Päätös Nro 89/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/54/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2011 ASIA Köyhäjoen kunnostus ja pohjapatojen rakentaminen, Kaustinen HAKIJA Kaustisen kunta HAKEMUS Kaustisen kunta on aluehallintovirastoon 21.4.2010 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Köyhäjoen kunnostukseen ja 13 pohjapadon rakentamiseen. Hakija on lisäksi pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta toiselle kuuluviin pohjapatoja varten tarvittaviin alueisiin ja pohjapatojen rakentamisen seurauksena veden alle jääviin maaalueisiin. SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus Köyhäjokea on perattu useasta kohdasta 1960-luvulla. Tarkoituksena on ollut tulvien poistaminen. Ranta-asukkaiden mielestä joen pinta on perkausten seurauksena laskenut paikoitellen liian alas. Joki on myös paikoitellen liettynyt suvantoalueiltaan. Hankkeen tavoitteena on parantaa Köyhäjoen luonnonympäristön tilaa ja lisätä joen vetovoimaisuutta alueellisena virkistyskohteena. Kuntalaisten ja kunnan aloitteesta syntyneessä hankkeessa suunnittelu keskittyy maisemallisesti tärkeisiin ja yleishyödyllisiin kohteisiin kyläasutuksen ja teiden läheisyydessä. Myöhemmin joen kunnostusta on tarkoitus jatkaa hankkeen ulkopuolelle jäävien perattujen virtapaikkojen kalatalouskunnostuksena alueellisen kalatalousviranomaisen toimesta. Vesistötiedot Köyhäjoki sijaitsee pääosin Kaustisen kunnan alueella Keski- Pohjanmaalla. Joki saa alkunsa Kaustisen kunnan ja Vetelin rajamailla sijaitsevilta neva-alueilta ja laskee Perhonjoen keskiosan säännösteltyyn järviryhmään Kruunupyyn kunnan puolella. Joki virtaa monien Kaustisen kylien kuten Köyhäjoen, Kolan, Vintturin ja Jylhän läpi. Hydrologia LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Köyhäjoki on Perhonjoen sivujoki. Joen valuma-alueen pinta-ala on 293 km 2 ja uoman pituus noin 45 km. Köyhäjoki on tyypillinen Pohjanmaan joki, jota luonnehtii maaston tasaisuus ja vähäjärvisyys sekä jälkimmäisestä ai-
heutuva virtaamien äärevyys. Jokivarresta yli puolet on peltoviljelyn ja tiheämmän asutuksen ympäröimää lopun ollessa suota tai talousmetsää. Köyhäjoen virtaamien tunnusluvut purkautumiskohdassa alapuoliseen järviryhmään ovat seuraavat. Köyhäjoen virtaamat järviryhmään (m 3 /s) Ylivirtaama 1/20 vuotta 42 Keskiylivirtaama 25 Keskivirtaama 2,5 Alivirtaama 0 2 Veden laatu Vesipuitedirektiivin mukaisessa luokittelussa Köyhäjoki kuuluu keskisuuriin turvemaiden jokiin. Köyhäjoen ekologinen tila on välttävä. Joen vedenlaatu on heikko johtuen korkeista ravinnepitoisuuksista ja ajoittain alhaisesta pharvosta. Myös kiintoaineen määrä on ajoittain erittäin suuri, heikentäen elinympäristöjen tilaa. Osa Köyhäjoen alajuoksua ympäröivistä pelloista sijaitsee alle 60 m:n korkeustasolla, joten alueella saattaa esiintyä happamia sulfiittimaita, jotka alentavat alajuoksulla veden ph-arvoa. Köyhäjoen keskiosan veden laatu vuosina 2003 2007: Suure yksikkö minimi keskiarvo maksimi Kokonaisfosfori μg/l 84 178 310 Kokonaistyppi μg/l 1000 1576 2480 Väriluku Pt mg/l 220 355 560 Kiintoaine mg/l 2,5 8,8 15 ph 5,8 6,4 6,9 Happi kyllästys % 48 74 82 Kalasto ja kalastus Köyhäjoen kalasto koostuu alueen jokivesille tavanomaisista lajeista kuten erilaiset särkikalat, ahven ja hauki. Joen koskipaikoilla tavataan myös taimenta, mutta se lienee pääosin istutusperäistä. Köyhäjoella vuosina 2003 ja 2008 tehdyissä sähkökoekalastuksissa saatiin saaliiksi ahvenen ja särjen ohella eri-ikäisiä taimenia, joista suurimmat olivat noin 25 cm:n mittaisia. Toisaalta koekoskista ei ole tavattu kivisimppuja, kivennuoliaisia tai mateita, jotka muutoin ovat alueen joille yleistä koskilajistoa. Luontaisen koskikalaston puuttumisen syyt löytynevät joen kuormitus- ja rakenneongelmista. Köyhäjoen kalastus on merta-, katiska- ja viehekalastuspainotteista. Kevättulvien aikaan pyydetään kutemaan nousevaa haukea, ahventa ja lahnaa. Kesäkalastus tapahtuu suvannoista katiskoilla ja joskus verkoillakin ja koko joen alueelta viehevälineillä. Perhonjoessa olevaan Kaitforssin voimalaitospatoon tehdyn kalatien ansiosta Köyhäjoen keski-osalta on saatu vapavälinein kirkas, vasta merestä jokeen noussut meri-taimenkin (kalastuskunnan ilmoitus). Köyhäjoessa ei tällä hetkellä ole pyydettävää rapukantaa muun muassa ajoittaisten rapuruttoepidemioiden vuoksi, mutta kannan elvyttäminen on vesialueen osakaskunnan suunnitelmissa.
3 Kunnostustoimenpiteet Hankealueen luontotyypit ja kasvillisuus Suunniteltujen työkohteiden ja töiden vaikutusalueiden luontotyypit ja kasvilajisto kartoitettiin 15. 17.7.2009. Maastossa havainnoitiin myös mahdollisia merkkejä kahden luontodirektiivin liitteen IV suojeltavan lajin, liitooravan ja saukon, reviireistä. Liito-oravan osalta tarkkailtiin suotuisaa elinympäristöä, joka koostuu mm. pesäkolo- ja yöpymäpuiksi sopivista kookkaista haavoista ja kuusista sekä lehtipuustoisista (mm. leppä) ruokailualueista. Harjukosken tiensillan alapuolella olevassa sivu-uomassa havaittiin alueellisesti silmälläpidettäväksi luokitellun keltakurjenmiekan esiintymä. Saukkokoskella havaittiin alueellisesti vaarantuneeksi luokiteltava noin kymmenen jokileinikkiverson esiintymä. Kartoituksissa ei havaittu liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Myöskään saukkojen jätöksiä tai reviirimerkkauksia ei todettu, mutta havaittiin kuitenkin joitakin saukkojen jokirantaan tamppaamia polkuja. Luontotyyppikartoituksessa havaittu Timosenharjun lähde on vesilain ja metsälain suojaamaksi elinympäristö. Huurresammalinen avolähde on tavanomaisen luhta- ja korpikasvillisuuden ympäröimä. Kunnostustoimenpiteet tyypeittäin Pohjapadot Pohjapadoilla nostetaan niiden yläpuolisten suvantojen ja hitaasti virtaavien jokiosuuksien vedenpintaa. Köyhäjoella patosuunnitelmilla tavoitellaan tilannetta, jossa ali- ja keskivirtaamilla (NQ ja MQ) vedenkorkeus olisi lähellä ennen 1960-luvun perkauksia vallinnutta tilaa, mutta tulvavirtaamilla (HQ) vedenkorkeus ja tulva-alueet eivät muuttuisi nykyisestä. Myös joillakin perkaamattomilla kohteilla pyritään pohjapadoilla estämään vedenpintojen lasku liian alas kuivina kausina, lisäämään joen maisemallista arvoa ja parantamaan sen virkistyskäyttömahdollisuuksia mm. uintiin, veneilyyn ja kalastukseen. Pohjapatojen sopivalla sijoittelulla saadaan myös lisää koskialuetta ja kaloille suojapaikkoja, poikastuotantoalueita sekä syvempiä talvehtimisalueita. Suunnitelma sisältää 13 pohjapadon rakentamisen. Koski- ja nivakunnostukset Kalataloudelliset koski- ja nivakunnostukset eivät olleet hankkeen pääasiallisena tarkoituksena, mutta muiden kunnostustöiden kuten pohjapatojen yhteydessä olevien tai sinällään maisemallisesti tärkeiden koskien ja nivojen kalatalouskunnostus sisällytettiin hankkeeseen. Perattuihin uomiin luodaan syvyysvaihtelua, lisätään uoman monimuotoisuutta ja pinta-alaa sekä luodaan olosuhteet taimenen luontaiselle lisääntymiselle ja poikasten ympärivuotiselle viihtymiselle. Hakemussuunnitelma sisältää koski- ja/tai nivakunnostuksen seitsemällä kohteella, joiden yhteispinta-ala on 4 620 m 2. Viisi seitsemästä kunnostus-
kohteesta sijoittuu välittömästi rakennettavan pohjapadon alapuolelle, jolloin koskikunnostuksella sinällään ei vaikuteta yläpuolisiin veden korkeuksiin. Koskelan ja Känsäkosken koskikunnostukset voivat hieman vaikuttaa yläpuoleiseen ali- ja keskiveden korkeuteen (0-10 cm) lyhyellä matkalla. Työohjeen toteutumiseksi kunnostustöitä ohjaavalla henkilöllä tulee olla hyvä kokemus virtavesien kalatalouskunnostuksesta, mikä tulisi huomioida myös lupamääräyksissä. Suvantojen kunnostukset Hidasvirtaiset jaksot laskeuttavat jokeen valunutta hietaa ilmeisen tehokkaasti ja varsinkin yläjuoksulla monet entiset suvannot ovat käytännössä täyttyneet eloperäisen maan sekaisesta siltistä. Liettymiä poistetaan 12 maisemallisesti ja virkistyskäytöllisesti tärkeästä suvannosta yhteensä 5 740 m 3. Lietepoistot tehdään luontaista moreenipohjaa myötäillen ja suvantojen keskustassa enintään noin 1,5 metrin lietesyvyyteen saakka, jolloin ruoppausluiskista ei tule jyrkkiä ja eroosioherkkiä. Kahdessa tapauksessa suvantoa hieman laajennetaan alkuperäisestä paikalle rakennettavan pohjapadon vaatimista teknisistä ja maisemallisista syistä. Kertyvät ruoppausmassat sijoitetaan ja muokataan läheisiin peltoihin, maastopainanteisiin tai läjitetään paikallisten maanomistajien osoittamille hyödynnyspaikoille. Kunnostustoimenpiteet kohteittain Tilliniemi pl 57+50, pohjapato Tilliniemen pohjapato rakennetaan Tallisaaren kohdalla olevaan joen mutkaan. Pohjapadon avulla nostetaan yläpuolisen suvannon keskivedenpintaa 0,30 m. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 44,24 m. Pato tulee vaikuttamaan yläpuoliseen vedenpintaan noin 1,5 km:n matkalla. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 42 m 3 /s MHQ = 25 m 3 /s MQ = 2,5 m 3 /s Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 12,6 m ja harjan korkeus N 43 + 44,00 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,7 m ja kynnyskorkeus N 43 + 43,85 m. Padon tiivisteosa tehdään murskeesta tai soramoreenista. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on noin 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi sekä puolittamalla putous kahteen osaan. 4
Jylhä pl 93+20, tulvauoman laajennus ja rantapenkereen eroosiosuojaus, liettymän poisto Eroosiosuojaus Osittain sortunut rantatörmä eroosiosuojataan 10 20 metrin pituudelta ja 5-6 metrin korkeudelta. Verhous rakennetaan suoraan perusmaan varaan, kun siitä on ensin poistettu kasvillisuus ja muu löysä aines. Verhoilumateriaalina käytetään hyvin tiivistettävää hienoa louhetta luiskan alaosalla ja murskesoraa luiskan yläosalla. Luiskan alaosa verhoillaan suuremmilla kivillä (d = 200 500 mm) ottamaan vastaan jäiden aiheuttamaa rasitusta. Raskaimmat kivet muodostavat yhtenäisen rungon ja pienemmät kivet tiivistävät kivien välit niin, että muodostuu yhtenäinen kivilados, jonka läpi takana oleva täyte ei pääse huuhtoutumaan. Luiskan alaosa rakennetaan enintään kaltevuuteen 1:2. Yläosa rakennetaan murskesorasta (0 64 mm) kaltevuuteen 1:1,5. Luiskan juuren verhouspenger päätetään molemmissa päissä maaston muotojen perusteella valittaviin kohtiin rannan luonnollisiin muotoihin liittyen. Tulvauoman avaaminen ja laajennus, liettymän poisto Sortuneen rantatörmän vastakkaisella puolella oleva noin 2 metriä leveä ja 12 m pitkä tulvauoma levennetään ja lisätään sen virtaamaa. Toimenpiteellä vähennetään pääuoman virtaamaa kaarteen kohdalla, mikä ehkäisee rantaluiskan syöpymistä. Tulvauoman pohjan leveys on 4 metriä ja luiskien kaltevuus 1:1,5. Samalla poistetaan tulvauoman loppupäähän kertyneet lietteet. Uoman pohjan korkeus on N 43 +46,50 m. Harjukoski pl 114+30, pohjapato ja koskikunnostus Pohjapato rakennetaan noin 130 m Harjukosken sillan yläpuolelle. Pohjapadon avulla nostetaan yläpuolisen suvannon ja jokiosuuden keskivedenpintaa 0,40 m. Pato vaikuttaa vedenpinnan korkeuteen noin 2 km ylävirtaan. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 54,52 m. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 39 m 3 /s MHQ = 23 m 3 /s MQ = 2,0 m 3 /s Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 14 m ja harjan korkeus N 43 + 54,32 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,7 m ja kynnyskorkeus N 43 + 54,17 m. Padon tiivisteosa tehdään murskeesta tai soramoreenista. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi sekä puolittamalla putous kahteen osaan. 5
6 Koskikunnostus Pohjapadon alapuoleiseen perattuun koskeen tehdään kattava kalataloudellinen kunnostus noin 170 metrin matkalla. Kivimateriaali otetaan kunnostuskohdalta uoman länsirannalta, kutusora tuodaan paikalle muualta. Kutusoraikkoja rakennetaan noin viisi koko kunnostusmatkalle kynnystysten ja suisteiden yhteyteen. Lehmäkoski pl 139+60, pohjapato ja koskikunnostus Pohjapato sijoitetaan noin 60 m Lehmäkosken sillan alapuolelle paikalle, jossa on asukkaiden itse rakentama pohjapato. Patoa ei koroteta, vaan olemassa olevaa pohjapatoa parannetaan. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella säilyy nykyisellä tasolla N 43 + 58,38 m. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 34 m 3 /s MHQ = 21 m 3 /s MQ = 1,3 m 3 /s Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 16 m ja harjan korkeus N 43 + 58,20 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,7 m ja kynnyskorkeus N 43 + 58,05 m. Padon tiivisteosa tehdään murskeesta tai soramoreenista. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi sekä puolittamalla putous kahteen osaan. Koskikunnostus Kynnyksen alapuolella on Lehmäkosken nivavirtaamainen, sadan metrin matkalta kunnostettava jakso, jonka alapuolelle sijoittuu vielä toiset 100 m perkaamatonta Lehmäkoskea. Nivavirtaamaan sijoitetaan harvakseltaan suurehkoja kiviä, tehdään pienialaisia kutusoraikkoja, asentokuoppia ja poikaskivikoita. Myllykoski pl 168+20, pohjapato, kosken kunnostus ja suvannon ruoppaus Pohjapato rakennetaan Myllykosken yläpuolelle Viitalan sillalta noin 300 m alaspäin. Pohjapadon avulla nostetaan yläpuolisen suvannon ja jokiosuuden keskivedenpintaa 0,20 m. Pato vaikuttaa vedenkorkeuteen noin 150 m ylävirtaan. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 62,88 m. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 34 m 3 /s MHQ = 21 m 3 /s MQ = 1,3 m 3 /s
Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 16 m ja harjan korkeus N 43 + 62,75 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,7 m ja kynnyskorkeus N 43 + 62,60 m. Padon tiivisteosa tehdään murskeesta tai soramoreenista. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi. Kosken niskan kunnostus Pohjapadon takana olevan luonnontilaisen Myllykosken vesipinta-alaa lisätään käyttämällä osa kosken niskan suurista kivistä pohjapadon materiaaliksi. Samalla avataan veden kulkua kosken eteläiseen haaraan, joka on nykyisellään hyvin niukkavirtaamainen. Pohjapadon ja niskan alueelle sijoitetaan kolme pienialaista kutusoraikkoa. Suvannon ruoppaus Myllykosken yläpuolella joen koillisrannalla on halkaisijaltaan noin 40 metriä leveä lietteen mataloittama lahtimainen suvanto, josta poistetaan lietettä 1100 m 3. Ruoppaus tehdään kuivatyönä, jolloin suvanto erotetaan joesta tiiviillä maapenkereellä työn ajaksi. Vedenpintaa alennetaan pumppaamalla vesi pois. Koko suvantoa ei ruopata vaan ruoppaus tapahtuu kaivinkoneella rannalta. Liete kaivetaan tiiviiseen moreenipohjaan asti ja sijoitetaan rannalle työpenkereen ja luiskan väliin sekä mataliin kohtiin rannalle. Törmänkoski pl 181+60 183+90, pohjapato ja suvantojen ruoppaus Pohjapato rakennetaan välittömästi Törmänkosken sillan yläpuolelle, missä joki leviää suvannoksi. Pohjapadon avulla nostetaan yläpuolisen suvannon ja jokiosuuden keskivedenpintaa 0,40 m. Pato vaikuttaa vedenkorkeuteen noin 1,1 km ylävirtaan. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 69,13 m. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 34 m 3 /s MHQ = 21 m 3 /s MQ = 1,3 m 3 /s Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 17 m ja harjan korkeus N 43 + 69,00 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,7 m ja kynnyskorkeus N 43 + 68,85 m. Padon tiivisteosa tehdään murskeesta tai sora-moreenista. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi suunnitelmassa esitetyllä tavalla sekä puolittamalla putous kahteen osaan. Lietteen poisto Törmänkosken alapuolisen suvannon koillisrannan läheisyydestä ruopataan lietteestä muodostumassa oleva saari, jonka koko on 15 m x 15 m. Ruoppausmassat, noin 230 m 3, läjitetään rannalle ja rantaluiskaan noin 20 7
metrin pituiselle alueelle samalla rantaa muotoillen. Ruoppaus ulotetaan pohjalla olevaan hiekkakerrokseen asti. Törmänkosken sillan yläpuolisesta suvannosta poistetaan lietettä noin 300 m 3 alapuolella olevaan hiekkaan ja soraan saakka. Ruoppausmassat sijoitetaan suvannon itäpuolella olevalle tulvatasanteelle ja länsipuolella olevan pellon matalaan rannan puoleiseen painanteeseen. Ali-Kola pl 215+90, nykyisen pohjapadon muotoilu ja uoman puhdistus Myllykosken yläpuolella kunnostetaan olemassa oleva pohjapato poistamalla sen päällä oleva betonilaatta ja rakentamalla pohjapadon yläpäähän kivistä muotoilemalla ja porrastamalla 0,5 m leveä kalankulkuväylä. Yläpuolista vedenkorkeutta ei muuteta. Pohjapadon harjan korkeus on N 43 +74,14 m. Pato nostaa yläpuolisen jokiosuuden keskivedenpintaa 0,48 m verrattuna 1960-luvun vedenkorkeuteen. Pato vaikuttaa vedenkorkeuteen noin 1,1 km ylävirtaan. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 74,45 m. Ali-Kolan sillan yläpuolisen suvannon puhdistus Ali-Kolan sillan yläpuolella olevaan suvantoon ja jokeen laskevan valtaojan suulle kerääntynyt liete määrältään 1400 m 3 ruopataan koko liettyneeltä 85 metrin pituiselta alueelta ja levitetään tasaisesti joen pohjoispuoleisen pellon ranta-alueelle. Koskela pl 230+40 232+30, koski- ja nivakunnostus Joen 1960-luvulla noin 700 metrin osuudelta ja sen jälkeen vielä yksityisen toimesta noin 100 metrin osuudelta perattu uoma ennallistetaan luonnonmukaisemmaksi. Koskelan sillan alapuoli välillä pl 230+40 231+70 kunnostetaan tekokoskeksi käyttäen matalia pohjakynnyksiä, syvänteitä, kiveyksiä ja kutusoraikkoja. Uomaan lisätään mutkaisuutta leikkaamalla paikoin hieman uoman kaakkoispenkkaa. Vedenpinta nousee kauttaaltaan noin 0,10 0,20 m. Sillan yläpuolella välillä pl 231+70 232+30 uomaan palautetaan rannalla olevia isoja perkauskiviä, joilla saadaan aikaan paikallisia kiihtyvän virtauksen alueita, joille sijoitetaan muutamia pienialaisia kutusoraikoita. Noin sadan metrin päässä sillalta pellon kohdalla kaarretta levennetään ruoppaamalla ulkokaarteen puolella. Alimmat vedenkorkeudet nousevat noin 0,05-0,10 m, kun ruopatun uoman reunalla olevat isot kivet palautetaan jokeen kynnysmäisesti. 8 Toholammintie pl 310+70, pohjapato ja maisemaraivaus Toholammentien alapuolelle vanhan sillan ja uuden sillan väliselle alueelle rakennetaan pohjapato. Pohjapadon avulla nostetaan yläpuolisen jokiosuuden keskivedenpintaa 0,20 m. Pato vaikuttaa yläpuoliseen veden-
korkeuteen noin 550 metrin pituudella. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 93,81 m. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 13 m 3 /s MHQ = 8 m 3 /s MQ = 0,5 m 3 /s Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 7,6 m ja harjan korkeus N 43 + 93,70 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,5 m ja kynnyskorkeus N 43 + 93,55 m. Padon tiivisteosa tehdään murskeesta tai soramoreenista. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi sekä puolittamalla putous kahteen osaan. Maisemaraivaus Toholammintien yläpuolella noin 250 m matkalla joen varren puustoa harvennetaan ja pensaikko raivataan jokinäkymän parantamiseksi. Yhdessä vedenpinnan noston ja maiseman avartamisen kanssa saadaan jokimaisema näkymään Toholammintielle. Alipää pl 316+60, pohjapato, suvannon ruoppaus ja muotoilu Pohjapato rakennetaan heti Alipään sillan yläpuolelle. Pohjapadon avulla nostetaan yläpuolisen jokiosuuden keskivedenpintaa 0,20 m. Pato vaikuttaa yläpuoliseen vedenkorkeuteen noin 600 metrin matkalla. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 94,51 m. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 13 m 3 /s MHQ = 8 m 3 /s MQ = 0,5 m 3 /s Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 7,6 m ja harjan korkeus N 43 + 94,40 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,5 m ja kynnyskorkeus N 43 + 94,25 m. Padon tiivisteosa tehdään murskeesta tai soramoreenista. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi sekä puolittamalla putous kahteen osaan. Suvannon ruoppaus ja muotoilu Rakennettavan pohjapadon yläpuolisen pienen suvannon pohjaan vajaan metrin paksuudelta kertynyt liete poistetaan ruoppaamalla. Lisäksi suvantoa levitetään ja rantoja muotoillaan jokimaiseman parantamiseksi. Syntyvä ruoppausmassa määrältään noin 200 m 3 sijoitetaan suvannon eteläpuolella 9
olevan pellon matalimpaan kohtaan rannan lähellä olevalle alueelle ja pohjoisrannalla olevan talon pihan ja joen väliseen painanteeseen. Känsäkoski, koskikunnostus, maisemaraivaus ja suvannon puhdistus Känsäkoski kunnostetaan harvalla kynnystyksellä ja kynnysten välisellä, vesipinta-alan alivirtaamillakin säilyttävällä kiveämisellä. Suvannon loppuun, kosken niskan taitteeseen, rakennetaan yksi tai kaksi pienialaista kutusoraikkoa suojakivineen. Kosken niskan kunnostuksen seurauksena yläpuoleisen suvannon veden korkeus hivenen nousee. Suvannon puhdistus ja maiseman raivaus Suvanto on vain lievästi liettynyt ja liettymät poistetaan tarvittaessa koskikunnostuksen yhteydessä. Kylätien ja suvannon väliseltä kaistalta raivataan pensasto. Puusto säilytetään sopivasti harventaen. Jättöpuina suositaan koivua ja mäntyä. Korkiakangas pl 332+30, pohjapato ja koskikunnostus Pohjapato rakennetaan välittömästi Korkiakankaan sillan alapuolelle. Pohjapadon avulla nostetaan yläpuolisen jokiosuuden keskivedenpintaa 0,25 m. Pato nostaa yläpuolista vedenkorkeutta noin 250 metrin matkalla. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 97,52 m. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 12 m 3 /s MHQ = 7,5 m 3 /s MQ = 0,5 m 3 /s Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 6 m ja harjan korkeus N 43 + 97,40 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,5 m ja kynnyskorkeus N 43 + 97,25 m. Padon tiivisteosa tehdään soramoreenista. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi sekä puolittamalla putous kahteen osaan. Koskikunnostus Pohjapadon alapuoleista koskea kunnostetaan kevyesti noin 80 metrin matkalta muutamin kynnyksin ja kynnysten välien harvalla kiveämisellä. Välille sijoitetaan myös muutama talvehtimiskuoppa. Kyse on lähinnä siltamaiseman vuoksi tehtävästä maisemallisesta kunnostuksesta, kohteen kalataloudellinen merkitys piha-alueen ja peltojen keskelle sijoittuvana on vähäinen. 10
Pesola 1 pl 334+95 338+00, pohjapato, suvannon ruoppaus, uintimahdollisuus, maisemointi ja koskikunnostus Pohjapato rakennetaan noin 30 m Pesolan sillan alapuolelle (pl 334+95). Pohjapadon avulla nostetaan yläpuolisen jokiosuuden keskivedenpintaa 0,20 m. Pato nostaa yläpuolista vedenkorkeutta noin 150 metrin matkalla. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 97,92 m. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 11 m 3 /s MHQ = 7 m 3 /s MQ = 0,5 m 3 /s Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 6 m ja harjan korkeus N 43 + 97,80 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,5 m ja kynnyskorkeus N 43 + 97,65 m. Padon tiivisteosa tehdään soramoreenista. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Pesolan sillan yläpuoleisen suvannon puhdistus ja alueen maisemointi Pesolan sillan yläpuolisen suvannon pohjalle suvannon alku- ja keskiosassa on kasautunut paikoitellen lietettä. Liete (100 m 3 ) poistetaan ja levitetään tasaisesti itäpuolella olevalle ranta-alueelle. Suvantoalueen alaosaan, missä virtaus uudelleen kiihtyy, muodostuu uintipaikka, joka todennäköisesti pysyy puhtaana lietteistä jatkossakin. Suvannon keskiosan itärannan kivikkoa muotoillaan siten, että niiden päällä voi riisuuntua ja pukea keskija alivirtaamilla. Kivipinnan korkeuden tulee olla noin N 43 + 97,90 m tai hieman enemmän. Uimasuvannon ympäristöä siistitään uintipaikan rauhallisuus säilyttäen. Maisemointia jatketaan sillan alapuolelle noin 50 metriä harventamalla rannan puustoa ja poistamalla pensaikkoa. Jättöpuina suositaan koivua ja mäntyä. Jokimaisema pohjoiseen avartuu ja tulee näkyviin läheiselle maantielle. Koskikunnostus Uimasuvannon yläosasta alkaa kaksiosainen perattu koskijakso välisuvantoineen. Kosket kunnostetaan kynnystyksin ja kiveämisin poikastuotantokelpoisiksi. Koskien vesipinta-ala tulee säilyttää käyttämällä pääosin pienikokoista kiveä kynnysten välissä. Välisuvannosta poistetaan lietteet ja sen alapuolella olevaan nivavirtaamaan lisätään asentokuoppia ja -kiviä. Kivillä muodostetaan paikallisesti kiihtyviä virtaamia joiden yhteyteen rakennetaan 2-3 pienialaista kutusoraikkoa. 11
Pesola 2 pl 338+00 pohjapato, suvannon puhdistus ja muotoilu sekä maisemaraivaus Pohjapato rakennetaan noin 290 metriä sillan yläpuolelle siten, että joen poikki menevään vesijohtoon tulee riittävä turvaetäisyys. Pohjapadon avulla nostetaan yläpuolisen jokiosuuden keskivedenpintaa 0,40 m. Pato nostaa yläpuolisen suvannon veden pintaa noin 500 metrin matkalla. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 98,82 m. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 11 m 3 /s MHQ = 7 m 3 /s MQ = 0,5 m 3 /s Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 5 m ja korkeus N 43 + 98,70 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,5 m ja kynnyskorkeus N 43 + 98,55 m. Padon tiivisteosa tehdään soramoreenista. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi suunnitelmassa esitetyllä tavalla sekä puolittamalla putous kahteen osaan. Pesolan mutkan ruoppaus ja maisemointi Pesolan mutkan kohdalla ja siitä hieman ylöspäin on kaksiosainen suvanto, joista varsinkin ylempi on täyttynyt lietteestä lounaaseen suuntautuvalta laajentumaltaan. Liete (270 m 3 ) poistetaan suvannoista ja mutkan viereistä suvantoa muotoillaan pohjoisrannaltaan hieman laajemmaksi rantaa leikkaamalla. Mutkan kohdalla oleva maa-aineskasa muotoillaan matalaksi ja rantaa raivataan jokimaiseman avaamiseksi tielle. Jättöpuina suositaan koivua ja mäntyä. Aholan pohjapato pl 345+60, kahden suvannon ruoppaus ja rantojen raivaus Pohjapato rakennetaan välittömästi Aholan sillan alapuolelle (pl 345+80). Pohjapadon avulla nostetaan yläpuolisen jokiosuuden keskivedenpintaa 0,35 m. Padon vaikutus tulee olemaan padolta noin 700 m ylävirtaan. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 99,44 m. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 11 m 3 /s MHQ = 7 m 3 /s MQ = 0,5 m 3 /s Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 4 m ja harjan korkeus N 43 + 99,30 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,5 m ja kynnyskorkeus N 43 + 99,15 m. Padon tiivisteosa tehdään soramoreenista. Alavedenpuoleisen luiskan 12
kaltevuus on 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi suunnitelmassa esitetyllä tavalla sekä puolittamalla putous kahteen osaan. Aholan sillan alapuolisen suvannon ruoppaus ja maisemointi Aholan sillan alapuolen suvanto ruopataan ja ruoppausmassat (noin 100 m 3 ) levitetään ja muotoillaan rannoille ja viereisten peltojen matalimpiin kohtiin. Rannalla olevaa puustoa harvennetaan ja pensaikko poistetaan, jolloin saadaan suvannon vesimaisema näkyviin tielle. Jättöpuina suositaan koivua ja mäntyä. Kaustinen-Halsua tien varressa olevan suvannon ruoppaus ja maisemointi Kaustinen-Halsua tien varressa on pahoin liettynyt suvanto. Suvanto ruopataan ja ruoppausmassat (noin 600 m 3 ) levitetään ja muotoillaan rannoille ja viereisen pellon alavalle alueelle. Tien ja joen välillä on tiheä lehtipuusto ja pensaikko, joka peittää jokimaiseman ja suvannon näkymisen päätielle. Puustoa harvennetaan ja pensaikko poistetaan niin, että jokimaisema saadaan näkymään tielle. Jättöpuina suositaan koivua ja mäntyä. Uusipaikka pl 352+50, pohjapato ja suvannon ruoppaus Pohjapato rakennetaan noin 70 m Uusipaikan sillan yläpuolelle (pl 352+50). Pohjapadon avulla nostetaan yläpuolisen jokiosuuden keskivedenpintaa 0,40 m. Pato nostaa yläpuolisen suvantoalueen vedenpintaa noin 600 metrin matkalla. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 99,90 m. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 11 m 3 /s MHQ = 7 m 3 /s MQ = 0,5 m 3 /s Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 6 m ja harjan korkeus N 43 + 99,80 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,5 m ja kynnyskorkeus N 43 + 99,65 m. Padon tiivisteosa tehdään soramoreenista. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi suunnitelmassa esitetyllä tavalla sekä puolittamalla putous kahteen osaan. Suvannon ruoppaus ja maisemaraivaus Joen yli johtavan sillan alapuolisesta suvannosta ruopataan liettymä (100 m 3 ) ja ruoppausmassat levitetään ja muotoillaan rannoille ja viereisen pellon alavalle alueelle. Tiheä lehtipuusto ja pensaikko peittävät jokimaiseman ja suvannon näkymisen tielle. Puustoa harvennetaan ja pensaikko poistetaan niin, että jokimaisema saadaan näkyville. Jättöpuina suositaan koivua ja mäntyä. 13
14 Kykyri pl 360+45, pohjapato Pohjapato rakennetaan välittömästi Kykyrin sillan alapuolelle. Pohjapadon avulla nostetaan yläpuolisen jokiosuuden keskivedenpintaa 0,20 m. Pato nostaa yläpuolisen suvantoalueen vedenpintaa noin 500 metrin matkalla. Pohjapadon rakentamisen jälkeen keskivedenkorkeus padon yläpuolella tulee olemaan N 43 + 100,14 m. Virtaamat patopaikalla ovat seuraavat: HQ 1/20 = 11 m 3 /s MHQ = 7 m 3 /s MQ = 0,5 m 3 /s Pato on rakenteeltaan maarakenteinen pohjapato. Padon harjan pituus on 3 m ja harjan korkeus N 43 + 100,00 m. Padon keskellä on aukko kalankulkua ja alivirtaamia varten. Aukon leveys on 0,5 m ja kynnyskorkeus N 43 + 99,85 m. Padon tiivisteosa tehdään soramoreenista. Alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä ja asettamalla suuria yksittäisiä kiviä asentokiviksi suunnitelmassa esitetyllä tavalla sekä puolittamalla putous kahteen osaan. Koivula pl 370+00 371+30, kahden suvannon ruoppaus Halsua-tien sillan alapuolella on halkaisijaltaan noin 20 metriä laaja pyöreän muotoinen suvanto, joka on nykyisin matalan maakannaksen joesta erottama. Koko suvannon pohja on vajaan metrin paksuisen lietteen peittämä. Liete (350 m 3 ) ruopataan kaivinkoneella kuivatyönä ja massat levitetään ympäristön alavimpiin kohteisiin. Jotta virtaus saadaan kulkemaan suvannon kautta, kapeaan kannakseen aukaistaan pohjaltaan noin 3 m leveä uoma, jonka pohjan taso on joen pohjan tasolla. Suvannon alavirran puoleista luonnonuomaa syvennetään samoin joen pohjan tasoon. Sillan yläpuoleinen suvanto Sillan yläpuolella joessa on toinen suvanto, joka on lietteen täyttämä noin 500 m 2 :n alalta. Lietettä on keskimäärin noin 0,8 metrin paksuudelta. Suvannossa oleva puusto raivataan pois ja liete (480 m 3 ) poistetaan ja levitetään suvannon reunoilla oleviin painanteisiin. Rantapuustoa harvennetaan ja pensaikko poistetaan tien puoleiselta reunaltaan niin, että jokimaisema saadaan näkyville. Jättöpuina suositaan koivua ja mäntyä. Niemi, suvannon ruoppaus Niemen suvanto eli Seksmanninlahti sijaitsee heti Niemen sillan alapuolella. Suvannon pituus on 30 m ja leveys n. 25 m. Joki virtaa keskeltä suvantoa, joka on täysin liettynyt uoman molemmilta puolilta. Lietettä ruopataan 0,6-1,0 metrin paksuudelta 430 m 3 ja levitetään suvannon reunalla oleviin maaston painanteisiin. Näkymä sillalle avataan raivaamalla pensastoa ja harventamalla puustoa. Jättöpuina suositaan koivua ja mäntyä.
15 Työn suorittaminen Työt tehdään loppukesällä ja syksyllä. Työjärjestys on kohteiden välisesti ja kohteiden sisäisesti ylävirrasta alavirtaan. Kussakin työkohteessa lietteen poistot tehdään ennen pohjapatoja tai koskikunnostuksia. Suurimpien pohjapatojen rakentaminen pyritään tekemään kuivatyönä esimerkiksi jakamalla kohde työn ajaksi penkereellä. Keski- ja yläjuoksun pienemmissä kohteissa rakennetaan yläpuolelle väliaikainen pato, jonka yläpuolelta vesi johdetaan työmaan alapuolelle. Hankkeen vaikutukset Vaikutukset veden korkeuksiin ja virtaamiin Vaikutukset veden laatuun Pohjapadoilla nostetaan niiden yläpuoleisten alueiden ali- ja keskivirtaaman aikaisia vedenkorkeuksia padosta riippuen 0.2 0.5 metriä. Veden nousun vaikutus vaimenee eri kohteissa 150 2000 metrin matkalla patokynnyksestä ylävirtaan mentäessä. Patokynnykset on mitoitettu siten, ettei niillä ole vaikutusta suurimpiin havaittuihin tulvakorkeuksiin. Viisi seitsemästä koski- ja nivakunnostuskohteesta sijoittuu välittömästi rakennettavan pohjapadon alapuolelle, jolloin ne eivät sinällään vaikuta yläpuoleisiin vedenkorkeuksiin. Koskelan ja Känsäkosken koskikunnostukset voivat hieman vaikuttaa yläpuoliseen ali- ja keskiveden korkeuteen (0-10 cm) lyhyellä matkalla. Suvantojen kunnostuksella ei vaikuteta veden korkeuksiin. Mitkään kunnostustyöt eivät aiheuta muutoksia Köyhäjoen virtaamiin. Kunnostustyöt tulevat aiheuttamaan tilapäistä veden samentumista. Samentumista voidaan vähentää valitsemalla rakentamisajankohdaksi aika, jolloin vedenvirtaus joessa on mahdollisimman vähäistä. Veden laadun kannalta riskialttein suvantojen puhdistustyö voidaan pääosin tehdä työpatojen suojassa kuivatyönä, jolloin samentumishaitat vähenevät oleellisesti. Pohjapatorakenteet tullaan tekemään osittain kuivatyönä ja osittain märkätyönä. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maankäyttöön Suunnitelluille töille ei ole kaavoituksellista estettä. Töiden vaikutusalueella ei ole myöskään muinaismuistoja, luonnonmuistomerkkejä, Natura-2000 alueita tai muita suojelukohteita. Vesiluonnolle, kuten kalastolle ja vesilinnustolle, kunnostustöiden arvioidaan tuottavan hyötyä pitkällä aikavälillä. Hakemuksen liitteenä olevan luontoselvityksen mukaan hankkeen vaikutukset ovat positiivisia alueella esiintyvälle saukolle. Harjukosken sillan alapuolella olevassa sivu-uomassa havaittu keltakurjenmiekan esiintymä suositeltiin suojattavaksi Harjukosken kunnostustöiden yhteydessä. Saukkokoskella havaittu jokileinikkiesiintymä sijoittuu hankkeen toimenpide- ja vaikutusalueen ulkopuolelle. Timosenharjun lähde
Korvattavat haitat ja edunmenetykset sijoittuu suunnitelman mukaan Tilliniemen pohjapadon vaikutusalueen yläpuolelle. Hakijan näkemyksen mukaan hankkeesta ei aiheudu luonnonsuojelulain tai vesilain 1 luvun 15 a :n tai 17 a :n vastaisia seurauksia. Ennakkoon saadun palautteen perusteella hankkeesta ei arvioida koituvan korvattavaa vahinkoa tai haittaa, mikä on ollut myös yksi hankkeen lähtökohdista. Kustannusarviossa on kuitenkin varauduttu ennalta arvaamattomiin kuluihin kuten työmaille kulkuun mahdollisesti liittyviin poistettavan puuston korvauksiin tai vastaaviin. Mikäli jokin suunniteltu yksittäinen työkohde lupahakemuksen kuulemisvaiheessa tai jälkeenpäin osoittautuisi kuitenkin merkittävää korvausvastuuta tai muutoin vahinkoa aiheuttavaksi, tästä toimenpiteestä ensisijaisesti luovutaan. Kunnostuskokonaisuus on siinä määrin laaja, ettei yksittäisen tai muutaman kohteen poisjäänti aiheuta hankkeelle merkittävää kokonaishyödyn laskua. 16 Hanketta varten tarvittavat alueet sekä sopimukset ja suostumukset Pohjapadot sijoittuvat pääosin yhteiselle vesialueelle. Pohjapatojen yläpuolella jää veden alle maa-aluetta. Alueet ovat jokitörmää, ja padot on pyritty sijoittamaan alueille, joissa on pääosin jyrkät rannat. Köyhäjokea on 1960- luvulla perattu, jolloin keskivedenkorkeus on peratuilla osuuksilla ja niiden yläpuolella alentunut. Osa veden alle jäävästä alueesta on entistä vesialuetta. Köyhäjoen vesialue kuuluu Kaustisen kalastuskunta nimisen osakaskunnan hallinnoimaan kiinteistöön Yhteiset vesialueet 236-876-1-0. Kaustisen kalastuskunta on antanut kirjallisen suostumuksen hakemussuunnitelmassa esitetyille kunnostustoimenpiteille ja antanut pysyvän käyttöoikeuden alueille, joita tarvitaan toimenpiteiden vuoksi. Esko Jylhän kuolinpesä on antanut kirjallisen suostumuksen kiinteistön Veikkola 236-404-42-0 rantapenkereen eroosiosuojaukseen. Heikki Jylhä on antanut kirjallisen suostumuksen tulvauoman avaukseen, laajennukseen ja liettymän poistoon omistamallaan kiinteistöllä Ylijoki 236-404-40-0 sekä pysyvän käyttöoikeuden vesialueeksi muuttuvaan maa-alueeseen. Jouko ja Jouni Koskinen ovat antaneet kirjallisen suostumuksen suorittaa rannan leikkausta omistamallaan kiinteistöllä Koskinen 236-402-7-8 sekä pysyvän käyttöoikeuden vesialueeksi muuttuvaan maa-alueeseen. Hakija on selvittänyt pohjapatojen rakentamiseen tarvittavat ja pohjapatojen rakentamisen seurauksena pysyvästi veden alle jäävät rantakiinteistöihin kuuluvat alueet. Keskivedenkorkeuden muutos on laskettu 1960-luvun perkaussuunnitelman laatimisen yhteydessä havaittujen vedenkorkeuksien ja tulevien keskivedenkorkeuksien erotuksena. Alueet, joihin tarvitaan käyttöoikeus, on esitetty seuraavassa.
17 Pohjapato W 1960-l. N 43 + m MW tul. N 43 + m W (m) Veden alle (m 2 ) Tilliniemi pl 57+40 44,60 44,24-0,36 40 Harjukoski pl 114+30 55,39 54,52-0,87 18 Lehmäkoski pl 139+60 57,99 58,38 + 0,39 330 60 Myllykoski pl 168+20 62,80 62.88 + 0,08 77 Törmäkoski pl 183+60 69,05 69,13 + 0,08 43 Ali-Kola pl 215+90 73,97 74,45 + 0,48 924 72 Toholammintie pl 310+70 93,99 93,81-0,18 36 Alipää pl 316+60 94,70 94,51-0,19 64 Padon alle Korkiakangas pl 332+30 97,44 97,52 + 0,08 165 Pesola 1 pl 334+95 97,44 97,92 + 0,48 102 62 Pesola 2 pl 338+00 98,51 98,82 + 0,31 220 43 Ahola pl 345+80 99,04 99,44 + 0,40 382 52 Uusipaikka pl 352+50 99,55 99,90 + 0,45 384 73 Kykyri pl 360+45 100,00 100,14 + 0,14 110 23 (m 2 ) Köyhäjoen järjestelyä koskeva lupapäätös Länsi-Suomen vesioikeus on 5.4.1963 antamallaan päätöksellä nro 36/1963 myöntänyt tarkoitusta varten perustetuille perkausyhtiöille luvan muun ohella Köyhäjoen järjestelyyn kuivatusalueita 1 11 koskevilta osilta Kaustisen, Vetelin, Ullavan, Alavetelin ja Kaarlelan kunnissa. Köyhäjoen järjestelyn tarkoituksena oli poistaa tulvat joen alavilta rantamailta. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kaustisen kunnassa 29.11. 28.12.2010 varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 28.12.2010. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen luonnonsuojeluryhmä on todennut, että tehty ympäristöselvitys on liito-oravien, lepakoiden, hyönteisten ja viitasammakkojen osalta puutteellinen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-
keskus on kuitenkin katsonut, että koska rakentaminen tapahtuu pienimuotoisesti joenuomassa, voitaneen tehdyt luontoselvitykset hyväksyä ottaen kuitenkin soveltuvin osin huomioon luonnonsuojeluryhmän vaatima lisäselvitystarve. Ympäristönsuojelun ja vesien käytön näkökulmasta muistuttaja on pitänyt hanketta erittäin kannatettavana. Hankkeen tavoitteet ovat yhtenevät vesienhoidon toimenpideohjelman kanssa. Lietteen nostaminen syvänteistä ei aiheuta happamuuden lisääntymistä ja vedenpinnan nosto pohjapadoilla vähentää happamuusriskiä. Työt tulee ajoittaa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöajan, lintujen pesintäajan ja kalojen kutuajan ulkopuolelle. Hankkeen vesistötarkkailu olisi hyvä sisällyttää lupapäätökseen ja rakentamisesta tulee tehdä tavanomaiset ilmoitukset. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että Köyhäjoen kunnostushankkeelle voidaan myöntää lupa. Hankkeeseen kuuluvilla kalakantoja edistävillä toimenpiteillä ja patorakenteiden toteutuksen asiantuntevalla ohjauksella voidaan saada aikaan sellaisia muutoksia Köyhäjoen uomassa, jotka parantavat lohensukuisten kalalajien ja ravun edellytyksiä. Patorakenteilla voidaan kuitenkin jossain määrin myös rajoittaa kalan vapaata kulkua vesistössä ja ruoppauksista voi olla haitallisia vaikutuksia kalakannoille. Suunnitellut kalakantoja palvelevat kunnostustoimenpiteet on siten toteutettava täysimääräisesti ja huolella. Sellaisen henkilön, jolla on kokemusta kalataloudellisten kunnostuksien toteuttamisesta, on vastattava töiden ohjauksesta. Erityisen tarpeellisia ovat kutusoraikkojen rakentaminen, ja niiden oikeaan sijoitteluun ja toteutukseen on kiinnitettävä huomiota. Työn toteutuksessa on huolehdittava siitä, että patorakenteiden muotoilu on sellainen, että se mahdollistaa kalanvaelluksen myös alivirtaamatilanteissa. Luvan saaja on velvoitettava vuosittain seuraamaan patorakenteiden pysyvyyttä ja tarvittaessa tekemään korjaavia toimenpiteitä kalateiden toimivuuden varmistamiseksi. Puuston ja pensaikon raivaukset on toteutettava siten, että jokea varjostavaa puustoa tai pensaikkoa säilyy riittävästi. Varsinkin olisi joen etelä- ja länsipuoleinen kasvuston säilyttämiseen kiinnitettävä huomiota. Työt on ensi sijassa pyrittävä toteuttamaan kuivatyönä alivirtaamatilanteissa. Työjärjestys on oltava sellainen, että ruoppauksilla ei aiheuteta haittaa jo kunnostetuille alueille. Joen läheisille pelloille sijoitettavat ruoppausmassat on kalkittava. Rakennustöiden vaikutuksia vedenlaatuun on tarkkailtava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Töiden valmistumisen jälkeisenä vuonna ja viiden vuoden kuluttua valmistumisesta on Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla selvitettävä toimenpiteiden ja rakenteiden vaikutus joen kalaston tilaan. 18
19 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutuksesta, että tehdyt lupahakemuksen mukaiset luontoselvitykset ovat riittävät eikä luonnonsuojeluosaston esittämille lisäselvityksille ole tarvetta. Kunnostuskohteet ovat pienialaisia, ja ne sijoittuvat pääosin pelto- ja kulttuuriympäristöön. Kunnostustoimet ajoitetaan pesimäajan ulkopuolelle loppukesään ja syksyyn, jolloin toimenpiteiden aiheuttama haitta eliölajeille on mahdollisimman pieni. Lisäselvitykset vaatisivat usean erityisasiantuntijan työpanosta eri vuodenja vuorokaudenaikoina. Kustannukset olisivat siten huomattavat todennäköiseen tarpeeseen nähden. Ympäristöt kosteikkoineen sivuavat kaikkia lisäselvityksissä esitettyjä lajeja ja lajiryhmiä, mutta virtavesikunnostuksen vaikutukset näihin ovat todennäköisesti neutraaleja tai positiivisia. Hakijan käsityksen mukaan maassamme virtavesissä tehtyjen kunnostustöiden seurauksena ei ole havaintoja eliölajien uhanalaistumisesta. Runsaiden ennakkoselvitysten tekemiselle virtavesikunnostusten lupaharkinnan pohjaksi ei siis liene olemassa ilmeistä ja pohdittua tarvetta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän muistutuksesta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kaustisen kunnalle luvan pohjapatojen rakentamiseen Köyhäjokeen joen alivedenkorkeuksien nostamiseksi sekä muihin kunnostustoimenpiteisiin hakemukseen liitetyn 19.11.2009 päivätyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti Kaustisen kunnassa. Aluehallintovirasto myöntää luvan saajalle pysyvän käyttöoikeuden pohjapatojen rakentamista ja suvantojen laajentamista varten tarvittaviin sekä pohjapatojen yläpuolella keskivedenkorkeuden nousun vuoksi vesialueeksi muuttuviin vähäisiin maa-alueisiin seuraavilla Kaustisen kunnan alueella sijaitsevilla kiinteistöillä. Metsäkylä: Tilliniemi RN:o 2:7, Kokkolan uittoyhdistyksen alue RN:o 4:3, Timonen RN:o 4:35, Kuusiniemi RN:o 3:34, Uutela RN:o 35:0, Kerttula RN:o 3:53, Kaunola RN:o 48:0, Jylhä RN:o 44:2, Alitalo RN:o 47:1, Eerola RN:o 5:28, Gunilla RN:o 5:5, Paavonpelto RN:o 5:31, kiinteistö RN:o 4:41, Veikkola RN:o 42:0, Erkkilä RN:o 3:18, Päivärinta RN:o 6:20, Kanta-Harjukoski RN:o 6:7, Harjukoski RN:o 6:27, Pikkuhautaranta RN:o 6:19, Vanhanhaudankangas RN:o 6:17, Aliranta RN:o 7:29, Pitkäkoski RN:o 6:28, Jokiranta RN:o 51:3, Koski RN:o 7:39, Kytölä RN:o 8:58, Ylipää RN:o 7:26, Harstenikoski RN:o 8:49, Vanha-Koski RN:o 7:47, Autio RN:o 8:57, Näsi RN:o 23:9, Vanhatalo RN:o 7:31, Lehmäkoski RN:o 7:41, Uusitalo RN:o 11:30, Myllykoski RN:o 23:10, Ylijoki RN:o 11:29, Tökyräpelto RN:o 11:28, Pajamäki RN:o 23:3, Mäkipelto RN:o 12:42, Niemelä RN:o 12:17, Törmä RN:o 12:6, Myllysaari RN:o 52:3, Keskihaka RN:o 52:2, yhteinen alue RN:o
878:5, Kissakallio RN:o 12:51, Koskiranta RN:o 62:0, Kuminaketo RN:o 9:35, Potaskahuhta RN:o 58:0, Huhta RN:o 12:71, Keto RN:o 59:0, Takala RN:o 12:9 ja Ojansuu RN:o 8:19 Köyhäjoki: Jokela RN:o 1:6, Navetantakus RN:o 1:122, Kaisaniemi RN:o 1:129, Ylijoki RN:o 1:136, Isokangas RN:o 15:0, Markola RN:o 1:123, Jokitanhuala RN:o 1:139, Pikku-Ranta RN:o 1:142, Rantapelto RN:o 1:27, Rantapelto RN:o 1:140, Köyhämutka RN:o 16:146, Rinta-Koskela RN:o 5:1, Koskela RN:o 5:5, Ylijoki RN:o 5:12, Siltala RN:o 6:13, Tienhaara RN:o 6:10, Hautakangas RN:o 6:26, Tienhaara RN:o 4:1, Luoma RN:o 4:2, Luomaranta RN:o 4:17, Känsäranta RN:o 4:18, Vainio RN:o 4:15, Hautakoski RN:o 4:8, Keskinen RN:o 4:42-M601, Alivainio RN:o 4:39, Koski RN:o 4:47, Kokkolan uittoyhdistyksen alue RN:o 4:6, Kykyri I RN:o 4:51, Kykyri II RN:o 4:21, Koivuniemi RN:o 4:41, Korkiakangas RN:o 4:38, Puro RN:o 4:48, Koskenniemi RN:o 4:33, Miiluranta RN:o 4:34, Lehtikangas RN:o 4:44, Kangas RN:o 4:46, Kivipää II RN:o 4:23, Myllylä RN:o 4:30, Kankaanpää RN:o 7:6, Ojala RN:o 7:14, Myllykoski RN:o 3:28, Paavola RN:o 7:3, Kanta-Pesola RN:o 7:18, Pesola RN:o 7:12, Kivipää RN:o 7:7, Kotipelto RN:o 3:123, Ojala RN:o 3:77, Koskenniemi RN:o 3:59, Koskenniemi I RN:o 3:74, Nurmela RN:o 3:125, Rantapurola RN:o 3:69, Penttilä RN:o 3:19, Iso-Antti RN:o 3:120, Kotiranta I RN:o 3:104, Kruunari RN:o 3:114, Raimola RN:o 3:140, Kruunari RN:o 3:133, Uusipaikka RN:o 3:111, Rantala RN:o 3:141, Raimola RN:o 3:136, Pitkäranta RN:o 3:55, Savila RN:o 3:15, Alakykyri RN:o 8:61, Kykyri RN:o 8:71, Pesupaikat RN:o 878:5, Välituvankangas RN:o 8:83, Niemi RN:o 8:20, Osuuskauppa RN:o 8:28, Honkasaari RN:o 8:68, Jokiranta RN:o 8:81, Jokilehto RN:o 8:82, Kotiranta RN:o 8:96, Kokkolan uittoyhdistyksen alue RN:o 8:2, Koivisto RN:o 8:39, Koivula RN:o 8:18- M601, RN:o 8:18-M602 ja RN:o 8:18-M603, Kukkaroniemi RN:o 8:41, Rantala RN:o 8:90, Niemi RN:o 9:13, Rauhala RN:o 9:19 ja Laitala RN:o 8:87. Hankkeesta ja sitä varten myönnetyistä vähäisistä käyttöoikeuksista ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 20 Lupamääräykset Rakenteet ja toimenpiteet 1. Köyhäjoen kunnostushankkeeseen liittyen rakennetaan seuraavat pohjapadot:
21 Pohjapato Kynnyskorkeus N 43 + m Harjan pituus m Tilliniemi pl 57+40 44,00 12,6 Harjukoski pl 114+30 54,32 14,0 Lehmäkoski pl 139+60 58,20 16,0 Myllykoski pl 168+20 62,75 16,0 Törmänkoski pl 183+60 69,00 17,0 Toholammintie pl 310+70 93,70 7,6 Alipää pl 316+60 94,40 7,6 Korkiakangas pl 332+30 97,40 6,0 Pesola 1 pl 334+95 97,80 6,0 Pesola 2 pl 338+00 98,70 5,0 Ahola pl 345+80 99,30 4,0 Uusipaikka pl 352+50 99,80 6,0 Kykyri pl 360+45 100,00 3,0 Pohjapadot rakennetaan suunnitelman liitteenä olevien piirustusten nro 1 26 mukaisesti. Patojen keskelle tehdään 0,15 metrin syvennys. Patojen alavedenpuoleisen luiskan kaltevuus on noin 1:7. Luiska muotoillaan koskimaiseksi kiveämällä siten, että kalan kulku on mahdollista myös alivirtaamakausina. 2. Kunnostushankkeeseen liittyen tehdään seuraavat toimenpiteet: - Jylhän sillan eteläpuolella (pl 93+20) oleva rantatörmä eroosiosuojataan 10 20 metrin pituudelta ja 5-6 metrin korkeudelta. Rantatörmän vastakkaisella puolella oleva tulvauoma levennetään siten, että uoman pohjan leveys on 4 metriä, pohjan korkeus N 43 +46,50 m ja luiskien kaltevuus 1:1,5. Tulvauoman loppupäähän kertyneet lietteet poistetaan. - Harjukosken pohjapadon (pl 114+30) alapuoliseen perattuun koskeen tehdään kalataloudellinen kunnostus noin 170 metrin matkalla. - Lehmäkosken pohjapadon (pl 139+60) alapuolista nivaa kunnostetaan noin 100 metrin matkalla. - Myllykosken pohjapadon (pl 168+20) yläpuolista uomaa kunnostetaan, sen vesipinta-alaa lisätään ja parannetaan veden virtausta kosken eteläiseen haaraan. Myllykosken yläpuolella joen koillisrannalla olevasta suvannosta poistetaan lietettä 1100 m 3.
- Törmänkosken (pl 181+60 183+90) alapuolisesta suvannosta ruopataan lietteestä muodostumassa oleva saari (noin 230 m 3 ). Törmäkosken sillan yläpuolisesta suvannosta poistetaan lietettä noin 300 m 3. - Ali-Kolan olemassa oleva pohjapato (pl 215+90) kunnostetaan poistamalla betonilaatta ja rakentamalla pohjapadon yläpäähän 0,5 m leveä väylä kalankulkua varten. Pohjapadon harjan korkeus on N 43 +74,14 m. - Ali-Kolan sillan yläpuolella olevaan suvantoon (pl 222+90 223+70) ja jokeen laskevan valtaojan suulle kerääntynyt liete (1400 m 3 ) ruopataan 85 metrin pituiselta alueelta. - Koskelan sillan alapuolinen uoma kunnostetaan tekokoskeksi välillä pl 230+40 231+70. Uomaan lisätään mutkaisuutta leikkaamalla paikoin uoman kaakkoispenkkaa. Sillan yläpuolella välillä pl 231+70 232+30 tehdään kalataloudellinen kunnostus. Pellon kohdalla kaarretta levennetään ruoppaamalla ulkokaarteen puolella. Työt tehdään suunnitelman liitteenä olevien piirustusten nro 27 ja 28 mukaisesti. - Alipään pohjapadon (pl 316+60) yläpuolisen suvannon pohjaan kertynyt liete (noin 200 m 3 ) poistetaan ruoppaamalla. Lisäksi suvantoa levitetään ja rantoja muotoillaan. - Känsäkoski kunnostetaan harvalla kynnystyksellä ja kynnysten välisellä kiveämisellä. Kosken niskan taitteeseen rakennetaan yksi tai kaksi pienialaista kutusoraikkoa suojakivineen. Tarvittaessa suvannosta poistetaan liettymät. - Korkiakankaan pohjapadon (pl 332+30) alapuolista koskea kunnostetaan noin 80 metrin matkalla muutamin kynnyksin ja kynnysten välien harvalla kiveämisellä. - Pesolan sillan yläpuolisen suvannon pohjalle kasautunut liete (100 m 3 ) poistetaan. Suvannon keskiosan itärannan kivikkoa muotoillaan uintipaikaksi. Uimasuvannon yläosasta alkava koskijakso kunnostetaan poikastuotantokelpoiseksi. Välisuvannosta poistetaan lietteet ja sen alapuolella olevaan nivavirtaamaan lisätään asentokuoppia ja -kiviä. Pienialaisia kutusoraikkoja rakennetaan 2-3. - Pesolan mutkan kohdalla olevista suvannoista poistetaan liete (270 m 3 ) ja mutkan viereistä suvantoa muotoillaan pohjoispuolen rantaa leikkaamalla. - Aholan sillan alapuolen suvannosta ruopataan liettymä (noin 100 m 3 ). - Kaustinen-Halsua tien varressa oleva suvannosta ruopataan liettymä (noin 600 m 3 ). - Uusipaikan sillan alapuolisesta suvannosta ruopataan liettymä (100 m 3 ). - Halsua-tien sillan alapuolella olevasta suvannosta ruopataan liettymä (350 m 3 ). Kannakseen aukaistaan pohjaltaan noin 3 m leveä uoma, jonka 22