SUOMATKAILUSEMINAARI 18.-19.9.2003, SYÖTTEEN LUONTOKESKUS -Tiivistelmä puheenvuoroista 1. Arto Ahokumpu: Tilaisuuden avaus - Tähän mennessä luontomatkailun mahdollisuuksia on tarkasteltu ja toteutettu Koillismaan alueella lähinnä tunturi- ja vaaramaisemien kannalta. Suovyöhykettä ja sen tuomia mahdollisuuksia matkailussa ei ole juurikaan vielä otettu huomioon. - Suot ovat aina olleet monenlaisessa käytössä, mm. metsätalouden ja turvetuotannon osalta. Merkittävä osa luonnontilaista suoluontoa on nykyään myös suojeltu. Nämä alueet tarjoavat paljon mahdollisuuksia virkistys- ja matkailukäytölle. Natura-alueilla on kuitenkin aina otettava huomioon alueiden luonnonsuojelullinen merkitys; suoluonnon hyödyntämisen täytyy tapahtua kestävällä tavalla. Esimerkiksi suopotkupallon kaltainen aktiviteetti ei ole Natura-alueille sopiva toimintamuoto. Hyvä on muistaa, että luontomatkailun ei välttämättä tarvitse olla ohjelmapalvelujen kautta toimivaa; myös välilliset vaikutukset, kuten palvelujen tarjonta matkailijoille on tärkeässä osassa. - Euroopan Unionin rahoittamat Life-projektit tukevat nimenomaan Natura-alueilla tehtäviä toimenpiteitä. Tällä hetkellä Koillismaan alueella on käynnissä Suometsäerämaa Life-hanke, joka toimii Litokairan, Olvassuon ja Iso Tilansuo- Housusuon Natura-alueilla. Projektin tavoitteena on mm. parantaa alueiden luonnontilaa soiden ja metsien ennallistamistoimenpiteiden avulla, sekä edistää kestävän luontomatkailun kehittymistä alueella. Luontomatkailun osalta projektin tärkein tehtävä on pohtia ja selvittää mitä mahdollisuuksia Natura-alueilla on luontomatkailun kehittämisessä. Nämä mahdollisuudet selvitetään alueittain kullekin Natura-alueelle tehtävissä Hoito- ja käyttösuunnitelmissa, jotka valmistuvat projektin loppuun mennessä vuonna 2005. - Yleisenä lähestymistapana luontomatkailuun liittyvissä asioissa on Metsähallituksessa käytetty julkaisua: Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. 2. Jarkko Saarinen: Luontomatkailun taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys - Luontomatkailun kehittäminen haasteellista; kustannuksista ja tuottavuudesta vielä vähän faktatietoa olemassa, lähinnä vain mielipiteitä. - Luonto on keskeinen osa Suomen matkailua, joka profiloituu nimenomaan puhtaaseen luontoon ja erämaisuuteen. Tulevaisuudessa tärkeänä lisänä luonnon ohella voisi olla myös paikallinen kulttuuriperintö. - Syrjäseuduilla luontomatkailu on keskeinen rahantuoja, ja ainoa kasvava mahdollisuus tulojen lisääjänä. Houkuttimena on luonnon vetovoima ja luonnossa tapahtuvat aktiviteetit. Tulevaisuudessa luontomatkailun osuus matkailussa yleensä on vielä arvailun varassa, mutta kaikki mahdollisuudet selvään kasvuun on olemassa. Arvioiden mukaan työpaikkojen tuplaaminen luontomatkailussa seuraavien kymmenen vuoden kuluessa on mahdollista.
- Tällä hetkellä maastohiihto on tärkein tulojen tuoja luontomatkailun eri muodoista. Muita suosittuja ovat mm. moottorikelkkailu (riippuen lasketaanko luontomatkailuksi), koiravaljakko- ja porosafarit, kalastus ja retkeily. Lisäksi uusia matkailumuotoja voi tulla hyvinkin nopeasti. - Tilastojen mukaan kunnissa, joissa työpaikkojen vuoto ulkopaikkakuntalaisille on pienin, luontomatkailun osuus matkailutuloissa on suurin. Luontomatkailulla on myönteinen vaikutus sosiaalisesti; se työllistää paikallisia ihmisiä tai edistää ulkopuolelta tulevien työntekijöiden muuttoa paikkakuntalaisiksi. Luontomatkailussa oleellista on paikallisen luonnon ja yleensä paikallisten olojen tuntemus. - Suuri osa matkailutuloista muodostuu välillisistä tuloista, esim. kauppapalvelut ym. - Miksi matkailua kehitetään? Matkailu tuo alueelle suoria ja epäsuoria työllisyysvaikutuksia. Epäsuorat vaikutukset parantavat alueen yleisiä palveluja, mikä hyödyntää paikallista väestöä. Matkailu tuo verotuloja; yhteisöverot, kunnallisverot, kiinteistöverot. Matkailu luo myönteistä imagoa ja mielikuvaa alueesta, mikä suuntaa työntekijöiden ja yritysten muuttoa alueelle. Tärkeä merkitys, erityisesti muuttotappioalueilla, on myös paikallisväestön itsetunnon kohottaminen. - Luontomatkailun sisällölliset tavoitteet: 1. Tulo- ja työllisyysvaikutukset 2. Sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset (jokamiesoikeudet, kysyntäpohjaisuus, paikallisten osallistuminen, paikallisten työllistyminen) 3. Ympäristövaikutukset (ekologinen kestävyys, ympäristökasvatus, valmiiden rakenteiden käytön tehostaminen) - Luontomatkailun kehittämisen haasteet syrjäseuduilla: 1. Alhainen kansainvälisyysaste (ulkomaiset matkailijat jättävät alueelle keskimäärin enemmän rahaa) 2. Puute tuotteista (ideointi ja mainostaminen keskeistä, miten saadaan tuotteistettua matkailu) 3. Sesonkiluonteisuus voimakasta - Matkailun myönteisiä trendejä on lomaosakkeiden ja mökkien kasvava määrä, sekä luontomatkailun kasvu. Viimeisten kymmenen vuoden aikana luontomatkailu on arviolta 2-3-kertaistunut. - Tärkeintä matkailun kehittämisessä on sen tarkastelu alue- ja paikallisyhteisöä kehittävänä elinkeinona, eikä päinvastoin. Näin voidaan matkailusta saada sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. - Luontomatkailun osalta pohdittavaksi tulee Natura-alueiden kehitys tulevaisuudessa; ovatko ne matkailullisesti vetovoimaisia?
3. Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto: Luontomatkailun mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan alueella - Pohjois-Pohjanmaan liiton tavoitteena on omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen luottavien ihmisten maakunta: hyvinvointi, laadukas elinympäristö ja monimuotoinen luonto. Tuloksena elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta, jonka kärkenä on Oulu. - Luonnon tunnettavuutta pyritään lisäämään; tällä hetkellä tuntemus rajoittuu yksittäisiin kohteisiin, kuten Syöte. Myös yrittäjyyttä pyritään lisäämään, mikä tuo mahdollisuuksia luontomatkailun kehittämiselle. - Luonnonoloiltaan Pohjois-Pohjanmaa on Suomen monipuolisin maakunta. Alueella on tehty arvokkaiden luontokohteiden priorisointi, jonka pohjalta on arvioitu millä alueilla matkailua on mahdollista kehittää. Resurssien suuntaamisen kannalta priorisointi on tärkeää. Suoluonnolla on merkittävä osa priorisoiduissa kohteissa. - Moottorikelkkailureitit ovat kysyttyjä kunnissa. Kelkkareittien suunnittelu pyritään rajoittamaan alueille, joilla sillä on todellista merkitystä. Moottorikelkkailun kasvu tulevaisuudessa tuo pohtimisen aihetta mm. siihen, mikä on kelkkailun asema luontomatkailussa, vai voidaanko sitä edes pitää luontomatkailumuotona? - Matkailun ns. mega-hankealueita Pohjois-Pohjanmaalla ovat Ruka, Syöte ja Kalajoki. Vaikutus ulottuu myös näitä keskuksia laajemmalle alueelle, mikä antaa potkua luontomatkailun kehittymiselle. - Pohjois-Pohjanmaan liiton luontomatkailua tukevia selvityksiä tulossa vuonna 2004: Hiljaisten alueiden selvitys (alueita joissa mahdollista todellisesta luonnon rauhasta nauttiminen) Luontokeskusten kehittämisstrategia - Luontomatkailu on tärkeällä sijalla aluekehityksessä. Syytä on kuitenkin muistaa, että luontomatkailu vaatii todella aitoa yrittämistä asian eteen. 4. Jari Peltomäki: Lintumatkailun mahdollisuudet suometsäerämaassa - Luonto on Suomen matkailullinen vetovoima, Suomi on myös suosituimpia linturetkikohteita Euroopassa. Vuosittain Suomessa käy tuhansia lintuharrastajia ulkomailta. Tarjonta lintumatkailussa on lisääntynyt. Luonnonsuojelualueiden merkitys lintumatkailussa on merkittävä ja tulevaisuudessa vielä korostuu. - Finnature Oy on luonto- ja lintumatkailuun erikoistunut yritys. Yhteistyötä harjoitetaan eri tahojen kanssa, mm. Metsähallituksen. Yritystoiminta on alkanut 10 vuotta sitten Liminganlahdelta, ensin pääasiassa kotimaiseen kysyntään. Kehittämisessa ei ole satsattu rakenteisiin, vaan tarvittavat majoitus- ym. palvelut vuokrataan. Suurin osa asiakkaista tulee nykyään Englannista, siellä paljon lintuharrastajia. Myös italialaiset luontokuvaajat ovat tärkeä asiakasryhmä. Yrityksen oppailla täytyy olla vankka lintu- ja
luontotuntemus, hyvä kielitaito ja paikallistuntemus. Huippusesonki on toukokesäkuussa. - Lintumatkailua silmällä pitäen soilla tulee olla hyvät rakenteet: pitkokset ja lintutorni tarvitaan, ja näiden oikea sijoittelu on tärkeää. Lyhyillä, korkeintaan muutaman kilometrin pituisilla rakennetuilla reiteillä on eniten käyttöä. - Suon linnusto on rikas ja tarjoaa hyvät puitteet lintu- ja kuvausretkille. Haluttuja kuvauskohteita ovat esim. teeren soitimet. - Pohjois-Pohjanmaa on loistavaa aluetta lintumatkailulle. Suosituin matka on viikon reissu Oulu-Kuusamo-alueella. - Lintujen lisäksi mm. hirvi ja karhu ovat haluttuja kohteita, joita turistit haluavat nähdä ja kuvata. Karhun lisäksi muidenkin suurpetojen merkitys turistivetonauloina voisi olla merkittävä. Myös hyönteismaailma kiinnostaa luontomatkailijoita: perhoset ja sudenkorennot ovat suosittuja, ja soilla näiden lajikirjo on monipuolinen. - Tietty laji, esim. maakotka, voi siis olla ns. tuote, jota tullaan katsomaan ja kuvaamaan. - Voisiko myös metsätalouskäytössä olevia alueita hyödyntää entistä paremmin luontomatkailun tarpeisiin? 5. Liisa Tyllilä: Suoluonto matkailuyrittämisen toimintakenttänä - Tyllilän luontomatkailuyrityksessä on tavoitteena hyvän mielen luominen asiakkaille, sekä heidän luontotuntemuksensa ja luontosuhteensa parantaminen. Aitojen luontoelämysten antaminen luonnosta jo hyvinkin vieraantuneille ihmisille on tärkeää. - Yrityksessä täytyy olla erityyppistä tarjontaa, jotta kysyntää riittää myös eri vuodenaikoina. - Tyllilän yritys työllistää tällä hetkellä 3 perheen ulkopuolista työntekijää; yritykseen on palkattu luontotuntemusta ja myyntiasiantuntemusta. Lisäksi on verstas, jossa valmistetaan mm. 8 hengen kanootteja. Myös muita mielikuvituksellisia temppuvälineitä käytetään, kuten monen hengen hiihtosuksia. Moottorin voimalla liikkuvia välineitä ei käytetä. - Pääosa yrityksen asiakkaista on yritysasiakkaita (90%). Ryhmäkoot ovat vaihtelevia. Kysytyimpiä ovat lyhyet, n. 3 tunnin luontoretket. Suosituin retkimuoto on luontoon liittyvä liikunnallinen aktiviteetti, jonka päälle sauna ja ruokailu. Rajallisen ajan vuoksi retket ovat enimmäkseen rakennetussa ympäristössä. Rakenteiden turvallisuus on tärkeä asia luonnossa liikkumiseen tottumattomien turistien kanssa. - Monelle ulkomaalaiselle suo on todella elämyksellinen maisema; heille suoluonto on uusi ja vieras, jotain sellaista mitä he tulevat hakemaankin. Jokin mikä itselle on tavallista ja arkista, voikin turistille olla aivan ihmeellinen elämys.
- Suo on loistava mahdollisuus elämysten tarjoajana. Myyttiset tarinat suosta ovat myös tärkeä suomatkailussa hyödynnettävä elementti. - Suomatkailussa otettava huomioon, että tietyt aktiviteetit, kuten suohiihto ym. vastaava tapahtuvat tietyillä alueilla (ei suojelualueilla) ja varsinaiset luontoretket taas toisaalla. - Suoluontoretkien ohella tarjolla on myös erillisiä suohon liittyviä tuotteita, kuten turvesauna, erilaiset turpeesta valmistetut tuotteet. - Luonto-oppaan tehtävä on antaa ihmisille ajattelemisen aihetta omasta luontosuhteestaan, ja näyttää myös asiakkaille esimerkkiä luontoa kunnioittavalla käytöksellään. - Luontoyrittäjän A ja O: Täytyy pitää luonnossa liikkumisesta ja olla halu oppia tuntemaan luontoa. Täytyy myös aidosti pitää ihmisten kanssa toimimisesta, kyseessä on ennen kaikkea palveluammatti. 6. Eino Lappalainen: Suomatkailu käytännössä - Teura-Vuoman alueella suomatkailua on kehitetty aktiivisesti. Vuosina 1868-1881 rakennettu pitkosreitti Telatie on kunnostettu uudelleen suomatkailukäyttöön. - Kunta ja kylät haluttiin saada mukaan kehittämisprojektiin: järjestettiin suomatkailuseminaari ja kyläkokouksia, joissa kartoitettiin kyläläisten odotuksia ja panostamishalukkuutta. Myös inventoitiin tilanne rakenteiden osalta. - Ideoinnissa mukaan otettiin suoluonnon lisäksi myös paikallinen historia; suoluonnon syntyhistoria ja ihmisen toiminnan historia alueella. Luontomatkailun tuotteistamisessa sekä luonto että ihmisen toiminnan historia yhdessä nähtiin keskeisenä elementtinä. Suomatkailuhanketta varten tehtiin luonto- ja kulttuuriselvityksiä ja kerättiin vanhoja tarinoita alueelta. - Kyläläisten sitouttamisen lisäksi hankkeeseen sitoutettiin valtion hallinto; Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus, hanke osana Keski-Lapin Life-projektia vuosina 2000-2003. - Myös Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskus lähti mukaan kehittämään suomatkailun ideaa: suo-opaskoulutus, tuotekehitys ja markkinointi. Suo-opaskoulutus on eräopaskoulutusta täydentävä osa, jossa erikoistutaan suoluontoon. Keskeistä suoopaskoulutuksessa on luonnonarvojen kunnioittaminen, mikä on tärkeää liikuttaessa suojelualueilla. - Suomatkailun markkinoinnissa on yhteyksiä alueen matkailukeskuksiin. Erilaisia ohjelmapalveluja on syntynyt liittyen suon tarinoihin, myytteihin ja historiaan, kuten tervanpoltto ja luhtaniittyjen heinän korjuu perinnebiotoopeilla jokivarsissa. Myös erilaisia suohon liittyviä tuotteita on kehitetty, kuten suoyrttijuoma ja suomarjoista tehdyt hillot ja viinit ym. Tuotteistamisen mahdollisuuksia ovat myös erilaiset kurssit,
jotka liittyvät rauhoittumiseen ja luonnonrauhaan, esim. stressinpoistokurssi, taiteet aapasuolla jne. - Suoluonto on moninainen ympäristö, joka muodostuu vaihtelevista väreistä ja valoista. Suolla on myös oma ns. äänimaisema: kasvillisuuden äänet, linnut, myös hiljaisuus. Nämä elementit ovat hyödynnettävissä suomatkailussa. 7. Timo Helle: Luontomatkailun ja luonnonsuojelun yhdistäminen - Luontomatkailun pohja ja peruslähtökohta on luonnon kunnioittaminen. - Kestävässä matkailussa on eri kategorioita: mm. elämysmatkailu, kalastusmatkailu, lintumatkailu, seikkailumatkailu jne. - Nykypäivän matkailu on siistiytynyt paljon aiemmasta mentaliteetiltaan ja kohdealueen siisteyden suhteen; roskaantuminen on vähäisempää. Luontomatkailussa ympäristökasvatuksellinen näkökulma on tärkeää; mahdollisuus vaikuttaa arvoihin ja asenteisiin. - Matkailu toisaalta rasittaa ympäristöä, toisaalta siitä on etua luonnonsuojelullisesti. Matkailupäästöt nopeuttavat ilmaston muuttumista, mutta matkailu voi myös lisätä biodiversiteettiä: esim. sademetsässä vaihtoehtona voi olla metsän hakkaaminen tai sen hyödyntäminen matkailullisessa mielessä. - Toivottavaa olisi lähimatkailun merkityksen kasvu: ekologisuus. - Ihminen on aina osaltaan vaikuttanut luontoon, esim. ihmisten muokkaamien perinnebiotooppien lajisto lisää monimuotoisuutta. Ympäristöetiikassa tunnetaan ihmiskeskeinen ja luontokeskeinen ajattelutapa. Nämä linjat ovat edelleen melko jyrkät ja jos niille ei löydy yhtymäkohtaa, on tilanne hyvin hedelmätön. Realistinen käytännön näkökulma on heikko ihmiskeskeisyys, joka ei jätä huomiotta luontoa eikä ihmistä. - Suomatkailussa huomioitavaa: Kasvillisuuden suojelu: pitkokset ovat paikoin välttämättömyys, tosin liiallista retkeilijöiden hyysäämistä vältettävä, eräretkeilyn oltava kuitenkin sananmukaista. Eläimistön suojelu: esim. lintumatkailussa syytä ottaa huomioon linnuston häirinnän vaara, paras lintuaika on myös herkintä pesimäaikaa. Sosiaalinen kantokyky: liiallinen ruuhkautuminen reiteillä heikentää kantokykyä ja erämaisuus kärsii. - Suomatkailua kehitettäessä on syytä miettiä mitä soita korostetusti nostetaan matkailukehityksen piiriin. Suoluonto on erämaaluontoa, jollaisena sen kuuluu matkailunkin saralla pysyä. Soille eivät sovi massiiviset rakenteet suuren joukon käyttöön.