Valajärven suojeluyhdistys ry Valajärven vedenlaatututkimukset vuosina 2016-2018 sekä tulevaisuuden suunnitelmat Hanna Alajoki & Marika Paakkinen KVVY/Vesiosasto 8.1.2019 Tutkimukset vuosina 2016-2018 Ojavesinäytteet: Näytteenotto syksyllä 2016, alkukesällä 2017 sekä talvella 2018 (suppea tutkimus). 9 ojanäytepistettä. Kiinnostuksena veden yleislaatu sekä järveen tuleva ravinne-, kiintoaine- ja humuskuorma mikä/mitkä ojat kuormittavat eniten? Järvivesinäytteet: Kotaniemen edustan syvännealue v. 2016 alku- ja loppukesällä, v. 2017 ja 2018 lopputalvella ja loppukesällä. Niemelän edustan syvännepiste ja Puhinniemen kaakkoispuolen näytepiste v. 2016 alku- ja loppukesällä, v. 2017 lopputalvella Kiinnostuksena veden laadun nykytila, sen muutokset sekä happitilanne ja ravinteiden sisäinen kuormitus Lisäksi paleolimnologinen tutkimus sekä pohjaeläintutkimus 1
Valajärven yleistietoja Järvityyppi vähähumuksinen järvi (Vh) Ekologinen tila hyvä Pohjavesivaikutteinen järvi Keskisyvyys 4,2 m, suurin syvyys 15 m, pinta-ala 3,5 km 2 Valuma-alueen koko 14,5 km 2 Veden vaihtuvuus hidasta (viipymäaika arviolta >1000 vrk) Valuma-alueen maaperä on pääasiassa hiekkaa, hiekkamoreenia ja kalliomaata Turvemaita Kotamäenkorvessa, Mustisuolla ja Niinisalonsuolla, pääasiassa kuivatettuja Järvestä poistuvassa uomassa säännöstelypato Valajärven veden laatu Veden yleislaatu Kirkasvetinen, melko vähähumuksinen ph lähellä neutraalia, ei happamoitumisriskiä Hygieeninen laatu hyvä, mutta lievää jätevesiperäistä kuormittumista havaittavissa (ulosteperäiset bakteerit) Ravinteikkuus Talviaikainen fosforitaso vastaa karua vettä, kesällä kohoaa lievästi rehevän veden tasolle, vastaten hyvää ekologista tilaa Typpipitoisuudet alhaisia ja vastaavat erinomaista ekologista tilaa Levämäärästä kertova klorofyllipitoisuus osoittaa keskimäärin tyydyttävää tilaa - vaihtelu suurta Happitilanne Pohjanläheisessä vedessä happiongelmat yleisiä etenkin kesäaikaan toistuvasti happikatoja Lopputalvella tilanne usein hieman parempi, ei totaalisia happikatoja Happikatojen yhteydessä fosforin sisäistä kuormitusta Happitilanteessa ei merkittäviä muutoksia Luontaista vai ei? 2
Sisäinen kuormitus Sisäistä kuormitusta havaittiin loppukesällä 2017, jolloin 12 m syvyydellä fosforipitoisuus oli korkea Vanhojen tulosten perusteella sisäistä kuormitusta voi tapahtua kerrostuneisuuskausien lopulla, mutta sen voimakkuus vaihtelee Vapautuva fosforimäärä voi olla suuri (esim 2017 loppukesä) ja osuus kokonaiskuormituksesta hetkellisesti merkittävä. Tilanne kehittyy loppukesän mittaan ja korjaantuu syksyllä, kun vesimassa jäähtyy ja sekoittuu Hapettomaksi menevän, sisäkuormitteisen vesimassan tilavuus on järven koko vesitilavuuteen nähden pieni sisäisen kuormituksen vaikutus jää kuitenkin kokonaisuudessaan vähäiseksi! Ei arvioida olevan rehevöittävää vaikutusta Ojavedet Virtaamat ojissa vähäisiä (pieni valuma-alue). Vesi pääasiassa kirkasta ja vähäravinteista. Poikkeuksena oja 2 (Musti- ja Niinisalonsuolta laskeva oja), jossa vesi sameaa ja fosforipitoisempaa kuin muissa ojissa sekä oja 6 (Kotamäenkorvesta laskeva oja), jossa humusleima muita ojia selvempi. Fosforipitoisuudet kuitenkin ojassa 2 ojavesille normaali Ojista tuleva kuormitus oli poikkeuksetta suurinta ojasta 2 niin kiintoaineen, humuksen kuin ravinteidenkin osalta. 3
Valajärveen tuleva fosforikuormitus Valajärveen tuleva kiintoainekuormitus 4
Valajärveen tuleva humuskuormitus Valajärveen tuleva kokonaiskuormitus Alaotsikko toinen taso neljäs taso» viides taso» Lähde: WSFS-Vesistömallijärjestelmän Vemala-kuormitusosuus 5
Paleolimnologiset tutkimukset Näytteenotto (3 kpl) sedimentistä 0-20 cm tai 0-30 cm syvyydeltä, sedimenttipatsaan viipalointi 1 cm viipaleiksi, viipaleiden syntyajankohdan arviointi Cs-137 menetelmällä (Tšernobyl-laskeuma) Piilevälajiston määritys vuosia 2014, 1998, 1980 ja 1900 (keskimäärin) kuvaavista kerroksista Valajärven ekologinen tila on piilevälajiston perusteella niukasti hyvä. Pitkän ajan saatossa järven happamuus on vähentynyt. Rehevyystaso on muuttunut karusta lievästi reheväksi ja muutokset ovat tapahtuneet lähimenneisyydessä. Pohjaeläintutkimuksen tulokset Kaksi syvännepistettä ja kolme rantavyöhykkeen näytepistettä Syvänteiden pohjaeläimistö on vähälajinen ja koostuu lähinnä tyydyttävää ekologista tilaa ilmentävistä surviaissääsken ja sulkasääsken toukista Happitalouden häiriöt Valajärven litoraali- eli rantavyöhykkeen lajisto kuitenkin monimuotoinen sisältäen monia vesistökuormitukselle herkkiä lajeja. Rantavyöhykkeen lajiston perusteella Valajärven ekologinen tila on hyvä tai jopa erinomainen. 6
Toimenpide-ehdotuksia Ensisijainen tavoite on nykytilan ylläpito! Metsätalouden kuormitusta vähentävät toimenpiteet Mustisuolta laskevassa ojassa 2 Avohakkuiden, kunnostusojitusten ja metsälannoitusten välttäminen ojan valuma-alueen turvemailla metsätalouden toteutuksen menetelmälliset muutokset Erityistä huomiota kiinnitettävä metsätalouden vesiensuojelurakenteiden riittävyyteen Virtaamaa hidastavat rakenteet (Maatalouden kuormituksen vähentäminen viljelymenetelmällisten keinojen kautta) Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen Kiinteistökohtainen neuvonta ja suunnittelu myös vapaaajan kiinteistöille Toimenpide-ehdotuksia 2 Järvessä tehtävät toimet: Tavoitteena virkistyskäyttömahdollisuuksien ylläpito ja parantaminen, käytettävä harkintaa! Vesikasvillisuuden niitto Pienimuotoiset ruoppaukset Sijoittuminen mökki- ja venerantojen edustalle, joissa mataluus ja/tai runsas vesikasvillisuus haittaavat liikkumista ja vesistön käyttöä Isotooppitutkimukset (pohjavesivaikutus) 7
Jatkotoimenpide-ehdotukset ja jatkoselvitykset Järven veden laadun seuranta 3 vuoden välein Kasviplanktonselvitys kertaluontoisesti Mukaan myös eläinplankton? Kiinteistökohtaisen neuvonnan ohjaaminen Valajärven alueelle (KVVY ry:n jätevesineuvontahanke) Metsätalouden vesiensuojeluun tähtäävän infotilaisuuden järjestäminen (Maatalouden vesiensuojeluun tähtäävän infotilaisuuden järjestäminen) Muuta keskustelua Koekalastus Lasku-uoman virtavesi-inventointi Kalojen nousuesteet Lasku-uoman padon muuttaminen kalan nousun mahdollistavaksi Veden laadun tarkemmat selvitykset ojassa 3 sepelipatojen vedenpuhdistusteho ja uusimistarve Näytteenotto patojen ylä- ja alapuolelta Uudistus vs. varojen ohjaaminen muualle tehtäviin vesiensuojelurakenteisiin? Tanssilavan oja, Mustisuon oja, Niinisalonsuon oja ja Ratalahden oja Mitä tehdä? 8
Ympäristövastuuta yhdessä KVVY-Tampere Patamäenkatu 24 PL 265 33101 Tampere puh. 03 2461 111 KVVY-Porilab Tiedepuisto 4 A-rakennus, 3. kerros 28600 Pori puh. 03 2461 277 KVVY-Tavastlab Visamäentie 33 Visatalo 13100 Hämeenlinna puh. 03 2461 233 KVVY-Botnialab Yliopistonranta 1 65200 Vaasa Puh. 06 312 0020 KVVY-Raumalab Lensunkatu 9 26100 Rauma puh. 03 2461 276 KVVY-Sastalab Tampereentie 7 A, 38200 Sastamala puh. 03 2461 275 Asiakaspalvelun ollessa suljettuna, päivystys puh. 03 246 1299. 9