Hygieniaohjeet kotihoidossa

Samankaltaiset tiedostot
MRSA-näytteenotto. Infektioyksikkö Ohje päivitetty

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

SYVENTÄVÄ TIETO PERUSTIETO. MRSA-näyteet

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

HYGIENIAOHJEISTUS Päivitetty

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Moniresistentit bakteerit

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

MRSA-kantajuuden seuranta

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Pientoimenpiteiden aseptiikka

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Hoitoon liittyvän virtsatieinfektion ja keuhkokuumeen ehkäisy

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

MRSA tilastollisesti

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Hygienia kotihoidossa. INTO-päivät Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

MRSA-kantajuuden seuranta

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

Ajankohtaista laboratorionäytteistä

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Hygienia kotihoidossa

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

SIIVOUS EPIDEMIOIDEN AIKANA

Hygieniariskin hallinta

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

Suun terveydenhuolto ja toimintaympäristö

WeAreMicrobiome tutkimus KOTIOHJEET. Luethan huolellisesti nämä ohjeet.

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia

VÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN!

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

A Toimintayksikön yleistiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

Aseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Transkriptio:

Hygieniaohjeet kotihoidossa (20.8.2018)

CLOSTRIDIUM DIFFICILE POTILAAN KOTIHOITO-OHJE Clostridium difficile on itiöitä tuottava bakteeri, joka voi aiheuttaa ripulia. Ripulitauti kehittyy tavallisesti antibioottihoitojen aikana tai sen jälkeen. Antibiootit hävittävät suoliston bakteerikannan, jolloin Clostridium Difficile - bakteerin ylikasvu ja sen tuottama myrkky aiheuttavat ripulia, vatsakipuja ja kuumeilua. Uloste sisältää silloin suuria määriä Clostridium Difficile - bakteereja. Tartunta tapahtuu joko suoran tai epäsuoran ulostekosketuksen kautta. WC-käyntien yhteydessä suora kosketus on mahdollinen, mikäli ulostetta joutuu käsiin. Epäsuora kosketus voi tapahtua likaantuneiden pintojen kautta esim. WC-istuin, WC-istuimen huuhtelunappi, valokatkaisin, vesihana. Likaantuneita pintoja kosketeltaessa bakteereja joutuu käsiin ja sitä kautta suuhun ja siitä suolistoon, jossa se aiheuttaa taudin. Tartuntatien katkaisemiseksi on tärkeätä, että uusi tartunta pyritään estämään tehostamalla käsihygieniaa ja kotona tehtävää siivousta.

Seuraavia ohjeita suositellaan noudatettavaksi kotona ripulioireiden ajan: Käsien säännöllinen pesu ja huolellinen hygienia. Kädet pestään huolellisesti vedellä ja nestemäisellä käsienpesuaineella aina WC:ssä käynnin jälkeen ennen elintarvikkeiden käsittelyä ja ennen ruokailua ennen puhtaan pyykin käsittelyä sekä likapyykin käsittelyn jälkeen vaippojen käsittelyn jälkeen siivouksen jälkeen Kädet kuivataan huolella talouspaperiin tai päivittäin vaihdettavaan henkilökohtaiseen käsipyyhkeeseen. Sairastuneen hygieniatarvikkeet (hammasharja ja -muki, hiusharja, kampa, käsienpesuaine, ihonhoitotuotteet yms.) ovat henkilökohtaisia ja suositellaan vaihdettavaksi uusiin ripulin loppumisen jälkeen.

Vaatteet ja tekstiilit Ripulitaudin aikana vaatteissa, vuodevaatteissa ja kodin kosketuspinnoilla on runsaasti bakteereja. Yöpuku ja alusvaatteet tulee vaihtaa päivittäin. Lakanat ja tyynyliinat tulee vaihtaa heti likaannuttua ja vähintään kaksi kertaa viikossa Pyykki laitetaan suoraan pesukoneeseen ja pestään väljässä vedessä 60 asteessa pyykinpesuaineella. Pese kaikki tekstiilit (mm. patjansuojus, verhot, peitot, tyynyt), joita kosketellaan käsin, viimeistään ripulin loputtua.

Kodin siivous Ripulitaudin aikana on tärkeätä, että kodin pinnat pidetään puhtaina. Siivouksella vähennetään kosketuspintojen bakteerimääriä, jolloin tartuttavuus vähenee. Siivous on tärkeää myös taudin uusimisen ehkäisemiseksi. WC-tila tulee puhdistaa päivittäin ja kodin yleissiivous tehdä viikoittain. Normaalioloissa kotona ei käytetä desinfektioaineita, mutta Clostridium Difficileinfektion yhteydessä siivousta kannattaa tehostaa. Siivotessa ja desinfektioaineita käytettäessä käytetään aina suojakäsineitä.

KÄSIHYGIENIA - KOTIHOITO Kädet on pesty ja desinfioitu tiimitilaan tullessa. Kädet on desinfioitu ennen puhtaisiin välineisiin ja tarvikkeisiin koskemista. Kädet on desinfioitu asiakkaan kotiin mennessä. Kädet on desinfioitu ennen asiakaskontaktia. Kädet on desinfioitu asiakaskontaktin jälkeen. Kädet on desinfioitu ennen suojainten pukemista. Kädet on desinfioitu ennen suojakäsineiden pukemista. Suojakäsineitä on käytetty kosketeltaessa haavaa, haavasidoksia, limakalvoja, virtsakatetria, virtsankeräyspussia, vaippaa, eritteitä. Suojakäsineet on poistettu haavojen, limakalvojen, vaippojen ym. koskettelun jälkeen

Käsihygienia kotihoito.. Suojakäsineet on vaihdettu likaisesta työvaiheesta puhtaaseen siirryttäessä. Kädet on desinfioitu suojakäsineiden riisumisen jälkeen. Kädet on desinfioitu suojainten riisumisen jälkeen Kädet on desinfioitu ennen lääkkeiden jakoa ja käsittelyä. Suojakäsineet on vaihdettu ja kädet on desinfioitu eritteiden poistamisen jälkeen. Ripuliasiakasta hoidettaessa käsihygienia on toteutettu kaksivaiheisesti; käsien pesu vedellä ja pesunesteellä, kuivaus ja desinfektio Ripuliasiakasta hoidettaessa suojakäsineiden riisumisen jälkeen käsien pesusta on huolehdittu ennen käsien desinfektiota. Kädet on desinfioitu asiakaskäynniltä poistuessa

MRSA (Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus - bakteeri) MRSA leviää KOSKETUSTARTUNTANA käsien ja käytettyjen hoitovälineiden välityksellä. Käsien desinfektio asiakkaan luo mennessä, suojaimien riisumisen jälkeen, eri työvaiheiden välissä, aseptisen työjärjestyksen mukaisesti samassakin työvaiheessa ja asiakkaan luota poistuttaessa. Suojautuminen: Suojaimet säilytetään asiakkaan kotona, niille sovitussa paikassa tai kuljetetaan puhtaasti hoitorepussa niin, että ne ovat puhtaat käyttöön otettaessa. Kertakäyttöiset tehdaspuhtaat suojakäsineet aina, kun ollaan kosketuksissa asiakkaaseen tai hänen lähiympäristöönsä. Kirurginen suu-nenäsuojus laajojen, erittävien MRSA haavojen hoidossa ja yskivän tai pärskivän asiakkaan lähihoidossa (alle 1 metrin läheisyys) sekä esim. ihohilseen pöllytessä. Kertakäyttöinen muoviesiliina työasun suojana MRSA kantajan lähihoitotilanteissa, iho, vuodevaate ja likapyykki kosketuksessa. Hihallista muoviesiliinaa käytetään, mikäli ollaan fyysisessä kosketuksessa myös käsivarsien osalta, MRSA-kantajan hoitotilanteissa (MRSA haavassa/haavoissa, hilseilevä ja kuiva iho) sekä pesuissa. Käytön jälkeen suojaimet riisutaan hoitojätteiden kanssa samaan jätepussiin, desinfioidaan kädet ja suljetaan jätepussi. Jätepussi viedään jäteastiaan.

Hoito- ja tutkimusvälineet sekä Jätteiden lajittelu ja käsittely Käytetään kertakäyttöisiä instrumentteja. Hoito- ja tutkimusvälineet: käytön jälkeen desinfektio. Verenpainemittari ja mansetti, stetoskooppi yms. välineet desinfioidaan pyyhkimällä pesevällä alkoholilla (Easydes), desinfektiopyyhkeellä (ApoWipe) tai A 12t 80% etanolilla ennen käyttöä seuraavalla asiakkaalla. Särmäjäte: Injektioneulat, kyrettiveitset ym. pistävät, terävät välineet laitetaan käytön jälkeen suoraan särmäjäteastiaan. Kertakäyttöiset metalliset instrumentit laitetaan käytön jälkeen suoraan särmäjäteastiaan. Muu jäte: Kertakäyttöiset hoitovälineet ja -tarvikkeet sekä käytetyt suojaimet laitetaan jätepussiin käytön jälkeen. Jätepussi viedään jäteastiaan.

MRSA näytteiden otto-ohje Tutkimuspyyntö: 4358-MRSAVi. Välineet: Näytteenottopakkaus, sisältää viljelyputken ja yhden nukkatikun. Lisäksi yksittäispakattuja nukkatikkuja jokaista näytteen ottokohtaa varten sekä asiakkaan nimitarrat. Kaikista näytekohdista laitetaan näytteet samaan rikastavaan näyteputkeen jokainen omalla nukkatikulla. Nukkatikkua ei kostuteta ennen näytteenottoa. MRSA näyte nenästä: pyöräytä näyte nukkatikulla molemmista sieraimista (1 tikku). Irrota näyte nukkatikusta pyöräyttämällä rivakasti tikkua näyteputken nesteessä. Purista neste tikusta putken reunaa vasten. Laita nukkatikku jätteisiin. Ota samaan näyteputkeen MRSA näyte nielusta: pyyhkäise nukkatikulla molempien nielurisojen pintaa ja takanielua (1 tikku). Irrota näyte nukkatikusta näyteputken nesteeseen. Purista neste tikusta putken reunaa vasten. Laita tikku jätteisiin. Mikäli asiakkaalla on ihorikkoja, haavoja, hautumia tai muita infektiokohtia, ota niistä kaikista näyte eri nukkatikulla ja irrota näyte rivakasti pyöräyttämällä samaan näyteputkeen. Sulje korkki huolellisesti ja kiinnitä asiakkaan nimitarra. Lähetteeseen anatomiaksi nenä&nielu 315 tai jos useampia näytteenotto kohtia, niin 319.

MRSA-näytteenotto. MRSA näyte otetaan puhdistamattomasta haavasta (1 tikku/haava). Asiakkaan sen päivän hoitokertomukseen kirjataan tarkalleen kaikki kohdat, mistä MRSA-näytteet on otettu. Rikastavan viljelyputkeen otettuja näytteitä ei saa laittaa jääkaappiin. Mikäli näytteiden lähetys laboratorioon viivästyy, säilytä putket huoneenlämmössä. MRSA näyte katetrivirtsasta 9953 U-MRSA-Vi: virtsanäyte otetaan, jos asiakkaalla on kestokatetri, cystofix tai virtsa-avanne. Virtsanäyte otetaan laskemalla virtsaa virtsapussista puhtaaseen näyteastiaan. Näytteiden säilytys ja kuljetus: Lähetä näytteet laboratorioon virka-aikana viivytyksettä. Viikonlopun aikana otetut virtsanäytteet säilyvät jääkaappilämpötilassa (+4 astetta). Virtsanäyte otetaan erikseen, virtsanäyteputkeen, joka ei sisällä säilöntäainetta.

Milloin kotihoidossa otetaan MRSA seulontanäytteitä?. MRSA -näytteet otetaan asiakkuuden alkaessa, ellei hän ole jo tunnettu MRSA:n kantaja -Mikäli asiakkaan riskitiedoissa lukee, että hän on altistunut MRSA:lle ja pyydetään ottamaan MRSAnäytteet, ne otetaan seuraavan kotikäynnin yhteydessä. -Kun näytteet on otettu, altistusriskitieto merkitään päättyneeksi. -Tiedossa olevalta MRSA-kantajalta, mikäli lääkäri niin määrää antibioottia aloitettaessa. -Kotoa tulevista uusista asiakkaista otetaan näyte ensimmäisellä kotikäynnillä.

ESBL - kantajuus ESBL - kantajat hoidetaan kotihoidossa tavanomaisten varotoimien mukaisesti. ESBL e.colikantajuus näkyy asiakkaan laboratoriotiedoista. Sitä ei enää kirjata riskitietoihin. ESBL klebsiella kantajuus näkyy asiakkaan riskitiedoissa. ESBL Klebsiella - kantajan sairaalahoidossa noudatetaan kosketusvarotoimia ja riskitietomerkintä Pegasoksessa on pysyvä. ESBL- kantajalta otetaan aina virtsan bakteeriviljelynäyte virtsatieinfektiota epäiltäessä. Mikäli asiakkaalle on aloitettu antibiootti infektion hoitoon, pyydetään lääkäriä tarkistamaan mikrobilääkkeen teho herkkyysmäärityksestä.