kosteikkoalueen päältä ja ajamalla sen pinnalla moottorikelkalla, tällä edesautetaan jäätymistä. Mikäli ei saada aikaan riittävää jääkerrosta, tehdään kaivutyöt kellukkein varustetulla kaivinkoneella. Kosteikko rakennetaan valmiiksi ennen kuin Pusanojaa perataan. Tällä minimoidaan ojan perkauksesta, sekä siihen rakennettavan laskeutusaltaan kaivutyöstä aiheuttamat työnaikaiset haitat. Kosteikon rakentamisen jälkeen Pusanojan virtaama ohjataan kosteikkoon. Kaivumaat läjitetään kosteikon laidoille sekä kosteikon keskelle muotoiltuun penkereeseen. Kaivettaessa kosteikon turpeen alla olevaa tiivismaata, läjitetään se poistetun turpeen alle, tällä vähennetään happaman sulfaattimaan joutumista hapellisiin olosuhteisiin. Kosteikon eteläosaan rakennetaan ylisyöksykynnys joka määrää kosteikon vesipinnan. Padon harja rakennetaan korkeuteen N 2000 +6.10 m. Pohjapadon tyyppikuva on esitetty piirustuksessa YMS103. Työn suorittamisen jälkeen kosteikkoalue kalkitaan. Kosteikkoalueen työskentelypinta-ala on n.1 ha. Poistettava massamäärä n. 3 000 m 3, Suurin osa massoista on vanhan järvikuivion päälle muodostunutta turvetta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 (12) 5.6.3 Pusanojan perkaus ja laskeutusallas 5.7 Viimeistelytyöt Pusanoja perataan kosteikon rakentamisen jälkeen täydennysperkauksen mukaisiin korkeuksiin. Lisäksi Pusanojaan rakennetaan n. 140 m pitkä syvempi allas. Altaan sijainti on esitetty piirustuksessa Asemapiirros YMS-101 ja Pusanojan perkauksen Pituusleikkaus piirustuksessa YMS104. Pusanojan lietteen tyhjennysmenetelmänä voidaan käyttää imuruoppausta, traktoripumppu tai vastaava. Liete on hyvin vaikeasti poistettavaa sen sisältämän vesipitoisuuden vuoksi. Mikäli työn suoritusajankohtana oja on kuiva ja pohjasedimentti on tiivistynyt tai jäässä, on mahdollista käyttää kaivinkonetta. Lietteen läjittämisessä on huolehdittava siitä että liete ei pääse valumaan takaisin ojaan, esimerkiksi läjittämällä liete rakennettavan tiepenkereen taakse. Läjitetty liete kalkitaan sekä peitetään kivennäismaalla. Pusanojaan, paalulle 550 rakennetaan kivennäismaista ylivuotopenger, pengerkorkeus N2000 +6.30 m. Ylivuotopenkereellä ohjataan Pusanojan vedet kulkemaan Pusanjärven kosteikolle. Ylivuotopenkereeseen rakennetaan tyhjennysputki, materiaali 160 M, pituus 15 m ja putken alaosan korko N 2000 +5.40 m. Ylivuotoputkea käytetään apuna Pusanojaan rakennettavan laskeutusaltaan tyhjentämisessä. Penkereen tyyppikuva on esitetty piirustuksessa YMS105. Työalueiden uoman pohjat ja ympäröivät alueet muotoillaan ja maisemoidaan rakentamista edeltävään tilaan. Rakennustöiden jälkeen viimeistellään kaikki ne alueet ympäristöineen, jotka ovat olleet töiden kohteena tai käytössä työn aikana. 5.8 Toteuttaminen ja rakennusajankohta Kosteikon kaivuyöt suunnitellaan tehtävän kuivatyönä ennen virtaaman ohjaamista kosteikkoon. Lähtökohtaisesti kosteikon kaivutyöt on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana talviaikaan. Yhtenä vaihtoehtona on jäädyttää kosteikon pintamaa, jotta se kestäisi työkoneiden painon. Mikäli ei saada aikaan riittävää jääkerrosta, tehdään kaivutyöt kellukkein varustetulla kaivinkoneella. Työalueilta ei ole tehty pohjatutkimuksia, joten niiden kantavuutta ei ole varmistettu. Urakoitsijan tulee varautua työalueiden kantavuuden lisäämiseen, jotta ne kestävät työkoneiden ja niiden kuorman painon. Sulfidipitoisen maan kuivuessa ja joutuessa tekemisiin ilman hapen kanssa syntyy hapan sulfaattimaa, josta vapautuu happamuutta ja metalleja vesistöön ja maaperään. Happamien sulfaattimaiden vaikutuksesta vesistön ph voi laskea rajusti ja ekologinen ja kemiallinen tila heiketä. Kosteikkoalueella sijaitsee sulfidisedimenttejä, jotka voivat aiheuttaa happamuushaittoja kaivutöiden yhteydessä. Happamuusongelmat tulee torjua ensisijaisesti niiden syntypaikalla. Kuivatustason yläpuolella esiintyvät sulfidipitoiset sedimentit tulee kalkita. Happamien sulfaattisedimenttien esiintymisestä johtuen kaikki sulfidipitoiset massat pyritään kalkitsemaan mahdollisimman pian.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 (12) Keinoja happamuushaittojen torjuntaan ovat suora vesistökalkitus, kalkkipato tai kalkkirouhepato tai -pohja. Vesien neutraloinnissa käytetään yleisimmin kalkkikivijauhetta eli kalsiittia (CaCO3), jota on saatavissa eri partikkelikokoisina jauheina, ja se soveltuu monenlaisiin kalkitustarkoituksiin. Dolomiittikalkkia (CaMg(CO3)2) on käytetty enemmän maaperän kalkituksessa kuin vesistöissä, koska se liukenee happamaan veteen kalsiittia hitaammin. Poltettua kalkkia (CaO) ja sammutettua kalkkia (Ca(OH)2) on käytetty Suomessa alunamailta tulevien hyvin happamien valumavesien käsittelyssä. (Tertsunen ym. 2012, Ulvi & Lakso 2005) Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta. 5.9 Hoito ja kunnossapito sekä seuranta Kosteikon rakenteet tarkastetaan vuosittain ylivirtaaman jälkeen. Ensimmäisinä vuosina kosteikon rakentamisen jälkeen maarakenteet painuvat, joten tarkkailu tulee tehdä useammin kuin kerran vuodessa. Mahdollisesti painuneet rakenteet korjataan suunnitelmissa esitettyihin korkeusasemiin. (Puustinen ym. 2007) Syvään osaan kertyvän lietteen määrää tulee seurata ja kertynyt liete poistetaan tarpeen mukaan. Käytännössä lietteen poisto tulee tehdä vähintään 5 vuoden välein. Liete poistetaan kaivinkoneella. Liete läjitetään niille merkityille alueille lähiympäristöön. Läjitettävän lietteen happamia sulfaattimaita on käsiteltävä edellä esitettyjen ohjeiden mukaan. (kalkitus ja peitto) Kosteikon valmistumisen jälkeen olisi hyvä ottaa Pusanojan vedestä näytteet vuosittain. Näytteet otetaan rakennetun kosteikon ylä- ja alapuolelta. Näytteistä tutkitaan Ph sekä kiintoaine- ja kokonaisravinnepitoisuudet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11 (12) 6 Kustannusarvio Kosteikon rakentamiskustannukset arvioidaan olevan noin 25 000 (alv 0%) (Taulukko 3). Pusanojan perkausten rakentamiskustannukset arvioidaan olevan noin 8 000 (alv 0%) (Taulukko 4). Happamien sulfaattimaiden neutralointiin tarvittava kalkkimäärä on huomattavasti suurempi tavanomaiseen peltokalkitukseen verrattuna. Pusanojalla ja Pusanjärven kosteikolla arvioitu sulfaattikerroksen happamuuden neutraloimiseen tarvittava teoreettinen määrä olisi n. 80-100 tonnia neutralointimateriaalia hehtaaria kohden. Kalkkikivijauheen hinnan arvioidaan olevan noin 40 /t alv 0%. Taulukko 3. Kosteikon rakennuskustannusarvio. Rakennuskustannukset Määrä Kustannukset (alv 0 %) Kaivut ja läjitys, Kosteikko 3 000 m 3 15 000 Moreenipenkka, ylivuotopenger Kiveys alapuolella. 25 m 1 500 Ylisyöksykynnys lev. 4 m. Kiveys alapuolella. 1kpl 1 500 Tyhjennysputki M160 15 m 500 Kalkituskustannus, Pusanjärven kosteikkoneutralointi. yht. n. 1 ha 3 000 Muut kulut (työmaatehtävät, työnaikaiset suunnittelutehtävät 15 % 3 000 ja yleiskulut) Yhteensä 25 000 Kasvillisuudenhoitokustannusten arvioidaan olevan noin 400-600 vuodessa. Taulukko 4. Pusanojan perkauksien rakennuskustannusarvio. Rakennuskustannukset Määrä Kustannukset (alv 0 %) Kaivut ja läjitys ja raivaukset, Pusanoja 840 m/1 400 m 3 3 000 Huoltotie, Mr, lev 3 m 180 m 3 000 Kalkituskustannus, Pusanoja. 1 000 Muut kulut (työmaatehtävät, työnaikaiset suunnittelutehtävät 15 % 1 000 ja yleiskulut) Yhteensä 8 000 Altaan tyhjennyskustannusten arvioidaan olevan noin 1000 3-5 vuoden välein. H.Verronen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12 (12) Lähteet Mustonen S. (toim.) (1986) Sovellettu Hydrologia. Vesiyhdistys r.y. Helsinki. Palko J & Weppling K. (1994) Lime requirement experiments in acid sulphate soils. Acta. Agric. Scand., Sect. B, Soil and Plant Sci. 44: 149-156. Puustinen M., Koskiaho J., Jormola J., Järvenpää L., Karhunen A., Mikkola-Roos M., Pitkänen J., Riihimäki J., Svensberg M. ja Vikberg P. (2007) Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Suomen ympäristö 21/2007. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Tertsunen J., Martinmäki K., Heikkinen K., Marttila H., Saukkoriipi J., Tammela S., Saarinen T., Tolkkinen M., Hyvärinen M., Ihme R., Yrjänä T. ja Klöve B. (2012) Happamuuden aiheuttamat vesistöhaitat ja niiden torjuntakeinot Sanginjoella. Suomen ympäristö 37/2012. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ulvi T. ja Lakso E. (toim.) (2005) Järvien kunnostus. Ympäristöopas 114. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ilmatieteenlaitos (2014) Keskivesitaulukot, vedenkorkeusennätykset [verkkodokumentti]. [viitattu 6.10.2014]. Saatavissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus Raija Suomela (toim.), Peter Edén, Alpo Huhmarniemi, Tuomas Saarinen, Jermi Tertsunen, Jaakko Auri, Hannu Marttila, Markku Yli-Halla, Anton Boman, Erkki Joki- Tokola, Sirkka Luoma ja Emmi Rankonen Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoen valumaalueella (2014)