Porvoon kaupungin väestöennuste vuoteen 2040
Maakuntien väestöennuste 2017-2040 ja Uusimaa
Uudenmaan maakunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Uudenmaan väestö kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +292 622 asukkaalla +17,7 prosentilla Ennusteen perusteella Uudellamaalla asuu yhteensä 1 948 246 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Uudenmaan väkiluku kasvaa 19,3 prosentilla. Uudenmaan väestö kasvaa 19 704 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia heikommaksi. 2000000 1950000 1900000 1850000 1800000 1750000 1700000 1650000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 1948246 1928542 1600000
Maakuntien määrällinen ja suhteellinen väestönkehitys vuosina 2017-2040 6178 20,9
Työikäisten, lasten ja iäkkäiden väestönmuutos (%) maakunnittain 2017-2040 + 3 + 1 + 19 14,9 11,6 % 45,4
Väestönkehityksen osatekijät maakuntien väestöennusteessa 2017-2040 71 2339 3768
Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista 1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien 2017-2040 aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä 328 000 asukkaalla. 2. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosina 2017-2040. Seitsemässä maakunnassa väkiluku laskee yli 10 prosenttia, ja kahdessa näistä jopa yli 15 prosenttia. Supistuvissa 15 maakunnassa väkiluku laskee lähes 240 000 asukkaalla. 3. Työikäisen väestön määrä (15-64-vuotiaat) kasvaa vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla vuosien 2017-2040 aikana. Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä kääntyy lasku-uralle 2030-luvulla. Työikäisen väestön määrä laskee kahdessa maakunnassa peräti neljänneksellä nykyiseen verrattuna. 4. Alle 15-vuotiaan väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vain Ahvenanmaalla, jossa lasten määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Kuudessa maakunnassa lasten määrä vähenee noin kolmanneksella (yli 30 %). 5. Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä kasvaa kaikissa maakunnissa. Iäkkäiden määrä kasvaa määrällisesti ja suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa on tälläkin hetkellä vähän eläkeikäisiä, kuten Uudellamaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Iäkkäiden kasvu on maltillista niissä maakunnissa, jotka ovat aikaisemmin kokeneet vastaavan muutoksen, kuten Kainuussa. 6. Väestö vähenee useimmissa maakunnissa etenkin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi (syntyneet-kuolleet). Luonnollinen väestönlisäys on positiivinen vain kolmessa maakunnassa vuosina 2017-2040. Lukuun ottamatta kolmea maakuntaa supistuvissa maakunnissa luonnollinen väestönlisäys oli merkittävin väkilukua vähentävä tekijä. 7. Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeestä kärsityt muuttotappiot. 8. MDI:n ennusteen mukaan enemmän kuin joka kolmas (35 %) suomalainen asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (nyt 30 %). Enemmän kuin joka toinen (55,8 %) asuu kasvukolmion alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme).
Porvoon kaupungin väestöennuste 2017-2040
Porvoon ennuste MDI:n ennusteen mukaan Porvoon kaupunki kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +6 861 asukkaalla +13,2 prosentilla 58000 57000 56000 MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendiennuste TK2015 57020 56497 Ennusteen perusteella Porvoon kaupungissa asuu yhteensä 57 020 asukasta vuonna 2040. Trendiennuste perustuu olettamaan, että muuttoliikkeen taso on määrällisesti vastaava kuin vuosina 2010-2017 koko ajanjakson ajan vuoteen 2040 saakka, jonka vuoksi trendiennuste jää heikommaksi kuin MDI:n ennuste. Trendiennusteen mukaan Porvoon väkiluku kasvaisi vain 3,2 prosenttia. Syntyvyyden lasku 5 prosentilla tarkoittaisi, että Porvoon väestönkehitys jää 523 henkilöä (0,9%) heikommaksi MDI:n ennusteen mukaan Porvoon kaupunki tulee kasvamaan selvästi vahvemmin kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. MDI:n ennusteen mukaan Porvoon kaupungissa asuu 3 137 henkilöä enemmän vuonna 2040 kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteen mukaan. 55000 54000 53000 52000 51000 50000 49000 48000 Ennusteen mukaan Porvoon väkiluku kasvaa koko ajanjakson ajan.
Porvoon vuotuinen väestönlisäys Kuviossa on kuvattu MDI:n ennusteen perusteella Porvoon väestönlisäystä vuosittain. Porvoon väestönlisäys on vahvasti positiivista koko ajanjakson ajan. 450 400 350 300 250 MDI:n ennusteen mukaan Porvoon väkiluku kasvaa keskimäärin 298 asukkaalla ennusteajanjakson aikana. Väestönlisäyksen trendi on kasvava koko ajanjakson aikana: kasvu painottuu etenkin ennusteajanjakson alkupuolelle 200 150 100 Porvoon väestö kasvaa keskimäärin 0,57 prosentilla vuosien 2017-2040 aikana. 50 0 Toteutunut väestönlisyäs Ennuste
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Väestönkehityksen osatekijät Porvoon väestöä kasvattavat muuttovoitot maan sisäisestä muuttoliikkeestä sekä nettosiirtolaisuus. Vuosien 2017-2040 aikana Porvoon kaupunki saa MDI:n ennusteen mukaan 5 251 henkilöä muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja 3 364 henkilöä kansainvälisestä muuttoliikkeestä. Maan sisäisen muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta on 61 prosenttia ja nettosiirtolaisuuden 39 prosenttia. Luonnollinen väestönlisäys on huomattavan negatiivista vuosien 2017-2040 aikana. Syntyvyys ja kuolleisuus Porvoossa syntyneiden lasten määrä on laskenut voimakkaasti 2010-luvulla. Vuonna 2017 Porvoossa syntyi 21 prosenttia vähemmän lapsia kuin vuonna 2010. Ennusteen oletuksen on että hedelmällisyysaste pysyy viimevuosien tasolla. Tämän johdosta Porvoossa syntyneiden määrä kasvaa maltillisesti tarkastelujakson aikana, sillä muuttoliike kasvattaa hedelmällisessä iässä olevien asukkaiden määrää Porvoossa. Kuolleiden määrä kasvaa voimakkaasti tarkastelujakson aikana, johtuen väestön ikärakenteen vanhentumisesta. Kuolleisuus on koko ajanjakson ajan syntyvyyttä suurempaa. 6000 4000 2000 0 5251 Yhteensä vuosina 2017-2040 3364 700 650 600 550 500 450 400-2000 -4000 Maan sisäinen muuttoliike Nettosiirtolaisuus -1755 Luonnollinen väestönlisäys 350 300 Toteutunut syntyneet Toteutunut kuolleet Syntyneet Kuolleet
Tulo- ja lähtömuutto maan sisällä Alla olevassa kuviossa kuvataan tulo- lähtömuuttoa Porvoon ja muun maan välillä MDI:n ennusteen mukaan. On huomionarvoista, että ennuste ei kuvaa täsmällisesti vuositason vaihtelua vaan pidemmän jakson kokonaistrendiä. 2400 2300 2200 2100 2000 1900 1800 Ennusteen perusteella tulomuuttojen määrä kasvaa tasaisesti 2030- luvulle saakka, jonka jälkeen tulomuuttojen määrät vähentyvät maltillisesti. Porvooseen tehdään keskimäärin 2 273 tulomuuttoa vuodessa. Lähtömuuttojen määrä Porvoosta vähenee voimakkaasti ennustejakson aikana. Lähtömuuttojen vähentyminen perustuu muuttoalttiiden ikäluokkien pienentymiseen: tulevaisuudessa muuttoalttiita henkilöitä on vähemmän. Porvoosta tehdään keskimäärin 2 044 lähtömuuttoa vuodessa. Tulo- ja lähtömuutto Maan sisäinen nettomuutto Kuviossa on kuvattu Porvoon maan sisäistä nettomuuttoliikettä vuosittain ajanjaksolla 2018-2040. MDI:n ennusteen mukaan Porvoon muuttovoitot kasvavat merkittävästi ajanjakson aikana. Kasvu on tasaista koko ajanjakson ajan. Porvoo saa ennusteen mukaan keskimäärin 228 henkilöä vuodessa muuttovoittoa vuosien 2017-2040 aikana. Porvoon muuttovoitot perustuvat pitkälti pääkaupunkiseudun ennustettuun kasvuun, joka lisää myös Porvoon vetovoimaisuutta, kun osa kasvavista muuttovirroista hakeutuu Porvooseen. Lisäksi muuttoalttiiden ikäluokkien pienentyminen vähentää, ainakin väliaikaisesti, Porvoon lähtömuuttoa. 350 300 250 200 150 100 50 0 Nettomuutto Tulo Lähtö Netto
Tavoiteltava työllisyysaste, jotta taloudellinen huoltosuhde pysyy vuoden 2017 tasolla Alla olevassa kuviossa on kuvattu, miten Porvoon työllisyysasteen pitäisi kehittyä tulevaisuudessa, jotta Porvoon taloudellinen huoltosuhde pysyy vähintään vuoden 2017 tasolla. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työllisten osuutta suhteessa muuhun väestöön, ja on yksi parhaimmista alueen elinvoimaisuudesta kertovista indikaattoreista. Vuonna 2017 Porvoon taloudellinen huoltosuhde oli 126,4, eli Porvoossa oli 124,6 ei-työllistä 100 työllistä kohden. Arvo on yksi koko maan vahvimmista. Porvoon työllisyysaste oli 75,3 % vuonna 2017. Koska työikäisen väestön osuus vähenee ennustejakson aikana, Porvoon työllisyysasteen tulee nousta tasaisesti koko ajanjakson ajan. Vuonna 2040 Porvoon työllisyysasteen tulee olla vähintään 78,7 %, jotta Porvoon taloudellinen huoltosuhde pysyy nykytasolla. Porvoon ikärakenne 2017 ja 2040 Piirakkakuviossa on kuvattu Porvoon lasten, työikäisten ja eläkeikäisten osuuksia koko kaupungin väestöstä vuonna 2017 ja 2040. Vuosien 2017-2040 aikana: Alle 15 -vuotiaiden määrä vähenee 390 henkilöllä (-4,5%) Työikäisten määrä kasvaa 2 576 henkilöllä (+8,3%) Eläkeikäisten (yli 65) määrä kasvaa 4 675 henkilöllä (+45,9%) Tällä hetkellä noin joka viides porvoolainen on yli 65-vuotias. Vuonna 2040 hieman yli joka neljäs on yli 65-vuotias. 79% 79% 78% 78% 77% 78,7 % Väestö 2017 20 % 18 % Väestö 2040 15 % 26 % 77% 76% 76% 75% 62 % 59 % Vaadittu työllisyysaste Alle 15 15-64 Yli 65 Alle 15 15-64 Yli 65
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Porvoon huoltosuhteiden kehitys Kuviossa on kuvattu MDI: ennusteen perusteella Porvoon väestöllisen huoltosuhteen (ei-työikäiset suhteessa 100 työikäistä kohden) ja vanhushuoltosuhteen (yli 65-vuotiaat suhteessa 100 työikäistä kohden) vuosien 2015-2040 aikana. 80,0 70,0 60,0 Porvoon väestöllinen huoltosuhde vastaa tällä hetkellä koko maan keskimääräistä tasoa, ja kehitys tulee jatkumaan samankaltaisena kuin keskimäärin koko maassa. Vuonna 2040 Porvoossa asuu 67,7 ei-työikäistä 100 työikäistä kohden: Väestöllinen huoltosuhde heikkenee 13,3 prosentilla vuosien 2017-2040 aikana. 50,0 40,0 Porvoon vanhushuoltosuhde on tällä hetkellä hieman koko maan tasoa matalampi. Porvoon vanhushuoltosuhde heikkenee koko maan huoltosuhdetta vastaavalla tavalla. Vuonna 2040 Porvoon vanhushuoltosuhde on yhä hieman koko maan tasoa kilpailukykyisempi. Porvoon vanhushuoltosuhde heikkenee yhteensä 34,8 prosentilla vuosien 2017-2040 aikana. Tällöin Porvoossa asuu 43,9 yli 65-vuotiaista 100 työikäistä kohden. 30,0 20,0 Vanhushuoltosuhde Vanhushuoltosuhde koko maa Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde koko maa
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Alle 7-vuotiaiden ja 7-17- vuotiaiden määrän kehitys Kuviossa on kuvattu MDI: ennusteen perusteella Porvoon alle 7-vuotiaiden ja 7-17-vuotiaiden ikäluokkien kehitys ajanjaksolla 2010-2040. Porvoon alle 7-vuotiaiden lasten määrä on laskenut 2010-luvulla. Alle 7- vuotiaiden määrä on laskenut 6,7 prosentilla (269 henkilöä) vuosien 2010-2017 aikana. Syntyvyyden laskun vuoksi tulevat ikäkohortit ovat pienempiä. MDI:n ennusteen mukaan alle 7-vuotiaiden määrät alenevat 2020-luvun alkuun asti. Vuonna 2023 on ennusteen mukaan 16 prosenttia (-631) vähemmän lapsia kuin vuonna 2010. Tämän jälkeen muuttoliike lisää maltillisesti alle 7-vuotiaiden lasten määrää: ennusteen mukaan lasten määrä on 7,7 % matalampi vuonna 2040 kuin vuonna 2010 Syntyvyyden lasku ei heijastu vielä 7-17-vuotiaisiin: MDI:n ennusteen mukaan ikäluokan koko kasvaa vielä 2020-luvulle asti. Huippuvuonna 2021 on ennusteen mukaan 7-17-vuotiaita 2,4 prosenttia (+164) enemmän kuin vuonna 2017 Alentunut syntyvyys heijastuu 2020-luvulla 7-17-vuotiaiden määrään: ikäluokan koko laskee 2030-luvulle asti. Vuosien 2020-2034 aikana ikäluokan koko supistuu 10,5 prosentilla (-737). Tämän jälkeen ikäluokan koko lähtee jälleen loivaan nousuun. Jos syntyvyys joko kasvaa tai vähenee vuoden 2018 tasosta tulevaisuudessa, tämä heijastu merkittävästi alle 18-vuotiaiden ikäluokan kehitykseen 7200 6900 6600 6300 6000 5700 5400 5100 4800 4500 4200 3900 3600 3300 3000 Toteutunut alle 7 Toteutunut 7-17 Alle 7 7-17
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Nuorten ja nuorten aikuisten kehitys Kuviossa on esitetty 18-24 ja 25-34-vuotiaiden ikäluokkien kehitys vuosien 2010-2040 aikana Porvoossa. Nuorten (18-24 vuotiaat) määrän kehitys on ollut vaihtelevaa 2010-luvulla ja on vaihtelevaa myös lähitulevaisuudessa. Porvoon muuttotappiot kohdistuvat nuoriin rajallisen koulutustarjonnan vuoksi. MDI:n ennusteen mukaan nuorten ikäluokan koko vaihtelee 3 577 henkilön (vuonna 2020) ja 4 145 henkilön (vuonna 2033) välillä. Nuorten määrä supistuu tarkastelujakson alussa, mutta kääntyy kasvuun vuodesta 2020 lähtien. Kasvu taittuu 2030-luvulla, kun 2010-luvun alhaisen syntyvyyden ikäluokat tulevat muuttoalttiiseen ikään. Porvoo saa muuttovoittoa 25-34 -vuotiaista nuorista aikuisista. Ikäluokka on tärkeä tulevan kehityksen kannalta, sillä nuorten paikkaan liittyvillä valinnoilla on suuret kerrannaisvaikutukset. Nuorten aikuisten määrä on kasvanut 2010-luvulla, ja kasvu jatkuu ennusteen mukaan koko ajanjakson ajan. Kasvu on vaihtelevaa 2020-luvulla, mutta 2030- luvulla ko. ikäluokka kasvaa voimakkaasti: kasvu perustuu etenkin kasvaviin muuttovoittoihin tästä ikäluokasta. 6600 6300 6000 5700 5400 5100 4800 4500 4200 3900 3600 3300 Syntyvyydessä tapahtuvat tulevat muutokset eivät enää vaikuta merkittävästi 18-34-vuotiaiden määrän kehitykseen vuosina 2017-2040. 3000 Toteutunut 18-24 Toteutunut 25-34 18-24 25-34
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Aikuisten ikäluokkien kehitys Kuviossa on kuvattu Porvoon aikuisväestön eli 35-49 - ja 50-64 vuotiaiden ikäluokkien kehitystä vuosien 2010-2040 aikana 35-49-vuotiaiden määrä on vähentynyt merkittävästi Porvoossa 2010-luvun aikana. MDI:n ennusteen mukaan 35-49-vuotiaiden määrä kääntyy kuitenkin 2020-luvun alussa nousuun. Porvoossa asuu ennusteen mukaan 10 % enemmän 35-49 vuotiaita kuin vuonna 2017. Ikäluokan kasvu perustuu kasvaviin muuttovoittoihin 35-49- vuotiaista sekä ajanjakson alkuvaiheessa 25-34 vuotiaista nuorista aikuisista. 50-64-vuotiaiden määrän kehitys on suhteellisen tasaista 2030-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen ikäluokan kehitys kääntyy kasvuun. Vuonna 2040 Porvoossa asuu ennusteen mukaan noin 5 % enemmän 50-64 vuotiaita kuin vuonna 2017 Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset 2010-luvulla eivät ehdi näkymään 30-64-vuotiaiden ikäluokassa ennustejakson aikana. 11400 11100 10800 10500 10200 9900 9600 9300 9000 Toteutunut 35-49 Toteutunut 50-64 35-49 50-64
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Yli 65-vuotiaiden ikäryhmien kehitys Kuviossa on kuvattu Porvoon yli 65-vuotiaiden ikäluokkien kehitystä vuosien 2010-2040 aikana. Porvoossa asuvien 65-74-vuotiaiden määrä on kasvanut voimakkaasti vuosina 2010-2017 (+43 %/+1841 henkilöä). Ikäryhmä kasvaa 2020-lun alkuun saakka. Vuosina 2020-2040 ikäluokan koko vaihtelee 6 000 ja 6 350 asukkaan välillä: vaihtelu perustuu pitkälti tulevien ikäkohorttien kokoeroihin. Muuttoliike pysyy koko ajanjakson vähäi-senä 65-74-vuotiaiden ikäryhmässä. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti vuosien 2017-2040 aikana. Porvoossa asui 4 046 yli 75-vuotiasta henkilöä vuonna 2017. Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu (+109 %). Yli 75-vuotiaiden määrän kehitys on todennäköistä, sillä kyseisessä ikäryhmässä ei ole juurikaan muuttoliikettä. Yli 65-vuotiaiden ikäluokissa maan sisäisen muuttoliikkeen sekä kansainvälisen muuttoliikkeen vaikutus ikäluokkien kokoon jäänee vähäiseksi: tuleva väestönkehitys vanhemmissa ikäluokissa on lähes täysin riippuvaista tulevien ikäluokkien koosta sekä kuolleisuuden kehityksestä. 9000 8500 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 Toteutunut 65-74 Toteutunut Yli 75 65-74 Yli 75
Yhteenveto Porvoon ennusteesta 1. Porvoon kaupunki kasvaa huomattavasti MDI:n ennusteen mukaan vuosina 2017-2040. Porvoon väkiluku kasvaa ennusteen mukaan 6 831 henkilöllä (13,2 %). Porvoon väkiluku nousee tasaisesti koko ennustejakson ja saavuttaa noin 57 000 asukkaan rajapyykin vuonna 2040. Porvoon kasvu on selvästi nopeampaa kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteessa. 2. Porvoon hyvä väestönkasvu perustuu etenkin muuttovoittoihin maan sisältä: muuttovoitot kasvavat ennusteen mukaan etenkin Helsingin seudulta. Helsingin seutu saa ennusteen mukaan väestönlisäystä noin 300 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä, joka lisää myös Porvoon suuntautuvia muuttovirtoja ja jatkomuuttoja. Porvoo integroituu muuttoliikkeen, pendelöinnin ja työasialiikkuvuuden lisääntymisen vaikutuksesta vielä nykyistä kiinteämmin osaksi Helsingin seudun työmarkkinoita. Porvoon tulevan väestönkehityksen kannalta pääkaupunkiseudun tulo- ja lähtömuuttojen määrä on avaintekijä. Lisäksi maahanmuutto lisää Porvoon väestöä, mutta sen merkitys on maan sisäistä muuttoliikettä vähäisempi. 3. Porvoossa syntyvyys on alentunut voimakkaasti muun maan tavoin 2010-luvulla. Porvoon luonnollinen väestönlisäys on ennakoitua heikompaa. Syntyneiden määrä jää kuolleita alhaisemmaksi koko ennustejakson ajan. Alhainen syntyvyys heijastuu nuorten ikäluokkien tulevaan kehitykseen varsinkin alle 18-vuotiaiden määrän kehityksessä. Jos syntyvyys pysyy vuoden 2018 tasolla ajanjakson aikana, syntyneiden määrä kasvaa hieman ajanjakson aikana nuorten aikuisten muuttovoittojen ansiosta, mutta syntyneiden määrät eivät tule oletettavasti tavoittamaan koko ajanjakson aikana 2010-luvun alun tasoa. 4. Porvoon väestörakenne vanhenee muun maan tavoin: joka viides porvoolainen oli yli 65-vuotias vuonna 2017 ja joka neljäs vuonna 2040. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 50 % ajanjakson aikana. Porvoon tilannetta kohentaa moneen muuhun alueeseen verrattuna työikäisen väestön kasvu samanaikaisesti: työikäisten määrä kasvaa ennusteen mukaan 8,3 prosenttia ajanjakson aikana. Lasten määrä vähenee maltillisesti. Porvoon huoltosuhteet heikkenevät iäkkäiden määrän suuren kasvun vuoksi. Jos Porvoon taloudellinen huoltosuhde haluttaisiin pitää nykytasolla, se edellyttäisi työllisyysasteen nousua 3,4 %-yksiköllä vuoteen 2040 mennessä. 5. Porvoossa etenkin 25-34 -vuotiaiden nuorten aikuisten määrä kasvaa vuosien 2017-2040 aikana. Tämä luo merkittäviä positiivisia kerrannaisvaikutuksia alueen tulevan kehittämisen kannalta. Nuorten aikuisten muuttovoitot vaikuttavat myönteisesti potentiaalisessa synnytysiässä olevien naisten määrään. Porvoon eri ikäluokkien kasvupaine on suurin yli 75-vuotiaissa, jossa ikäryhmän suhteellinen osuus kaksinkertaistuu nykytasoon verrattuna.
Liitteet
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto) Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen. MDI:n ennusteen oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2015-2017 koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla. Syntyvyyden oletuksena on, että ikäluokittaiset hedelmällisyysasteet pysyvät 15-30-vuotialla vuoden 2018 tasolla ja yli 30-vuotialla vuosien 2016-2018 tasolla. Hedelmällisyysasteet perustuvat Porvoossa syntyneiden määriin. Kuolleisuus perustuu Uudenmaan väestön kuolemanvaaroihin vuosina 2010-207, huomioiden 2010-luvulla tapahtuneet muutokset, alueelliset erityspiirteet sekä odotettavissa olevan eliniän nousun vuosien 2017-2040 aikana. Nettosiirtolaisuuden oletuksena on, että maahan ja maastamuutto pysyy vuosien 2010-2018 tasolla, lukuun ottamatta vuotta 2016, johon heijastuu vuoden 2015 poikkeuksellinen maahanmuutto.
Miten syntyvyys laskettiin Syntyvyys perustuu alueen 15-49 vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisillä (erikois)hedelmällisyysluvulla. Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat huomioiduksi. Porvoon kaupungin syntyvyys perustuu Porvoon omiin syntyneiden määriin. Ikäryhmän 15-30 vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa. Syntyvyys on laskenut voimakkaasti koko maassa 2010-luvun ajan.
Miten kuolleisuus laskettiin? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien 2010-2017 kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryhmissä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan viisivuotisryhmän sisällä. Porvoon kuolleisuus perustuu Uudenmaan kuolleisuuteen, ilman Helsingin seutua. Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin tai matalamman väestöpohjanalueella vastaavan kuolleisuuden alueen kuolleisuuteen. Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien 2010-2017 aikana. Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina 2018-2040. Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa vaikuttava tekijä.
Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin? MDI:n ennusteessa muuttoliikkeen kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin. Muuttoalttiudet perustuvat vuosien 2015-2017 muuttoliikkeeseen. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet perustuvat 5-vuotisikäluokkiin, mutta muuttoaltteimmissa ikäluokissa (15-34 -vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. Alueen sisällä ja alueelle ulkopuolelta muuttaneet lasketaan käyttäen samalta ajanjaksolta laskettuja kertoimia, jotka määrittävät kunkin kunnan tulo- ja lähtömuuton alueen sisällä ja ulkopuolella. MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä. Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Miten nettosiirtolaisuus laskettiin? Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2010-2018. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko ajanjakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE SYNTYVYYS Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään 35 000-70 000 asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta vastaavien kuntien kanssa. 14-50 -vuotiaille naisille on laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Yli 50 000 asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue. Tätä pienemät alueet yhdistetään osaksi laajempaa vastaavaa aluetta. 15-49 -vuotiaille naisille lasketaan viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime vuoteen, tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. KUOLLEISUUS Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukasluvultaan yli 175 000 asukkaan kunnat ovat omia kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty 150 000-400 000 asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan vuosien 2008-2014 ikävakioidun kuolleisuuden perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta Kuolleisuus perustuu vuosien 2010-2017 kuolleisuuteen, jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana. Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi, siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja 16 44- vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina 2010 2014. Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita, pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15 suurmuutto-alueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikäja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan pysyvän samoina koko ajanjakson ajan. MDI:N VÄESTÖENNUSTE MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien 2015-2017 aikana. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain. Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle. NETTOMAAHAN- MUUTTO Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan olevan 14 000 vuonna 2015 ja tämän jälkeen 17 000 henkilöä vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaa vuosien 2010-2014 jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton osuus-kertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille perustuen tulomuuton osuuskertoimiin. Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä lasketaan käyttämällä vuosien 2010-2018 keskiarvoa ilman vuotta 2016 kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien 2010-2017 aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia). Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Ennusteen lähteet Kuolleisuuden lähteet: Tilastokeskus: kuolleet Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus Syntyvyys lähteet: Tilastokeskus: Syntyvyys Tilastokeskus: Väestörakenne Maan sisäinen muuttoliike lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset Kansainvälinen muuttoliike: Tilastokeskus: muuttoliike
mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI