Design-suuntautunut pedagogiikka 1 Jorma Enkenberg Professori (Emer.) jeeberg@gmail.com @jormaenkenberg (Twitter)
2 Creativity and imagination are the key elements of 21st century learning. (Thomas&Brown, 2011)
3 Vallitsevista pedagogisista käytänteistä Riippumatta siitä, mistä maasta tai maanosasta oli kysymys, kolme yleisintä pedagogista käytäntöä olivat: Monisteiden täyttäminen Samatahtinen ja samassa toimintojen seuraannosa tapahtuva työskentely Osallistuminen lopussa kokeeseen (Law, Pilgrum & Plomp, 2008)
4 Mitä oppijat preferoivat? Englannissa (v. 2008) 15-vuotiaita pyydettiin nimeämään kolme heidän toiveitaan parhaiten vastaavaa oppimistapaa. Tulos: Ryhmissä opiskelu (55 %) Käytännön asioiden tekeminen (39 %) Ystävien kanssa opiskelu (35 %) Tietokoneen käyttö (31 %) Yksin työskentely (21 %). Opettajan opettaminen (20 %)
5 Koulun todellisuus Kouluissa yleisimmin esiintyviä oppimisen muotoja olivat: Kirjasta ja taululta kopiointi (52 %) Opettajan puheen kuuntelu (35 %) Luokkakeskustelu (29 %) Muistiinpanojen tekeminen opettajan selittämisen pohjalta (25 %) Työskentely tietokoneympäristössä (16 %)
6 Yleistyksiä Koulut ja oppilaitokset näyttävän jakavan samat ja vaikeasti muutettavissa oleva kulttuuriset peruskäytännöt (vrt. polkuriippuvuus) Tutkimus ja käytäntö näyttävän loittonevan kaiken aikaa toisistaan (oppilaitosten ongelmien ratkaisu tapahtuu harvoin tutkimusperustaisesti) Oppilaitoksia leimaa konservatiivisuus ja pyrkimys ongelmien eteen tullessa paluu normaaliin (vrt. oman edun varjelu)
7 Ajankohtaisia kysymyksiä Miten oppilaitokset saadaan kehittämään toimintaansa esim. suuntaan, johon tutkimus viestittää (vrt. oppimistutkimus)? Mitä lastemme ja nuorten tulisi tietää ja kyetä tekemään tulevaisuudessa (vrt. työ ja tulevaisuuden todennäköinen arki)? Mitä oppimisympäristöistä ja vastaavasti opetussuunnitelmasta tulisi ajatella (vrt. kehittyvä teknologia ja uudet ideat esim. yliopistosta)?
8 Koulun nyt Koulu on oppilaan ikään sidottu, opettaja-keskeinen prosessi, joka edellyttää oppilaan kokoaikaista läsnäoloa pakollisen opetussuunnitelman viitekehyksessä. (Ivan Illich, 1971)
9 Toisaalta Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa meillä on käytettävissä välineitä, jotka sallivat muodolliset rajat ylittävän (vrt. oppilaitokset) kanssakäymisen, informaation jakamisen sekä yhdessä tapahtuvan työskentelyn. (Hannon 2009)
Koulua ja opetusta koskevasta päätöksenteosta 10 Poliitikot tekevät koulua koskevia ratkaisuja tutkimukseen perustumattomien uskomusten pohjalta (Schank (2011). Näitä ovat mm.: -kaikille samat oppiaineet, -oppilaiden ryhmittely iän perusteella, -pitäminen joitakin oppiaineita muita tärkeämpänä (matematiikka, luonnontieteet tai taideaineet), -siihen uskominen, että kaikilla oppilailla on lopulta samat tarpeet ja mielenkiinnon kohteet
Koulun ja oppilaitosten ongelmiksi ovat muodostumassa (Thomas&Brown, 2011): 11 Nykyinen opetuksen organisointi, em. oppilaiden iän mukainen ryhmittely, oppiainejakoinen opetussuunnitelma, samat sisällöt kaikille, samatahtisuus Oppilaiden luontaiset ja preferoimat oppimistavat Yhteiskunnan haluttomuus rahoittaa oppilaitoksia (kouluja) Neljä/viisi erilaista työuraa elämän aikana Opitun merkitys ja vaikutusten ennakointi (vrt. työhön/arkeen liittyvien ongelmien monimutkaisuus ja niiden systeeminen luonne)
Design-suuntautunut pedagogiikka (Vartiainen, Liljestrom ja Enkenberg, in press) pyrkii 12 - vastaamaan em. kritiikkiin ja ottamaan huomioon esim. oppijoiden luontaiset oppimistavat (vrt. Thomas&Brown ja Schank erityisesti) - sijoittamaan oppimisen ympäristöön, joka haastaa osaamis- ja innovaatiokeskeisille yhteisöille ominaisia taitoja (vrt. Scardamalia & Bereiter, ATCS21-projekti) - korostamaan poikkitieteellistä näkökulmaa ilmiöihin/oppimisen kohteisiin (vrt. Fischer) - tavoittamaan oppimisessa hiljaista, piilossa olevaa, asiantuntijayhteisöille ominaista tietoa - edistämään oppilaiden osallistumista paikallisille kulttuureille ominaisiin käytänteisiin (vrt. Jenkins ja muut, 2008 sekä Banks ja muut, 2006)
13 Joitakin design-suuntautunutta pedagogiikkaa organisoivia käsitteitä Design (prosessina) Merkitsee osallistumista kulttuurisiin, uudelleen tuottamisen käytänteisiin (practices of cultural reproduction; Balsamo, 2010) Oppimisaihio (learning object) Digitaalinen representaatio todellisesta ilmiöstä ja välineistä, jotka auttavat rakentamaan siitä tulkintoja ja merkityksiä. Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Perustuu kollaboratiiviseen, luonto- ja kulttuuriympäristön todellisia kohteita ja ilmiöitä kuvaavien oppimisaihioiden suunnitteluun.
Design-suuntautuneen pedagogiikan (DOP) oppimisteoreettinen viitekehys 14 Itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan Oppimiskäsitys Omat välineet Medioivat välineet Oppimisen konteksti Yhteiskehittely Oppilas suunnittelijana Socsiaalinen media Oppilas tutkijana
Design-suuntautuneen oppimisen suunnittelun periaatteita 15 Oppimisprosessi ankkuroidaan oppijoiden ideoihin, ajattelutapoihin, käsityksiin ja tulkintoihin kysymyksessä olevasta ilmiöstä (oppimisen prinsiippi) Oppimiseen sitouttaminen tapahtuu kokonaisten tehtävien ja ns. ohjaavien kysymysten (driven questions) avulla (epistemologinen prinsiippi) Toiminta kohdistuu kysymyksessä olevaa ilmiötä edustaviin käsitteellisiin objekteihin tai artefakteihin ja toiminnassa hyödynnetään fysikaalisia ja kognitiivisia työvälineitä (ontologinen prinsiippi) Tietämään tulemista ja oppimista edistetään ja tuetaan yhteisöllisellä työskentelyllä ja suunnittelulla (opetuksellinen prinsiippi) Informaation kokoamisessa tutkittavana olevasta ilmiöstä sekä sen jakamisessa hyödynnetään oppijoiden omia välineitä ja teknologioita (teknologinen prinsiippi) Opettajan ja muiden aikuisten/asiantuntijoiden tehtävänä on tarjota resursseja työskentelyyn sekä ohjata ja tukea sitä (toimijuuden prinsiippi)
Oppimisympäristö 16
Esimerkkejä oppijoiden rakentamista ohjaavista kysymyksistä (driven question), kun ilmiönä oli metsä 17
18 Esimerkkejä oppimisaihioista http://www.rajupusuwiki.fi/index.php/etusivu
Kehittelytyössä ja opettajien kursseilla mukana olleet opettajat ovat kokeneet lähestymistavan kiinnostavana, mielekkäänä ja nähneet siinä uusia mahdollisuuksia kehittää luutuneita käytäntöjään. 19 Jotkut opettajat ovat jatkaneet edelleen menetelmän muokkaamista tai laajentaneet sen soveltamista uusille alueille. Oppilaat ovat poikkeuksetta toteuttaneet innolla oppimisprojekteja ja lopussa myös monesti ylpeillen esitelleet lopputuloksia sekä oppilastovereilleen että muille oppimisyhteisön jäsenille. DOP-oppimisprojekteissa kaoottisuus on toistuvasti järjestynyt itsestään. Yllättävää on myös ollut se, miten toimivia yhteistoiminnallista tiimeistä on lopulta tullut, vaikka niiden jäsenet ovat edustaneet niin erilaisia osaamisia sekä valmiuksia. Erityisvaikeuksia omaavia oppilaita on monesti ollut usein vaikea erottaa ryhmän muista jäsenistä. Kokemus osoittaa, että design-suuntautunut pedagogiikka voi tehokkaasti haastaa ja muuttaa niitä uskomuksia, joita meillä jokaisella tapaa olla siitä, miten oppimista ja opetusta tulee organisoida.
20 Education is a self-organizing system, where learning is an emerging phenomena. (Sugata Mitra: http://www.ted.com/talks/sugata_mitra_the_child_driven _education.html) A self-organizing system is not an organism that changes its structure as a function of its experience and environment but rather the system consisting of the organism and environment taken together. (Ashby, 1962)
21 Koulu/oppilaitos epäonnistuu usein koska se ei luota oppijoiden mahdollisuuksiin tai heidän kykyihinsä selviytyä monimutkaisista tilanteista. Everybody is a genius. But if you judge a fish by its ability to climb a tree, it will live out its whole life believing it is stupid. (Albert Einstein)
22 Kirjallisuutta Ashby, W. R. (1962). Principles of the self-organizing system, in Principles of Self-Organization: Transactions of the University of Illinois Symposium, H. Von Foerster and G. W. Zopf, Jr. (eds.), Pergamon Press: London, UK, pp. 255-278. Banks, J. Au, K. Ball, P. Gordon, E. Gutierrez, K. Heath, S. Lee, C. Lee, Y. Mahiri, J. Nasir, N. Valdes, G. Zhou, M. (2007). Learning in and out of school in diverse environments. Life - long, Life -wide, Life -deep. The LIFECenter (The Learning in Informal and Formal Environments Center), Universityof Washington, StanfordUniversity, and SRI International. Bereiter, C. & Scardamalia, M. (2003). Learning to work creatively with knowledge. In E.DeCorte, L. Verschaffel, N. Enstwistle & J van Merrienboer (Toim.) Powerful learning environments: Unravelling basic components and dimensions. Oxford: Elsevier Science. Brown, J.S., Adler, R. (2008). Minds on Fire. EDUCAUSE Review. January Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2008). Autenttinen oppiminen kehittää identiteettiä, Ostiensis, 14-17. Fischer, G. (2008). Transdisciplinary education and collaboration. Education in HCI in Education. Conbstribution to HCIC-2008. Illich, I. (1972). Kouluttomaan yhteiskuntaan. (Deschooling society, 1971.) Suomentanut Aarne Valpola. Delfiinikirjat. Helsinki: Otava,. Law, N., Pelgrum, W. J., & Plomp, T. (Eds.). (2008). Pedagogy and ICT use in schools around the world: Findings from the SITES 2006 Study. Hong Kong: CERC, University of Hong Kong and Springer) Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2012). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education.(DOI) 10.1007/s11422-012-9416-0 National Education Technology Plan (2010).Transforming American Education. U.S. Department of Education. Office of Educational Technology.
23 Schank, R. (2011). Teaching minds. How cognitive science can save our schools. NY: Teachers College Press. Thomas, D.&Brown, J.S. (2011). A New Culture of Learning: Cultivating the Imagination for a World of Constant Change Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2011). Enlargement of Educational Innovation: An Instructional Model of the Case Forest Pedagogy. Proceedings of the 4th International Network-Based Education 2011 Conference The Social Media in the Middle of Nowhere. University of Lapland Publications in Education 25. Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (arvioitavana). Emerging Learning Systems in Design-Oriented Education with Museum Learning Objects. Jätetty julkaistavaksi Educational Technology Research & Development-lehdessä. Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (submitted) Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning an international comparison. Vartiainen, H.; Liljeström, A. & Enkenberg, J. (painossa).introducing a design-oriented pedagogy to educate learners to meet the future needs. Journal of Universal Computer Science. Vartiainen, H.; Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2011). A Model for Design-Oriented Pedagogy to Educate Learners to Meet the Future Needs. Proceedings of the AcrossSpacess workshop in conjuction with the EC- TEL 2011. Palermo, Italy, Sebtember 2011. DOP-(Case Forest-)pedagogiikkaan liittyvää verkkomateriaalia: http://www.skogsstyrelsen.se/projektwebbar/caseforest/case-forest-pedagogy/