ELINTARVIKKEIDEN LOGISTIIKKA MAANTEITSE SUOMESTA PIETARIIN Hanna-Maija Väisänen Marjo Särkkä-Tirkkonen
Julkaisija Mikkelin ammattikorkeakoulu PL 181, 50101 Mikkeli puh. (015) 355 61 mamk@mikkeliamk.fi Kirjoittajat Hanna-Maija Väisänen Marjo Särkkä-Tirkkonen Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Ilme Ky ja Aki Ilmanen Kannen kuva Comstock Complete ISBN 978-951-588-226-4 (PDF) Mikkeli 2008
ELINTARVIKKEIDEN LOGISTIIKKA MAANTEITSE SUOMESTA PIETARIIN SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 2 1 YLEISKATSAUS ELINTARVIKKEIDEN VIENTIIN JA KULJETUKSEEN SUOMESTA VENÄJÄLLE... 3 1.1 Vienti Venäjälle tällä hetkellä... 3 1.2 Vientimenettely EU:sta kolmansiin maihin... 4 1.2.1 Vientimenettelyt... 4 1.2.2 Tavanomainen menettely... 4 1.2.3 Vienti yksinkertaistetuin menettelyin: kotitullausmenettely... 6 1.2.4 Vihreä linja... 7 1.3 Passitus... 7 1.3.1 TIR-passitusjärjestelmä... 8 1.4 Kuljetuksia koskevat kansainväliset sopimukset ja elintarvikelainsäädäntö9 1.4.1 ATP-sopimus... 9 1.4.2 CMR... 11 1.4.3 Elintarvikelainsäädännön vaatimukset omavalvonnasta... 12 1.5 Vientiprosessi vaihe vaiheelta Suomesta Venäjälle... 13 1.5.1 Toimenpiteet Suomen lähtö- ja rajatullissa... 14 1.5.2 Toimenpiteet Venäjän raja- ja määränpäätullissa... 15 2 MAANTEITSE TAPAHTUVAT ELINTARVIKKEIDEN KYLMÄKULJETUKSET SUOMESTA PIETARIIN... 18 2.1 Elintarvikekuljetuksen suunnittelu... 18 2.2 Elintarvikkeiden vientiin liittyvät asiakirjat... 20 2.3 Elintarvikkeiden vienti- ja kuljetuspalveluja tarjoavat yritykset... 24 2.4 Jakelukanavat Venäjällä... 26 SANASTO...28 LÄHDELUETTELO...31 1
ESIPUHE Logistiikka on tieto- ja materiaalivirojen hallintaa koko toimitusketjussa raakaainelähteiltä loppuasiakkaille, jossa tavoitteena on, että oikeat tuotteet ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja oikean laatuisina. Tässä oppaassa esitellään lämpösäädeltyjen elintarvikkeiden logistista toimintoketjua Suomesta Pietarin elintarvikemarkkinoille Venäjälle. Oppaassa keskitytään autokuljetuksiin, sillä se on elintarvikkeiden osalta yleisin kuljetusmuoto vietäessä Suomesta Venäjälle. Oppaassa käydään läpi tämän hetken elintarvikkeiden vientiä Venäjälle, vientiprosessin vaiheet sekä vientiin ja kuljetuksiin liittyvät dokumentit. Lisäksi oppaassa on esitelty logistiikkapalveluja tarjoavia yrityksiä. Julkaisu on laadittu osana Mikkelin ammattikorkeakoulun suomalais-venäläisen ruokaketjun kehittämishanketta, joka kuuluu EU:n Naapuruusohjelmahankkeisiin. Kansallisena rahoittajana toimii Etelä-Suomen lääninhallitus. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa Pietarin alueen ruokaturvallisuutta ja Suomi Venäjä -elintarvikelogistiikan turvallisuutta sekä avustaa suomalaisten yritysten pääsyä Venäjän markkinoille. Mikkelissä 30.11.2007 Hanna-Maija Väisänen Marjo Särkkä-Tirkkonen 2
1 YLEISKATSAUS ELINTARVIKKEIDEN VIENTIIN JA KULJETUKSEEN SUOMESTA VENÄJÄLLE 1.1 Vienti Venäjälle tällä hetkellä Tullihallituksen 30.5.2007 julkaisemien tietojen mukaan Suomen vienti Venäjälle oli vuonna 2006 hieman yli 6,2 miljardia euroa. Vienti kasvoi vuonna 2006 kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Elintarvikeviennissä (222 milj. euroa) kaikki tärkeät tavararyhmät olivat kasvussa. Maitotaloustuotteiden vienti (noin 107 milj. euroa) lisääntyi 15 % vuoteen 2005 verrattuna. Lihan ja lihatuotteiden vienti kaksinkertaistui ja kohosi 37,5 milj. euroon. Vuonna 2006 elintarvikkeiden osuus kokonaisviennistä oli 3,6 %. (1) TAULUKKO 1. Elintarvikkeiden ja elävien eläinten vienti Venäjälle 2006 (1) Tavararyhmä Elintarvikkeet ja elävät eläimet 221 549 Elävät eläimet 405 Liha ja lihatuotteet 37 547 Maitotaloustuotteet ja muna 106 857 Kala ja kalavalmisteet 7 392 Vilja ja viljatuotteet 32 664 Hedelmät ja kasvikset 3 838 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 1 964 Kahvi, tee, kaakao, mausteet 4 686 Rehuaineet 16 627 Erinäiset elintarvikkeet 9 571 3
1.2 Vientimenettely EU:sta kolmansiin maihin EU:n tullilainsäädännön mukaan Euroopan yhteisön alueelta kolmanteen maahan vietäväksi aiottu yhteisötavara on ilmoitettava asetettavaksi yhteisön säännösten mukaiseen vientimenettelyyn. Kun tavara asetetaan vientimenettelyyn, tutkitaan viennin edellytykset eli se, kohdistuuko tavaraan vientikieltoja tai -rajoituksia tai muita kauppapoliittisia toimenpiteitä. Vientiin liittyvät käsitteet on koottu oppaan loppuun (sanasto sivulla 28). 1.2.1 Vientimenettelyt Tavanomaisessa vientimenettelyssä tavara on esitettävä Tullilaitokselle ja samalla on annettava vientitulli-ilmoitus. Tavanomaista vientimenettelyä voidaan yksinkertaistaa useilla eri tavoilla. Yksinkertaistetut menettelyt ovat yleensä kaksivaiheisia siten, että ensin annetaan vain välttämättömimmät tiedot (epätäydellinen ilmoitus), ja täydentävä tulli-ilmoitus annetaan säädetyssä tai tulliviranomaisen asettamassa määräajassa. Menettelyjen tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa tullausta. Yksinkertaistetut tullimenettelyt ovat epätäydellisen ilmoituksen menettely, yksinkertaistetun ilmoituksen menettely ja kotitullausmenettely. Kaikkein yksinkertaisin menettely on kotitullaus. Se on sujuva ja tarkoituksenmukainen vientiselvitysmenettely, jossa viennin edellytykset on tutkittu etukäteen jo lupaa myönnettäessä. (2) 1.2.2 Tavanomainen menettely Vientitullitoimipaikalla (vientitoimipaikalla) Tavanomaista menettelyä käytettäessä viejä tai hänen asiamiehensä ilmoittaa tavaran asetettavaksi vientimenettelyyn esittämällä tavaran ja antamalla yhdellä kertaa kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat (täydellinen tulli-ilmoitus SAD-lomakkeella). Tulliviranomainen voi tällöin tarkastaa tulli-ilmoituksen lisäksi myös muut esitetyt asiakirjat sekä itse tavaran. Kun tulliviranomainen on tutkinut viennin edellytykset ja hyväksynyt tulliilmoituksen, tulliviranomainen luovuttaa tavaran vientimenettelyyn. Vientitoimipaik- 4
ka säilyttää SAD-lomakkeen 1-lehden sekä palauttaa viejälle lomakkeen 3-lehden vastaanottomerkinnöin varustettuna, mutta ilman fyysisen viennin vahvistusmerkintöjä. Viejän itsensä on huolehdittava siitä, että vientitoimipaikan vastaanottoleimalla ja päiväyksellä varustettu SAD-lomakkeen 3-lehti toimitetaan tavaran mukana vientitoimipaikalta poistumispaikalle. (3) Poistumistullitoimipaikalla Poistumispaikan tullitoimipaikan tehtävänä on valvoa, että vientimenettelyyn luovutettu tavara toimitetaan fyysisesti pois yhteisön tullialueelta. Poistumistoimipaikka todistaa valvomansa viennin SAD 3 -lehden kääntöpuolelle tehtävin vahvistusmerkinnöin. Vahvistuksen muodostaa leima, jossa on tullitoimipaikan nimi ja päiväys. Jos tavaranhaltija haluaa saada itselleen tulliviranomaisen vahvistaman SAD -lomakkeen 3- lehden, hänen on tehtävä lomakkeen kohtaan 44 (lisätiedot) merkintä "RET.EXP". SAD 3 -lehti annetaan sille henkilölle, joka on sen esittänyt, ja tämän henkilön vastuulla on toimittaa tulliviranomaisen vahvistama SAD 3 -lehti tavaranhaltijalle. (3) Tulli-ilmoituksen antaminen etukäteen Vientipaikan tulliviranomaisen tehtävänä on varmistaa säännösten oikea soveltaminen. Tarvittaessa sen on tarkastettava ilmoitus- ja muiden asiakirjojen lisäksi myös tavara. Tällöin kulkuneuvon lasti joudutaan purkamaan, ellei tarkastusta muuten voida suorittaa. Tämän vuoksi viejälle voidaan varata mahdollisuus antaa tulli-ilmoituksensa tarpeellisine liiteasiakirjoineen vientitullitoimipaikkaan etukäteen. Tällöin on ilmoitus annettava jo ennen vientierän lastaamista kulkuneuvoon. (3) Tulli-ilmoitus liitteineen voidaan toimittaa tullitoimipaikkaan aikaisintaan edellisenä työpäivänä ja viimeistään kolme tuntia ennen lastausajankohtaa. Lastauspaikka ja -aika on ilmoitettava tulli-ilmoituksella. (3) 5
1.2.3 Vienti yksinkertaistetuin menettelyin: kotitullausmenettely Kotitullausmenettely on ainoa viennin yksinkertaistettu menettely, jossa tavaraa ei tarvitse esittää Tullille asetettaessa sitä vientimenettelyyn. Tavara ja tavaran mukana seuraava asiakirja on esitettävä Tullille vasta vientimenettelyä päätettäessä. Kotitullausmenettelyssä viejä voi suorittaa vientimuodollisuudet omissa tiloissaan tarvitsematta esittää tulli-ilmoitusta ja tavaroita Tullille. Luvanhaltijan omaan varasto- tai erityiseen kotitullauskirjanpitoonsa tekemät lupaehtojen mukaiset merkinnät vastaavat tavaran luovuttamista vientimenettelyyn. Valvovan tullin vaatiessa lähtevästä tavaraerästä on kuitenkin annettava Tullille ennakkoilmoitus, joka annetaan viejän toiminnasta riippuen joko vientieräkohtaisesti tai jaksoittain, esimerkiksi viikoittain, mm. laivaus- tai muun kuljetussuunnitelman mukaisesti. Ennakkoilmoituksen perusteella tulliviranomainen voi tarvittaessa tulla tarkastamaan tavaraa luvanhaltijan luokse. Lisäksi vientitavaran mukana on oltava joko tulliviranomaisen ennakolta vahvistama tai viejän itse erikoisleimalla vahvistama SAD-lomakkeen kolmoskappale taikka kaupallinen tai hallinnollinen asiakirja, joksi voidaan hyväksyä viejän kauppatapahtumassa käyttämä asiakirja, esimerkiksi kauppalasku. Menettelyn päättävä toimipaikka todistaa viennin SAD 3 -lehteen tai muuhun sovittuun asiakirjaan tehtävin vahvistusmerkinnöin. Kotitullausluvan haltija antaa täydentävät tiedot Tullille lupaehdoissa määrätyssä ajassa vientieräkohtaisesti sovitulta ajanjaksolta. (2) Kotitullausmenettely soveltuu hyvin tukkuviejille tai teollisuusyrityksille, jotka vievät toistuvasti samanlaista tavaraa ja joiden vienti on nopeatempoista. Kotitullaaja saa logistisia etuja, säästää aikaa ja rahaa, eikä tullaus ole sidottu tullitoimipaikkojen sijaintiin tai aukioloaikoihin. Luvan ehtona on, että vienti on säännöllistä ja että tulliviranomainen voi valvoa menettelyä tavaranhaltijan tavarakirjanpidon perusteella ja että vientikieltojen tai -rajoitusten tai muiden vientiä koskevien sääntöjen tehokas valvonta voidaan taata. Lisäksi luvan edellytysten selvittäminen ja tarvittavien lupaehtojen määrittäminen edellyttävät yleensä yrityskäyntiä ja -tarkastusta. Luvassa määritellään sekä tavarat, joihin kotitullausmenettelyä sovelletaan, että muut käytännön yksityiskohtai- 6
set säännöt. Luvanhaltijan tulee säilyttää tullaukseen liittyvä aineisto, kuten kauppalaskut, vientitodistukset, kuljetusasiakirjat yms. siten, että ne voidaan tarvittaessa viivytyksettä antaa tulliviranomaisen tarkistettaviksi. Kotitullausmenettelyn käyttäminen edellyttää tulliviranomaisen erikseen myöntämää lupaa. Kotitullausmenettelyn luvanhaltijaa kutsutaan valtuutetuksi viejäksi. Kotitullauslupaa haetaan kotipaikan tullipiiriltä vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella, ja se on maksuton. (2) 1.2.4 Vihreä linja Venäjän-viejille Suomen tulli tarjoaa ns. Vihreän linjan ja kotitullauksen yhdistelmää. Vihreän linjan ideana on sähköinen tiedonvälistysmenettely: menettelyssä Venäjän tulli ja edelleen venäläinen rajanylityspaikka saa tarvitsemansa tiedot sähköisessä muodossa Suomen tullihallitukselta, jolle viejäyritys on toimittanut tiedot. Suomalaiselle viejäyritykselle etuna tästä on vientiprosessin nopeutuminen. Vihreää linjaa käyttävä kotitullaaja vie tavaran suoraan rajalle. Sähköisen ilmoittamisen ansiosta Vihreällä linjalla ei tarvita TIR Carnet ta. Toimintamalli on käytettävissä vain siihen hyväksytyillä yrityksillä. Elintarvikeyrityksistä mm. Valio käyttää tätä tullausta elintarvikeviennissä Venäjälle. (4) 1.3 Passitus Passitus on tullimenettely, joka on luotu tavarankuljetuksen ja kansainvälisen kaupankäynnin helpottamiseksi. Passitusmenettelyssä tavaraa kuljetetaan tullivalvonnassa lähtötullitoimipaikasta määrätullitoimipaikkaan, jossa ne voidaan tulliselvittää. Passitusmenettelyssä tavaroita voidaan siirtää passitusalueella tullia tai muita maksuja maksamatta. Passitusta varten vaaditaan kuitenkin tullien ja verojen määrää vastaava vakuus. Passituksessa käytetään tulli-ilmoituslomakkeena SAD-lomakkeen sivuja 1, 4 ja 5. Tulli-ilmoitus tehdään ja tavarat esitetään lähtötullitoimipaikassa, johon jää lomakkeen 1-7
kappale. Muut kappaleet seuraavat tavaraa määrätullitoimipaikkaan. Passitusta varten on siis asetettava vakuus, joka kattaa tullit ja muut tavaroista kannettavat maksut. NCTS on uusi passitusmenettelyssä käytettävä tietokoneavusteinen seurantajärjestelmä (= New Computerised Transit System). Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että asiakkaan esittämä passitusilmoitus eli paperinen SAD-lomake muutetaan sähköiseksi ja siirretään kulkemaan tullien välisen tietoverkon sisällä. NCTS:n normaalimenettelyssä asiakas siis edelleen ilmoittaa passitettavat tavaransa SAD-lomakkeella, josta tulli siirtää tiedot NCTS-järjestelmään. NCTS-järjestelmässä voidaan käyttää myös passituksen yksinkertaistettuja menettelyjä. Tällöin asiakas lähettää SAD-lomakkeen tiedot sähköisesti tullille. Tavaroiden kuljettajalle tulostetaan edelleen paperinen saateasiakirja. Se toimii lähinnä muistilappuna, jossa on passituksen numero ja jolle mahdolliset matkan aikaiset tapahtumat voidaan esim. poliisin toimesta merkitä. Varsinaisia passitusilmoituksia vastaava informaatio kulkee lähtöpaikasta määräpaikkaan jo kuorman edellä sähköisenä viestinä. Samoin perillesaapumisen vahvistava sanoma tulee määräpaikasta lähtöpaikkaan sähköisenä ja sisältää matkan aikaiset ja määräpaikan suorittamat tarkastushavainnot. 1.3.1 TIR-passitusjärjestelmä TIR-passitusjärjestelmällä on mahdollista kuljettaa tavaroita useiden maiden läpi ilman rajoilla tapahtuvia tullimuodollisuuksia. TIR-Carnetia käytettäessä lähtömaan tulliviranomaiset sinetöivät ajoneuvon tavaratilan, jolloin ajoneuvo pääsee rajatarkastusasemilta eteenpäin ilman tarkastusmuodollisuuksia perille saakka, missä sinetit poistetaan tulliviranomaisten valvonnassa. Suomessa TIR-Carneteja välittää Suomen Kuorma-autoliitto ry. Järjestelmä perustuu viiteen perusedellytykseen: Tavaroita tulee kuljettaa varmennetuissa ajoneuvoissa ja konteissa. Mahdollisesti kantamatta jäävät tullit ja verot tulee kattaa koko matkan ajaksi voimassa olevalla takauksella. 8
Tavaroiden kuljetusasiakirjana tulee käyttää kansainvälisesti hyväksyttyä TIRcarnet ta, joka on otettu käyttöön lähtömaassa ja joka toimii valvonta-asiakirjana lähtö-, kauttakulku- ja määrämaassa. Lähtömaassa sovelletut tullin valvontatoimenpiteet tulee hyväksyä myös kauttakulku- ja määrämaassa. Takaajayhdistykset ja TIR-käyttäjät hyväksytään ennalta menettelyn piiriin. Lähtömaan tulli sinetöi kuljetuksessa käytetyn ajoneuvon. Tulli tarkastaa ja hyväksyy etukäteen kuljetukseen käytettävät ajoneuvot ja kontit. Lisäksi TIR-carnet n takaajana toimivan järjestön tulee asettaa kuljetettavasta tavarasta riittävä vakuus. Kuljetukset toimivat 70 80 prosenttisesti kansainvälisessä TIR-järjestelmässä, jossa Suomi ja Venäjä ovat siis myös jäseniä. 1.4 Kuljetuksia koskevat kansainväliset sopimukset ja elintarvikelainsäädäntö Tärkeimmät Suomen ja Venäjän välisiä elintarvikekuljetuksia koskevat sopimukset ovat ATP-sopimus, yleissopimus rahtisopimuksista (CMR) ja kansainvälistä kuljetussopimusta koskeva tulliyleissopimus (TIR-Carnet). Lisäksi Suomi ja Venäjä ovat vuonna 1995 allekirjoittaneet maidensa välisiä ja niiden kautta kolmansiin maihin suuntautuvia kuljetuksia koskevan tieliikennesopimuksen. Sopimuksen keskeisenä periaatteena on kuljetuslupajärjestelmä maiden välisissä linja-auto- ja kuorma-autokuljetuksissa. Lisäksi sopimuksessa on määräyksiä eräistä vastavuoroisista maksu- ja verovapauksista. 1.4.1 ATP-sopimus ATP-sopimus koskee helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä maakuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa. Lyhenne tulee ranskankielisestä nimestä Accord relatif aux Transports internationaux de denrées Périssables et aux engins spéciaux a utiliser pour ces transports. Sopimus määrittelee sen soveltamisalan, kuljetusvälineiden luokittelun, tekniset vaatimukset ja testausmenetelmät sekä sopimuksen piiriin kuuluvien elintarvikkeiden korkeimmat sallitut kuljetuslämpöti- 9
lat. Erityisesti se on luotu pitkiä yhtäjaksoisia kuljetuksia varten. Koko Eurooppa, USA ja Venäjä ovat liittyneet sopimukseen. Tämän sopimuksen määräykset koskevat lähes kaikkien pakastettujen ja useimpien jäädytettyjen elintarvikkeiden kuljetuksia. Sopimuksen ulkopuolelle jäävät mm. suolatut, savustetut, kuivatut tai steriloidut liha- ja kalatuotteet sekä tuoreet hedelmät ja vihannekset. ATP-sopimukseen kuuluvien kuljetusten kuljetusvälineiden on täytettävä sopimuksen vaatimukset ja oltava ATP-luokiteltu ja jos määräyksiä ei noudateta, kuljetettavia elintarvikkeita ei voida käyttää sopimusmaan alueella. ATP-kuljetusvälineet luokitellaan korin eristyskyvyn, lämpötilansäätölaitteen toimintaperiaatteen ja kuormatilan lämpötilan mukaan. Yleisin luokka on FRC eli koneellisesti jäähdytetty raskaseristeinen luokan C-kuljetusväline. Tällainen kuljetusväline pystyy ylläpitämään kuormatilan lämpötilan +12:n ja -20 C: välillä ympäristön lämpötilan ollessa +30 C. Lisäksi lämpötilan seurantalaiteen tulee olla rekisteröintimaan viranomaisen hyväksymää tyyppiä. Suomessa hyväksynnän antaa Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). ATP-todistuksen myöntää kuljetusvälineen rekisteröintimaan viranomainen. Suomessa se on MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus). Todistus tai oikeaksi todistettu kopio on oltava kuljetuksen mukana. ATP-luokitellun kuljetusvälineen tunnusmerkkeinä ovat korin etuyläkulmiin kiinnitetyt luokitusmerkinnät, jotka ilmoittavat ATP-luokan ja luokituksen viimeisen voimassaolokuukauden ja vuoden. 10
TAULUKKO 2. ATP-sopimuksen mukaiset tuotteiden kuljetuslämpötilat kansainvälisissä kuljetuksissa (5) Tuote Tuotteen ylin sallittu lämpötila kuljetuksen aikana C Jäätelö -20 Jäähdytetty tai pakastettu kala, kalatuotteet, nilviäiset -18 ja äyriäiset sekä kaikki muut pakastetut elintarvikkeet Kaikki jäädytetyt elintarvikkeet (paitsi voi) -12 Voi -10 Raakamaito +6 Punainen liha ja suurriista (paitsi sisäelimet) +7 Lihatuotteet, pastöroitu maito, tuoreet meijerituotteet +6 tai pakkauksessa ja/tai kuljetusasiakirjoissa ilmoitettu lämpötila (jogurtti, piimä, kerma ja tuorejuustot), kypsennetyt elintarvikkeet (liha, kala, vihannekset), esikäsitellyt vihannekset ja vihannestuotteet ja muut kuin alla luetellut kalatuotteet Riista (paitsi suurriista), siipikarja ja jäniseläimet +4 Sisäelimet +3 Jauheliha Joko +2 tai pakkauksessa ja/tai kuljetusasiakirjoissa ilmoitettu lämpötila Tuoreet kalat, nilviäiset ja äyriäiset Jäittäminen tai sulavan jään lämpötila 1.4.2 CMR CMR (Convention Marchandise Routiers, Convention on the Contract for the International Carriage of Goods by Road) on yleissopimus tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta. Sopimus määrittää rahdinkuljettajan vastuut, rahtikirjan sisällön ja vaatimukset. Lisäksi sopimus sisältää lähettäjän ja vastaanottajan vastuut sekä korvausvelvollisuudet. CMR-rahtikirja tehdään aina kansainvälisissä kuljetuksissa. 11
1.4.3 Elintarvikelainsäädännön vaatimukset omavalvonnasta Euroopan unionin elintarvikelainsäädäntö edellyttää, että jokainen elintarvikealan toimija tunnistaa omaan yritystoimintaansa liittyvät elintarviketurvallisuusriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. Elintarvikeyrittäjiltä vaaditaan omavalvontasuunnitelmaa, jossa kuvataan toiminnan kriittiset pisteet ja niiden riskinhallintamenettelyt. Kuljetukset ja kuljetusvälineet ovat myös osa turvallisuusketjua. Kuljetusvälineet vaativat elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksynnän, mikäli toiminta on pelkästään elintarvikkeiden kuljetus tai säilyttäminen kuljetusajoneuvossa tai kontissa. Mikäli toiminta kokonaisuudessaan sisältyy jonkun muun toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymiseen (esim. kaupan omistamat jakeluautot), erillistä hyväksyntää ei tarvita. Kuljetusyrittäjän on kuitenkin varmistettava, sisältyykö hänen käyttämänsä kalusto toimeksiantavan yrityksen omavalvontasuunnitelmaan. (6) Elintarvikekuljetusten kuljetusvälineen hyväksymiseen vaikuttaa, missä maassa liikenteenharjoittajan kalusto on rekisteröity. Seuraava taulukko selventää, missä tapauksissa vientikuljetuksissa vaaditaan hyväksytty omavalvontasuunnitelma eli kuljetusvälineiden hyväksyntä. TAULUKKO 3. Vientikuljetusten omavalvontasuunnitelma ja sen hyväksyttäminen lähtöpisteen ja kuljetuksen suorittajan mukaan (5) Kuljetuksen lähtöpiste Tuotteet Kuljetuksen suorittaja Omavalvonta Kaupan tai teollisuuden varasto tai terminaali Kaikki elintarvikkeet Teollisuuden tai kaupan oma kuljetus Kuljetuskalustolla hyväksytty omavalvontasuunnitelma, joka sisältyy teollisuuden tai kaupan omaan omavalvontasuunnitelmaan. Kaupan tai teollisuuden Kaikki elintarvikkeet Kotimainen liikenteen- Hyväksytty omavalvon- varasto tai terminaali harjoittaja tasuunnitelma. Kaupan tai teollisuuden Kaikki elintarvikkeet Ulkomaille rekisteröity Ko. rekisteröintimaan varasto tai terminaali kalusto lainsäädännön mukainen hyväksyntä. 12
1.5 Vientiprosessi vaihe vaiheelta Suomesta Venäjälle Vientiprosessissa Suomesta Venäjälle on päätoimenpiteet Suomen lähtö- ja rajatullissa sekä Venäjän raja- ja määrätullissa. Seuraavassa on kuvattu viennin kulku toimenpiteiden ja asiakirjojen osalta tekstin ja kuvaajan avulla. KUVAAJA 1. Vientiprosessi Suomesta Venäjälle 13
1.5.1 Toimenpiteet Suomen lähtö- ja rajatullissa Vientiprosessi alkaa, kun viejäyritys asettaa tavaran vientimenettelyyn. Tavanomaista menettelyä käytettäessä tavara asetetaan vientimenettelyyn vienti/tulli-ilmoituksella (SAD-lomake). Liitteessä 1 on esitetty SAD-lomake. Sen lisäksi tarvitaan muita vientiasiakirjoja: kaupalliset asiakirjat, mahdolliset vientiluvat, muut tuotekohtaiset asiakirjat, kuljetusasiakirjat (rahtikirja CMR, tarvittaessa TIR Carnet). Viejäyritys (tavaran myyjä) vastaa yleensä pakkauslistan, kauppalaskun, alkuperätodistusten ja muiden todistusten tuottamisesta. Eläinlääkäri tekee tarvittaessa eläinlääkäritodistuksen. Usein huolitsija tekee kansainvälisen rahtikirjan CMR:n (kohta 1. kuvaajassa). Suomen lähtötullissa (vientitoimipaikassa, joka on yleensä viejäyrityksen lähin tullipiste) tulliviranomainen tutkii viennin edellytykset, hyväksyy tulli-ilmoituksen asiakirjoineen, tarkistaa tavaran ja luovuttaa sen vientimenettelyyn. Lastitila sinetöidään (TIR Carnet). Mikäli kuljetusliike käyttää tavaran passituksessa TIR Carnetia, se avataan lähtötullissa (kohta 2. kuvaajassa). Vientitoimipaikka säilyttää SAD-lomakkeen 1-lehden sekä palauttaa viejälle lomakkeen 3-lehden em. vastaanottomerkinnöin varustettuna (kohta 3. kuvaajassa). Jos passituksessa ei käytetä TIR Carnetia, on SAD -lomakkeen 3-lehden kuljettava tavaran mukana Suomen rajatulliin, jossa se poistumisleimataan. Kuljetusliikkeen on huolehdittava lomakkeen palauttamista viejäyritykselle (kohta 4. kuvaajassa). Kaikkien dokumenttien tulee olla kuljetusyrityksellä ja kuljettajalla rajanylitystä ja tullausta varten. Viejän itsensä on huolehdittava siitä, että vientitoimipaikan vastaanottoleimalla ja päiväyksellä varustettu SAD-lomakkeen 3-lehti toimitetaan tavaran mukana vientitoimipaikalta poistumispaikalle. Suomen puolella tulli- ja rajatarkastus tehdään keskitetysti yhdessä rakennuksessa (kohta 5. kuvaajassa). Rahti voidaan tarvittaessa läpivalaista. Suomen rajatullissa tarkistetaan vientiasiakirjat (kaupalliset ja kuljetusasiakirjat, erityisesti pakkauslista ja kauppalasku), mahdollinen TIR Carnet ja SAD -lomakkeen sivu 3, joka myös leimataan. Passintarkastuksessa tarkastetaan henkilöiden passit ja viisumit. Kuljetusajoneuvot myös punnitaan. Tavaran kuljetus voi jatkua tämän jälkeen Venäjän rajatulliin. 14
1.5.2 Toimenpiteet Venäjän raja- ja määränpäätullissa Venäjän puolella rajalla tarkastukset ja asiakirjojen käsittely ovat jakautuneet useaan eri palvelukohteeseen (rakennukseen), joissa voi olla myös useampia palvelupisteitä. Palvelupisteet ja toiminnot Venäjän rajatullissa ovat (kohta 6. kuvaajassa) Ilmoittautumispiste: Venäjän raja-aseman ilmoittautumispisteessä saadaan erillinen lappu, johon on merkitty tietoja ajoneuvosta ja henkilöiden lukumäärä. Tämä lappu toimii tämän jälkeen tarkistuspaperina, ja se esitetään kaikissa muissa palvelupisteissä (kohta 7. kuvaajassa). Passintarkastus: Raja-aseman passintarkastuksessa tarkastetaan passi, viisumi ja leimataan tarkastuslappu (kohta 8. kuvaajassa). Punnitus: Ajoneuvot punnitaan akseleittain. Jos painot ylittyvät, on oltava erikoiskuljetuslupa Venäjälle (kohta 9. kuvaajassa). Tullitoimisto/RTI: Raja-aseman tullitoimiston (RTI, Russian Transport Inspection Authority) palvelupisteessä esitetään käytännössä kaikki asiakirjat: henkilökohtaiset paperit (passi, viisumi ja ajokortti), ajoneuvokohtaiset asiakirjat (rekisteriotteet, ADR-todistukset, erikoiskuljetusluvat, matkalupa ja piirturikiekko) sekä tavaraan kohdistuvat asiakirjat (CRM, kauppalasku, pakkauslista, TIR Carnet). Palvelupisteessä leimataan matkalupa, mahdollinen erikoiskuljetuslupa, piirturikiekko, vaakalappu ja tarkastuslappu (kohta 10. kuvaajassa). Tullitoimisto/eläinlääkäri: Eläinlääkäri tarkistaa valvonnan alaiset tuotteet kuten elintarvikkeet ja leimaa eläinlääkäritodistukset (kohta 10. kuvaajassa). Tullitoimisto/deklaraatio: Tullin toiminnan ja tarkastuksen nopeuttamiseksi on tietyissä tapauksissa aiheellista teettää erillinen deklaraatio. Jos tuotenimikkeitä (tullikoodeja) on paljon, kestää tämä vaihe usein jopa tunteja. Deklaraation teon yhteydessä osa tuotetiedoista tallennetaan tullin järjestelmään sekä tehdään kuljetusasiakirja venäjäksi. Toiminta on maksullista palvelua ja sen tekee raja- 15
asemalla toimiva tullin omistama yritys. Palvelupisteessä tarvitaan matkalupa, alkuperätodistukset, sertifikaatit, eläinlääkäritodistukset, muut mahdolliset todistukset, pakkauslista, kauppalasku, TIR Carnet ja CMR. Deklaraatiovaiheessa tallennetaan tietoja tullin järjestelmään ja tulostetaan venäjänkielinen kuljetusasiakirja (kohta 10. kuvaajassa). Tullitoimisto/tulliselvitys: Raja-aseman tullitoimistossa tullin palvelupisteessä tehdään varsinaiset tullin toimintaan liittyvät toimet. Itse tullaus tehdään määrätullissa, mutta tässä vaiheessa tehdään rajatarkastus, tallennetaan tietoja tullin järjestelmään (mm. arvio määrätulliin saapumisajasta ja tuotetietoja) sekä tarkastetaan tuotetietoja. Palvelupisteessä tarvitaan matkalupa (leimataan) sekä tuote- ja kuljetusasiakirjat, jotka myös leimataan. Tarvittavat muut asiakirjat ovat alkuperätodistukset, sertifikaatit, eläinlääkäritodistukset, muut mahdolliset todistukset, pakkauslista, kauppalasku, TIR Carnet, CMR tarkastuslappu ja vaakalappu (kohta 10. kuvaajassa). Tullin tarkastuspiste (kuormatilan sinetöinti): Tullin tarkastuspisteessä tarkastetaan sinetit ja asennetaan uudet sinetit. Tässä vaiheessa voidaan myös aukaista kuormatila ja tarkistaa tavaroiden ja asiakirjojen yhtäläisyys. Palvelupisteessä tarvitaan TIR Carnet, CMR, tarkastuslappu ja vaakalappu. Tarkastuslappu leimataan ja vaakalappu otetaan pois (kohta 10. kuvaajassa). Lopputarkastuspiste: Lopputarkastuspisteessä tarkistetaan tarkastuslapusta, että kaikissa palvelupisteissä on käyty. Lappu otetaan pois ja auto jatkaa matkaa Venäjällä (kohta 11. kuvaajassa). Tullaus Venäjällä tehdään ennalta määrätyssä tullitoimipaikassa eli määrätullissa (kohta 12. kuvaajassa). Tullitoimipaikkaan on saavuttava määrättyyn aikaan mennessä. Tyypillistä tullaukselle on, että asiakirjoja tarkastetaan useaan kertaan ja monella eri osastolla. Asiamiehenä toimii yleensä erillinen tullausagentti eli tullibrokeri. Kuljettaja antaa asiakirjat pääasiassa agentille ja jää odottamaan valmiita papereita ja kuorman purkauslupaa. Tullauksen kesto vaihtelee suuresti, ja siihen vaikuttavat mm. tuotetyyppi ja agentin tehokkuus. Suuret agenttiliikkeet voivat järjestää tullauksen nopeasti. 16
Pienillä agenttiliikkeillä tullauksen järjestäminen kestää yleensä melko kauan. Tavaran vastaanottaja ei käytännössä järjestä tavaraerän tullausta itse. Tullauksen päätyttyä kuljettaja saa TIR Carnet:in ja CMR:n leimattuna takaisin. (7, 8) 17
2 MAANTEITSE TAPAHTUVAT ELINTARVIKKEIDEN KYLMÄKULJETUKSET SUOMESTA PIETARIIN Eri kuljetusmuodot Venäjälle suuntautuvassa viennissä ovat maatiekuljetukset, rautatiekuljetukset sekä merikuljetukset. Elintarvikekuljetusten osalta maantierahti on yleisin kuljetusmuoto. Rekkakuljetuksia puoltavat nopeus ja joustavuus sekä tullaustekniset kysymykset. Maantieliikenteen vilkkain reitti Pietariin kulkee Vaalimaan kautta. (11) Suomesta Venäjälle suuntautuvista maatiekuljetuksista yli 90 % on venäläisten hallussa ja vajaa 10 % suomalaisyritysten. Syynä tähän ovat olleet mm. erilaiset kustannuskysymykset. (9) 2.1 Elintarvikekuljetuksen suunnittelu Lämpötilahallittavat kuljetukset Venäjälle tehdään pääasiassa autokuljetuksina. Kylmäketjun toimivuus edellyttää ketjun toimijoiden kiinteää ja hyvää yhteistyötä. Kuljetuksen kannalta kriittisiä vaiheita ovat kuljetettavan tavaran vastaanotto kuormattavaksi, kuormaus, varsinainen kuljetus sekä siirto varastoon tai vastaanottajan haltuun. Kansainvälisessä terminologiassa lämpötilasäädeltyjä kuljetuksia kutsutaan pilaantuvien elintarvikkeiden kuljetuksiksi: Transport of perishable foodstuffs. (5) Kuljetuskaluston vaatimukseen vaikuttavat tuotteet ja lainsäädäntö. Suomessa elintarvikelainsäädäntö asettaa eri tuoteryhmien kuljetuksille sekä lämpötilaa että kalustoa koskevia vaatimuksia. Erityisesti eläimistä saataville ja helposti pilaantuville elintarvikkeille asetetaan sekä lämpötila- että kuljetuskalustovaatimuksia. Yleisesti ottaen kaikissa elintarvikekuljetuksissa on käytettävä sellaista kalustoa, joka on hyväksytty ja soveltuu elintarvikekäyttöön. Elintarvikkeiden kotimaisia kuljetuksia ja kalustoa ohjaa elintarvikelainsäädäntö. Päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden keskinäiset sopimukset kuljetuksista pohjautuvat lakisääteisiin vaatimuksiin. Kuljetusosapuolet voivat sopia, että kotimaisissa kuljetuksissa noudatetaan ATP-sopimusta. ATP-sopimus käsittää helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa. 18
Kuljetettaessa kansainvälisissä kuljetuksissa jäädytettyjä, pakastettuja tai helposti pilaantuvia elintarvikkeita on kaluston ja tuotteiden kuljetuslämpötilojen oltava ATPsopimuksen mukaisia. Väärät lämpötilat ovat suurin syy tuotteiden pilaantumiseen ja ruokamyrkytyksiä aiheuttavien mikrobien kasvuun. Siksi lämpötila on kaikkien tärkein tekijä lämpötilasäädellyissä kuljetuksissa. Elintarvikekuljetuksen toimintovaiheet ja niissä noudatettavat käytännöt 1. Kuormaus Kuormausta koskevat säännökset koskevat kuljettajaa ja muita kuormauksesta vastuussa olevia. Sekä kotimaisessa että kansainvälisessä kuljetuksessa kuljetussopimus on vahvistettava rahtikirjalla. Kansainvälisessä kuljetuksessa rahtikirja on tehtävä kolmena kappaleena, jotka lähettäjä ja rahdinkuljettaja allekirjoittavat. Ensimmäinen kappale annetaan lähettäjälle (lähettäjän kappale), toinen seuraa tavaraa (vastaanottajan kappale), ja kolmannen kappaleen pitää rahdinkuljettaja. Kotimaisessa kuljetuksessa rahtikirja on rahdinkuljettajan tai lähettäjän vaatimuksesta tehtävä useana kappaleena. Rahtikirjan allekirjoittaa rahdinkuljettaja. 2. Lämpötilan hallinta kuljetuksen aikana Pakastekuljetuksissa ja yli kaksi tuntia kestävissä helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kuljetuksissa on laissa velvoite rekisteröidä kuljetuksen aikaista lämpötilaa. Muissakin tapauksissa on syytä valvoa kuljetuksen aikana olosuhteiden pysyvyyttä/stabilisuutta. 3. Tuotteiden luovutus vastaanottopaikkaan Yleissopimuksessa tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta (CMR) on säädökset tuotteiden luovutuksesta vastaanottajalle. Tavaran saapuessa määräpaikkaansa vastaanottajalla on oikeus vaatia, että rahdinkuljettaja luovuttaa kuittia vastaan tavaran sekä rahtikirjan vastaanottajan kappaleen (kansainvälisissä kuljetuksissa). 19