Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen osuus uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksesta on 90 prosentin luokkaa. Lyhyillä laiva- ja lentomatkoilla satamien ja lentokenttien osuus voi olla yli 50 prosenttia. Liikenneväylien rakentaminen tarkoittaa voimakasta puuttumista luonnonympäristöön. Jo rakennettujen väylien kunnossapito kuluttaa luontoa paljon vähemmän. Ajoneuvojen valmistus ja materiaalit 4,4 % Tien kunnossapito ja valaistus 0,8 % Päällysteet ja niiden uusiminen 2,9 % Valtatie ja sen liikenne Ajoneuvojen polttoainekulutus 4,7 % Tien rakentaminen 87 % Lentokone Helsinki Jyväskylä Koneen polttoainekulutus 52 % Catering 1,7 % Koneen huolto ja kunnossapito 2,3 % Lentoliikennealueet (rullausja kiitotiet) 34 % Lentokentän rakennukset 8 % Maaliikennealueet 1,6 % Maakalusto 0,2 % Lentokoneen valmistus 0,5 % Tieliikenteessä teiden rakentaminen kuluttaa eniten uusiutumattomia luonnon varoja. Lentoliikenteessä polttoainekulutus on yleensä infrastruktuuria merkittävämpi tekijä. Ekotehokkuustutkimuksen FIN-MIPS Liikenne raportit TieMIPS, PyöräMIPS, RautatieMIPS, LentoMIPS ja MeriMIPS on julkaistu liikenneministeriön sarjassa ja nettisivuilla www.mintc.fi/julkaisut 6.1
Tavara liikkuu Kuljetusten tehostaminen säästää niin luontoa kuin rahaa. Suomen sisäisissä pitkänmatkan kuljetuksissa täysperävaunurekan ja junan luonnonvarojen kulutus on samaa suuruusluokkaa, koska väylärakentaminen aiheuttaa valtaosan kulutuksesta. Pakettiauto kuluttaa tonnikilometriä (tavaratonnin kuljettaminen kilometrin matkan) kohden eniten luonnonvaroja. Paikallisen jakeluliikenteen tehostaminen onkin erityisen tärkeää. Kun Posti otti hoitaakseen autojen varaosatukkujen jakeluliikenteen pääkaupunki seudulla, pieneni autojen, ajettujen kilometrien ja kertakäyttöisten pahvilaatikkojen tarve. Luonnonvarojen kulutus väheni puoleen. Pohjois-Suomen elintarvikejakelun kehittäminen toi vuodessa lähes 100 000 euron säästöt. Tavaraliikenteen keskimääräinen luonnonvarojen kulutus Suomessa kuljetusvälineiden keskimääräisellä täyttöasteella (kg/tonni-km) Kuljetusväline Uusiutumattomat Ilma Juna 0,54 0,02 Täysperävaunurekka 0,23 0,04 Pakettiauto 10,78 1,4 Lentokone (Keski-Eurooppaan) 1,10 1,4 Laiva (Keski-Eurooppaan) 0,12 0,1 Uusiutumattomia luonnon varoja ovat esimerkiksi kiviainekset ja fossiiliset polttoaineet. Ilman kulutus tarkoittaa polttoaineiden palamisen vaatimaa ilmaa. Mitä suurempi ilmankulutus, sitä suuremmat hiilidioksidipäästöt. 6.2
Ekotehokas linja-auto Kulkuneuvon ja asuinpaikan valinta vaikuttaa suuresti luonnonvarojen kulutukseen. Vähiten uusiutumattomia luonnonvaroja kuluttaa kulkeminen metrolla, linja- autolla ja polkupyörällä, eniten kulke minen henkilö- ja pakettiautolla. Ilmaa kuluu ja ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia syntyy vähiten, kun kuljetaan pyörällä, metrolla tai junalla, ja eniten, Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus reitillä Helsinki Oulu, kg/hlö/matka Bussilla 174 Lentokoneella 190 Junalla 198 Yksin henkilöautossa 1092 Ilman kulutus reitillä Matinkylä Kumpula, kg/hlö/matka. Ilman kulutus kertoo polttoaineenkulutuksesta. Polkupyörällä (15 km) 0,2 Bussilla (14 km) ja metrolla (4 km) 1,0 Yksin henkilöautossa (19 km) 3,6 kun matkustetaan pakettiautolla tai lentokoneella. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutukseen vaikuttaa eniten väylien rakenteet, ilman kulutukseen eniten polttoaineenkulutus. Työmatkat Espoon Matinkylästä Helsingin Kumpulaan kuluttavat vuoden aikana 11,2 tonnia uusiutumattomia luonnonvaroja, jos matkustaa yksin henkilöautos sa. Linja-autolla kuluu vain 1,4 tonnia. Tässä esitetyt luvut ovat osana FIN-MIPS Liikenne -tutkimushankkeen tuloksia. Hankkeen erillisraportit on julkaistu liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarjassa (www.mintc.fi/julkaisut). Koko Suomen liikennejärjestelmän ja eri liikennemuotojen MIPS-luvut on julkaistu kootusti raportissa LiikenneMIPS (Suomen ympäristö 820, www.ymparisto.fi/julkaisut). 6.3
Nopeus maksaa myös luonnonvaroina Liikenteen nopeuttaminen lisää luonnonvarojen kulutusta. Nopeampi kulkeminen vaatii enemmän energiaa ja erillisiä nopean liikenteen väyliä. Kun liikennejärjestelmän palvelukyky lisääntyy, nousee myös kysyntä. Nopeiden ja sujuvien liikenneyhteyksien tarjonta lisääkin herkästi matkustamista ja etäisyyksiä sekä työ- että lomamatkoilla. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus reitillä Helsinki Tallinna, kg/hlö/matka Matkustaja-autolautta Lentokone Pika-alus 14 kg 78 kg 96 kg Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus väylien rakentamisessa ja ylläpidossa (ilman liikennettä), tonneja per väylämetri. tonnia/väylämetri 700 600 500 400 300 200 100 0 698 Moottoritie 56 Yhden kilon painoisen paketin lähettäminen Saksaan express-kuljetuspalvelulla, uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus. Perillä seuraavana työpäivänä (kuljetus lentokoneella) Perillä kolmessa vuorokaudessa (kuljetus rekalla) Seututie Oikorata Vanha, yksiraiteinen rata Nopeiden ja paljon liikennettä välittävien väylien vaatimat linjaukset leikkauksineen eivät jätä mahdollisuuksia väistää rakentamisen kannalta epäedullista maastoa. 278 60 0,3 kg 2,2 kg 6.4
Lähipalvelu säästää Palvelujen hoitaminen henkilöautolla tulee kalliiksi luonnolle ja kukkarolle. Tämä on hyvä muistaa sekä palvelujen tuotannossa että asuin - paikan valinnassa. Kirjeen lähettäminen vastaa luonnonvarojen kulutukseltaan parinsadan metrin henkilöautomatkaa. Kirjeiden tiheä noutoverkko säästää luonnonvaroja. Kauppojen keskittäminen lisää kuluttajien henkilöautomatkoja. Näihin kuluu enemmän energiaa kuin keskittäminen säästää keskusliikkeiden matkoissa. Kotiinkuljetus ja e-kauppa vähentävät luonnonvarojen käyttöä, jos niillä korvataan kuluttajien automatkoja. Kirjeen lähettämisen aiheuttama uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus, kg/lähetys Kirje ilman ylimääräisiä automatkoja Autolla vietynä kilometrin päähän 0,19 kg 4,23 kg Kirjeen vieminen henkilöautolla kilometrin päässä olevaan kirjelaatikkoon tai postiin nostaa luonnonvarojen kulutuksen yli 20-kertaiseksi. Omassa maakunnassa tuotettu lähiruoka on hyvä valinta kaupasta hankittuna. Jos lähiruoan hankinta lisää henkilöautomatkoja, kääntyy luonnonvarojen säästö herkästi lisäkulutukseksi. Koulumatka haja-asutusalueella. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus eri kulkutavoilla, kg/lapsi/matka. kg/lapsi/matka 40 30 20 10 0 0,9 Pyörä 37 Auto, yksi lapsi Auto, Linja-auto kolme lasta Koulumatkan pituus on 4 km. Linja-automatkan pituus 3 km (1 km kävellen) ja linja-autossa 13 matkustajaa. Pyörämatkasta puolet pyörätiellä. Kolmen lapsen automatkasta on laskettu koituvan 1,5 km ylimääräistä ajoa. 19 1,3 6.5
Jatkuvaa kasvua? Liikenteen määrä on kasvanut lähes jatkuvasti kymmeniä vuosia. Kestävä kehitys vaatii kuitenkin kasvun taittamista. Liikenne kuluttaa Suomessa henkeä kohden laskettuna 25 tonnia uusiutumattomia luonnonvaroja vuosittain. Tämä vastaa 10 kauppakassillista päivää kohden. Kaksi kolmasosaa tästä aiheutuu henkilöautoliikenteestä. Liikenteen aiheuttamaan luonnonvarojen kulutukseen vaikuttavat niin pienet päivittäiset (esim. kulkutavan) kuin suuret (esim. asuinpaikan) valinnat. Välttämällä turhia ja pitkiä ajoja ja korvaamalla kulkuvälineitä vähemmän kuluttavilla saadaan luonnonvarojen kulutus laskuun. Henkilöliikenteen kehitys vuosina 1960 2004. Miljardeja henkilökilometrejä Lähde: Tiehallinto Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen jakautuminen eri liikennemuodoille (henkilö- ja tavaraliikenne) mrd. henkilökilometriä 700 600 500 400 300 200 Henkilöautoliikenne Linja-autoliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Alusliikenne Lentoliikenne 1 % Raideliikenne 4 % Pyöräliikenne 0 % Meriliikenne 8 % 100 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Ajoneuvoliikenne 87 % Henkilöautoliikenteen kasvun odotetaan taittuvan vasta vähitellen vuoden 2010 jälkeen. Myös tavaraliikenne on kasvanut erittäin voimakkaasti. 6.6