Vaunusepäntie 17 Hallitus hyväksynyt 17.6.2010

Laatukäsikirja KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ Yrittäjäntie 2, 5-7 Vasarakuja 23 67100 Kokkola RETRO Vaunusepäntie 17 Hallitus hyväksynyt 17.6.2010 68620 Pietarsaari Päivitetty 15.4.2013

2 / 14 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ... 4 1.1 Missio... 4 1.4 Organisaation kuvaus... 4 1.4.1 Valtuusto... 4 1.4.2 Hallitus... 5 1.4.3 Operatiivinen johto... 5 2 HENKILÖSTÖ... 5 2.1 Rekrytointi ja perehdytys... 5 2.2 Henkilöstönkoulutus... 5 2.3 Kehityskeskustelut... 5 2.4 Työnohjaus... 5 2.5 Tiimi- ja ryhmätyöskentely... 6 2.6 Osallistuminen ja toiminnan kehittäminen... 6 2.7 Tiedotus... 6 2.8 Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä... 6 2.9 Työkyvyn ylläpito ja tyky-toiminta... 6 2.10 Työsuojelu... 6 2.11 Henkilöstöryhmät... 7 2.11.1 Hallinto ja toimisto... 7 2.11.5 Työntekijät... 7 2.11.6 Valmentautujat... 7 3 VALMENNUSTOIMINTA JA TUOTANTO... 7 3.1 Työvalmennus... 8 3.2 Yksilövalmennus... 8 3.3 Työosastot... 8

3 / 14 4 TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA... 10 4.1 Potilas- ja sosiaaliasiamiestiedot... 11 4.2 Vakuutukset ja työterveys... 11 4.3 Päihdestrategia... 11 4.4 Tupakointi... 11 4.5 Asiakasturvallisuuden toimintaohjeet... 11 4.6. Pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys... 11 4.7 Työturvallisuuskoulutukset... 12 4.8. Työturvallisuusohjeet... 12 4.8.1. Toimintaohjeet uhkatilanteiden varalle... 12 4.9. Kriisitilanteiden käsittely ja työpaikkakiusaaminen... 12 Esimiehet jakavat tehtävät, kuka huolehtii mistäkin tehtävästä... 12 5 VALMENNUKSEN ARVIOINTI... 12 5.1 Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä (Vat)... 12 5.2 Arviointi hanketoiminnassa... 13 5.3 Hyvinvointikyselyt... 13 5.4 Tutkintotilaisuudet... 13 6 TULOKSET... 13 6.1 Raportit... 14 6.2 Vuosikertomus... 14 6.3 Sosiaalisen yrityksen / yhteisön toiminnan analysointi (Syta)... 14 7 SEURANTA... 14

4 / 14 1. KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ Kokkotyö-säätiö on vuonna 2002 rekisteröity työvalmennuksen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka kotipaikka on Kokkola. Säätiön toimialaan kuuluu edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työelämään ja koulutukseen sijoittumista sekä huolehtia osatyökykyisten ja mielenterveyskuntoutujien kuntouttavasta työtoiminnasta. Laatukäsikirja perustuu Sosiaalisen Työllistämisen Laatujärjestelmään (STL), joka on yleisesti käytössä työpajoilla. 1.1 Missio Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tarjoaa neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspalveluja työelämän valmiuksien kohentamiseksi ja työllistymisen tukemiseksi. Lisäksi se tuottaa työkyvyn arviointijaksoja, henkilökohtaisia kuntoutussuunnitelmia sekä järjestää työvalmennus- ja työkokeilutoimintaa. Näiden palvelujen lisäksi säätiö tarjoaa työssä selviämiseen, itsenäiseen elämiseen ja vapaa-aikaan liittyviä tukipalveluja. Tehtäväänsä säätiö toteuttaa työja yksilövalmennuksen sekä vahvan verkosto- ja yritysyhteistyön avulla. Säätiöllä on toimintaa Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla. 1.2 Visio Säätiön visio on valtuuston hyväksymä: Kokkotyö-säätiö on vuonna 2015 omalla alallaan johtava toimija ja toimintatavoiltaan edelläkävijä Suomessa. Valtuusto on marraskuussa 2009 käynnistänyt strategiaprosessin, jonka tavoitteena on tarkastella ja päivittää voimassa olevaa visiota ja strategiaa toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta. 1.3 Arvot Kokkotyö-säätiön arvot ovat yhteisöllisyys, yksilöllisyys, tavoitteellisuus ja vastuullisuus. Yksilöllisyys tarkoittaa sitä, että yksilö saa työyhteisön tuen voimavarojensa käyttöön saamiselle ja menestykselleen työ- ja koulutusuralle. Yhteisöllisyys on valmentautujan tarpeista lähtevä valmennus ja tasa-arvo työyhteisössä. Tavoitteellisuus tarkoittaa sitä, että edetään yhdessä kohti sovittuja päämääriä. Vastuullisuudella tarkoitetaan vastuun ottamista itsestään, toisista sekä työyhteisön hyvinvoinnista ja toimintaedellytyksistä. 1.4 Organisaation kuvaus Kokkotyö-säätiön ovat perustaneet Kokkolan kaupunki, Ventuskartano ry, Nuorisokeskus Villa Elba Oy, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys, Kokkolan 4H-yhdistys ja Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymä. Myöhemmin yhteistyökumppaneiksi ovat liittyneet Pietarsaari, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy sekä Oy Ekorosk Ab. Perustajajäsenet ovat sijoittaneet säätiöön säädepääoman, joka on pidettävä vähentämättömänä. Myöhemmin yhteistyöhön liittyneet ovat liittyessään kartuttaneet pääomaa sijoituksella. Säätiön hallinnon muodostavat valtuusto ja hallitus ja säätiöllä on hallituksen valitsema päätoiminen toimitusjohtaja. 1.4.1 Valtuusto Säätiön valtuustoon kuuluu 12 säätiön perustajien nimeämää jäsentä ja kaksi Pietarsaaren seutukunnan nimeämää sekä yksi Oy Ekorosk Ab:n nimeämä jäsen. Valtuusto voi täydentää kokoonpanoaan enintään kahdeksalla jäsenellä. Valtuuston toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

5 / 14 1.4.2 Hallitus Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kuusi muuta varsinaista jäsentä sekä kahdeksan henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimittää valtuusto valtuustokaudeksi (4 vuotta) kerrallaan. Muut varsinaiset jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimittää valtuusto nelivuotiskaudeksi kerrallaan siten, että varsinaisista jäsenistä ja heidän varajäsenistään on puolet aina kaksivuosittain erovuorossa. Hallituksen tehtävänä on huolehtia säätiön tehtävien asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että säätiön varat sijoitetaan varmalla ja tuottavalla tavalla. Hallitus kehittää ja suunnittelee säätiön taloutta ja toimintaa ja huolehtii säätiön hallinnon ja henkilöstöasioiden asianmukaisesta hoidosta. Toimintaa säätelee hallituksen määrittämät johtosääntö, taloussääntö sekä sisäisen valvonnan ohjesääntö. 1.4.3 Operatiivinen johto Säätiön operatiivisen johdon muodostavat toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Toimitusjohtajan nimeämän johtoryhmän perustehtävänä on säätiön toiminnan ja talouden suunnittelu, seuranta, koordinointi ja kehittäminen. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti n. kahden viikon välein. 2 HENKILÖSTÖ Kokkotyö-säätiön henkilöstö koostuu palkatusta henkilökunnasta (hallinto, yksiköiden päälliköt, työvalmentajat, yksilövalmentajat, hanketyöntekijät, toimistotyöntekijät, tuotantotyöntekijät) ja valmentautujista. 2.1 Rekrytointi ja perehdytys Henkilöstön rekrytointi tehdään vuosittain vahvistetun toimintasuunnitelman pohjalta. Yksiköiden päälliköt arvioivat oman yksikkönsä rekrytointitarvetta ja esittävät arvionsa toimitusjohtajalle. Yksiköiden päälliköt tekevät päätökset alle kolmen kuukauden työsuhteista, toimitusjohtaja alle vuoden kestävistä työsuhteista ja hallitus yli vuoden kestävistä työsuhteista. Kokkotyö-säätiölle tulevat henkilöt saavat oppaat ja perehdytyksen tehtäviinsä ja apuna käytetään perehdyttämisen tarkistuslistoja ja suunnitelmia, jotka löytyvät yhteisistä kansioista. Perehdytyksestä vastaa aina uuden henkilön lähiesimies. Valmentautujien perehdytyksestä vastaavat työ- ja yksilövalmentajat yhdessä. 2.2 Henkilöstönkoulutus Kokkotyö-säätiö tukee ja kannustaa henkilöstöä omaehtoiseen tutkintotavoitteelliseen koulutukseen. Kokkotyö-säätiön henkilöstö osallistuu omaa ammattialaa ja työtehtäviä tukevaan koulutukseen sekä toiminnan kehittämiseen. Vuosittain arvioidaan henkilöstön koulutustarpeet ja toiveet, joiden perusteella johtoryhmä tekee päätökset koulutuksen hankinnasta sekä koulutuksiin osallistumisista. Kokkotyö-säätiö edellyttää henkilökuntaa osallistumaan mm seuraaviin koulutuksiin: EA-1 ja työturvallisuuskoulutus. 2.3 Kehityskeskustelut Jokainen esimies käy alaistensa kanssa kehityskeskustelun kerran vuodessa. Kehityskeskustelu käydään yhtenäisen vertailukelpoisen lomakkeen pohjalta. Kehityskeskustelusta tehdään yhteenveto, joka toimii henkilön ammattitaidon kehittämisen ohjeena. 2.4 Työnohjaus Kokkotyö-säätiön valmennus- ja hallintohenkilökunta osallistuu säännöllisesti pidettäviin työnohjauksiin. Työnohjaus ostetaan kilpailutetulta alan ammattilaiselta. Yhteisten työnoh-

6 / 14 jausten lisäksi pidetään erikseen toimistohenkilökunnalle, työ- ja yksilövalmentajille sekä johtoryhmälle omat työnohjauksensa. Palkatun tuotantohenkilöstön työnohjauksesta huolehtii siihen nimetty yksilövalmentaja, jolla on tehtävän vaatimat edellytykset. 2.5 Tiimi- ja ryhmätyöskentely Yksiköiden päälliköt kutsuvat tiiminsä kokoon useamman kerran vuodessa. Toimitusjohtaja nimeää kehittämistyöryhmiä tarpeen mukaan. Yhteisiä kehittämispäiviä järjestetään säännöllisesti. 2.6 Osallistuminen ja toiminnan kehittäminen Henkilökunta osallistuu joka toinen viikko järjestettävään henkilökunnan viikkopalaveriin, missä käsitellään ajankohtaisia asioita ja tiedotetaan toiminnasta sekä esim. hallituksen ja valtuuston päätöksistä. Henkilökunta osallistuu toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen mm. osallistumalla toimintasuunnitelman laatimiseen oman osastonsa, hankkeensa tai ostopalvelun puitteissa, sekä toiminnan raportointiin ja arviointiin vuosikertomuksen laatimisen yhteydessä. Toimintaa tarkastellaan ja arvioidaan myös henkilöstöpalavereissa. 2.7 Tiedotus Johtosäännön mukaan toimitusjohtaja vastaa säätiön sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen järjestämisestä. Sisäinen tiedotus tapahtuu henkilökunnan viikkopalavereissa, joista tehdään muistio. Lisäksi tiedotetaan ja ohjeistetaan sisäisesti sähköpostitse. Valmennushenkilökunnan käytössä on sähköinen yhteinen kansio, johon olennaiset dokumentit kerätään. Säätiön valmennustoimintana tuotetaan oma tiedotuslehti, Kuukausipalaset, joka jaetaan henkilöstölle ja hallintoon osallistuville sekä yhteistyötahoille. Syksyllä 2010 käynnistyi säätiön viestintästrategian laatiminen, missä sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen käytännöt ja vastuut määritellään ja vahvistetaan. Säätiön arvojen mukaista on toimia avoimesti ja läpinäkyvästi, jonka vuoksi olennaisista hallinnon päätöksistä ja säätiön tapahtumista tiedotetaan tasapuolisesti kaikille seudulla toimiville suomen- ja ruotsinkielisille tiedotusvälineille. 2.8 Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä Säätiön toiminnassa noudatetaan Palvelutyönantajien työehtosopimusta PTYTES, sekä tuntipalkkalaisilla Kunnallista tuntipalkkaisten työehtosopimusta eli TTES:iä. Vuonna 2011 otettiin käyttöön työn vaativuuden arviointijärjestelmä, joka sisältää myös palkitsemisjärjestelmän. 2.9 Työkyvyn ylläpito ja tyky-toiminta Säätiö tukee henkilökunnan ja valmentautujien työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kannustaa omaehtoista liikuntaa antamalla liikuntaseteleitä työntekijöille. Lisäksi järjestetään työajalla sekä henkilökunnalle että valmentautujille yhteistä ohjattua liikunta, mm. salibandyä, sauvakävelyä ja taukoliikuntaa. 2.10 Työsuojelu Säätiössä toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat luottamusmies, työsuojelupäällikkö, vaaleilla valittu työsuojeluvaltuutettu sekä tarvittava määrä työsuojeluasiamiehiä. Työsuojeluvaltuutetun vaalit järjestetään kahden (2) vuoden välein. Säätiön toimintayksiköihin on laadittu pelastussuunnitelma ja räjähdyssuoja-asiakirjat, jotka löytyvät yhteisistä kansioista.

7 / 14 2.11 Henkilöstöryhmät Kokkotyö-säätiön henkilöstöryhmät ovat 1) hallinto- ja toimistotyöntekijät, 2) työvalmentajat, 3) yksilövalmentajat, 4) hanketyöntekijät, 5) tuotantotyöntekijät ja 6) valmentautujat. 2.11.1 Hallinto ja toimisto Kokkotyö-säätiön talous- ja hallintoyksikön muodostavat toimitusjohtaja, kolme toimistosihteeriä ja toimistotyöntekijä.. Talous- ja hallintoyksikön keskeisimpänä tehtävänä on tuottaa tukipalveluja kaikille henkilöstöryhmille. Talous- ja hallintoyksikön palvelussa työskentelevillä on joko tekninen tai kaupallinen koulutus. 2.11.2 Työvalmentajat Työvalmentajien päätehtävänä on vastata työosastonsa valmennuksesta ja työtoiminnasta. Työvalmentajat ovat pitkän työkokemuksen omaavia alansa ammattiosaajia, joilla on vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus. 2.11.3 Yksilövalmentajat Yksilövalmentajien päätehtävänä on tukea valmentautujan toimintakykyä. Yksilövalmentajat ovat terveyden- ja sosiaalihuollon sekä opetusalan ammattilaisia. Tehtävät vaativat alemman korkeakoulututkinnon tasoista koulutusta ja ammattitaitoa. 2.11.4 Hanketyöntekijät Hanketyöntekijät työskentelevät eri hankkeissa eri puolilla seutu- ja maakuntaa. Hanketyöntekijöiden ammattinimikkeitä ovat projektipäällikkö ja/tai yksilövalmentaja. 2.11.5 Työntekijät Työntekijät työskentelevät Kokkotyö-säätiön työosastoilla tuotannollisessa työssä mmat pesulatyöntekijöinä, ompelijoina, autonkuljettajina, puutyöntekijöinä, siivoojina ja henkilökohtaisina avustajina. 2.11.6 Valmentautujat Valmentautujat ovat eri sopimuksilla valmentautumassa työelämään ja/tai ylläpitämässä ammattitaitoaan pitkän työttömyyden, sairauden tms. jälkeen. Sopimuksia ovat mm. työelämävalmennus, työharjoittelu, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, terapeuttinen työtoiminta, tukityöllistetyt sekä erilaiset ostopalvelusopimukset. 3 VALMENNUSTOIMINTA JA TUOTANTO Valmennus toteutetaan tuotannollisen työn yhteydessä Kokkotyö-säätiön työosastoilla ja alueen eri yrityksissä. Valmennus suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä valmentautujan, valmennuksen tilaajan ja säätiön työ- ja yksilövalmentajien kanssa. Valmentautujat tulevat Kokkotyö-säätiölle muun muassa Kokkolan kaupungin työllisyyspalvelusta, TE - toimistosta, työvoimanpalvelukeskuksesta, oma aloitteisesti tai hoitavilta tahoilta. Yhteistyötä valmennustoiminnassa tehdään TE -toimistojen, kuntien, sosiaalitoimen, terveydenhuollon, yritysten ym. kanssa. Valmennuksen tavoitteena on auttaa ja tukea valmentautujaa aktiivisesti asettamaan omia tavoitteitaan ja tekemään päätöksiä ja valintoja omien suunnitelmiensa toteuttamisessa.

8 / 14 Kokkotyö-säätiöön tulevalle valmentautujalle nimetään sekä työ- että yksilövalmentaja, jotka yhteistyössä tukevat valmentautujaa löytämään ratkaisun tilanteeseensa. Kokkotyö-säätiö tukee mahdollisuutta suorittaa ammatillisia opintoja ja tutkintoja. Henkilöstön lisäksi tutkintoja tai niiden osia voivat suorittaa eri oppilaitosten opiskelijat, kun niistä on ensin sovittu. 3.1 Työvalmennus Työvalmennus on työn avulla tapahtuvaa moniammatillista valmennusta, joka antaa valmentautujalle mahdollisuuden saavuttaa työelämässä tarpeellisia tietoja, taitoja ja osaamista, sekä onnistumisen kokemuksia. Työvalmennus tapahtuu säätiön omilla työosastoilla tai ulkopuolissa yrityksissä ja yhdistyksissä. Valmentautujille tehdään yksilölliset valmennussuunnitelmat, jossa määritellään valmennuksen tavoitteet. Valmennussuunnitelmat tehdään yhdessä yksilövalmentajan johdolla. Jokaisella työosastolla työskentelee vähintään yksi työvalmentaja. Työvalmentajat ovat oman alansa osaajia, jotka vastaavat osastonsa liiketoiminnasta, yritysyhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä, sekä työnjohdollisista tehtävistä ja valmentautujien ohjaamisesta. Työvalmennustoimintaa johtaa työvalmennuspäällikkö, jonka johdolla työvalmentajat kokoontuvat säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan ja kehittämään työvalmennustoimintaa. 3.2 Yksilövalmennus Yksilövalmennuksen tavoitteena on työvalmennuksen tukena yksilöohjauksen keinoin auttaa ja tukea valmentautujaa aktiivisesti asettamaan tavoitteitaan ja tekemään päätöksiä sekä valintoja omien suunnitelmiensa toteuttamiseksi. Yksilöohjauksen tehtävänä on tukea yksilön toimintakykyä ja arjen hallintaa. Yksilövalmennus tukee työvalmennusta ja jokaisella säätiöllä olevalle valmentautujalla on sekä työ- että yksilövalmentaja. Jokaiselle valmentautujalle tehdään jakson alussa valmennussuunnitelma, joka tallennetaan Kokkotyö-säätiön sähköiseen järjestelmään (VAT:iin). Ennen tietojen viemistä järjestelmään jokaiselta valmentautujalta pyydetään suostumus tietojen tallentamiseen Kokkotyö-säätiön rekisteriin. Valmennustoimintaa kuvataan prosesseina, jotka alkavat jo lähettävän tahon toimenpiteistä ja jatkuvat Kokkotyö-säätiöllä. Kokkotyö-säätiön valmennusjakso koostuu valmennuksen aloituksesta, itse osallistumisen vaiheesta sekä päätösvaiheesta ja jatkotoimiin ohjaamisesta. Eri toimintojen prosessikaavioista vastaavat toimintojen yksilövalmentajat, jotka myös päivittävät ne. Yksilövalmennustoimintaan kuuluvat kuntouttava- ja terapiatyötoiminta sekä erilaiset ostopalvelu- että hanketoiminnat. Yksilövalmennustoimintaa johtaa yksilövalmennuspäällikkö, jonka johdolla yksilövalmentajat kokoontuvat säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan ja kehittämään yksilövalmennustoimintaa. 3.3 Työosastot Pesula

9 / 14 Pesulan asiakkaita ovat Kokkolan suurteollisuus sekä muut seutukunnan yritykset, lisäksi pesulan asiakkaina ovat perusturvan kautta tulevat vanhusasiakkaat. Tuotantotilat sijaitsevat Yrittäjäntie 2. Pesulassa työskentelee sekä palkkatyösuhteisia että valmentautujia. Puutyö Puutyön asiakkaita ovat pääasiassa yritykset, joille valmistetaan mittatilaustyönä erilaisia kalusteita, somistustuotteita ja rakennuspuusepän tuotteita, sekä liikelahjoja. Osastolla valmistetaan myös tuotteita Kokkotyö-säätiön omiin myymälöihin. Tuotantotilat sijaitsevat Yrittäjäntie 2 kiinteistössä. Sannanranta Sannanrannantie 8. terapiahuvila on vuokrattu Kokkolan kaupungilta Kokkotyö-säätiön käyttöön. Huvila, joka on suojelukohde, on rakennettu 1920 luvulla. Huvilan korjauksia toteutetaan kausiluontoisesti mahdollisuuksien mukaan. Huvilan korjaustyötä suorittaa kuntouttavan työtoiminnan ryhmä ns. Rakennusryhmä, jossa on valmennuspaikkoja 5 8 valmentautujalle. Huvilan korjauksesta ja työvalmennuksesta vastaa työvalmennuspäällikkö. Autohuolto Autohuollon toimitilat sijaitsevat Yrittäjäntie 5 7 kiinteistössä. Autohuollon asiakkaita ovat yksityiset ja yritykset, lisäksi säätiön oma kuljetuskalusto huolletaan ja korjataan säännöllisesti Autohuollossa. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, renkaat, akut ym. vanhat autonosat kierrätetään ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Työvalmentaja vastaa osastolla asianmukaisesta kierrätyksestä. Ekocenter Ekocenter kierrätyskeskuksen ja myymälän tilat sijaitsevat Vasarakuja 23:n kiinteistössä, jossa myös myymälä toimii. Ekocenterin toiminnallisen kokonaisuuden muodostavat kierrätys, kuljetus ja myymälä. Ekocenter toimittaa hyötykäyttöön ja tuotantoon sopivaa kierrätysmateriaalia Kokkotyö-säätiön muille osastoille. Ompelu- ja kädentaidot Osaston asiakkaita ovat yritykset ja yksityiset henkilöt. Alihankintatyöt, korjausompelupalvelut ja alihankintana pesulalle tehtävät työvaatteiden korjaukset ovat osa osaston tuotantoa. Osastolla tehdään lisäksi kokoonpano ja pakkaustöitä. Kierrätysmateriaalista valmistetaan omia tuotteita Kokkotyö-säätiön myymälöihin. Tuotantotilat sijaitsevat Vasarakuja 23 kiinteistössä. Viestintäpaja Osaston toimintatilat sijaitsevat Vasarakuja 23 :n kiinteistössä. Osaston asiakkaita ovat yritykset, yhdistykset ja yksityiset, joille valmistetaan tilauksesta kaiverruskoneella ja teippaamalla erilaisia kylttejä, kilpiä ja mainoksia. Viestintäpaja vastaa myös Kokkotyö-säätiön kuukausipalaset-lehden toimituksesta Metallityö Tuotantotilat sijaitsevat Vasarakuja 23:n kiinteistössä. Metallityön asiakkaita ovat yritykset ja yksityiset, lisäksi osastolla valmistetaan Kokkotyö-säätiön omiin tarpeisiin tarvittaessa erilaisia metallirakenteita. Metalliosaston tiloissa valmistetaan myös kierrätysmateriaalista omia tuotteita Kokkotyö-säätiön myymälöihin. PalveluPaja PalveluPaja tuottaa siivous-, vaatehuolto-, asiointi ja avustuspalveluita, pakkausta ja purkuapua muuton yhteydessä, kiinteistönhoitopalveluita, kuten nurmikonleikkausta ja pihan siivousta ja talviaikaan lumitöitä. Asiakkaita ovat yritykset, yhdistykset ja yksityiset. Kokkolan

10 / 14 kaupungille PalveluPaja tuottaa myös vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista avustajapalvelua. PalveluPajan toimisto ja varasto sijaitsevat Vasarakuja 23 kiinteistössä. Mesi-Café Kokkotyö-säätiöllä on pieni kahvila Vasarakuja 23:n kiinteistössä. Se palvelee niin säätiöllä työskenteleviä kuin muitakin asiakkaita. Mesi-Caféssa on tarjolla kahvin, teen ja virvokkeiden lisäksi pikkusuolaisia ja makeita leivonnaisia, jäätelöä ja karamelleja. Päivittäisestä toiminnasta vastaa PalveluPajan työvalmentaja. Kahvilassa noudatetaan elintarvikeviranomaisten hyväksymää omavalvontasuunnitelmaa. Veteraanisiivous Kokkotyö-säätiö tuottaa Kokkolan kaupungin kustantamaa kotisiivouspalvelua rintamaveteraaneille. Tätä työtä hoitaa kaksi palkattua työntekijää. Veteraanisiivouksen työvalmennuksesta vastaa PalveluPajan työvalmentaja. Tuotantokoulu Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä järjestää perustutkintotavoitteista koulutusta yhteistyössä Kokkotyö-säätiön kanssa. Koulutus on toisen asteen ammatillista perustutkintokoulutusta ja sen laajuus on maksimissaan 120 opintoviikkoa ja keston noin kolme vuotta. Tästä ammatillisen koulutuksen mallista käytetään nimitystä Tuotantokoulu. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnalle asetetaan myös tuotannolliset tavoitteet, jolloin saadaan aikaan yritysmallinen työ- ja oppimisympäristö. Tuotantokoulussa luokkaopetus on minimoitu ja toimintaperiaatteet ovat samat kuin aidossa työelämässä. Opetus toteutetaan työvaltaisesti. Retro Retro on kierrätyskeskus, jossa toimii eri osastoja. Tavaran vastaanotto, joka toimii Retron aukioloaikoina vastaanottaa, kirjaa ja esilajittelee kaiken vastaanotettavan tavaran. Purkutyöosasto purkaa koneet ja laitteet sekä lajittelee purkutavarat tyypeittäin, jotka toimitetaan edelleen käsiteltäväksi. Mitä ei voida hyödyntää, ne toimitetaan Ekoroskille. Puutyöosasto kunnostaa huonekaluja sekä suunnittelee ja toteuttaa Retroon tulleista puretuista tavaroista tehtyjä tuotteita. Kuljetus hakee tavaroita lähinnä yksityishenkilöiltä sekä Ekoroskille ja kuntiin asennetuista keräyspisteistä. Osasto kuljettaa lisäksi tavaroita asiakkaille korvausta vastaan ja tekee muuttoja lähinnä vanhuksille ja perusturvan asiakkaille. Lisäksi kuljetusyksikkö huolehtii tavaran vastaanottoryhmän kanssa erilaisista veteraanipalveluista ja kotipalvelukäynneistä. Vaatelajittelussa tarkastetaan kaikki tulevat vaatteet; lajitellaan, silitetään tarvittaessa, hinnoitellaan ja asetellaan myymälään. Myymälä huolehtii tavaroiden hinnoitteluista, järjestyksestä ja myynnistä. Siivoustyöosasto huolehtii Retron tilojen yleisestä siisteydestä ja avustaa kotipalvelua. Kotipalvelu myy lähinnä siivous- ja lumenluontipalveluja iäkkäille ihmisille. Toiminnasta vastaa Retro-päällikkö. Hänen lisäkseen Retrossa työskentelee työ- ja yksilövalmentajia sekä kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Pietarsaaren kaupungin ostopalveluna. Retro ja After Eight vetävät yhdessä Etsivän Nuorisotyön projektia, johon Retro on palkannut yhden työntekijän työpariksi After Eghtin työntekijälle. 4 TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA Säätiön toimintaperiaatteena on työ- ja yksilövalmennuksen keinoin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden elämänlaadun edistäminen säätiön mission, vision ja arvojen mukaisesti.

11 / 14 4.1 Potilas- ja sosiaaliasiamiestiedot Kokkotyö-säätiöllä käytetään Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluita, joiden potilas ja sosiaaliasiamiehenä toimii erikoissairaanhoitaja. Hänen puhelinaikansa ovat maanantaisin klo 13:00-14:30 sekä torstaisin 13 14:30 numerosta 044-7232 309. Tapaamisista on sovittava erikseen. Toimintaohjeet ja yhteystiedot löytyvät toimipisteiden ilmoitustauluilta. 4.2 Vakuutukset ja työterveys Kokkotyö-säätiön vakuutukset on asianmukaiset ja lakisääteiset sekä toimintaan liittyvät (esim. vastuuvakuutus). Vakuutukset on keskitetty vakuutuslaitos If:iin. Lakisääteisen työterveyspalvelun hoitaa Työterveyshuolto Työplus. Työterveyteen kuuluvat työsuhteeseen tulevien työhöntulotarkastukset, sairaanhoito ja määräaikaiset tarkastukset viiden vuoden välein. 4.3 Päihdestrategia Kokkotyö-säätiö on päihteetön organisaatio. Kokkotyö-säätiön päihdestrategia antaa selkeät pelisäännöt valmentautujille ja työntekijöille talon käytännöistä päihteiden käytön suhteen ja varmistaa työturvallisuuden. Säätiö haluaa olla kehittämässä omaa päihdeosaamistaan ja henkilökunnan valmiuksia vastata ajassa ja yhteiskunnassa tapahtuviin haasteisiin. Kokkotyö-säätiö haluaa toimia päihdehaittojen ehkäisemiseksi toimintaalueellaan. Kokkotyö-säätiön päihdestrategian on hallitus hyväksynyt 2010 ja sitä päivitetään vuosittain. Päihdestrategia on Kokkotyö-säätiön sähköisessä muodossa henkilökunnan yhteisissä kansioissa. Oman päihdestrategiansa lisäksi Kokkotyö-säätiö on valtakunnallisen Alkoholiohjelman kumppani ja mukana Keski-Pohjanmaan maakunnallisessa päihdestrategiassa TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA 2007 2011. 4.4 Tupakointi Maailman terveysjärjestö WHO:n sitovan tupakkasopimuksen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus suojautua tupakan savulta. Suoja on kaikille sataprosenttinen (100%). Työpaikkojen lakisääteinen savuttomuus tuli Suomessa voimaan vuonna 1995. Tavoitteenamme on savuton työpaikka. Kokkotyö-säätiö ohjaa ja tukee kaikkia säätiössä työskenteleviä terveellisiin elämäntapoihin. Tupakointi on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla, eikä esimerkiksi pihalla tai parkkipaikalla kulkiessa. Valmentajat ohjeistavat käytännöistä valmentautujia perehdytyksen yhteydessä. 4.5 Asiakasturvallisuuden toimintaohjeet Asiakasturvallisuuden toimintaohjeilla halutaan luoda selkeä malli siitä, miten yksilö- ja työvalmentajat toimivat erilaisissa ongelmatilanteissa. Toimintaohjeet käsittelevät muun muassa väkivaltatilanteita, tapaturmia ja epidemioita, päihdeongelmia sekä asiakasprosessien ohjautumista eri vaiheineen. Ohjeissa käytetään esimerkkinä Majakkaryhmän eli Kelan mielenterveyskuntoutujien asiakasprosessin ohjautumista. Toimintaohjeisiin tehdään lisäyksiä ja päivityksiä tarpeen mukaan, jotta ohjeet olisivat ajan tasalla. Asiakasturvallisuuden toimintaohjeet kuuluvat osaksi Kokkotyö-säätiön perehdyttämismallia uusille valmentajille. Asiakasturvallisuusohjeet ovat henkilökunnan luettavissa sähköisessä muodossa yhteisessä kansiossa. 4.6. Pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys Kokkotyö-säätiölle on laadittu pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys, jotka on tarkoitettu toimimaan Kokkotyö-säätiön toimipisteissä (Yrittäjäntie 2), Kiinteistö Oy Lassie Ab:n (Yrittäjäntie 5-7) ja (Vasarakuja 23) kiinteistöissä sisäisenä työvälineenä turvallisuuteen liittyvien riskien hallinnassa. Pietarsaaren yksikössä, Retrossa (Vaunusepäntie 17) on laadittu oma pelastussuunnitelma sekä turvallisuusselvitys. Toimintaohjeet löytyvät toimipisteiden ilmoitustauluilta.

12 / 14 4.7 Työturvallisuuskoulutukset Työturvallisuuskoulutuksia Kokkotyö-säätiölle hankitaan tarpeen ja harkinnan mukaan seudun oppilaitoksista. Työturvallisuuskoulutuksia ovat tulityö-, työturvallisuus- ja tietoturvakurssit sekä hygieniapassikoulutus. Ensiapu koulutuksista päätetään tarvittaessa vuosittain tarjousten perusteella. Tavoitteena on, että jokaisella työvalmentajalla on työturvallisuus- ja EA1 kortti. 4.8. Työturvallisuusohjeet 4.8.1. Toimintaohjeet uhkatilanteiden varalle Ohjeet löytyvät sähköisessä muodossa Kokkotyö-säätiön Yhteisistä kansioista kohdasta Työsuojelu. Väkivaltaisen asiakkaan kohtaaminen ja rahan käsittely ovat myös tulostettuna myymälässä. 4.9. Kriisitilanteiden käsittely ja työpaikkakiusaaminen Kriisitilanne työyhteisössä Traumaattinen tapahtuma on ihmisen psyykkisen tai fyysiseen olemassaoloon kohdistuva uhka, jota ei kyetä riittävän nopeasti torjumaan. Mikä tahansa yllättävä tapahtuma voi muodostua traumaattiseksi, jos se herättää voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Traumaattinen tapahtuma voi kohdata yhtä henkilöä, perhettä, ryhmää tai yhteisöä (Poijula 1999). Toimintaohje kriisitilanteessa Ota yhteys välittömästi lähimpään esimieheen ja kerro mitä on tapahtunut Margita Lukkarinen 050 352 5860 Anita Hevosmaa 050 435 7731 Jukka Lahti 0400 595 931 Stefan Wicklèn 050 566 7977 Esimiehet jakavat tehtävät, kuka huolehtii mistäkin tehtävästä Kutsu koolle ryhmä, jota asia koskettaa. Käykää yhdessä läpi tapahtunut ja sopikaa aika jälkipuinnille. Jälkipuinti kutsutaan koolle 1-3 päivän kuluessa tapahtuneesta. Jos tarvitaan pitempiaikaista asian käsittelyä, varataan aika esim. työterveyshuoltoon. 4.10 Työsuojelutoimikunta Kokkotyö-säätiöllä toimii vaaleilla valittu työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat toimitusjohtaja ja työsuojelupäällikkö työnantajan edustajana, työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua työntekijöiden edustajana sekä sihteeri. 5 VALMENNUKSEN ARVIOINTI Valmennusta arvioidaan päivittäin työyksiköissä tapahtuvan työn ohella. Arviointi on jatkuvaa ja haasteisiin puututaan välittömästi niiden ilmentyessä. Tarvittaessa kutsutaan kokoon valmentautujan verkoston jäseniä ongelmien ratkaisemiseksi. 5.1 Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä (Vat) Vat-järjestelmä on valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä, joka tuottaa ICFtarkennetason arviointitietoa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden eri osaalueille luokitelluista halutuista kuvauskohteista. ICF on kansainvälisesti (WHO) luotu käsitteistö. Vat:ssa tapahtuva toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kuvauskohteen

13 / 14 arviointi suoritetaan tälle kuvauskohteelle määritellyn ICF-osoittimen avulla. Osoittimelle on luotu arviointiasteikko, jolla ilmaistaan kyseisessä kuvauskohteessa olevaa toimintaa sekä verbaalisesti että numeraalisena arvona. Arvioinnin jälkeen saadaan tietoa valmennuksena aikana tapahtuvista muutoksista ja järjestelmästä voidaan tehdä erilaisia tilasto- ja havaintotaulukoita. Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä auttaa valmentajia ohjaamaan valmennustyönsä valmentautujan tarvitsemiin asioihin. Valmentautujan perustiedot kirjataan VAT:iin mahdollisimman pian ja ensimmäisen itsearvioinnin valmentautuja tekee kahden ensimmäisen viikon aikana. Valmentautujan itsearvioinnin jälkeen yksilö- ja työvalmentaja tekevät omat havainnointinsa ja yhteisessä palautekeskustelussa käydään läpi arvioinnit, minkä perusteella voidaan valmennusta ohjata valmentautujan tarvitsemaan suuntaan. 5.2 Arviointi hanketoiminnassa Hankkeissa arviointia toteutetaan paitsi rahoittajien edellyttämillä tavoilla (esim. ulkoinen arviointi), myös toiminnasta nousseiden tarpeiden pohjalta. Hankkeiden yksilövalmentajat arvioivat tavoitteiden toteutumista yhdessä valmentautujien kanssa ja arviot kirjataan valmennussuunnitelmiin. Valmentautujia haastetaan sitoutumaan oman polkunsa rakentamiseen mm. sillä, että he itse arvioivat tehtyjä suunnitelmia ja niiden onnistumista. Siten toimintaa voidaan suunnata jatkossa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Arviointia toteutetaan myös mm. asiakaspalautteen ja sen analysoinnin kautta, yksilövalmentajien itsenäisesti tai tiimityönä tekemänä toiminnan arviointina sekä valmentautujien ja yhteistyöverkoston suoran palautteen kautta. Näiden lisäksi hankkeissa käytetään VAT:ää. Hankkeissa arviointia tehdään myös yrittäjien kanssa. Koska valtaosa valmentautujista työllistyy yrityksiin eri sopimuksilla, on arviointiin tärkeä saada myös työnantajan näkökulma. Pääosa työnantajien kanssa tehtävästä arvioinnista tapahtuu keskustelujen kautta ja se koskee valmentautujan työssä suoriutumista, ammatillista osaamista, työyhteisön jäsenenä toimimista jne. Lisäksi käytössä on työnantajien palautelomakkeita. 5.3 Hyvinvointikyselyt Hyvinvointikyselyt tehdään vuosittain koko henkilöstölle. Tuloksista tiedotetaan koko henkilöstölle. Hyvinvointikyselyjen tuloksien perusteella voidaan asioita kehittää niin, että henkilöstö kokee työilmapiirin hyväksi ja luotettavaksi. Jokainen henkilöstöön kuuluva tekee jatkuvaa itsearviointia omasta työstään ja työilmapiiristä. Havaitessaan puutteita, hän keskustelee niistä esimiehensä kanssa, minkä jälkeen harkitaan mahdollisia muutoksia ja niiden toteuttamista. 5.4 Tutkintotilaisuudet Kokkotyö-säätiöllä on mahdollista henkilöstön ja opiskelijoiden suorittaa tutkintotilaisuuksia ja näyttöjä. Henkilökunnassa on arvioijakoulutuksen suorittaneita henkilöitä (näyttötutkintomestari, sote-tutkinnon arvioija), jotka voivat ottaa vastaan ja arvioida tutkintoja. Oppisopimuskoulutuksena suoritettava koulutus ja tutkinnot voidaan järjestää Kokkotyösäätiöllä niille aloille, joilla tutkinnon suorittaminen on koulutuksen tavoitteiden mukaisesti mahdollista. Oppisopimuskoulutukseen palkattavasta henkilöstä päätetään johtoryhmässä. 6 TULOKSET Kokkotyö-säätiön valmennustyön tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan kehittämällä jo olemassa olevia toimintoja ja luomalla uusia käytäntöjä hankkeiden kokemusten perusteella.

14 / 14 Valtuusto arvioi toimintaa vuosikertomuksen, ostopalveluiden ja muiden hankkeiden raporttien perusteella. 6.1 Raportit Kuukausittain tehdään valmentautujatilanteesta raportit, joista käyvät ilmi työosastoilla eri sopimuksilla olevien valmentautujien määrät sekä ulkopuolella olevien valmentautujien määrät. Vuosittain vastataan Elyn, Opetusministeriön ja Tilastokeskuksen kyselyihin. Hankkeista raportoidaan hankkeiden rahoittajien määräämällä tavalla 2-4 kertaa vuodessa. 6.2 Vuosikertomus Kokkotyö-säätiön johtoryhmä laatii vuosikertomuksen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vuosikertomusta laadittaessa arvioidaan edellistä vuotta ja tavoitteiden toteutumista sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. 6.3 Sosiaalisen yrityksen / yhteisön toiminnan analysointi (Syta) Vuonna 2006 tehtiin laaja analyysi Kokkotyö-säätiön vaikuttavuudesta ja merkityksestä yhteiskunnalle (liite sähköisessä muodossa Yhteisissä kansioissa). Yleiskuva antaa viitteitä siitä kuinka kannattavaa yhteiskunnan näkökulmasta Kokkotyö-säätiön toiminta on ollut. Suunnitelmissa on jatkaa ulkopuolisen tahon tekemää arviointia säännöllisin väliajoin. 7 SEURANTA Tuloksista raportoidaan eri tahoille tarpeiden mukaan ja henkilöstön kanssa toimintaa seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Eri toiminnoille (esim. päihdestrategia, poissaolot) luodaan seurantajärjestelmät, joita arvioidaan ja päivitetään säännöllisin väliajoin. Laatukäsikirjaa päivitetään vuosittain laaturyhmän toimesta, jossa on sekä vakituisia että vaihtuvia jäseniä. Vakituisia jäseniä ovat yksilövalmennuspäällikkö, Retron päällikkö ja vaihtuvina jäseninä on yksi yksilövalmentaja ja yksi työvalmentaja. Tässä 19.9.2012 päivitetyssä Laatukäsikirjassa, työryhmään kuuluivat Retron päällikkö Stefan Wicklén, yksilövalmennuspäällikkö Anita Hevosmaa, yksilövalmentaja Tinna Forsgård ja PalveluPajan työvalmentaja Marita Somero-Sajo.