Olet avaamassa puolueetonta ja poliittisesti sitoutumatonta tietopakettia, jonka ovat tehneet oululaiset oululaisille. Tavoitteena on herättää asiallista keskustelua ja jakaa tietoa yhteisistä asioista. Myönteisesti ja hyvässä hengessä. Aivan sama kuka on oikeassa Lähiruoan kysyntä kasvussa Katse kohti torinrantaa Rakkaudesta pohjoiseen www.puhutaanpaoulusta.fi -ilmoitusliite 2/2011
2 3 PUHUTAANPA OULUSTA Nro 2/2011 www.puhutaanpaoulusta.fi JULKAISIJA Studio Oy Puhelin (08) 312 1909 studio@studio-ilpo-okkonen.fi www.studio-ilpo-okkonen.fi TOIMITUS Marja Nousiainen VALOKUVAT Juho Alatalo ULKOASU Minna Hentilä Petri Lampela Tiina Mustonen REPROGRAFIA Juho Alatalo PAINO Kaleva Oy LEVIKKI 94 000 kpl -ilmoitusliite. Kysy juttutilaa! Pertti Haapala (08) 312 1909 studio@studio-ilpo-okkonen.fi Marja Nousiainen 040 731 2808 marja.nousiainen@gmail.com 0400 686 454 ilpo.okkonen@ studio-ilpookkonen.fi www.puhutaanpaoulusta.fi Pääkirjoitus Nokian varjosta Suomessa yhden tehtaan sulkeminen lopettaa aina kaupungin kerrallaan. Näin analysoi Financial Times asioitamme kertoessaan Suomen vaalien tuloksesta. Syyksi mainittiin se, että usean kaupungin talous pyörii täällä yhden suuren työnantajan ympärillä. Kaukaa näkee paremmin vai mitenkä se menikään. Viime aikoina on ollut muodikasta lukea Financial Timesia ja etsiskellä sieltä tietoja ja ennusteita Suomesta. Oulun kaupunki ja koko seutu on ollut mielikuvissa säälittävän riippuvainen Nokiasta. Kumpaakaan ei ole vielä suljettu eikä toivottavasti suljeta. High-tech-huumassa on joskus haluttu nähdä, että tuntemamme Oulu syntyi ja kasvoi Nokian avulla ja ansiosta. Nokiaa väheksymättä voi sanoa, että on niitä tekijöitä muuallakin. Toisaalta Nokia on säteillyt asiantuntemusta oviensa ulkopuolelle niin, että Oulu pitää nyt kansainvälistä johtoasemaa virtuaalimaailmojen kehityksessä. Kaupungin historia ja perinteet velvoittavat pärjäämään niin, että henkselit paukkuu. Ei ole mitään syytä lakata uskomasta hyvään tulevaisuuteen kun vaikeampiakin aikoja on nähty. Tervaporvarien, kalastajien, pippien ja pappien työ on kantanut koko aluetta. Se Kolumni MATTI PÖRHÖ, toimitusjohtaja, kauppaneuvos, toiminut 17 vuotta Autoalan Keskusliiton puheenjohtajana Tulevan Oulun vetovoimainen keskusta Sitran asiamies kertoi Etelä-Koreassa toteutetusta 300 000 asukkaan kaupungin rakentamisesta, ekologisin periaattein, kymmenessä vuodessa suunnittelusta valmiiksi toteutukseksi! Me emme saa edes kallioparkin kaavaa tehtyä tuossa ajassa. Oulun kehittäminen entistä vetovoimaisemmaksi, puolen Suomen pääkaupungiksi, edellyttää keskustan kehittämistä arvonsa mukaiseksi. Siitä lienevät kaikki samaa mieltä. Tämä merkitsee hyviä liikenneyhteyksiä keskustaan ja keskustasta ulos sekä hyvää maanalaista paikoitusta. Kutsuttakoon sitä roopiksi, kallioparkiksi tai kivisydämeksi, sillä ei ole väliä. Ennustan, että suunnitellut vajaat 800 autopaikkaa käyvät nopeasti riittämättömiksi, kunhan rakennusinvestoinnit saadaan toteutettua suunnitelmien mukaan. Keskustaa voidaan sen jälkeen alkaa tarkastella laajemmin kuin Rotuaarin alueena. Kumarran syvään yrityksille ja yrittäjille, jotka ovat valmiita investoimaan keskustan liikerakennuksiin miljoonia ja jopa kymmeniä miljoonia euroja tässä nettikaupan syvenevässä maailmassa. Riskit ovat hirvittävät. Ne investoinnit saadaan kannattaviksi ainoastaan sillä, että niihin pääsy on kunnossa ja ne tarjoavat sellaisia elämyksiä, joita et löydä muualta. Samalla kun houkuttelemme asiakkaita laajemmalta alueelta, luomme itsellemme oman olohuoneen. Tämä on ymmärretty useissa, isoissa Keski-Euroopan kaupunkikulttuureissa ja ainakin Suomessa Kuopiossa, Turussa ja Helsingissä. En ole kuullut yhtään kriittistä puheenvuoroa Helsingin Stockmannin uudesta maanalaisesta parkkihallista. Siellähän kaupunki käynnisti samalla työn maanalaisen asemakaavoituksen suunnittelusta koko keskustan alueelle. Toivotaan, että tulevalle Oulun keskusta-alueelle on mukava tulla asioimaan niin autoilla kuin muillakin kulkumuodoilla. Annetaan ihmisten itse valita, mikä kunkin tarpeisiin sopii parhaiten. Se on kaikkien etuoikeus! on levittänyt hyvinvointia pitkin koskien kuohuja, valtameriä, pitkospuita tai pikiteitä. on tehty ulkomaankauppaa vuosisatoja. Yliopiston perustaminen nosti Oulun kaupunkina maakuntasarjan yläpuolelle. Nokia on ollut vankka tukijalka alueen kehitykselle ja toivottavasti tulee olemaan sitä edelleenkin. Mutta se ei ole suinkaan ainoa tai yksin. Financial Times saa kirjoitella meistä mitä haluaa. Täällä voidaan aktiivisesti vaikuttaa siihen, että lausunto kokonaisen kaupungin kuoppaamisesta tehtaan myötä ei muutu itseään toteuttavaksi ennusteeksi omalla kotiovella. Näillä sivuilla halutaan jälleen antaa puheenvuoro ihmisille, yrityksille ja yhteisöille, joiden työ tuo alueelle lisäarvoa, nostaa sen elintasoa ja luo hyvinvointia. Uskoa tulevaisuuteen halutaan luoda järjestelmällisesti. Kaupunki tai alue rappeutuu jos sen annetaan tapahtua, jos lakataan yrittämästä ja sanotaan, ettei mikään kannata. Etelän junaan löytyy kyllä menijöitä. Tiedotuslehtemme on edelleen puolueeton ja poliittisesti sitoutumaton. Haluamme omalta osaltamme edistää monipuolista ja rakentavaa keskustelua yhteisistä asioista. Kolumnistiksi kutsuttiin Autoalan Keskusliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Pörhö, joka katsoo Oulua koko Suomen mittakaavassa. KUVAYHDISTELY Juho Alatalo TAITTO Minna Hentilä Aivan sama kuka on oikeassa Árpád Kovács, pappi, anarkisti ja rauhanturvaaja ottaa mielellään kantaa ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin. Vaikkei omasta mielestään mikään julistaja olekaan, eikä ainakaan halua olla oikeassa. Entisen Jugoslavian kansalainen näki kuinka pahimmillaan voi käydä, kun kieli-, uskonto- ja vähemmistökysymykset nousevat yhteiskunnallisiksi teemoiksi. Euroopan sydämessä, vanhalla kulttuurialueella, jossa piti olla ikuinen sosialistinen rauha. Jossa kaikki kansat olivat veljiä keskenään. Mitä mietteitä menneen talven vaaliteemat ja kirkkoa repineet vähemmistökeskustelut herättivät? Kirkon kannalta surkeaa oli se, että homokeskustelu hallitsi julkisuutta, vaikka seurakunnat tekevät loistavaa avustustyötä perheiden, vanhusten tai köyhien hyväksi. On meillä kyllä myös peiliinkatsomisen paikka. Niin kauan kuin kirkossa 1 % päättää, mikä on oikein, niin kauan kirkon toiminta saa leimoja kylkeensä. Keskustelu vähemmistöjen oikeuksista meni Árpádin mielestä järjettömyyksiin. Kirkolla tai kristityllä ei pitäisi olla mitään sanomista siihen, jos jollekin annetaan lisää oikeuksia. Silloin, kun niitä viedään pois, pitäisi sitten olla kovasti äänessä. Uskonto nousi isoksi kysymykseksi 1960-luvun taitteessa Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Kennedy oli katolinen ja sen vuoksi kansa jakautui vakaumuksellisiin vastustajiin tai kannattajiin. Obaman vaalikamppailussa viisikymmentä vuotta myöhemmin rotukeskustelu nousi framille. Onko USA malliesimerkki tyhmyydestä vai ollaanko siellä meitä edellä? Voisiko Suomen presidentti olla muslimi, katolinen, hindu, vanhoillislestadiolainen? Voisiko Suomen presidentti olla romani? Vai onko vähemmistöillä Suomessa lasikatto vastassaan yhteiskunnan portaikossa, kaikesta näennäisestä suvaitsevaisuudesta huolimatta? Árpád innostuu puhumaan. Kristinusko on hänelle juuriaan myöten julistusta tasaarvosta. Raamatussa juutalainen, etiopialainen ja roomalainen sadanpäämies ovat rinta rinnan. Alttarin edessä olemme kaikki yhdenvertaisia. Kysymys on siis ihmisarvosta. Olen ollut kauemmin anarkisti kuin kristitty. Kristittynä en ole minkään puolueen, vaan ihmisen kannattaja, anarkistina en usko äänestämiseen enkä äänestä vaaleissa. Kristus luo Árpádille puitteet aitoon yhteyteen ihmisten välille. Vain sillä on merkitystä, tasa-arvoisella avoimella yhteydellä. Kaikki muu on toissijaista kansat, valtiot, puolueet ja uskonnot. Vähemmistökysymykset ovat huonolla pohjalla jos jonkun pitää olla väkisin oikeassa. On aivan sama kuka on oikeassa. Helppo ajatella, vaikea toteuttaa? Niin, on suuri mysteeri, miksi me olemme ihmisinä niin helposti manipuloitavissa, mies puuskahtaa ja kaivaa vertauksen Pekka Töpöhännästä. Kaiken maailman Monnit eivät ole se varsinainen ongelma. Pilli ja Pulla ovat. Ne, jotka ovat kritiikittömästi lähdössä vahvimman taakse. Ne jotka mahdollistavat omalla touhullaan toisten sorron. Meissä kaikissa asuu Pilli ja Pulla. Tämä on se varsinainen ongelma. Kuka? Árpád Kovács Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien kansainvälisen työn pastori. Muutti Suomeen 19 vuotta sitten, kotoisin entisestä Jugoslaviasta, äidinkieli unkari. Toiminut muun muassa rauhanturvaajana Suomen Eufor-joukoissa Bosniassa. Opiskeli teologian maisteriksi Helsingin yliopistossa.
4 5 Katse kohti torinrantaa TAITTO JA KUVAYHDISTELY Petri Lampela Torinranta käy läpi muodonmuutosta. Keskustelua käydään aiheesta ja aiheen vierestä. Pakkalan salissa pidetyn yleisötilaisuuden sekä monien nettimielipiteiden pohjalta koottiin kysymyksiä ja väitteitä. Virkamiehet valmistelevat asioita yhteistyössä ja uudistukset käyvät useamman työpöydän kautta ennen kuin ne päätyvät toteutettavaksi. Asemakaavapäällikkö Matti Karhula ja asemakaavaarkkitehti Mikko Törmänen vastasivat yhteistuumin kysymyksiin ja ottivat kantaa väitteisiin. Mitä torille suunnitellaan? Torialue jaetaan toiminnan perusteella talvitoriksi, kauppatoriksi ja tapahtumatoriksi. Elämysten talo nousee Kaarlenväylän kupeeseen, rajaa torin eri osia, tuo suojaa tuulilta ja tarjoaa toimintaa. Talvitori katetaan niin, että kaupankäynti onnistuu pakkasillakin eivätkä vihannekset jäädy. Myös myyjien ja asiakkaiden on tarkoitus pysyä lämpiminä. Tapahtumatorilla tarjoillaan monenmoista ympäri vuoden ja pysyvät rakenteet takaavat sen, ettei joka kerta tarvitse rakentaa uutta hökkelikylää, kun torilla vietetään vaikka ruokamessuja. Gasthaus-tyyppinen hotelli rakennetaan Kauppahallin kupeeseen. Vänmanninsaari saa 22-kerroksisen hotellin ja kongressitilat. Kauppatori puolustaa perinteistä torikauppaa ja kuuluu olennaisena osana jokaisen itseään kunnioittavan kaupungin keskiöön. Mitkä ovat kaupungille tärkeitä asioita uuden torin ulkonäössä? Kansainvälistä tasoa oleva arkkitehtuuri ja korkealaatuinen kaupunkikuva. Mitkä ovat kaupungille tärkeitä asioita Elämysten talon toteutuksessa? Torin ympärivuotinen aktivointi, uskottava toteuttajataho, korkeatasoinen arkkitehtuuri ja toimiva kokonaisuus. Sen tulee olla rakentamistavaltaan, arkkitehtuuriltaan ja materiaalikieleltään kansainvälisestikin vertaillen korkeaa luokkaa, kunnianosoitus pohjoissuomalaiselle työlle ja osaamiselle. Talon sisällön tulee palvella laajasti kaupunkilaisia. Miksi torille halutaan hotelli? Se tuo ympärivuotista ja -vuorokautista toimintaa torille. Tori ja turisti ovat hyvä yhdistelmä. Hotellien käyttöaste Oulussa on sellainen, että uusi hotelli mahtuu hyvin sekaan. Miten nopeasti torin edustan suistoalueen veden pohja nousee? Kuinka paljon ja usein aluetta pitää ruopata? Tämä on oleellinen kysymys. Oulun kohdalla maankuori on vielä kuopalla noin 170 metriä. Maan kohoaminen (n. 0,9 metriä 100 vuodessa) johtuu kuopan oikenemisesta. Jos ilmastonmuutoksen ja mannerjäätiköiden sulamisen johdosta merenpinta ei kohoa merkittävästi, joudumme tilanteeseen, jossa pohjapatojärjestelyin tulee turvata Rommakonselän vesipeilien säilyminen. Toinen vaihtoehto on alkaa leikata nurmikkoa Vänmannisaaren ympäristössä. Pelkkä ruoppaaminen ei pelasta pitkällä aikavälillä vesipeilejä. Rommakonselkä on erittäin matala, pohjoistuulten aikana pohja tulee paikoitellen näkyviin. Oulun kaupunki on linjannut suiston kehitystä niin, että Rommakonselkä säilyy merialueena. Järjestetäänkö torimiljööstä vielä arkkitehtikilpailua? Tekninen lautakunta esitti Elämysten talon yhteistyövalinnan asiakirjoissa, että kaupunki edellyttää järjestettävän arkkitehtikilpailun Elämysten talosta, kaupunginhallitus päätti toisin. Ei siis järjestetä. Tehdäänkö torilta varjotutkielma? Eli mitataan sitä, mihin varjot lankeavat. Tutkielma on aika yksinkertainen tehdä, se myös kuuluu normaaliin suunnittelurutiiniin, eikä liene mitään syytä miksi sitä ei tehtäisi. Tori noudattaa niin sanottua Jaatisten kaavaa. Sen toteutus on kesken, mutta aika on ajanut kaavan ohi. Pitää paikkansa. Jaatisten kaavasta on toteutunut Vänmanninsaaressa ainoastaan kaupunginteatteri. Kirjasto ei ollut kaavassa, sen sijaan oli konserttitalo. Näiden lisäksi kaavailtiin kaupunginhallituksen salia ja virastotornia. Radisson Blu hotelli on Jaatisten kaavan suuntaviivojen mukainen. Rakennukset ovat kaavaan piirrettyjä korkeampia. Rantakadun ja Aleksanterinkadun korttelirivi ei ole toteutunut Jaatisten kaavan mukaan, vaan aluetta on kehitetty ja osittain pilattu, noudattaen 60-luvun rakennustapaa. Jaatisten kaavan toteuttamisesta käydään keskustelua. Rakennetaanko torni kaavan mukaan vai ei? Alkuperäisessä kaavassa se oli tärkeä sommitteluelementti, jolla haluttiin luoda maamerkki rantaan ja näin koko keskustaan. Aurinko ei laske enää torille Väitteen taustalla on pelko, että 22 kerrosta korkea torni varjostaa torialuetta iltaisin. Torni on korkea, mutta varsin hoikka. Kaupungista katsoen sen leveys on noin 16 metriä. Sen rakennusmassa ei missään tapauksessa varjosta koko toria eikä korkeus yllä aiemmin päivällä myöskään varjostamaan merkittävästi suistoaluetta. Merinäköala tuhotaan rakentamalla Vänmanninsaaressa päätös voidaan tehdä kolmen vaihtoehdon välillä. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan ennen kaikkea Merisalin sijoituksen suhteen. Jos Merisali rakennetaan kaupunginteatterin taakse, näköala sulkeutuu Vänmanninsaaresta lounaaseen. Sen sijaan vaihtoehdossa, jossa Merisali rakennetaan Elämysten talon yhteyteen hotelli peittää näköalan kaupunginkirjaston pysäköintialueelta. Suunta ja paikka eivät liene tilakokemusten kannalta oleellisen tärkeitä tänäänkään. Bergbomin makasiinin siirtäminen alkuperäiselle paikalleen ei peitä kauppatorilta merinäköalaa, se peittää osittain kaupunginteatterin seinän. Elämysten talo jakaa torialueen kahteen osaan, kauppatoriin ja tapahtumatoriin. Se rajoittaa pohjois eteläsuuntaisia näkymiä, kuten on tarkoituskin. Sen sijaan merinäköaloihin rakennuksen sijoituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Pikisaari on kaupungin helmi, näköalan sinne pitää säilyä torilta katsottuna. Pikisaari on todellakin helmi. Näkymät torilta Pikisaareen peittää nykyisin jo kaupunginteatteri ja kirjasto. Kun täydennysrakentaminen suunnitellaan taitavasti, ei näkymiä peitetä yhtään enempää. Torikauppiaat on suunnittelussa unohdettu, heille tulee olemaan entistä vähemmän tilaa Suunnitelmissa kauppatorialuetta ei supisteta vaan laajennetaan. Talvitorin kellarikerroksiin osoitetaan tilaa torikauppiaiden varastotilaksi. Samoin kyseisessä rakennuksessa tulee olemaan yleisiä käymälätiloja. Näillä kahdella järjestelyllä tuetaan torin toimintaa sen ydinkäyttötarkoituksessa torikaupassa. On muistettava, ettei ympäristöviraston edustan pysäköintitila ja hallin roskasäiliöt ole torikaupan tiloja. Tulevaisuudessa ne ovat talvitori ja näin torikaupan tiloina myös talvella. Anniskelutilat laajenevat torialueella On toivottavaa, että anniskelualueet eivät laajene, pikemminkin supistuvat. Tori halutaan tuhota Miksi se haluttaisiin tuhota? Kauppatoria laajennetaan ja torikaupan toimintaedellytyksiä tuetaan ja parannetaan. Autojen pysäköintipaikkoina olevat alueet otetaan ihmisten käyttöön kattamalla pysäköintihallit. Laaja toriaukio, jonka pituus on noin 200 metriä, jaetaan ns. Elämysten talolla kahteen osaan: kauppatoriin ja tapahtumatoriin. Elämysten talo yhdistää torit tukemalla ja antamalla lisätoimintoja molemmille yhdessä ja erikseen.
6 7 Osuuskauppa haluaa tarjota lähiruokaa Lähiruoan kysyntä kasvaa. Myös sen tarjontaa pyritään lisäämään, vaikka pienen tuottajan ruoalla on vielä mutkia matkalla pellolta pöytään. Toimitusvarmuus, katkeamaton kylmäketju, laatuluokitukset ja mielikuva lähiruoan kalleudesta haittaavat kaupankäyntiä. Kuluttaja haluaa lähellä tuotettua, terveellistä ja maukasta ruokaa. Kaupan kannalta lähiruoka säästää kuljetus- ja varastointikuluja. Kaikki hyötyvät siitä, että eurot pyörivät omalla alueella. Päivittäistavaroiden ostoskori voidaan koota monella periaatteella, vertaa Janne Tapio. Kuluttaja voi valita, haluaako syödä hyvin, halvalla, laadukkaasti tai trendikkäästi. Mielikuvat ruoasta ja todelliset tai kuvitellut laatuerot vaikuttavat ruokakassin hintaan. Laadukkaan lähiruoan arvostus on kasvussa. Sen ennakoidaan näkyvän jatkossa myös kysynnässä, laskee Tapio. Kaupan keskittyminen nimetään monesti syyksi, kun pienten tuottajien tekemää ruokaa ei löydy lähimarketin hyllystä. Janne Tapio näkee asian toisin. Yhtäältä kyse voi olla toimitusvarmuudesta, toisaalta ketju pellolta pöytään pitää olla laadukas kaikissa käänteissä. Kaupan on pystyttävä luottamaan siihen, että asiakkaille luvatut tuotteet myös saadaan toimitettua. Arina tarjoaa myymälöissään lähiruokaa monipuolisesti. Suurempiin myymälöihin voidaan ottaa enemmän paikallisia tuotteita, pienempiin vastaavasti suppeampi valikoima. Pieni paikallinen leipomo tai kalafirma voi toimittaa tuotteensa vain joihinkin myymälöihin. Jos haluaa tiettyä tuotetta, kannattaa kysyä suoraan tuottajalta, mihin myymälöihin sitä toimitetaan. Lähiruoka mielletään usein kalliimmaksi. Pienten erien ostaja tai myyjä voi joutua pyytämään tuotteestaan korkeamman hinnan. Lopullinen tuotevalinta on aina kuluttajalla. Haluaako ruokapöytään esimerkiksi halpaa ulkomailla tuotettua pakasteperunaa vai paikallisen viljelijän tunnetuilla menetelmillä kasvatettua, puhtaassa maassa viljeltyä ja lakien mukaan lannoitettua ehkä maukkaampaa perunaa. Tuotevertailussa pitäisi osata aina huomioida sekä hinta- että laatuerot. S-ryhmän hankintayhtiö Inex kerää käytännössä yhteen Oulun seudun maatalous- ja elintarviketuottajien työn tulokset Arinan myytäväksi. Tästä on hyötyä jälleen kaikille. Tukku voi toimittaa tavaran keskitetysti. Samalla se voi avata kehittyvien yritysten tuotteille uusia markkinoita eri puolille Suomea. Nykyään kaupan takaovella vierailee vain tukun pari jakeluautoa päivässä, kun ennen niitä kävi kymmeniä eri tavarantoimittajien asioilla. Lopullinen tuotevalinta on aina kuluttajalla. Ajankohtaista: Käynnissä on parhaillaan yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on saada päivittäistavarakauppa ja pienet elintarvikeyritykset kohtaamaan toisensa paremmin. Lähiruoan tuottajia opastetaan niin, että tuotteiden pääsy kaupan hyllylle helpottuu, verkostoituminen paranee ja tuotteet menestyvät. Pienet tuottajat ovat kaupalle tärkeitä, koska ne takaavat tarjonnan paikallisuuden ja monipuolisuuden. Luomutuotteet ja paikallisesti tuotetut elintarvikkeet päätyvät hankkeen myötä paremmin kuluttajan ruokapöytään. Lisätietoja: ProAgria Oulu www.proagriaoulu.fi/fi/paivittaistavarakauppa_ja_pienet_elintarvikeyrittajat/ Arina: Lähiruokaa on kaikki Arinan toimialueella tuotettu ruoka. Ostaa lähiruokaa n. 30 milj. eurolla vuodessa noin 70 tuottajalta. Valikoimissa 400 600 lähiruokatuotetta myymäläkohtaisesti. Ruohonjuuritasolta nousee liike Mikä on lähiruokaa? määritelmät vaihtelevat, toisille omalla alueella, toisille koko Suomessa tuotettua ruokaa mahdollisimman lyhyt tuotantoketju, pellolta pöytään ei pitkälle jalostettuja tuotteita markkinat pääosin alueelliset ja paikalliset poro tai marjat, jotka tuotetaan pohjoisessa, voidaan lukea lähiruokaan Etelä-Suomessa. Lähiruokamarkkinat vahvassa kasvussa, vuonna 2015 niiden arvioitu arvo Suomessa 100 200 milj. euroa. Kuka? Janne Tapio, Osuuskauppa Arinan valikoimapäällikkö TAITTO Tiina Mustonen Kuka haluaisi matkustaa Toscanaan syömään ylikansallisen hampurilaisjätin bulkkituotteita? Pitääkö Saariselältä tuoda kotiin tuliaisiksi Kiinassa tehtyjä muoviporoja? Globalisaatiota, ylikansallisia yrityksiä ja maailmanlaajuisia markkinoita vastaan on jo pitkään muhinut liike, joka vaalii paikallisuutta ja aitoa monikulttuurisuutta. Trendi on vankistumassa kaupan ja kulutuksen alalla, mutta se nousee myös politiikan ja kulttuurin keskuudessa maailman monissa nurkissa. Pienen ihmisen, yhteisöllisyyden ja omien juurien merkitys on kasvussa. On trendikästä syödä lähiruokaa pienessä perheen omistamassa ravintolassa, hankkia paikalliselta lammasfarmarilta villapusero tai kasvattaa omat potut ämpärissä parvekkeella. Lähi-teema yhdistää myös maailmanpolitiikan ääripäistä islamilaisen fundamentalistin, luontais- ja vaihdantatalouteen muuttaneen kommuunihipin, tai kansallisaatetta vaalivan veljen. Vastustus globalisaatiota, kritiikki ylikansallisia yrityksiä kohtaan ja oman kulttuurin häviäminen tai kulttuurien moninaisuuden katoaminen huolestuttavat. Yleiseurooppalaistuminen tai maailman amerikkalaistuminen nähdään pahana. Toisaalta myös vaatimukset erilaisten lähiasioiden toteutumisesta kaikuvat kuin yhteisellä äänellä. Lähiruokaa, lähikulttuuria, paikallisuutta ja paikallisia palveluja, lähimmäisiä, aitoa yhteisöllisyyttä. Aiheesta enemmän: Lähiruoka, nyt! Trendistä markkinoille, Tuomas Mäkipeska ja Mikko Sihvonen, Sitra 2010 (www.sitra.fi)
8 -ilmoitusliite 2/2011 Rakkaudesta pohjoiseen ja sen ihmisiin Pörhö KUVAYHDISTELY Juho Alatalo TAITTO Minna Hentilä 55 vuotta Pörhöllä on Suomen ensimmäinen Audi Center -terminaali. Autotehdas määrittelee tarkasti esimerkiksi tilojen värit, ulkonäön ja ovaalin muodon. Toimitusjohtaja Matti Pörhö on yrityksen juhlavuonna iloinen monesta asiasta. Jääkiekkotermeillä kuvattuna yrityksessä on tehty paljon oikeita asioita ja tartuttu siihen kuuluisaan momentumiin. Perheyrityksen pitkäjänteinen työ, henkilöstön rautaiset ammattilaiset, hyvät tuotteet, ahkeruus, näistä se varmaan on enimmäkseen ollut kiinni, toimitusjohtaja pohtii ja lisää, että omaan työhön pitää uskoa lujasti. Vastuu työntekijöistä Pörhön 55 vuoteen mahtuu monenlaista ilon ja surun aihetta. Suomen jälleenrakennus, tiestön vähittäinen perusparannus, Suuri Muutto Ruotsiin niiltä selkosilta, jonne autoja piti kaupata. Öljykriisi ja lamat. Yrityksen toimintaan jokainen käänne on jättänyt merkkinsä. Emme ole koskaan Pörhö on autoillut pohjoisessa läpi tuulten, tuiskujen ja hyvien ja huonojen aikojen. Viimeksi lama ajoi autot kuoppaan pari vuotta sitten, jolloin kauppa väheni kymmeniä prosentteja. Toiminta-alue pohjoisessa on kauppiaan kannalta hankala ja haastaa jatkuvasti yritystä kehittämään palvelujaan asiakkaan eduksi. Millä opeilla Pörhö on menestynyt vuosikymmeniä käänteissä, joissa muiden pyörät jo lakkasivat pyörimästä? irtisanoneet isommassa mitassa ihmisiä. Vaikeina aikoina on aina koetettu löytää toisenlaisia ratkaisuja. Perheyrityksessä työntekijät eivät pääse hukkumaan tuloslaskelmien joukkoon, kaikilla on nimi ja kasvot. Täytyy sanoa, että en henkilökohtaisesti tunne kaikkia työntekijöitäni. Jokaisen heistä olen kuitenkin tavannut ja jututtanut. Perheyrityksen ydin on huolenkanto, linjaa Matti käytännön ruohonjuuritason henkilöstötyötä. Kolmesataa hyvää tyyppiä Pörhön kohdalla puhutaan leimallisesti perheyrityksestä. Sen tarina voidaan esittää isän ja pojan tarinana. Sitä se ei kuitenkaan ole, ainakaan kokonaan. Henkilöityminen näyttää yrityksessä kahdet kasvonsa. Meillä kolmesataa ihmistä saa aikaan onnistumisia. Jokainen heistä on tärkeä. Kun menestystä tulee, se on kaikkien ansiota. Silloin ei voi puhua siitä, että yhden miehen töillä saadaan Kuka? Toimitusjohtaja, kauppaneuvos Matti Pörhö Mikä? tulosta. Yhtiön henkilöitymisellä on toisaalta se puoli, että vaikeina aikoina löytyy vastuunkantaja. Johtajan harteille voi kasata epäonnistumiset. Hän on keulakuva, jossa henkilöityvät esimerkiksi huono asiakaspalvelu tai kalliiksi koetut hinnat. Miten niin hankala alue? Matti Pörhö katselee miettien työhuoneestaan katujen kulkijoita ja puhe kääntyy alueeseen. Se on hankala. Pohjoisessa ollaan Pörhön Autoliike Oy, perustettu 1956 Torniossa 55 vuotta sitten. 300 työntekijää, työllistää välillisesti n. 600 ihmistä. 12 liikettä, 8 paikkakuntaa. 8 automerkkiä edustettuna. Lähes 10 000 myytyä autoa vuosittain. Noin 25 prosentin markkinaosuus omalla alueella. kaukana kaikesta ja etäisyydet ovat pitkät. Kulut ja kustannukset saattavat näin tulla yritykselle kohtalokkaiksi. Kehä kolmosen sisäpuolella voi pitää yritystä paljon pienemmillä kustannuksilla kuin täällä. Vaiva näkyy kartalla. Pörhön toimipaikkojen pisin keskinäinen etäisyys on 500 kilometriä. Sydän pohjoisessa Pörhöt olisivat voineet laajentaa yritystä etelään monta kertaa. Näin ei kuitenkaan ole haluttu tehdä. Meillä halutaan rakentaa pohjoista. Itselläni ei ole koskaan ollut halua lähteä pois, täällä on koti. Rakkaus näihin alueisiin, ihmisiin, maisemaan on pitänyt toimintamme täällä. Sitä paitsi Oulun alue on tällä hetkellä tähti meidän kartallamme. Liiketoiminnaltaan se vastaa lähes puolta kaikesta ja näin mahdollistaa myös muiden toimipaikkojen työtä, iloitsee Matti. Tuleva kehitys näyttää myönteiseltä. Henkilöstö lisääntyy, vahva asema mahdollistaa monia asioita. Aiheesta enemmän: www.porho.fi