21-vuotisjuhlalehti jouluna 2009

21-vuotisjuhlalehti jouluna 2009

VUODEN 2009 KUVIA

JOULU ON TAAS ja on aika pistää kulunut vuosi muistojen arkistoon. Monta mukavaa asiaa on taas vuoden mittaan saatu kokea. Tähän lehteen on koottu poimintoja päiväkotimme albumeista viimeisten 10 vuoden ajalta, muutamia kiinnostavia artikkeleita eri lehdistä sekä viime vuodenvaihteessa henkilökunnalta koottuja ajatusleikkejä. Juhlajulkaisun oli alun perin määrä ilmestyä joulukuussa 2008, Helapuiston päiväkodin 20- vuotis- ja Pääskysen päiväkodin 1- vuotisjuhlajulkaisuna. Arjen kiireet kuitenkin ohittivat lehden tekemisen. Mutta kuten isommissakin yrityksissä - myös meillä - vuosikronikka ilmestyy jälkikäteen. Vuosi 2009 on ollut monella tapaa tapahtumarikas vuosi. Oman yksikkömme tasolla suuria muutoksia ovat olleet perhepäivähoidon ohjauksen siirtyminen meiltä Kyyhkysen päiväkodin alaisuuteen sekä Helapuiston laitossiivouksen siirtyminen päivähoidolta Tampereen Aterialle. Iso muutos oli myös Pääskysen päiväkodin muuttuminen esikouluksi. Aluetasolla muutosta toi aluejohtaja Anne Liimolan valinta Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtajaksi. Syyskuun alussa saimme uudeksi aluejohtajaksemme Katri Palin in. Hän siirtyi tehtävään Eteläiseltä alueelta. Kesälomilta palaavia päiväkoteja odotti H1N1- uhka. Sikainfluenssa oli ihan ovella. Päivähoidossa varauduttiin pahimpaan, mutta ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että olemme päässeet aika vähällä. Vain yksi testillä todettu sikainfluenssatapaus sekä jonkin verran normiflunssaa niin lapsilla kuin henkilökunnallakin. Toivotaan, että se oli tässä. loma-ajat) tarkalla suunnittelulla saatavilla säästöillä pyritään turvaamaan resursseja normaalitoiminnan ajalle. Nyt on kiitoksen aika. Ensinnäkin kiitos teille, vanhemmat, yhteistyöstä. On ollut ilo kulkea rinnallanne kanssakasvattajina. Nähdä lasten kasvavan, oppivan uusia asioita, saavan kavereita, voittavan haasteita kiitos, että luotatte meille lapsenne. Kiitos myös kärsivällisyydestänne kysellessämme lomaaikojen hoidontarpeita. Kiitos päivähoidon johdolle pyrkimyksestä turvata resurssit toiminnallemme sekä myös kaikille yhteistyökumppaneille: kiertävälle erityislastentarhanopettajalle Marianne Henrikssonille ja hänen edeltäjälleen Ritva Paularanta-Kokkoselle sekä terveydenhoitaja Pirkko Laineelle. Kiitos Etelä-Hervannan koululle ja MLL:n Eskarista Ekalle-hankkeelle. Kiitos myös kaikille yrityksille sekä yksityisille lahjoittajille keväisen Helabaloon onnistumisesta. Lopuksi kiitokset meidän omalle Helapuisto- Pääskysen päiväkodin ammattitaitoiselle henkilökunnalle upeasta työstä. Näin lasten oikeuksien juhlavuonna erityisesti pitää mainita se, että lapsilla on oikeus jaksaviin, innostuneisiin aikuisiin. Te olette juuri niitä. Tampereella joulukuun 6. 2009 Päivi Mäkinen päiväkodinjohtaja Maailman laajuisen lama vaikutus alkoi tuntua vuoden alkupuoliskolla myös päivähoidossa. Työttömyys kosketti vanhempia ja sitä kautta päiväkotiamme lasten hoidon laajuuksien jatkuvana aaltoliikkeenä. Kiristyvästä budjetista huolimatta perheitä on pystytty palvelemaan lähes normaalisti, mutta se on vaatinut meidän kaikkien panosta. Yleisten loma-aikojen (kesäkuukaudet sekä koulujen

1988 1989 1990 1991 1992 1993 4.1.1988 aloitti henkilökunta ja 18.1.1988 lapset. Päivänpesässä ja Metsämökissä tarjottiin kp-hoitoa 1-2-vuotiaille ja Tenavatuvassa 3-6 vuotiaille. Puuhapirtti oli osapäiväosasto ja Tarinatalo (myöhemmin Tuulentupa) oli koululaisosasto. 5.1.1988 vierailivat ensimmäiset varkaat. Myös pihan hajoittaminen alkoi heti. Röyhkein ilkiteko tapahtui ensimmäisen vuoden toukokuussa, kun kesken iltapäivän Päivänpesän välipalakärryltä varastettiin kokonainen kiisselikulho. Kun lumet sulivat, puinen 6- kulmaisilla pyörillä varustettu leikkiauto löytyi aamuisin kävelytietä alas ajettuna. 1989 perustettiin Helapuistoon Tampereen ensimmäisille vietnamilaislapsille oma osasto. Aluksi pakolaisten vastaanottotoiminta keskittyi Hervantaan. 1990 avattiin vanhuksille Venlantuvan korttelikerho, jonka ateriat valmistettiin Helapuiston keittiössä. Venlantuvasta tuli meille läheinen yhteistyökumppani, jossa käytiin esiintymässä säännöllisesti. Tänä vuonna koululaisten aamupäivähoito siirtyi hallinnollisesti pois päivähoidolta ja loppui siis meiltäkin. 1991 tuli lama ja säästöohjelma, joka toi päiväkoteihin prosenttipaikat. 1992 lama syvenee ja määrärahat pienennevät. Kuusamalan ja Tiaisen päiväkodit lopetetaan. Vuoden lopussa Päivi saa ohjattavakseen 4 perhepäivähoitajaa, jotka pian ovat tiivis osa Helapuiston kokonaisuutta. Pihan kanssa on jatkuvaa ongelmaa. 1993 lama on syvimmillään. Varpusen, Pallopuiston koululaisten, Tarjanteen ja Marjakallion päiväkodit lopetetaan Leivosen päiväkoti laitetaan kellumaan ja Pelipuiston koululaisten pk uinumaan, Jäljelle jäävistä lopetetaan osastoja. Työttömien vanhempien lapset menettivät kokopäiväpaikkansa, mutta Helapuisto vastasi siihen perustamalla op-kp-ikäryhmät. Siivouksesta tingittiin ja jokaiselle työntekijälle tuli 10 minuutin siivousvelvoite. Kottaraisen päiväkodin keittiö lopetettiin ja Helapuistosta tehtiin sinnekin ruoka. 1994 1995 1996 1997 1994 saatiin ensimmäinen tietokonepääte, joka toi tullessaan uuden viestinnän kanavan - sähköpostin. Päiväkodinjohtajat alkoivat itse tallentaa hoitopaikkaja maksupäätöksiä myös päiväkirjat tallennettiin päiväkodissa. Esiopetus nosti päätään ja ensimmäinen opettajamme suoritti esi- ja alkuopetuksen 15 ov. Yhteistyötä Myllyvuoren koulun kanssa tiivistettiin. 1995 tuotteistettiin eli laskettiin hintaa päivähoidolle. Jokainen työntekijä kirjasi kaikki päivän työvaiheensa minuutilleen: paljonko piti lapsia sylissä, pesi kurahousuja, syötti, opetti, siivosi, kävi kahvilla jne. Virastolla laskettiin paljonko maksaa minkäkin ammattiryhmän suorittamat työn vaiheet. Ja jokainen päiväkoti sai lopuksi oman graafisen kakkunsa rahan jakautumisesta. Laatu alkoi myös kiinnostaa ja perutettiin alueellisia laatutyöryhmiä. Atop-mittaus poisti Helapuistosta toisen laitossiivoojan. 1996 astui voimaan laki lasten päivähoidosta, joka takasi kaikille lapsille oikeuden päivähoitoon. 11.6.1996 jätettiin hammasharjat ja siirryttiin purukumiin. Helapuistossa otettiin käyttöön aktiivisen oppimisen metodi. 1997 Helmikuussa Kaakon alueelle tuli oma aluetoimisto Sparin yläkertaan. Maaliskuussa Helapuistossa oli kolme puhelinta. Tietotekniikka varhaiskasvatuksessa seminaareja järjestettiin. Kaakolle tuli oma logo. Varpunen avattiin uudestaan. Syksyllä alettiin tehdä lapsille kasvunkansioita eli portfolioita. Päiväkodille ostettiin ensimmäinen kamera ja korvakuumemittari. Lapsille pidettiin balettia eri maksusta.

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1998 elintarvikemäärärahoihin saatiin 10 p/lapsi purukumeja varten. Kangaspyyhkeiden käyttö kiellettiin hygieniasyistä. Kahta puhelinta alettiin pitää ulkona iltavuorossa. Ibi aloitti syksyllä enkkukerhoa. Yhden siniseksi maalatun seinän jälkeen päätettiin, että seinät maalataan jatkossa aina valkoisella maalilla. 1999 elokuussa avataan Metsäniityn ja Hallilan päiväkodit. Yleisönosastoilla keskusteltiin päiväkotien aukioloajoista. Etelä-Hervannan koulu ja Myllyvuoren koulu yhdistyivät. Vuoden viimeisenä päivänä vietettiin Milleniun-juhlia Helapuiston salissa. 2000 tuli Soten organisaatiomuutos alueellisuus poistui, päivähoidon johtajaksi tuli Seija Pettersson ja johtavaksi kasvatustoiminnanohjaajaksi Leena Viitasaari. Eteläinen ja Kaakon alue yhdistyvät ja Hervannan toimisto lakkaa. kesäkuussa lakkautettiin Marjakallio ja Keinupuiston päiväkodit. Itätuuli ja Kukkapelto avattiin elokuussa. Elokuussa alkoi Tampereella maksuton esiopetus (700 tuntia lukukaudessa). 2001 Peipposen päiväkoti lopetettiin. Villilä ja Nahkatehdas avattiin. Otettiin käyttöön käsienpesu-käytäntö päiväkotiin tullessa. Toukokuussa poltettiin keittiön jäteastia. Eteläistä aluetta alkoi johtaa Leena Lehtonen 1.6. alkaen. Helapuiston viikkopalavereita alettiin elokuun alusta alkaen pitää toimiston neuvotteluhuoneessa kahvihuoneen sijasta. 2002 Siirryttiin euroon. Saatiin iso akvaario lahjoituksena. Johtajien koneet muuttuivat mikroiksi. Joulukuussa saatiin henkilökunnalle ensimmäinen verkkokone, jossa oli oma skanneri-tulostin. Effica-järjestelmä otettiin käyttöön. Pulut olivat riesana sisäpihan puolella. 2003 Päivähoidon strategia Hei tuut sä leikkiin mun kanssa julkaistaan. Hygieniapassi alettiin vaatia kaikilta elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevilta. Helapuistossa taisteltiin päiväkotiruuan puolesta (www.kummaaruokaa.com). Pidettiin varjovaalit paras vuodenaika. Päivähoidon työntekijöiltä alettiin vaatia rikosrekisteriotteen esittämistä. Suljettiin Kottaraisen, Satoramin ja Marian päiväkodit. Syksyllä puhuttiin subjektiivisen päivähoitooikeuden rajoittamisesta kotona olevien vanhempien lapsilta, mutta se jäi siihen. S2- opetussuunnitelma julkistettiin. Kierrätysastiat lanseerattiin osastoille. Syksyllä otettiin ensi tuntumaa Digitaaliseen kasvunkansioon. Marraskuun alusta virkasuhteita alettiin muuttaa toimiksi. Vanhempien tuomat elintarvikkeet kiellettiin. 2004 Kesällä puhuttiin pikku-antonin karkaamisesta. Pihailkivalta yltyy. Henkilökunta alkoi saada henkilökohtaisia sähköpostiosoitteita. Puhuttiin kaupunkistrategiasta ja päivähoidon tuotteista. 2005 Ruokapalvelut siirtyivät Tampereen Aterialle. Leena Viitasaaresta päivähoidon johtaja. Lanseerattiin päivähoitoon ydinprosessit: asiakkuuden syntyminen ja varhaiskasvatus. Elokuun alusta alkoi päivähoidossa pilottina tilaaja-tuottaja-malli. Piharemontti valmistui loppuvuodesta. Päivähoitomaksun perusteena olevien tulojen lasku siirtyi tilaajalle. Vuoden 2005 lopussa jokaisella osastolla oli oma digitaalinen kamera. 2006 päiväkoti täyttää 18 vuotta on siis täysi-ikäinen. Saatiin kännykät joka osastolle. Kirjastoauto Muumi alkoi pysähtyä Helan kohdalla. Päivähoitohaku siirtyi nettiin WEBjärjestelmän kautta. 2007 Tampereen Aterian uusi keittäjä Kyllikki Merinen aloitti Helapuiston keittiössä. Helapuiston kiinteistö siirtyi Tampereen Palvelukiinteistölle ja sisätilojen huolto HH-kiinteistöpalveluilta ISS ille. Ulkotilat jäivät vielä HH:lle. Iso akvaario myytiin. Elokuun alusta saatiin Etelä-Hervannan tiimiin ensimmäinen VIP-lastenhoitaja. Salin lattia kunnostettiin. Kahvihuoneeseen ostettiin Muumimukit. Huoltajien sähköpostiosoitteet Effica-järjestelmään. Verkkopalkka ja sähköinen tilinauha olivat upouusi aluevaltaus. Ostoskoriostaminen alkoi.

2008 2009 7.1.2008 avattiin Helapuiston satelliitti Pääskynen Atomikatu 5:en. Päivähoitomaksuihin lisättiin mahdollisuus 2 kuukauden maksuttomuuteen kesällä. Pääskysen eteisiin otettiin vaihtomatot. Tampereen kaupungin sisäisen intran, Looran, käyttöön tuli etäkäyttömahdollisuus. Lääkehoidon suunnitelma otettiin käyttöön. Syksyllä ensimmäiset poistumisharjoitukset kummassakin yksikössä. Pääskysen ilmanvaihto on koko vuoden ongelma. 2010 2009 laitossiivous siirtyi Tampereen Aterialle ja mopa-henkilöt alkoivat pitää huolta Helapuiston päiväkodin siisteydestä. Hervannan alueen perhepäivähoidon ohjaus siirtyi Kyyhkysen päiväkotiin, mutta kumppanuus jatkuu perhepäivähoitaja Pirkko Hömmön kanssa. Toukokuussa Helapuisto-Pääskysen henkilökuntaopas palkittiin Tampereen kaupungin kehittäjäpalkinnolla. Kesällä muutettiin pikkukeittiö henkilökunnan työhuoneeksi. Lamaa vaikutus alkoi tuntua niin määrärahojen tiukentumisena kuin hoidonlaajuuksien pienenemisenä. ja tästä jatketaan.

Henkilökuntakuvia vuosilta 1988-2009

Puuhapirtin 4-vuotiaitten isänpäiväajatuksia v. 1998

Tuulentuvan 5-v lasten ajatuksia isästä v. 2008 MUN ISÄ AINA SOITTAA KITARAA. ISI ON KÄYNYT SOITTOTUNNEILLA. ISIN LEMPIKAPPALE ON IRON MAN. KUN MÄÄ HARJOITTELEN RUMPUJEN SOITTOA ROCK-BÄNDIÄ VARTEN, NIIN JOSKUS SE PELAA SITÄ ROCK-BÄNDIÄ KANS. JOSKUS ISI KÄY LENKILLÄ. ITSE TEHTY RUOKA ON ISIN LEMPITUOKAA. ISI ON IHAN OK. ISIN KANSSA PELATAAN JÄÄKIEKKOPELIÄ. ISÄN KANSSA RAKENNETAAN ISOA MÖKKIÄ. ISIN KANSSA OLEN HARJOITELLUT PYÖRÄILYÄ. ISI ON IHAN KIVA. ISKÄ ON JOSKUS LEIKKINYT MUN KAA. ISKÄ ON JOSKUS PELANNUT MUN KAA YHTÄ PELIÄ (AFRIKAN TÄHTEÄ). ISKÄ ON KALJU. ISKÄ ON KIVA. ISI PELLEILEE MULLE, ETTÄ MÄÄ VOISIN NAURAA. ISI ON HAUSKA. ISI TEKEE TÖITÄ. ISI LUKEE MULLE SATUA VAAN. ISÄ ON KIVA. ISI VIE MINUT PÄIVÄKOTIIN. ISI VIE MINUT PORIIN. ISI VIE MINUT SÄRKÄNNIEMEEN. ISI VIE MINUT PUUHAMAAHAN. MUN ISILLÄ ON VÄHÄN NIINKUN LYHYT TUKKA. MUN ISILLÄ ON VIOLETTI PAITA. ISIN KANSSA LEIKITÄÄN STAR WARS -LEIKKIÄ JA TYYNYSOTAA JA VÄHÄN PAINIAKIN. ISI ON MUSTA YLPEE. ISI ON KIVA. ISI TEKEE TYÖKSEEN PUHELIMIA. ISILLÄ ON PIKKUISEN PISAROITA (PARTAA). ISI ON HAUSKA. ISILLÄ EI OLE HIUKSIA, PIKKUISEN VAAN. MÄ TYKKÄÄN SEN KAA PELATA. ISI ON IHANA. TYKKÄÄN TOSI PALJON. OLLAAN VAA SISÄLLÄ. LUETAAN, TEHDÄÄN PUUTÖITÄ. ISKÄ HALUAA MUN KANSSA JOSKUS PUISTOON. ISKÄ HALUAA TEHDÄ MUN KAA HYVIÄ TÖITÄ. ISKÄ TEKEE TÖITÄ TIETOKONEELLA. ISILLÄ ON TUMMANRUSKEA TUKKA. JOSKUS ME VOIDAAN LEIKKIÄ. ISIN KANSSA LEIKITÄÄN PIILOSTA. LEIKITÄÄN SISÄLLÄ HIPPAA. ISI TYKKÄÄ SALAATISTA, PERUNASTA JA MAKKARASTA. ISILLÄ ON MUSTA TUKKA. ISIN KANSSA LUETAAN, ASKARRELLAAN. ISI NUKKUU LIIKAA. ISI TEKEE TÖITÄ. ISI VIE MEITÄ JOSKUS MOPOKERHOON. ISI VIE VANHAINKOTIIN. LEIKIN JA KEINUN ISIN KANSSA. ME PUHUTAAN URDUA, KOSKA ME OLLAAN PAKISTANILAISIA. ISILLÄ ON MUSTAT HIUKSET. SILLÄ ON RUSKEET HIUKSET. MÄ PELAAN ISIN KANSSA MUISTIPELIÄ JA JOITAKIN MUITA PELEJÄ JA PALAPELEJÄ. SILLÄ ON AIKA PALJON VAATTEITA. ISILLÄ ON TOSI PALJON KENKIÄ. ISKÄ ON LEMPEÄ. ISKÄSTÄ ON KIVAA LEIKKIÄ KOTONA. SITTEN MÄ AINA SANON ISKÄLLE HYVÄÄ YÖTÄ ON KIVA SANOA. MUSTA ON KIVAA PUHUA ISIN KANSSA. MUSTA ON KIVAA MENNÄ ISIN KANSSA SUIHKUUN. ISI KATSOO TELKKARIA JA TIETOKONETTA. ISI JUO KAHVIA JA TYKKÄÄ SYÖDÄ MUSTIA OLIIVEJA. ISILLÄ ON PYÖREÄ PÄÄ JA PEHMEÄ MASU. ISI ON KIVA JA MAAILMAN PARAS ISI. MINUN ISKÄ LEIKII JA KEINUTTELEE MEIDÄT. ISI KATSELEE ÄIDIN KANSSA TELEVISIOTA. ISI TYKKÄÄ HYVÄSTÄ RUUASTA. ISI OSAA TEHDÄ LENTOKONEITA MEILLE. ISI AJAA AUTOA. ISI MENEE NUKKUMAAN JA SITTEN HERÄÄ JA SITTEN MENEE TÖIHIN. SEN NAAMA ON PYÖREÄ JA KÄDET ON ISOT. LEIKIN ISÄN KANS AUTOILLA. PALOKUNTALEIKKIÄ LEIKITÄÄN MYÖS (MULLA ON PALOKUNTAVERMEET). TAISTELLAAN ISKÄN KANS MIEKOILLA JA PYSSYILLÄ. PYYDYSTELLÄÄN PERHOSIA, ETTÄ NÄHDÄÄN, MINKÄ VÄRISIÄ NE ON. MULLA ON PERHOSKOKOELMA. MÄ AINA ISIN KANS PELAILEN AFRIKAN TÄHTEÄ, KUKKO KIEKUUTA. KATON ISIN KANS VIDEOITA, SALAMAA. ISI ON KIVA. ISILLÄ ON MUSTA TUKKA. MÄ ROIKUN YLEENSÄ MEIDÄN RAPPUSISSA ISIN KANSSA. VÄLILLÄ HAETAAN PUITA TAKKAAN ULKOA. JOSKUS ISI KUTITTAA MUA. VÄLILLÄ ISKÄ SOITTAA MUA TÄSTÄ MAHASTA KITARAA. ISILLÄ ON SILMÄLASIT.

VARJOVAALIT 2003 Maaliskuussa 2003 oli eduskuntavaalit. Vaalihuuma tarttui päiväkotiinkin ja päätettiin pitää varjovaalit. Vaaleissa äänestettiin suosituimmasta vuoden ajasta. Kesä voitti ylivoimaisesti. Kesä etuna mainittiin muun muassa uiminen ja hiekkakakkujen teko. Vaalivalvojaisissa hurrattiin kesälle, laulettiin kesää ylistäviä lauluja sekä kipattiin limsamaljat.

2004

v. 2004 vieraili päiväkodissa Miljan 3 v. pupu loikki varomattomasti ja loukkasi korvansa Karrin 3 v. nallella sattuu tassuun ihan kamalasti Sannin 6 v. nalle on loukannut jalkansa Tiian 4v. pupun vatsaan koskee

Maaliskuu 2004 Savipajan tuotoksia vuodelta 2004

Marraskuu 2004

KÄYTÄVÄN UUSI ILME maaliskuu 2005

Marraskuu 2005 Birgitta Wahlberg HYVÄ TOIMITTAJA: Meillä on n. 100 lasta (luku hieman vaihtelee) 0-7 vuotiaita. Talo on ollut toiminnassa kohta 20 vuotta. Heti ensimmäisen vuoden aikana tuhottiin suurin osa silloisista kiipeily- yms. Telineistä pihamaalla. Siitä lähtien olemme tuulleet toimeen reippaalla asenteella ja jotenkin tilanteeseen alistuen tietäen, että on päiväkoteja, joissa asiat ovat vieläkin huonommin. Kuitenkin viime aikoina olemme kiinnittäneet asiaan yhä enemmän huomiota. Sinä yhteiskunnallisten kriisien tulkki, lehtialan ammattilainen ja heikkojen puolestapuhuja: nyt tarvitsemme sinua enemmän kuin koskaan. Artikkeli, jonka soisimme sinun kirjoittavan seuraavasta niin polttavasta aiheesta, ei ehkä tuo sinulle Pulitzer-palkintoa tai edes sulkaa hattuusi. Se saattaa kuitenkin tuoda sinulle elinikäisen mielenrauhan, kun tietoisuutesi kasvaa siitä, että käsiteltävä asia on valtakunnallinen ongelma ja että hyvä kirjoitus aiheesta saattaa poikia lumivyöryn tavoin ratkaisuehdotuksia suuren yleisön ja myös virkamiesten sekä päättäjien taholta. Suomessa on lukuisia päiväkoteja, joissa hoidetaan ja kasvatetaan lapsia. Kaikissa päiväkodeissa on sisä- ja ulkotilat erilaista toimintaa varten. Sisätiloissa pystymme luomaan ammattitaitoisen henkilökunnan avulla lapsille turvalliset puitteet toimia sekä huolehtimaan hygieniasta riittävän hyvin. Asia kuitenkin kääntyy täysin päälaelleen, kun puhutaan lasten ulkoilusta päiväkodin pihamaalla. TUOMME NYT ESILLE OMAN PÄIVÄKOTIMME ONGELMAN Vuosia jatkunut pihan sotkeminen tupakantumpeilla, lasinsiruilla, huumeneuloilla, ulosteilla (sekä ihmisten että eläinten), oksennuksella, moottoriöljyllä, tyhjillä hylsyillä, raketinpalasilla, muovipusseilla, teräaseilla, tölkeillä, syljellä ym on vain jatkunut ja jatkunut. Pihalla olevia keinuja ja jäljelle jääneitä telineitä käyttää nuoriso (iältään n. 10-18 v) joskus jopa niin, että keinussa seisoo ja niissä kiipeilee neljäkin aikuisen kokoista jengiläistä, jolloin painorajoitukset ylittyvät rankasti. Keinut ovat tarkoitettu lapsille, jolloin paino olisi max. 40-60 kg eikä n. 350 kg. Jotkut jopa vaivautuvat toistamiseen tulemaan päiväkotimme pihamaalle SAHAN KANSSA! Tämä tai nämä henkilöt sitten sahaavat keinujen tukipuita sekä pihalla kasvavia puita. Pihalla oleviin rakennuksiin kirjoitellaan erilaisia sotkuja ja joka paikka on tuhottu lähes täysin. Rahaa kului menneinä vuosina valtavasti. Lopulta, pitkän odottelun jälkeen, saimme YKSITYISALUE-kyltin. Sillä ei ole kuitenkaan ollut mitään vaikutusta vandalismiin. Nyt meillä on kuitenkin menossa iso piharemontti ja saamme uudet, ihanan kauniit hiekkalaatikot ja kiipeilytelineet pihallemme, uudet puhtaat hiekat... Tällä hetkellä remontti on jo loppusuoralla. Lapset odottavat työmään aitojen takana silmät loistaen ja intoa uhkuen, että uusi päiväkodin pihamaa avautuisi heille kaikkine hyvinensä... mutta niin odottaa myös nuoriso. He, joiden elämä on tuuliajolla, joista ei kukaan ota kasvatusvastuuta, joilla anarkistinen elämänfilosofia ja turhautuminen kaikista ja kaikesta on päällimmäisenä. Tämä ryhmä nuoria, joilta puutuvat turva ja rajat elämässä, muodostavat todellisen uhan lastemme turvallisuudelle. He, yhtä vähän kuin

vanhempansakaan, eivät joudu teoistaan vastuuseen (tai eivät halua ottaa sitä), joten näin ollen ongelma ei poistu ilman, että eri yhteiskunnalliset tahot puuttuvat todella asiaan konkreettisesti. Jos olisimme Yhdysvalloissa (esim Washington D.C:ssä) lasinsirujen kylväminen pienten lasten hiekkalaatikkoon katsottaisiin laissa tapon yritykseksi ja se johtaisi väistämättä koulukotiin, nuorisovankilaan tai aikuisten vankilaan mikäli kyseinen henkilö tavoitettaisiin itse teosta. Perusteena olisi, että jokainen yli 15-vuotias henkilö ymmärtää, että pienet lapset syövät hiekkaa ja lunta: niin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Tietty määrä bakteereja on hyvä saada, jotta lasten puolustusjärjestelmään kehittyisi vastustuskykyisiä kantoja, mutta siinäkin raja tulee vastaan ja se tulee aika pian. Meidän pihallamme lasten syömä hiekka ei ole toistaiseksi aiheuttanut isompia vaaratilanteita, kiitos valppaan henkilökunnan ja uutterien huoltomiesten. Lasia on kuitenkin saattanut vuosien varrella koteloitua lasten elimistöön (niin kuin lasilla on tapana) ja aiheuttaa vammoja tai jopa kuoleman kulkiessaan elimistössä elintärkeisiin kohtiin joskus tulevaisuudessa. Huumeneuloissa taas piilevät erilaiset vaarat, joista kaikista emme vielä ole tietoisiakaan. B-hepatiitti ja erilaiset neulojen mukanaan tuomat infektiot voivat olla kohtalokkaita pienille lapsille. Roskat, esim. muovipussit ja käytetyt kondomit, voivat aiheuttaa tukehtumisen ym. Listasta tulisi loputtoman pitkä, jos lueteltaisiin kaikki roskaamisesta aiheutuvat vaarat, joten jätetään asia tähän ja siirrytään seuraavaan ongelmaan. Koska päiväkodin piha toimii lasten leikkejä tukevana ja runsaita virikkeitä antavana ympäristönä (näin on tarkoitus), niin se on laissa määrättyä päivähoitoa ja kasvatusta antavan laitoksen yksi hyvinkin tärkeä toimintapaikka. Paitsi että lasten omaehtoisen leikin tavoite täyttyisi, pihan funktiona tulisi olla myös oppimisympäristönä erilaisille projekteille, kuten talvisin lumiveistoksille ja lintujen ruokkimiselle, kesäisin majoille ja kukkaistutuksille yms. sekä näiden projektien kautta oppimiselle. Kun seuraavana päivänä kaikki on käyty tuhoamassa joko polttamalla, rikkipotkimalla tms. on leikin ja tutkimisen jatkumo mahdoton toteuttaa. Juuri se kuitenkin antaisi lapselle niin paljon hänen kehittyessään hyväksi, sosiaaliseksi ja kauneutta arvostavaksi yksilöksi, ja sellaisiksihan me toivomme lasten tulevan. Lapset ovat jo niin katkeroituneita tästä, että rikkovat jo valmiiksi omat työnsä siinä vaiheessa, kun vanhemmat tulevat heitä hakemaan. Lapset ovat kuitenkin tulevaisuutemme ja he ovat, kuten vanhukset ja vammaiset, ne hiljaiset kärsijät yhteiskunnassamme. Heillä täytyy olla aikuinen puolestapuhuja, se on suorastaan jokaisen kansalaisvelvollisuus. Arvot on laitettava järjestykseen: meistä riippumattomista syistä ristiriita päiväkodin hyvien ja turvallisten sisätilojen ja piha-alueen välillä ei voi olla kuin yöllä ja päivällä! Haluamme hoitaa ja kasvattaa päiväkotilapsemme turvallisessa ympäristössä koko sen ajan, kun me olemme heistä vastuussa. Se on varmasti myös vanhempien tavoite. Haluamme ja toivomme koko sydämestämme, että kun lapset lähtevät aikanaan meiltä kouluun opintielle, he muistaisivat päiväkodin ulkoilut lämmöllä ja hauskana asiana. Niin hauskana, että kun he aikanaan ovat itse vanhempia ja kenties päättäjiä, he oivaltaisivat, kuinka hienoa on vaalia kauniita päiväkotien pihoja, jossa kaikki saisi olla rauhassa lasten leikkejä ja onnea varten, tuottaen iloa myös jälkipolville. AUTA SIIS MEITÄ NYT SÄILYTTÄMÄÄN TÄMÄ UUSI KAUNIS PIHA NIIN, ETTÄ SIITÄ OLISI ILOA SEURAAVAT 20 VUOTTA! ILMAN TOIMENPITEITÄ SE SAATTAA TAAS PARIN VIIKON KULUTTUA OLLA MUISTO VAIN!

Aamulehdessä 10.11.2005

Tammikuussa 2006 pidettiin PÄIVÄKOTIVAALIT Helapuiston päiväkodissa perjantaina 27. tammikuuta aamupäivällä pidetyissä presidentinvaaleissa istuva presidentti Tarja Halonen löi vastakilpailijansa Sauli Niinistön. Äänestykseen oikeutettuja 1-7 vuotiaita lapsia oli 80 ja henkilökuntaa 20. Äänestysprosentti oli 75 %. Yksi ääni hylättiin ja yksi äänestäjä kieltäytyi luovuttamasta äänestyskuponkiaan vaaliuurnaan. Yli kolmivuotiaat lapset olivat hyvin tietoisia meneillään olevasta presidentinvaalikampanjasta ja oma ehdokas oli valmiiksi valittuna. Alle kolmivuotiaiden omat tädit toimivat vaaliavustajina. PRESIDENTINVAALI TULOS 28 46 Loppuvuodesta 2006 jännitettiin Marrun perheessä suurta perhetapahtumaa

2008 Kasvatetaan onnistujia mukaillen Janne Viljamaan Anna lapsen onnistua -kirjaa Myytit ja uskomukset istutetaan meihin jo lapsina. Se, miten omat vanhempamme ja läheisemme ovat suhtautuneet meihin, heijastuu myöhemmin suhtautumisessa omiin lapsiimme ja ammattikasvattajilla suhtautumisessa hoidokkeihinsa. Olemme saattaneet elää lapsuutemme kannustavassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä tai arvostelevassa ja vähättelevässä ilmapiirissä. Läheisiltämme olemme oppineet miten suhtaudutaan uusiin tilanteisiin, miten paha olo puretaan, miten suhtaudutaan siihen, jos tekee jotain väärin. Olemme imeneet aikuisten puoli huolimattomasti tokaisemia lauseita: meidän suvussa ei oikein olla lukuihmisiä, mutta Keräsille sitä on siunaantunut tuota älyä tai kyllä tuosta meidän Maikista varmaan tulee taiteilija, kun se on niin temperamenttinen tai isäs on pärjännyt hyvin ilman matikkapäätäkin. Nämä läheisiltä imetyt kielteiset uskomukset, tarinat säilyvät mielessämme yllättävän sitkeästi ja niistä voi myöhemmällä iällä tulla onnistumisellemme esteitä. Kun elämässä pitäisi löytää uusi vaihde, vanhempien muistutukset palaavat mieleen ja rohkeus yrittää uutta pettää. Sopivissa tilanteissa niitä voi myös käyttää tekosyinä. Kun uskoo myyttiin, että taiteilijaluonteelle on sallittua vapaasti purkaa paha olonsa juuri siinä, missä se iskee, ei tarvitse edes hävetä sitä, että kiukuissaan samalla loukkaa kanssaihmisiään. Salli epäonnistuminen Kielteisesti ajatteleva ihminen näkee onnistumisen vahinkona tai poikkeuksena. Epäonnistumiset kuuluvat kuitenkin elämään. Ben Fuhrman in mukaan epäonnistumiset ovat onnistumisten laukaisualustoja. Jos ei yritä, ei tee virheitäkään, sanoo pessimisti.. Yrityksen ja onnistumisen yhteyden ymmärtäminen on kuitenkin lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Ratkaisukeskeisyyden isä Milton H. Erickson on sanonut Ihminen kyllä tietää ratkaisun, mutta hän ei tiedä, että tietää. Tässä lauseessa on aktiivisen oppimisen metodia tukeva kasvatuksen ja opetuksen lähtökohta. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta ymmärtämään, ajattelemaan. Aikuinen rohkaisee lasta kysymään ja ihmettelemään. Aikuinen luo lapselle mahdollisuuden onnistua. Ajattelemaan oppinut lapsi ottaa elämän haltuun. Vastoinkäymisiä kohdatessaan hän tarkastelee asioita myönteisesti ja etsii syitä myös muulta kuin itsestään. Avuttomaksi oppinut ihminen ajattelee, että näin minulle aina käy, olen syntynyt lahjattomaksi tai laiskaksi tai syrjityksi, eikä sille mitään voi. Ei ole sattumaa, että näyttelijöiden lapsista tulee usein näyttelijöitä tai muusikoiden lapsista muusikkoja, sillä persoonallisuudesta puolet muodostuu perimästä ja puolet ympäristöstä. Musiikillisesti lahjakas lapsi oppii laulujen melodiat helposti ja nauttii musiikista, matemaattisesti lahjakas oppii nopeasti lukumäärien ja numeroiden vastaavuudet ja kädentaidoissa vahva hallitsee kynän ja saksien käytön muita aikaisemmin. Mutta silti nämäkin lapset tarvitsevat harjoitusta, saadakseen kyvystään kaiken irti. Musiikissa lahjakkaasta ei tule soittajaa, ellei hänellä ole soitinta. Matemaattisen lapsen taidot eivät kehity, ellei hän saa haastavampia tehtäviä. Onnistuminen riippuu yrittämisestä. Kysymys ei ole tuurista tai vahingosta. Myös normaalilla älykkyydellä varustettu pääsee ponnistelemalla ja ahkerasti töitä tekemällä hyviin tuloksiin. Aikuinen voi opettaa lasta ottamaan vastuun omista tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Ja jos tulee tehtyä väärin, aikuinen voi viestittää lohdutusta ja epätäydellisyyden hyväksymistä: ei ole vaarallista epäonnistua, sinä olet arvokas ja hyvä ihminen. Aikuisen tehtävä on seurata lapsen kasvua ja kehitystä. Havainnoida ja keskustella lapsen itsensä kanssa oppimisen etenemisestä. Oikeilla kysymyksillä lapsi oppii itse arvioimaan suoritustaan, näkemään omat vahvuutensa. Sellainen ihminen, johon on lapsena luotettu ja joka on saanut aistia vanhempiensa hoivassa olevansa arvokas itsensä kaltaisena, puutteineen, virheineen ja keskeneräisyyksineen, ei ole aikuisena yleensä liian ankara itselleen ja kanssaihmisilleen. (http://jkk.mll.fi/index.php?dir= )

LASTEN SUUSTA ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2008 Tätä mieltä olivat Puuhapirtin 4-vuotiaat presidentistä ja itsenäisyydestä: Mikä on presidentti? Mitä tarkoittaa itsenäisyys? Valtteri: Se on semmoinen henkilö, joka tekee kaikkia hienoja tavaroita ja kortteja. Kaapo: Presidentti on ihminen. Veeti: Se tekee suomen lippuja ylös. Antto: Sellainen, joka tekee kynttilöitä. Kaikki lapset olivat ensin yhtä mieltä siitä, että presidentti on ilman muuta mies ja asuu talossa. Sitten kun totesimme, että presidentti on Tarja Halonen, he sanoivat että eipäs ollutkaan mies! Lotta: Se on ystävällistä. Vili: Se on sellaista, että mennään jonnekin kylään yöksi. Katri: Kun on pikkujoulut, niin kaksi lasta laittoi suomen liput verhoon. Se tarkoittaa että on ystävät. Kun kerroimme, että Suomi täyttää 91 vuotta, lapset totesivat, että se on melkein yhtä vanha kun meidän äiti. Sitten kun yhdessä juteltiin, lapset tulivat siihen tulokseen, että ei se äiti ihan niin vanha vielä olekaan.

Varhaiskasvatusympäristön turvallisuus Yksi oleellisimpia varhaiskasvatusympäristön elementtejä on turvallisuus. Turvallisuutta tarkastellaan sekä fyysisen että psyykkisen turvallisuuden näkökulmasta. Päivähoidon turvallisuudella tarkoitetaan päivähoidon toimintayksikössä annettavan varhaiskasvatustyön turvallista toteuttamista. Tarkastelun piiriin kuuluvat toimintayksikön henkilöstö, hoidossa olevat lapset, toimintayksikössä vierailevat henkilöt, toimintayksikön ulko- ja sisätilat sekä toimintavälineet ja lähiympäristö. Tarkastelu kohdistuu lisäksi henkisiin tekijöihin, tiedonhallintaan, toiminnan resursseihin sekä sen laatua ja vastuuta koskeviin seikkoihin. Hyvin suunniteltu ympäristö vapauttaa henkilöstöä toimimaan yhdessä lasten kanssa. Turvallisessa ympäristössä lapsilla on enemmän liikkumisen vapautta ja siten lasten oma osallisuus lisääntyy. Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa olla oma itsensä. Häntä ei kiusata ja hän tulee kuulluksi. Turvallisuus on tunnetta, että on hyväksytty. Turvallisuus on tärkeää myös lasten vanhempien näkökulmasta. Vanhempien tulee voida luottaa siihen, että lapselle ei päivän aikana tapahdu mitään pahaa. Turvallisuutta on tärkeää pohtia, jotta ei tehdä ylilyöntejä. Turvallisuus ja hyvä, monipuolinen toiminta eivät saa olla keskenään ristiriidassa. Helapuisto-Pääskysen turvallisuussuunnitelma on tehty sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun Päivähoidon turvallisuussuunnittelu pohjalta ja se tukeutuu mm. lasten päivähoitoa, kulutustavaroita ja kuluttajapalveluita, terveydensuojelua, työturvallisuutta, työsuojelua sekä pelastustoimintaa koskeviin lakeihin ja asetuksiin. Turvallisuussuunnitelmassa arvioidaan toimintaa uhkaavat vaarat ja selvitetään toiminnan riskit ottaen huomioon toimintayksikön työsuojelun toimintaohjelma sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitykset. Turvallisuussuunnitelman pääkohdat ovat toimintayksikön yleiset tiedot, riskien tarkastelu sekä turvallisuuden ylläpito ja koulutus. Yleisiä tietoja ovat toimintayksikön kiinteistöä, lapsia, henkilökuntaa, tilojen muita käyttäjiä, häiriötilanteissa tarvittavia yhteystietoja, tiedottamista ja suunnitelman ylläpitoa koskevat tiedot. Turvallisuussuunnitelmassa tarkastellaan vahinkoriskejä, jotka on jaettu henkilöriskeihin, toimintariskeihin, omaisuusriskeihin, tietoriskeihin ja muihin riskeihin. Keskeisiä henkilöriskejä ovat lapsen päivähoidosta hakemiseen liittyvät tilanteet, lasten ja henkilökunnan sairaudet ja tapaturmat, liikkuminen toimintayksikön ulkopuolella, lapsen katoaminen päivähoidosta ja uhkaavasti käyttäytyvän henkilön kohtaaminen. Toimintariskeistä käsitellään mm. henkilökunnan riittävyyttä ja kelpoisuutta, tukitoimintoja, kiinteistön toimintaa, piha- ja leikkialueita, sisä- ja ulkotilojen esteettömyyttä ja toimintayksikön ympäristöä. Omaisuusriskeistä käsitellään mm. kiinteistön tulipaloa sekä kosteus- ja homeongelmia. Tietoriskejä aiheutuu mm. salassa pidettävien asiakirjojen säilyttämisestä, käsittelystä ja hävittämisestä. Päivähoitotoiminnan muut riskit ovat pääasiassa palvelun tuottamiseen liittyviä vastuu- ja laaturiskejä. Päivähoidon riskeihin varautuminen on jatkuva prosessi. Ympäristö muuttuu ja toiminnot teknistyvät, jolloin myös erilaiset riskit ja niiden toteutumisen todennäköisyydet muuttuvat. Uusien riskien jatkuva havainnointi ja tunnistaminen sekä henkilöstön valmistautuminen ennalta toimimaan erilaisissa häiriötilanteissa nostavat merkittävästi toimintayksikön turvallisuustasoa. Erityisen tärkeää on keskittyä toimenpiteisiin, joiden avulla kokonaan ehkäistään henkilöturvallisuutta uhkaavien riskien toteutuminen tai pystytään tehokkaasti rajoittamaan syntyneen häiriötilanteen vaikutuksia. Päivähoidon turvallisuuden ylläpito ja kehittäminen edellyttävät turvallisuuden merkityksen ymmärtävää koulutettua henkilökuntaa, joka sekä keskenään että soveltuvin osin yhdessä lasten kanssa säännöllisesti kertaa tietojaan ja taitojaan muun muassa tapahtuneiden häiriötilanteiden jälkiarviointia hyväksi käyttäen. Seuraavassa esimerkki Helapuisto-Pääskysen turvallisuusoppaasta:

LAPSEN LÄHIETSINTÄOHJE HELAPUISTON PÄIVÄKOTI 1. VARMISTA SISÄ- JA ULKOTILAT, ILMOITA JOHTAJALLE 2. JOHTAJA SOITTAA POLIISILLE 112:EEN KATOAMISILMOITUKSEN 3. JOHTAJA SOITTAA LAPSEN HUOLTAJILLE (onko lapsi tullut kotiin, minne vanhemmat arvelisivat lapsen lähtevän ) 4. KUVAGALLERIASTA OTETAAN SUURENNOKSET KAIKILLE ETSIJÖILLE. ETSIJÄT OTTAVAT KÄNNYKKÄT MUKAAN. PÄIVÄÄ, ETSIN TÄTÄ 5 V. POIKAA. OLETTEKO TE NÄHNEET HÄNTÄ? HÄNELLÄ ON SININEN KOKOHAALARI JA PIPO. JOS HÄN TULEE TEITÄ VASTAAN, TOISITTEKO HÄNET HELAPUISTON PÄIVÄKOTIIN? PÄIVÄÄ, ETSIN TÄTÄ 5 V. POIKAA. OLETTEKO TE NÄHNEET HÄNTÄ? LAPSELLA ON SININEN HAALARI JA SININEN PIPO. 5. ETSIJÄT HARAVOIVAT ALUETTA RAUHALLISESTI JA TARKKAAVAISESTI SEKTORI 1: etsijä Päiväpesästä Etsintäalue rajoittuu Arkkitehdinkatua alas max. Ahvenisjärventielle ja Pohjoisessa Etelä- Hervannan kouluun SEKTORI 2: etsijä Metsämökistä Etsintäalue rajoittuu Arkkitehdinkatua ylös max Helaraitille ja pohjoisessa Etelä- Hervannan koululle SEKTORI 3: etsijä Puuhapirtistä Etsintäalue Arkkitehdinkatu Tohtorinkatu ja polku pallokentälle SEKTORI 4: etsijä Tuulentuvasta Etsintäalue päiväkodin pihasta etelään kolmiossa Arkkitehdinkatu, Muurarinkatu ja polku pallokentälle 6. ETSINTÄÄ JATKETAAN SIIHEN ASTI, KUN LAPSI LÖYTYY TAI POLIISI ANTAA LUVAN LOPETTAA. LAPSEN LÖYTYMISESTÄ ILMOITETAAN HETI ETSINNÄN JOHTAJALLE (VALTO/POLIISI). LAPSEN VANHEMMAT PIDETÄÄN AJAN TASALLA

2008 Asuuko päikyn täti päiväkodissa? Tämä usein esitetty kysymys pohdituttaa pieniä asiakkaitamme vuodesta toiseen. Vastaus on aina sama: Ei! Kukaan päikyn täti tai setä ei asu päiväkodissa. Kaikilla tädeillä on oma koti jossakin. Suurin osa meistä asuu Tampereella. Kaikkein kauimpana asuvat johtaja-päivi, joka asuu Kylmäkoskella, Arja, joka asuu Akaan Toijalassa ja Piia, joka asuu Orivedellä. Sadun koti on Kangasalla, mutta sehän ei kovin kaukana ollenkaan. Niin kivaa, kuin meillä päiväkodissa onkin, se on tädeille ja sedälle työtä, josta maksetaan palkkaa. Aikuiset tulevat päiväkotiin työvuorolistojen mukaan. Aamulla kuudelta tai puoli seitsemältä tulee aikainen aamuvuorolainen avaamaan oven Helapuiston Metsämökissä ja Pääskysen Samettisulilla ensimmäisille lapsille. Seuraavaksi tulee Helapuiston keittiön Kylli-täti, joka laittaa puurot kiehumaan. Pääskysessä tädit laittavat itse puurot porisemaan. Sitten tulevat joko Minna-täti tai Sari-täti ja alkaa siivota Helapuistoa ja Terhi-täti, joka alkaa siivota Pääskystä, niin että lasten on hyvä leikkiä. Puoli kahdeksalta tulee johtaja-päivi, ja alkaa johtaa päiväkotia. Kahdeksaan mennessä on kaikille osastoille tullut oma täti ja päästään hakemaan ruokakärry keittiöstä ja mennään omille osastoille aamupalalle. Jokaisella tarhan tädillä on oma työvuorolistan mukainen työhöntuloaikansa. Töihin tullaan pääsääntöisesti joko aamuvuoroon, välivuoroon tai iltavuoroon. Työvuorolista on laadittu niin, että päiväkodin jokaisella osastolla on jokaiseen aikaan tarpeeksi aikuisia pitämässä huolta lapsista. Vanhempien kanssa tehtävistä hoitosopimuksista kootaan hoidontarpeet. Kello puoli kymmenen ja yhden välillä kaikki aikuiset ovat paikalla. Päivälevon aikaan aamuvuoron tätien työpäivä päättyy ja he lähtevät kotiin kukin vuorollaan. Välipalan aikana lapsista huolehtivat väli- ja iltavuorolaiset. Välivuorolainen lähtee, kun lapset on saatu puettua pihalle. Päiväkoti menee kiinni viideltä. Jos kuitenkin joku lapsi tarvitsee hoitoa vielä viiden jälkeenkin, häntä jää hoitamaan pallukkavuorolainen. Mikä on pallukkavuorolainen? No, sana tulee siitä, että työvuorolistassa on musta piste (pallukka) aina yhden iltavuorolaisen työajan perässä merkkinä siitä, että tässä työvuorossa työ voi jatkua aina kello kuuteen asti. Iltavuorolainen näkee kahvihuoneen ilmoitustaululta onko kukaan vanhemmista varannut iltahoitoa, koska vanhemmat varaavat iltahoidon viimeistään edellisenä päivänä. Pallukkavuorolainen lukitsee ovet, sammuttaa valot ja lähtiessään laittaa hälyttimet päälle.

AJATUS SYLISTÄ Kalevi Virtanen, Lastenkeskus Pikkuväki-lehden 1/2009 pääkirjoituksessa Oman elämän merkitykselliseksi kokeva kestää suuretkin vastoinkäymiset. Merkityksellisyyden kokemuksen syntyminen on syvässä suhteessa omaan varhaislapsuuteen. Jollain tajunnan tasolla ihminen muistaa läpi elämänsä ne sylit, jotka ovat häntä kantaneet.

9.2.2006 ARTIKKELI TAMPEREEN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON LEHDESSÄ: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI METSÄVIRRAN PERHEEN TOISENA OLOHUONEENA JO 16 VUOTTA 1. kysymys Asiakassuhteenne Helapuistoon on kestänyt lähes koko päiväkodin olemassaolon ajan. Päiväkoti avattiin vuonna 1988 ja esikoisenne Ismo aloitti meillä keskiviikkona 15. elokuuta 1990 Päivänpesässä, joka oli tuolloin 1-6- vuotiaiden sisarusryhmä. Ryhmässä oli kaksi lastentarhanopettajaa, Johanna Mäkilä sekä Anna Vähäsarja sekä lastenhoitaja Tiina Heikkonen. Seuraavana lauantaina Ismo täytti 5 vuotta. Millaisia muistoja Ismon päiväkodin aloittaminen teille tuo. (esim. millainen oli perhetilanteenne silloin, oliko Helapuisto ensimmäinen toive hakíessanne, missä asuitte, mitä tiesitte päivähoidosta) Ismolle oli haettu paikka Helapuiston päiväkotiin jo syksyllä - 89, mutta vasta syksyllä -90 tärppäsi. Johtaja Päivi ilmoitti paikasta puhelimitse ja perhepäivähoito sai jäädä. Muutos oli suuri Ismolle mutta oli mukavaa kun sai leikkikavereita lähitienoilta. Samaan aikaan päivähoidon aloitti Mäkisen Henri ja pojista tuli heti kaverukset. Pojat kirjoittivat Hervannan lukiosta yhtä aikaa. Asuttiin päiväkodin aidan takana ja matkaa oli siis vain "kivenheitto" ovelta ovelle. Aikanaan meidän esikoululaiset kulkivat itse aamuisin päiväkotiin, kun olivat puolipäivähoidossa ja tulivat myös yksin kotiinpäin. Luksusta!! 2. kysymys Kaikki lapsenne ovat olleet Helapuiston päiväkodissa... osapäivähoidossa tai kokopäivähoidossa... ja kaikki ovat aloittaneet päiväkotiuransa Päivänpesä-osastolla. Olette tainneet tutustua kaikkiin osastotiloihinkin ja aika monta kasvattajaa on tullut vuosien varrella tutuksi. - Onko päivähoito mielestänne muuttunut näiden vuosien aikana? - onko joku muuttunut parempaan suuntaan... tai huonompaan... - Onko Helapuiston päiväkoti muuttunut näiden vuosien aikana? - miten olette kokeneet yhteistyön/kumppanuuden henkilökunnan kanssa? - kenelle lapsistanne alettiin tehdä portfolio kansiota? - Onko teillä tallessa mitään päiväkotiin liittyvää, lasten tekemää, tiedotteita yms.? Uutta päivähoitoon on tullut ainakin tämä alueilla leikkiminen ja aktiivinen oppiminen. Ei voi sanoi, että onko suunta ollut parempaan vai huonompaan suuntaan. Aina ovat lapset olleet tyytyväisiä ja iloisia ja oppineet paljon uutta sekä olleet sopivan valmiita koulutielle. Jos jotain jäi kaipaamaan niin ekaluokkaisten iltapäivähoitoa päiväkodin tiloissa. Päiväkodin piha on tullut viihtyisämmäksi ja käytävät ovat saaneet väriä. Yhteistyö henkilökunnan kanssa on sujunut aina mielestäni hyvin. Aikas paljon on tutut tädit viihtyneet myös Helapuistossa näiden vuosien aikana. On ihan haikea erota mukavista tädeistä. No, lähikauppareissulla voi aina aidan takaa moikata tuttuja. Kaikilla lapsilla on ollut aina yksi täti koko päiväkotiajan ja tämä täti on lapsille tullutkin tärkeäksi. Hauskaa on esimerkiksi se, että Ibi on ollut Ismon tätinä (ainakin koululaisosastolla) ja nyt saattelee Ossia koulutien alkuun. Maisalle tehtiin ensimmäisenä meidän perheeseen portfoliokansio, mutta siinä taisi olla enimmäkseen Maisan omia piirustuksia ja askarteluja, Valokuvat tulivat myöhemmin. Kaiken kaikkiaan paljon päiväkodissa tehtyjä luomuksia on tallella. Savitöitä on esillä vieläkin pitkät rivit, äitienpäivä- ja isänpäiväkortit ovat tallella ja joulu- ja pääsiäiskoristeita on kaikenmoisia.

3. kysymys Millaisia muistoja lapsilla on Helapuistosta? Mitä lapsille nyt kuuluu? Ismo (s. 1985) Ismolla ei kuulemma ollut mitään muistoja päiväkodista (olisikohan jo liian vanha muistelemaan) mutta koululaisten iltapäiväryhmästä Ismo muisteli, että koronaa pelattiin kovasti ja askarreltiin kaikenlaista. Nyt Ismo opiskelee TTY:ssa ja on muuttanut pois kotoa. Ismo 10.11.1992 koululaisosastolla Maisa (s. 1990) Maisa aloitti päiväkodin iältään kaikkein nuorimpana meidän perheestä mutta hyvin sujui heti alusta asti. Heti löytyi myös päiväkotikavereista paras kaveri Milja. Maisa ja Milja ovat edelleen parhaita kavereita. Maisa kävi päiväkodin balettikoulua. Hervannan kirjaston juhlassa päiväkotiryhmän esiintyessä Maisa muistaa olleensa prinsessa Ruusunen. Tämä juhlatilaisuus tuli Tampere tv:stä. Kevätjuhlassa esitettiin esimerkiksi "Pikajuna Meksikon" -näytelmää. Tädeistä Maisa muistaa ainakin Vaihtamon Sarin, joka olikin koko päiväkotiajan Maisan täti. Maisa on nyt ysiluokalla ja ensi syksynä alkaa lukio. Maisa 10.11.1992Päivänpesässä Simo (s. 1995) Simo muisteli, että aina haettiin iltapäivällä liian aikaisin kotiin kesken leikkien. Myös herkulliset välipalat ovat jääneet Simon mieleen. Monet tarhakaverit ihan alle kaksivuotiaasta alkaen ovat nyt koulukavereita ja pelikavereita jalkapallojoukkueessa. Mikäs sen mukavampaa! Enkkukerho oli Simon aikana ajankohtainen. Simo on neljännellä luokalla tällä hetkellä. Simo 16.03.1998 Päivänpesässä Ossi (s. 1999) Ossi ei osannut kyllä sanoa tähän muistelukohtaan mitään, kun kaikki on niin tässä ja nyt. Tänään kävivät päiväkotiporukan kanssa tutustumassa kouluun ja innostus on suuri. Ibi on ollut Ossin täti ihan alusta asti ja joskus Ossi sanoo kotona mulle, että Ibi hei... Ossi 25.10.2001 Päivänpesässä 4. kysymys Millaisia vinkkejä antaisitte nyt ensimmäistä lastaan päivähoitoon hakeville nuorille perheille? Kannattaa käydä tutustumassa siihen päiväkotiin, johon lastaan haluaa hakea. Ja kun päiväkotiaika sitten alkaa, keskustelu ja avoin vuorovaikutus henkilökunnan kanssa ovat tärkeää. Jos joku asia vaivaa mieltä, kannattaa asia ottaa heti puheeksi. Kun lapsi päiväkotipäivän jälkeen on iloinen ja tyytyväinen, voivat vanhemmatkin olla tyytyväisiä. Lopuksi vielä... Ruoka on ollut aina "herkkua", retket kivoja ja opettavaisia, yöpäikyt jännittäviä, joulu- ja kevätjuhlat mieleenpainuvia ja liikuttavia, Helabaloot ja pihajuhlat mukavia, kaverit "pitkäaikaisia" ja kaiken kaikkiaan Helapuisto on ollut kuin meidän toinen "olohuone" ja "takapiha". Monelta huolelta on säästytty, kun on ollut tuttu ja turvallinen hoitopaikka. Ja Helapuistosta on saatu oikein hyvät opit oikeasta ja väärästä, sosiaalisuudesta ja maapallon ihmeistä ja ihmetyksistä. Lopuksi hetki haastattelupäivää: Eskari-Ossi 9.2.2006 lounaalla

2007 AJATUKSIA KURISTA Martti Hellström. PEDAGOGIIKAN AAKKOSET. Kuri 14.9.2007. KURI on tärkeä pedagoginen käsite. Käsitteen merkitys on ollut traditionaalisessa kasvatuksessa aivan toinen kuin 2000-luvun postmodernissa keskustelussa. Sanakirjoissa kuri määritellään järjestykseksi ja tottelevaisuudeksi. Sen toinen merkitys palaa etymologiaan. Alun perin sana on Mika Ojankankaan mukaan kuitenkin tarkoittanut polkua, jota pitkin lehmät on ajettu laitumelle. Tämä merkitys korostaa kurin lasta suojelevaa merkitystä. Kuri suojelee lasta liian aikaiselta kosketukselta kovan maailman kanssa. Kuri on yksi vanhimpia kasvatusopin käsitteitä. Ehkä kuuluisin lausahdus on Comeniukselta: "Kuriton koulu on vedetön mylly". Fyysisen kurin ja kurituksen juuret ovat luostarikouluissa, joissa käytettiin ruumiillista kuristusta ja paastoa kasvatuskeinoina. Ruumiillinen kuritus yleistyi maaseudulla kotikasvatukseen nimenomaan kirkon vaikutuksesta. Ajateltiin, että vitsa pelastaa lapsen sielun joutumasta helvettiin. 1600-1800- luvuilla lapsi nähtiin savena, jota vanhempien tuli muovata pieksämällä ja kasvattamalla. Myöhemmin lihan kurittaminen muuntui pyrkimykseksi saada ote lapsen sielusta ja kukistaa hänen tahtonsa. Bruhn pitää kurikasvatuksen vastakohtana alkeellista primitiivistä kasvatusta, johon ei ole kuulunut minkäänlaista pakottamista. Kirkollisen käsityksen taustalla oli ilmeisesti negatiivinen, perisyntiin liittyvä ihmiskuva. Mutta tiukan kurin ystäviä on löytynyt myös filosofeista. Mm. J.V. Snellmanin kasvatusopissa sivistyminen oli taistelua luontoa vastaan. Ulkoista kuria tarvittiin, kunnes ihminen oli kykenevä itsekuriin. Kuri oli keskeinen kasvatuksen väline saksalaisessa didaktiikassa. Erityisen keskeinen asema kurilla oli Herbartin kasvatusajattelussa, jota Soininen toi Suomeen. Kurin sijasta käytettiin myös suomenkielistä sanaa hallinta. Opetus oli kasvatuksen väline, johon liittyi välttämättömänä valmisteluna hallinta ja yhtä välttämättömänä jatkona ohjaus. Hallinta oli lapsen pitämistä kuuliaisuudessa. Se oli suojelua ja totuttamista. Opetus oli tiedon kartuttamista. Ohjaus oli väline lujittaa hyvät harrastukset periaatteiksi, kunnes kasvava irtautuisi kasvattajan johdosta. Modernissa yhteiskunnassa lapsikeskeisyys halusi vapauttaa lapsen aikuisten vallasta ja kurista. Mika Ojakangas on kuvaillut väitöskirjassaan kuinka vanha, kurinpidollis-siveellinen kasvatus muuttui moderniksi, terapeuttis-sopeuttavaksi kasvatukseksi. Hänen mukaansa kurikasvatus alkoi väistyä jo 1800-luvun lopulla, mutta lopullisesti se syrjäytyi modernin luonnonmukaisen kasvatuksen tieltä toisen maailmansodan loppuun mennessä. Tämä on kuitenkin johtanut kasvatuksen kriisiin. Kirjansa loppuluvussa Ojakangas hahmottelee uudenlaista kasvatuksellista auktoriteettia. Kurinpidollis-siveellisessä kasvatuksessa lasta taivutettiin kurin avulla tapaan, luonnollisesta vapaudesta siveelliseen vapauteen. Luonto oli vihollinen, ja se oli lapsessa tukahdutettava. Auktoriteetti vaati tällöin kuuliaisuutta. Moderni terapeuttis-sopeuttava kasvatus käänsi asiat nurin perin. Nyt luonto oli hyvä. Kasvattajien tavan ja perinteen tilalle tuli kasvatuksen tieteellistäminen ja asiantuntijatieto. Modernin pedagogiikan sopeuttavan kasvatuksen avuksi tuli koko ihmistieteiden joukko: lääketiede, psykologia, psykiatria ja sosiologia. Lapsista alettiin kerätä kokeellista tietoa, heitä tarkkailtiin, vertailtiin, luokiteltiin ja suoristettiin terapeuttisin tekniikoin. Tapaan ei enää pakotettu. Luonnollista elämää ei saanut häiritä. Kasvatuksesta tuli luonnollisen kasvatuksen tielle sattuvien esteiden poistamista. Lapsuus romantisoitiin ja pyhitettiin. Samalla se kuitenkin merkitsi lasten hylkäämistä ja heidän jättämistään ilman auktoriteettia. Postmodernissa yhteiskunnassa on uudelleen palattu kuri-käsitteen Suomalaisen käytännön kasvatusopin keskeiset käsitteet pariin. Miksi totteleminen on pahasta? Totteleminen on myönteistä. Alistaminen kielteistä. Postmodernissa palataan paljolti Soinisen ajatuksiin. Kurilla suojellaan lasta ja estetään vahingollisia vaikutuksia. Ulkonainen suojelu tarkoitti Soiniselle lapsen kaitsemista eli varjelemista ruumiilliselta vahingolta. Se tarkoitti myös nautintoaineiden käytön estämistä ja kuvitusvoiman ärsyttämisen välttämistä. Jolleivät lempeät keinot riittäneet, vedottiin käskyyn, kieltoon, pelkoon ja käytettiin rangaistuksia. Muita hallinnan keinoja olivat totuttaminen, hyvien tottumusten istuttaminen, toiminnassa pitäminen, ympäristön vaihto, vetoaminen, kasvatin kunnioitus ja kiintymys kasvattajaa kohtaan, rakkaus, ankara käsky ja valvonta. 2000-luvulla auktoriteetti on uudenlainen. Auktoriteetti käyttää kuria, joka vastaa sanan alkuperäistä merkitystä: laitumelle päästämistä. Pakottamisen sijaan kyse on vastaan panevan lapsuuden painon tuntemisesta, lapsuuden vaatimukseen vastaamisesta, ulos heitetyn vaalimisesta ja avoimen huolehtimisesta. Se kuitenkin muistuttaa paljon vanhaa, perheen rakkauteen perustuvaa tapaan taivuttamista. Kasvattajien on otettava vastuunsa. Jos aikuiset, vanhemmat ja opettajat, luopuvat auktoriteetistaan lapset jäävät tuuliajolle. Lapsi vaatii kasvatusta ja aikuisen on vastattava tähän vaatimukseen olemalla vastuullinen auktoriteetti. Lapsuus on Ojakankaan mukaan ennen kaikkea vastarintaa kaikkea kasvatusta ja moraalia vastaan. Samalla kun lapsuus vastustaa kaikkea kasvatusta, lapsi vaatii kasvatusta. Stadiuksen mukaan kasvatus on ystävällistä tahtojen taistelua, ja tämä jännite kuuluu kasvatuksen ytimeen. Ojakangasta siteeraten: rakkaudella kyllästettyä tapaan taivuttamista. Oppilaan tahtoa ei siis murskata, vaan se herätetään, oppilas tulee saada tahtomaan itse. Tämä taistelu, olkoon se kuinka ystävällistä tahansa, vaatii tahtoa ja luonnetta, jotta se olisi aikuisen puolelta eettistä ja toisaalta vapaata miellyttämishalusta tai -vaatimuksesta. KIRJALLISUUTTA Ahonen, Sirkka. 2003. Yhteinen koulu- tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Koulutuksellinen tasa-arvo Snellmanista tähän päivään. Tampere: Vastapaino. Bruhn, Karl. 1985. Kasvatusopin historian kehityslinjoja. Suomentanut Raili Malmberg. Helsinki: Otava. Gordon, Thomas ja Gordon Sands, Judith 1979.Viisaat vanhemmat kertovat. H:ki: Tammi. Hurme, Helena. 1985. Katsauksia. Onko tietoa lapsen menneisyydestä? Lapsuuden historian käyttäytymistieteellisistä lähteistä. Kasvatus (16), 2, 108-117. Koskenniemi, Matti ja Valtasaari, Antero 1965. Taitava opettaja. Johdatusta kansakoulunopettajan työhön. Kolmas painos. Helsinki:Otava. Kärkkäinen, Veli-Matti. 1994.Rakkautta ja rajoja. Terveen kurinpidon periaatteet ja menetelmät. Vantaa: RV-kirjat. Nurmi, Veli. 1983. Kasvatuksen traditio. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY. Ojakangas Mika 1997. Lapsuus ja auktoriteetti. Pedagogisen vallan historia Snellmanista Koskenniemeen. Paradeigma Helsinki: Tutkijaliitto ry. Ojakangas, Mika. 2001. Pietas. Kasvatuksen mahdollisuus. Helsinki: Summa. Soininen, Mikael. 1911. Lyhyt kasvatus- ja opetusoppi. Helsinki: Otava Soininen, Mikael 1931. Opetusoppi I. 4. painos.helsinki: Otava. Somerkivi, Urho. 1977. Helsingin kansakoulun historia. Helsingin kaupungin julkaisuja N:o 29. Stadius, G. (1967). Synpunkten på Herman Nohls bildningteori. Acta Academicae Aboensis, ser. A Humaniora 34(1). Åbo: Åbo Akademi. Wallin, Olai (toim.) 1883. Kansakoulun yleinen kasvatus- ja opetusoppi. Jyväskylän kirjapaino, Jyväskylä. Rikoslain pahoinpitelyä koskevat pykälät (rl 21. luku 5, 6 ja 7 ) eivät jätä vanhemmille eikä kasvattajille oikeutta käyttää minkäänlaista väkivaltaa lapsiaa kohtaan. Rangaistavaa on tahallinen kivun tai vamman aiheuttaminen. Väkivallan käyttö ei muutu hyväksyttäväksi sillä, että sen käyttäjä nimittää sitä kuritukseksi. Laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta kieltää ruumiillisen kurituksen.

YRITTÄJYYSKASVATUKSESTA PUHUTTIIN SYKSYLLÄ 2009 Yrittäjyyskasvatuksesta minua sävähdytti tämä jonkin aikaa sitten Opetushallituksen nettisivuilta löytämäni etälukion äidinkieli ja kirjallisuuskurssin tuotos, jonka on kirjoittanut Marita Peltoniemi niminen henkilö. Ja koska mielestäni siinä on kiteytetty yrittäjyyskasvatus niin tosi hienosti, kopioin sen tähän muidenkin iloksi. Päivi Yrjö Yritystietäjän puhe hämäläisen kyläyhdistyksen järjestämässä päiväkodin ja peruskoulun yhteisessä vanhempainillassa 14.4.2005: Hyvät kuulijat, hyvät vanhemmat, olen yrittäjyyskasvatuksen professori naapuriyliopistosta ja sain tehtäväkseni puhua teille, mitä yrittäjyyskasvatus voisi merkitä päiväkodissa ja peruskoulussa. Päiväkodissa? Peruskoulun ymmärrän, mutta miten jo päiväkodissa? Äkkiseltään minustakin tuntui, että olen liian varhain liikkeellä. Mutta haastateltuani erästä lastentarhanopettajaa vakuutuin, että kaikenlainen kasvatus alkaa jo ennen kouluikää. Tuo lastentarhanopettaja kertoi, että yrittäjyyskasvatuksessa ei meille ole mitään uutta. Olemme omaksuneet fröbeliläis-rothmanílais-cygneuslaisia työkasvatusoppeja opiskellessamme leikin filosofiaa. Leikin, joka niin usein mielletään työn vastakohdaksi. Lapsi leikkii toimia, joita hän näkee ympärillään tehtävän. Jo hyvin pienenä hän matkii tiskaamista, toimistotöitä, kaupan kassaa. Mitä monipuolisempaa työntekoa lapsi näkee oikeasti, sitä rikkaammin hän leikkii. Mitä pitempiä työprosesseja lapsi seuraa, sitä pitkäjänteisemmin hän myös itse keskittyy toimimaan. Itse yrittämällä saatu ilo on keskeinen eteenpäin vievä voima. Pääsin päiväkotiin seuraamaan hyviä ja huonoja leikkitilanteita ja viisastuin yrittäjyyskasvatuksen teoriassa siellä enemmän kuin yliopistossa. Hyvissä leikkitilanteissa lasten luovuutta ei tukahdutettu liian valmiiksi ohjelmoidulla, kiireisellä ja ahtaalla ympäristöllä. Olennaista hyvän leikin syntymiselle näytti olevan vapaa tila ja aika sekä ymmärtävä kasvattaja, joka puuttui tilanteisiin vain silloin, kun tiukkaa moraalinohjaajaa tai välineiden hankkijaa tarvittiin. Kun kukaan ei hajottanut, varastanut tai ruvennut määräämään kaikkea, leikki sai jatkua niin pitkään, että kotiin lähteminenkin oli jopa ikävää. Siivoojan kanssa tehtiin usein sopimuksia, mitä hökötyksiä sai jättää seuraavaan päivään, mitkä sai varovasti purkaa. Ihminen ei kehittyisi ihmiseksi lainkaan, ellei hänellä olisi työnteon ja matkimisen viettiä. Yrittäjyyden filosofiaan liittyy erityisesti ns. roolileikki, jossa lapsi ainakin suotuisassa ympäristössä luo itse leikin kehykset ja roolinsa siinä. 5 6-vuotias ehdottaa kavereilleen, että leikitään sairasta mummoa (on vierailtu vuodeosastolla), jossa makaa kymmenkunta mummoa ja yksi setä. Onks se sama kuin lääkärileikki? Ei, täss ei oo lääkäriä, täs on vaan paljo mummoja ja yks hoitaja ei tuu kovin usein.

Roolileikki, vaikkapa tämä sairas mummo -leikki, kehittää lasta hyvin monella eri tavalla: sosiaaliset, emotionaaliset, moraaliset taidot saavat harjoitusta; ilmaisutaidot saavat haasteita (on esim. selitettävä auki tää on tiputuksessa kaverille, joka ei sitä ymmärrä); leikissä lapsi saa liikkua; ja leikille on ominaista jatkuva kognitiivinen ongelmien ratkaisu ( lisää sänkyjä, taas tulee uusi potilas! ). Voiko mummohuoneessa olla eläimiä ja mitä eläimiä ja kuka lapsista olisi mikäkin lemmikki. Pian suurta närkästystä alkaa herättää se, että muuan poika haluaa olla rosvo, joka varastaa laatikoista rahat ja makeiset. Valitettavasti liian moni meistä aikuisista ei kunnioita lapsen leikkiä. Onko silloin ihme, jos lapsesta kasvaa olento, joka myös tuhoaa toisen hienoja, vaikkapa sitä kirkon aitaa tai kukkapenkin laitaa. Vahinko kiertää, ajattelen nähdessäni ilkivaltaa. Lastentarhanopettajani toi esille myös pari muuta työkasvatuksen periaatettaan: pikkuaskareet ja ammattikeskustelut. Pikkuaskareilla hän tarkoitti, että heidän tarhassaan kullakin lapsella on pöydän pyyhkimisen, eteisen lakaisun, kenkien suoristamisen tai lehtien haravoimisen toimia, joista laaditaan myös vuorolistoja. Pieni saa ottaa vastuuta pienestä asiasta. Opettajamme painotti myös opetuskeskusteluja ja pikkutuokioita, jotka nousevat kysymyksestä: Missä äiti ja isä ovat? Miksi olen täällä? Työssä. Niin, äiti meni töihin? Miksi äiti tai isä menivät töihin? Opettajamme painotti, että hän harvoin jättää keskustelua tavanomaisimpaan vastaukseen: siks, kun tarvii rahaa, työstä saa palkkaa ja sitten sillä palkalla Hän pyrkii tietämään ja ymmärtämään kunkin työn yhteiskunnallisen merkityksen lapsen tasolla: Kassa menee kauppaansa, koska pitää osata laskea, mitä ostokset maksavat. Pitää maksaa oikein. Miksi? Hoitaja menee hoitamaan vanhuksia, koska he ovat sairaita ja heillä on paha olla. Kirvesmies menee naulailemaan taloa, että meillä oli tällaisia lämpöisiä taloja, missä asua. Jo hyvin varhain lapsi oppii oivaltamaan, että työllä on itseisarvoa onneksi ainakin useimmilla töillä ja ammateilla. Työ ei aina ole mukavaa, mutta on jokin syy rahan lisäksi minkä vuoksi sitä tehdään. Syiden ymmärtäminen ja luottamus omaan itseen leikkijänä on yrittäjyyden perusta, ja se luodaan hyvin varhain.

AJATUSLEIKKIÄ joulukuussa 2008 KATJA E SAARA N ARJA R Jos olisit väri, mikä väri Punainen. Koska se on lämmin ja pirteä väri! Punainen, koska se kaunis ja lämmin väri Jos olisit lelu, mikä lelu Olisin varmasti nukkekoti. Haluaisin sulkea sisälleni lämpöä ja kivoja leikkejä ja tarinoita. Nukkea on mukava hoivata Jos olisit kukka, mikä kukka Neilikka, vaaleanpunainen. Koska neilikat ovat ihania ja ainakin minä katselen niitä aina ihaillen. Päivänkakkara on pirteä ja iloisen näköinen Jos olisit vuodenaika, mikä vuodenaika olisit? Miksi? Ehdottomasti kevät, koska silloin luonto herää uudelleen ja valoisa aika pitenee. Kevät on uudelleen syntymisen aikaa. Kevät, koska silloin luonto on kauneimmillaan Jos olisit auto, mikä auto Olisin Dodge Caliber. Se on niin hieno auto. Sutjakat muodot ja virtaviivainen. Tila-auto, sillä sinne mahtuu isokin perhe Jos olisit ruoka, mikä ruoka Mansikkasmoothie. Se vaan on ylivoimaisen hyvää. Jälkiruoka olisin joka tapauksessa, koska tykkään jälkiruuista. Perunamuusi ja lihapullat Jos olisit pihaleikkiväline, mikä pihaleikkiväline Keinu. Koska vauhdin voi itse määrätä. Keinu Jos olisit karkki, mikä karkki Kirpeä hedelmäkarkki. Koska olen aika kirpeä. Suklaa, se on karkeista parhainta Jos olisit pyöreä muoto, mikä maailman kaikista pyöreistä muodoista Olisin yksi gepardin täplistä. Maisema vaihtuu nopeasti ja olisin yksi muiden täplien joukossa, eli ryhmäkin on kasassa, ei tarttis olla yksin. Aurinko, koska se valaisee ja lämmittää kaikkea JOKERI Katja: Jos voisit saada takaisin jotain mikä on hävinnyt tai mennyt rikki, mikä se olisi? Saara: Jos sinun olisi muutettava toiseen maahan, mihin muuttaisit? Ranskaan, jos vaan osaisin kieltä Tai sitten Yhdysvaltoihin, ehkä New Yorkiin. Arja: Jos voisit lisätä autoosi uuden ominaisuuden, mikä se olisi? Talvisin automaattisesti sulat ikkunat.

AJATUSLEIKKIÄ joulukuussa 2008 KIRSI J NIINA J BIRGITTA K BIRGITTA T Jos olisit väri, mikä väri olisit? Miksi? Sininen, koska sininen on lempivärini ja rauhoittava väri ja minä olen rauhallinen. Valkoinen, koska se on puhdas väri Punainen, se on iloinen väri ja saa hyvälle tuulelle. Vihreä, koska se on metsän väri. Jos olisit lelu, mikä lelu olisit? Miksi? Pehmolelu/unikaveri, koska tykkään pehmoilla ja olla aina jonkun vieressä. Olisin auto, koska silloin pääsisin lujaa Nalle, koska se on pehmeä ja turvallinen kaveri Pallo, koska se kiehtoo aina uusiin leikkeihin. Jos olisit kukka, mikä kukka olisit? Miksi? Jos olisit vuodenaika, mikä vuodenaika olisit? Miksi? Gerbera, koska se on kaunis ja yksinkertainen kukka ja minä olen sellainen. Kesä, koska kesä on kaunista aikaa ja lämmin, minä olen lämmin ihminen. Olisin kalla, sillä se yksinkertaisen kauas Olisin kesä, sillä silloin luonto on kauneimmillaan Ruusu, se on lempi kukkani Kesä, silloin on lämmintä ja valoisaa. Kielo, kun se kukkii, on Suomeen tullut kesä. Syksy, sillä silloin luonto on parhaimmillaan. Jos olisit auto, mikä auto olisit? Miksi? Jos olisit ruoka, mikä ruoka olisit? Miksi? Jos olisit pihaleikkiväline, mikä pihaleikkiväline Jos olisit karkki, mikä karkki olisit? Miksi? Wolksvagen, koska ne on hyvin muotoiltuja ja minähän olen muotovalio Joku pihviruoka, koska se olisi niin hyvää, että sitä tekee mieli nautiskella. Liukumäki, koska se on kivaa ja haluan, että kaikilla on kivaa. Ja jos minä sen voin suoda, olemuksellani, niin se minä olisin. Pehmeä suklaakarkki, koska olen syötävän hyvää. Audi TT. Ai miksi? Se on upean näköinen! Tonnikalapastasalaatti, koska se on täyttävää ja hyvää Keinu, koska tykkään vauhdista Suklaa, koska se on hyvää! Farmari mini, se on taloudellinen ja pieni mutta Broilerin filesuikaleet, hyvää, terveellistä ja helppoa valmistaa. Ämpäri, sillä saa tehtyä hienoja hiekkakakkuja. Marianne karkki, se on hyvän makuinen ja nätissä paperissa. Pieni punainen Fiesta, koska se on minulle juuri sopivan kokoinen. Kaurapuuro, joka herättää aamuisin lempeästi ja auttaa jaksamaan. Hiekkalaatikko, koska sen voi täyttää aina uusilla seikkailuilla Suklaa, joka sulaa kielelle ja saa aina yhtä hyvälle mielelle. Jos olisit pyöreä muoto, mikä maailman kaikista pyöreistä muodoista olisit? Miksi? Koru, ehkä sormus, kihla /vihkisormus.. haluan olla lähellä tärkeää henkilöä joka päivä. Jalkapallo, silloin pääsee aina eteenpäin, ellei tule kuoppa vastaa Superpallo, koska se pomppaa korkealle. Kuu, kun se nousee taivaan rannan yläpuolelle ja heijastuu öisen järven pintaan, silloin syntyvät kaikkein kauneimmat ajatukset. JOKERI Kirsi J: Mikä lempiruuistasi on se, josta luopuminen vuodeksi olisi vaikeinta? Perunat ja nakkikastike, koska se vaan on niin hyvää, helppo ja yksinkertainen ruoka Niina: Mitä tekisit, jos kotimatkalla löytäisit sinetöidyn laatikon, jonka päällä on ei saa avata? Se on jo todennäköisesti avattu siinä vaiheessa, mutta jos ei, niin avaan sen Birgitta K: Jos voisit yhden päivän ajan olla jokin eläin, mikä haluaisit olla? Kissa Birgitta T: Jos lumihiutaleissa voisi olla maku, minkä makuisina haluaisit niiden satavan? Metsämansikan nam nam Lumi maistuu mansikalta, koska lapsena luin sen Grimmin sadun, jossa köyhä pieni tyttö löysi lumen alta mansikoita

AJATUSLEIKKIÄ joulukuussa 2008 MARIA M TEEA R BIRGITTA W Jos olisit väri, mikä väri Vaaleanpunainen; mössötän välillä kuin pikku possu. Musta. Se on lempivärini Syvä lila - orvokin syvä lila. Haluaisin olla yhtä kaunis. Jos olisit lelu, mikä lelu Kumiankka, koska uida polskin ja sukellan mukellan. Jokin pehmolelu (esim. nalle). Niitä hellitään, eikä niistä kasveta ulos niin nopeasti kuin joistain muista leluista (jopa aikuisilla on tallessa mm. koristeena vanhoja pehmolelujaan) eli ne on pitkäikäisiä leluja ja niistä on iloa kaikenikäisille lapsille (ja aikuisille). Leija. Haluaisin liitää maiden ja merten yli ja tuntea äärettömyyden. Jos olisit kukka, mikä kukka Revonhäntä (amaranth), koska minä en ikuna lakastu ja lakkaa yrittämästä. Hyasintti. Ihanan tuoksuinen ja soveltuu parhaiten joulunaikaan (joulu on lempijuhlani!) Orvokki. Lila orvokki, koska sen väri on taivaallinen. Jos olisit vuodenaika, mikä vuodenaika olisit? Miksi? Kevät, koska silloin on Marian ilmestymispäivä. Talvi tai kesä ehkä talvi. Silloin on joulu ja lunta. Ja kynttilät sopivat parhaiten tarpeeksi pimeisiin talviiltoihin (pidän siis myös joulun lisäksi kovasti kynttilän valosta). Olisin kevät. Voisin lumouteena katsella kasvun ihmettä. Jos olisit auto, mikä auto Sähköauto, koska pyrin kuormittamaan luontoa mahdollisimman vähän. Joku turvallinen ja tilava perheauto (en oikein tiedä noista automerkeistä). Kesäaikaan voisin olla hienosti koristeltu pakettiauto, joka kiertää kesän rokkifestareita. Ferrari. Kiitäisin äärirajoilla. Suonet täynnä adrenaliinia. Tuntisin eläväni. Jos olisit ruoka, mikä ruoka Lasagne, koska olen maukas ja tasokas Jokin suklainen jälkiruoka. Suklaa on parasta! Olisin mansikkakiisseli, koska tietäisin että syöjällä jäisi makea ja hyvä mieli minusta. Jos olisit pihaleikkiväline, mikä pihaleikkiväline Keinu. Olen hauska ja tykkään heilua. Keinu. Se on melkein kaikkien lasten suosikki. Olisin keinu. koska voisin olla vahva ja kantaa mukanani toisia huipulle. Jos olisit karkki, mikä karkki Suklaa. Olen suussa sulava ja seurassani on vaara lihoa. Suklaa tai jokin kirpeä hedelmäkarkki. Ne on parhaita! Olisin suklaarommi konfekti; olisin viettelevä, mutta myös lopulta sisältä tulinen. Jos olisit pyöreä muoto, mikä maailman kaikista pyöreistä muodoista Ilmapallo. Joskus leijun, joskus räjähdän käsiin. Lasta odottavan naisen pyöreä vatsa. Vauvavatsa on kaunis ja pitää sisällään uuden elämän. Soisin sen kaikille haluaville. Olisin aurinko. OLISIN HYVÄ AURINKO. Lämmittäisin kaikkia. Mutta voisin myös polttaa - kaikki pahat. JOKERI Maria: Jos olisit aikamme tutkimusmatkailija, minkä kolkan maapallolla haluaisit tutkia? Unimaan. Joka aamu minun tekee mieli jäädä tutkimaan sitä vielä hetkeksi. Teea: Jos voittaisit 1000 euroa, mitä sillä tekisit? Sijoittaisin sen matkustusrahastooni ja sitten kun siellä olisi tarpeeksi rahaa lähtisin matkalle. Australia kiinnostaisi, mutta lähempääkin löytyy mielenkiintoisia kohteita. Ibi: Jos saisit tietää tulevaisuudestasi yhden ainoan asian, mitä haluaisit tietää? Elin-ikäni

AJATUSLEIKKIÄ joulukuussa 2008 PIIA J MIKKO L EIJA P Jos olisit väri, mikä väri Jos olisit lelu, mikä lelu Ensimmäisenä tulee mieleen violetti, sekoitus kahdesta väristä. Kauko-ohjattava auto. Mukava olisi nähdä mihin minut ohjattaisiin. Sininen; rauhallinen ulkokuori, mutta vahva sisus Legopalikka; yksinkertainen, mutta monipuolinen Jos olisit kukka, mikä kukka Kiinanruusu. Kotoani löytyy sellainen, siinä on ihanan isoja punaisia kukkia. Varmaan kliivia... aina samannäköinen, puhkeaa harvoin kukkaan, mutta kun kukkii, kukkii kauniisti Jos olisit vuodenaika, mikä vuodenaika olisit? Miksi? Keskitalvi. Rakastan lunta ja pakkasta. Talvi; en tiiä miks, mutta mun intuitioni sanoo niin... Jos olisit auto, mikä auto Polkuauto; ekologisin vaihtoehto. Foordi; tavallinen, käytännöllinen ja hyvä Jos olisit ruoka, mikä ruoka Tulinen tomaattikeitto. Olen viimekesänä kasvattanut tomaatteja ja tehnyt niistä myös keittoa. Uunikasvis; yhtä aikaa kuiva ja mehevä... Jos olisit pihaleikkiväline, mikä pihaleikkiväline Kiipeilyteline. Tähtäimessä kiivetä putoamatta korkealle. Kiipeilyteline; rajojaan täytyy koetella Jos olisit karkki, mikä karkki Kindermuna. Ihanaa suklaata päällä ja aina yllätys sisällä. Salmiakkisuklaa; samassa paketissa kaksi puolta Jos olisit pyöreä muoto, mikä maailman kaikista pyöreistä muodoista Sellaisen pelaajan golf-pallo, joka käy paljon ulkomailla pelaamassa. Hänen mukaan pääsisi matkustamaan. Tää on vaikee...olisin soikio; venyy ja paukkuu, eikä ole niin täydellinen JOKERI Piia: Jos pääsisit eroon jostakin kotityöstä loppuelämäksesi, mikä se olisi? Pidän OIKEASTI kaikista kotitöistä. Mutta tällä hetkellä kipeiden sormieni takia luopuisin tiskauksesta. Eija: Jos pääsisit silmiä räpäyttämällä minne vain. Minne silloin haluaisit mennä? Etelä-Amerikka, Chile voisi olla mielenkiintoinen paikka.

AJATUSLEIKKIÄ joulukuussa 2008 Jos olisit väri, mikä väri AIRA A MARJUT D HILKKA K Punainen, pirteä ja energinen vastakohtana voimakkaat tunteet kiukku, mutta myös rakkaus Musta. Musta on värinä ajaton ja tyylikäs väri. Mustan värin kanssa sopii hyvin yhteen myös muut värit. Jos olisit lelu, mikä lelu Pulmapeli Pehmolelu. Saisin paljon hellyydenosoituksia osakseni. Jos olisit kukka, mikä kukka Gerbera, yksinkertainen kaunis kukka, jonka värin voi valita mielialan mukaan Punainen ruusu. Lempeä, lämmin ja kaunis kukka. Jos olisit vuodenaika, mikä vuodenaika olisit? Miksi? Kesä, lämpö, ulkona olon nautinto Syksy. Syksyn värit ovat kauniita ja sen lisäksi syksyllä on hyvä ilma; ei ole kuuma eikä kylmä. Jos olisit auto, mikä auto Farmari, merkillä niinkään ole väliä, mutta moottori tarpeeksi tehokas ettei kuski kiihdy ennen autoa. Kaikki tarvittava mahtuu mukaan ja vähän sitä ylimääräistäkin Musta Audi. Kallis ja tyylikäs auto. Jos olisit ruoka, mikä ruoka Unelmakana, sen makujen vaihtelevuus curryn ja muiden mausteiden voimakkuudesta pehmeään kookosmaitoon on aika mainio yhdistelmä Pizza. Ihanilla täytteillä höystetty harvoin herkuteltava ruoka. Jos olisit pihaleikkiväline, mikä pihaleikkiväline Rengaskeinu, se sopii pienemmille kuin isommillekin keinujoille. Siinä pieni keinuja opettelee vauhdin ottoa ja tasapainon hallintaa, kun taas isompi keinuja ottaa hurjempia kyytejä ja siinä voi olla kaverinkin kanssa. Lapio. Monipuolinen pihaleikkiväline kaikkina vuodenaikoina ja säällä kuin säällä. Jos olisit karkki, mikä karkki Kirpeä salmiakki, kipakan suolainen mutta kuitenkin makea Suklaa. Olisin suosittu makeinen, sillä keskimäärin ihminen syö 7 kg vuodessa suklaata. Jos olisit pyöreä muoto, mikä maailman kaikista pyöreistä muodoista Tornin pyöreä ikkuna Aurinko. Lämmittäisin ja valaisisin koko maailmaa. JOKERI Aira: Jos ihmisiä kutsuttaisiinkin nimen sijasta numerolla, mikä numero olisit? Marjut: Jos tietäisit että varmasti voitat, mihin kilpailuun haluaisit osallistua? Lotto! (Talovelalliselle tämä on helppo kysymys) Hilkka: Jos saisit ilmaiset liput mihin tahansa tapahtumaan, mihin haluaisit mennä? Haluaisin mennä katsomaan ulkomaille Linkin Park yhtyettä.

AJATUSLEIKKIÄ joulukuussa 2008 Jos olisit väri, mikä väri ULLA H Sininen, koska se kuvastaa vettä ja taivasta. SANNA H Valkoinen, koska toivon sen sopivan mahdollisimman monen värin kanssa yhteen. Jos olisit lelu, mikä lelu Mollamaija, jonka voisi ottaa kainaloon ja halia. On hienoa olla jollekin tärkeä. Varmaankin joku leikkinalle, jota tarvitaan jossakin vaiheessa elämää. Jos olisit kukka, mikä kukka Jos olisit vuodenaika, mikä vuodenaika Sinivuokko, koska nautin keväisen auringon ensi säteistä. Kesä, sillä nautin lämmöstä ja auringosta, mutta myös sateesta ja luonnon raikkaudesta. Olenpa huono kukkien asiantuntija, mutta varmaankin ruusu. Se on ihan kaunis kuivatettunakin. Myöhäinen syksy, jolloin lehdet ovat pudonneet puusta, maa on jäässä ja ilmassa on talven odotusta. Jos olisit auto, mikä auto Jos olisit ruoka, mikä ruoka Rättisitikka, koska matkustaminen kyseisellä autolla on hauskaa ja tunnelmallista. Lihapullat ja perunamuusi. Olisi kiva olla lasten herkkuruoka. Joku pieni mini, jolla pääsee näppärästi paikasta toiseen. Varmaan joku sopivasti tulinen kanaruoka, koska se nyt vaan on parasta. Jos olisit pihaleikkiväline, mikä pihaleikkiväline olisit? Miksi? Keinu, koska on ihanaa olla tuulen tuiverruksessa. Kiipeilyteline, koska välillä voisi kiivetä ylös katsomaan maailmaa ja sitten laskeutua takaisin arkeen. Jos olisit karkki, mikä karkki Minttusuklaa. Se saa hymyn huulille Dumle olisi varmaan kiva. Siinä on sopivassa suhteessa suklaata ja toffeeta. Jos olisit pyöreä muoto, mikä maailman kaikista pyöreistä muodoista olisit? Miksi? Aurinko, joka tuo lämpöä ja valoa maailmaan. Olisinpa pyöreä kuten aurinko. Siinä kun ei olisi teräviä kulmia. JOKERI Ulla: Mikä on mielestäsi paras päivä vuodessa? Jouluaatto, jolloin saa viettää aikaa läheisten kanssa ja nauttia joulun rauhasta. Sanna: Jos sinun täytyisi luopua kaikista cd-levyistäsi, mistä et takuulla luopuisi? Se olisi varmaankin 40v synttärikokoelmalevy.

AJATUSLEIKKIÄ joulukuussa 2008 KIRSI K SATU L EVA M Jos olisit väri, mikä väri Värillä ei ole väliä, kunhan se on punainen... Koboltinsininen tuo mieleen veden rauhallisen,rentouttavan liplatuksen Punainen, koska se on iloinen väri. Jos olisit lelu, mikä lelu Joku Playmobil: ne vaan on niin ihania Pehmolelu saisin nauttia yllinkyllin haleista Pallo on monipuolinen Jos olisit kukka, mikä kukka Gerbera: ei liikaa hörhelöitä Sinivuokko saisin nauttia aikaisin keväällä auringon lämmöstä pitkän talven jälkeen Kissankello on yksi kesän kauneimmista kukista Jos olisit vuodenaika, mikä vuodenaika olisit? Miksi? Kesä: kaikki ovat silloin iloisempia kuin muulloin Kevät luonnon herääminen talviunilta, saisin nauttia kevään luonnonväreistä Kevät on uuden syntymisen aikaa. Jos olisit auto, mikä auto Farmari-auto, merkillä ei niin väliä: sinne mahtuu paljon tavaraa (keräilijä-luonne) Rätticitikka - rento ja hyvä fiilis, aina kesä mielessä!!! Kupla on kotoinen ja turvallinen. Jos olisit ruoka, mikä ruoka Makaronilaatikko: tuttu ja turvallinen Sopivan tulisesti maustettu kiinalainen ruoka saisin hikikarpalot otsalle ja vedet silmiin Leipä on tehty aidoista luonnontuotteista. Jos olisit pihaleikkiväline, mikä pihaleikkiväline Keinu: vauhdin hurmaa Karuselli saisin kaikkien päät sekaisin Keinu stimuloi aivoja. Jos olisit karkki, mikä karkki Mikä tahansa suklaa: se on nautinnon ydin Salmiakkisuklaa; sopivasti suolaisuutta unohtamatta ihanaa makeutta Marianne on pirteän makuinen, mutta silti suussa sulava. Jos olisit pyöreä muoto, mikä maailman kaikista pyöreistä muodoista Joulukuusen koristepallo: joulu on ihanaa aikaa Rantapallo pysyisin aina pinnalla, kovassakin aallokossa Maapallo. Tietäisin maailman kaikki asiat. JOKERI Kirsi K: Jos voisit antaa itsellesi uuden etunimen, minkä nimen valitsisit? Kati: se oli suunniteltu nimeni ristiäisaamuun saakka, mutta vaihtui viime metreillä. Minusta se olisi ollut hyvin sopiva. Satu: Jos voisit saada jonkin supervoiman, millaisen voiman haluaisit? Rauhan ja hyvänolonvoiman, jotta kaikilla olisi mahdollisuus nauttia hyvästä elämästä Eva: Mikä on tällä hetkellä lempimainoksesi televisiossa? 020202 Vai mikä se oli? Naurattaa joka kerran.

Maaliskuu 2009

Helapuiston puhelinnumerot (osastojen numerot voimassa 24.6.2010 saakka): Pääskysen puhelinnumerot (31.5.2010 saakka): Samettisulat 31697 040 801 6697 Silkkisiivet 31698 040 801 6698 Keittiö 31699 040 801 6699 Valto 32037 040 801 2527 sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@tampere.fi

TAMPEREEN ATERIAN HELAPUISTON KEITTIÖHENKILÖKUNTA