Ylöjärven kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 01.01.2019-31.12.2019 voimassa 31.12.2020 asti 1 / 27
Sisällysluettelo Etusivu... 1 Taustatiedot... 3 Altisteet, kuormitustekijät, tarpeet ja tavoitteet... 5 Toiminta... 10 Korvausluokka I... 10 Muu toiminta... 17 Sopimuslaajuus, Korvausluokka II... 17 Sovitut toimintamallit... 19 Allekirjoitukset... 23 Liitteet... 24 Sovitut tapaamiset... 24 Toimipaikat... 25 Asiakasvastaavat... 26 Täydennysliite - 31.01.2017... 27 2 / 27
Taustatiedot Y-tunnus 0158221-7 Nimi Ylöjärven kaupunki Osoite Kuruntie 14 33470 Ylöjärvi Postiosoite Kuruntie 14 33470 Ylöjärvi Sähköposti arja.jarvinen@ylojarvi.fi Yhteystiedot henkilöstöpäällikkö Arja Järvinen arja.jarvinen@ylojarvi.fi Sopimus työterveyshuollon palveluista 2017-01-01 Perustyöpaikkaselvitys Perustyöpaikkaselvitys tehty 2016-11-01 Yrityksen/organisaation johtaja Nimi Sorvanto Jarkko Sähköposti jarkko.sorvanto@ylojarvi.fi Työterveyshuollon yhteyshenkilö yrityksessä/organisaatiossa Nimi Järvinen Arja Puhelin 0401331415 Sähköposti arja.jarvinen@ylojarvi.fi Henkilöstöpäällikkö Nimi Arja Järvinen Sähköposti arja.jarvinen@ylojarvi.fi Työsuojeluyhteistyö Työsuojelupäällikkö Soutolahti Marjo (marjo.soutolahti@ylojarvi.fi) Työsuojeluvaltuutettu Kesseli Rauno (rauno.kesseli@ylojarvi.fi) Työsuojelutoimikunta Kyllä Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa Kyllä työsuojelutoimikunnan kokouksiin Työsuojelun toimintaohjelma tehty Kyllä Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiö Työtapaturmat/ammattitaudit Pohjola Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläkevakuutusyhtiö Kuntien eläkevakuutus TTH asiakasvastaavat, ammattihenkilöt ja asiantuntijat Asiakkuuspäällikkö Äijälä Tiina Työterveyshoitaja Saarimaa Mirva Työterveyslääkäri Kyynäräinen Elina Työfysioterapeutti Elomaa Terhi Työterveyspsykologi Männistö Virpi Henkilömäärä 1 930 Työterveyshuollon yleiset tavoitteet ja sisältö Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveystoiminnan on henkilöstön terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito ja edistäminen. Tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna työterveyshuolto ohjaa ennakoivasti ja koordinoi hoito- ja kuntoutustoimia. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien ja työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon organisaatiotavoite on työterveyden keinoin tukea organisaatiota menestymään edistämällä henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä. 3 / 27
Toiminnan päälinjoja ohjaavat kaupungin strategia ja henkilöstöstrategia. Käytännön toteutusta ohjaavat hallintokuntien ja työpaikkojen tarpeet sekä työpaikoilla tehty riskin arviointi. Suunnittelussa otetaan huomioon kaupungin henkilöstön hyvinvointisuunnitelma ja työsuojelun toimintaohjelma. Johtamisen näkökulma tulee mukaan kaupungin johtoryhmän ja hallintokuntien johtoryhmien kautta. Erityistä huomiota kohdistetaan yhteistyön tiivistämiseen henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa sekä työyhteisöjen tukemiseen jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Työterveyshuollon käyttöoikeus: - palkattomilla vapailla (hoito-, opinto-, vuorottelu- ja virkavapaa) ei kuulu työterveyshuollon palvelujen piiriin; erikseen sopien aiemmin alkanut hoito (esim. työkykyarvioprosessi) voidaan kuitenkin jatkaa loppuun palkattomien vapaiden aikana. - käytettävissä olevat työterveyshuollon yksiköt: Ylöjärvi, Lempäälä, Nokia ja Nokia Souranderinkatu, Pirkkala, Vesilahti sekä Tampereela Lielahti, Tullintori ja Rautatienkatu. - ilta- ja viikonloppukäynnit työterveyshuollossa eivät ole mahdollisia, mutta röntgen- ja laboratoriopalveluiden käyttö on mahdollista iltaisin ja viikonloppuisin Terveystalon toimipisteissä - myös Ylöjärven terveyskeskuksesta on mahdollista saada röntgen palveluja työterveyslääkärin lähetteellä Työterveyspainotteinen sairaanhoito tarveharkintaisesti, sähköinen ajanvaraus vain hoitajien vastaanotoille. Ei suoraa nettiajanvarausta lääkärin, fysioterapeutin eikä psykologin vastaanotolle. Työterveyspainotteiseen sairaanhoitoon eivät sisälly: - välitöntä hoitoa vaativat oireet (esim. puristava rintakipu, rytmihäiriöt, aivohalvausoireet, hengitysvaikeudet ja vakavat tapaturmat) -> edellyttävät nopeaa ensihoitoa ja hoidetaan lähimmän ensihoitoyksikön ja/tai päivystyspisteen toimesta - murtumien kipsaus - luomien ja pattien poistot - raskauden ehkäisy ja seuranta - sterilisaatiolähetteet - hormonikorvaushoitojen arviointi ja seuranta - gynekologiset vuositarkastukset - miesten hormonihoidot - sukupuolitautitutkimukset, poislukien sairauksien poissulku esim. vatsakipu, virtsaamisongelmat - lapsettomuus-, hyytymishäiriö- ja geenitutkimukset - diabeteksen hoito ja seuranta (sekä I- että II-tyyppi) - Marevan hoitojen seuranta - lihavuusleikkauksiin liittyvät vuosikontrollit - rintojen pienennys leikkauksiin liittyvät hoitoarviot, lähetteet ja kontrollit - colonoskopiat - laajat vitamiinitasomääritykset - taittovikaan liittyvät silmälääkärin tutkimukset - silmälääkärin näön tarkastukset rutiinisti - hammashoito - harrastuksiin liittyvät lausunnot - vapaa-aikaan liittyvät pahoinpitelylausunnot - vapaa-ajan tapaturmat Perumattomasta ajanvarauksesta lähetetään lasku asiakkaalle (ei Ylöjärven kaupungille) varatun ajan mukaisesti. Organisaation toiminnan kuvaus ja mahdolliset muutokset toimintasuunnitelmakaudella Kuntalain ja erityislainsäädännön periaatteiden mukainen toiminta: - Perusturva - Sivistys - Hallinto ja talous 4 / 27
- Tekniikka ja ympäristö Tilanne 31.12.2016: perusturva työllisti 636 työntekijää (31.3 % koko kaupungin henkilöstöstä), sivistysosasto työllisti 967 työntekijää (47.6 %), hallinto- ja talousosasto 82 työntekijää (4 %) ja tekninen osasto 305 työntekijää (15 %). Yrityksen henkilöstön rakenne ja mahdolliset muutokset Ylöjärvi on noin 33.000 asukkaan kaupunki, jonka alueella on noin 9.500 työpaikkaa. Ylöjärven kaupungilla on voimassa olevia palvelusuhteita keskimäärin n. 1939 kpl. Ylöjärven kaupunki on savuton työpaikka. Henkilöstöstä 84 % on naisia ja 16 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä on 44 vuotta. Muutoksiin liittyvät haasteet työhyvinvoinnin kannalta Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun jatkuminen sekä Kurun palvelukeskuksen toiminnan ulkoistaminen. Ylöjärven kaupunki keskeiset altisteet ja kuormitustekijät Toimintasuunnitelmakaudella ehkäistään työterveyshuollon menetelmin ja keinoin seuraavien työpaikkaselvityksellä todettujen työpaikan kuormitustekijöiden haitallisia vaikutuksia. Biologiset tekijät Virukset Kiinteistönhoitajat Kartoittajat Mittamiehet Yhdyskuntatekniikan rakentajat (jätevedet) Hoitohenkilökunnan biologiset altisteet: hepatiitit Loiset Syyhy Kiinteistönhoitajat Kartoittajat Mittamiehet Yhdyskuntatekniikan rakentajat (jätevedet) Bakteerit Kiinteistönhoitaja Kartoittajat Mittamiehet Yhdyskuntatekniikan rakentajat (jätevedet) Hoitohenkilökunnan biologiset altisteet: tuberkuloosi, tulirokko 5 / 27
Fysikaalisia tekijöitä Melu Alkutarkastuksessa tarkoitus on todeta ennen melutyön alkamista kuuloviat ja löytää melutyölle erityisesti herkät ja sopimattomat työntekijät. Määräaikaistarkastukset aluksi 1 x vuodessa 4 vuoden ajan ja sen jälkeen 1 x kolmessa vuodessa. Ylempi melun toiminta-arvo on 85 db. Melulle altistuvat: Metsurit Rakennustyöntekijät Puistotyöntekijä Kiinteistönhoitajat Kartoittajat Mittamiehet Yhdyskuntatekniikan rakentajat Päätoimiset teknisen työn opettajat Häiritsevälle melulle (aih. keskittymisvaikeuksia, päänsärkyä, väsymystä, verenpaineen nousua) altistuvat: Päätoimiset musiikinopettajat Valmistuskeittiöillä työskentelevät Päiväkotien ja koulujen, nuorisotilojen henkilökunta Käsiin kohdistuva tärinä Käsitärinällä tarkoitetaan tärinää, joka työntekijän käsiin tai käsivarsiin välittyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa hänen terveydelleen ja turvallisuudelleen. Käsitärinä aiheuttaa erityisesti verenkiertoon, tuki- ja liikuntaelimistöön ja hermostoon liittyviä ongelmia. Käsiin kohdistuvaa tärinää ilmenee: Metsurit Puistotyöntekijät Kiinteistönhoitajat Kartoittajat Mittamiehet Yhdyskuntatekniikan rakentajat Ionisoiva säteily Röntgenlaitteet. Altistumista ionisoivalle säteilylle tarkkaillaan ensisijaisesti säteilyannosmittarein säteilylain (592/1991) ja säteilyasetuksen (1512/1991) sekä niiden nojalla annettujen määräysten mukaan. Ionisoivalle säteilylle altistuvien työntekijöiden terveystarkastusohjeet antaa Säteilyturvakeskus. Röntgenhoitajat ja suun terveydenhuollossa työskentelevät. Huomioidaan erityisesti raskaana olevat. Tavallisuudesta poikkeavat lämpöolot Kylmä- ja kuumatyöt. Terveystarkastuksissa pyritään löytämään kylmän- lämmönsietokykyä heikentävät tai kylmässä/kuumassa pahenevat sairaudet. Poikkeavissa lämpötiloissa (alle 13 lämpöastetta/ 20 työpäivää vuodessa) työskentelevät: Metsurit Puistotyöntekijät 6 / 27
Liikuntapaikkojen hoitajat Kartoittajat Mittamiehet Yhdyskuntatekniikan rakentajat Kemiallisia tekijöitä Muita kemiallisia altisteita Maalarit (liuotinaineet) Puistotyöntekijät (rikkakasvien torjunta-aineet) Hammashoidon työntekijät (akrylaatit) Teknisten käsitöiden päätoimiset opettajat sekä kemian aineopettajat Kuormitustekijät Fyysiset/Ergonomiset Työhön liittyvä fyysinen kuormitus on mm. käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja, toistotyötä, näyttöpäätteellä tehtävää työtä ja muuta fyysistä rasitusta (hankalat ja staattiset työasennot). Haitallinen kuormitus aiheuttaa työntekijälle ylikuormittumista, väsymistä ja hidastaa elimistön palautumista kuormitustilanteen jälkeen. Fyysistä kuormitusta on seuraavissa tehtävissä: Laitoshuoltajat Hoito- ja hoivatyötä tekevät Ruokapalvelu- ja siivoustyötä tekevät Hammashuollon työntekijät Näyttöpäätetyötä tekevät Metsurit Yhdyskuntarakentajat Kiinteistönhoitajat Mittamiehet Kartoittajat Psyykkiset Psyykkistä kuormittumista voivat aiheuttaa mm. jatkuva kiire ja aikapaine, liiallinen tai liian vähäinen työmäärä, vuorotyö, epäselvä tehtävien ja vastuun jako, perehdytyksen ongelmat, jatkuvat muutokset työssä ja työvälineiden toimimattomuus sekä liiallinen tietomäärä ja jatkuva valppaana olo. Sosiaaliset Sosiaalisilla kuormitustekijöillä voidaan tarkoittaa epätasa-arvoisen tai epäasiallisen kohtelun vaikutusta työhön. Sosiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa myös suuren työyhteisön jatkuvat keskeytykset tai yksin työskentely, tuen puute ja huono työskentely ilmapiiri. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Muu kuormitustekijä Maa-aines ja hiekkapöly. 7 / 27
Esiintyy seuraavissa työtehtävissä: Yhdyskuntarakentaja Tapaturmavaara Tapaturmavaara Tapaturmavaara riippuu työtehtävistä ja toimialasta, vaihtelee ilmeisestä vähäiseen. Tulee esille työpisteittäin tehtyjen riskiarviointien kautta. Väkivallan uhka Työhön liittyvä erityinen väkivallan uhka Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan fyysisen tai henkisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutumista työssä. Se voi ilmetä uhkaavana käytöksenä, ahdisteluna tai fyysisenä väkivaltana (esim. kiinnipitämisenä, lyömisenä, potkimisena). Työturvallisuuslain mukaan väkivalta pyritään ennaltaehkäisemään. Väkivalta ja sen uhka vaikuttavat työntekijän työhyvinvointiin ja voivat aiheuttaa haitallista kuormitusta. Väkivaltaa ja sen uhkaa lisäävät - yksintyöskentely varsinkin ilta- ja yöaikaan - päihtyneiden asiakkaiden vastaanotto, kohtaaminen yms. - lääkkeiden, rahan tai arvotavaroiden käsittely - asiakkaan etuuksien tai oikeuksien käsittely ja päätöksenteko - työpaikan sijainti rauhattomalla alueella tai syrjäisessä paikassa. Työnantajan tulee tunnistaa ja selvittää työhön liittyvä väkivallan uhka ja arvioida sen merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Yksintyöskentelyä tulee rajoittaa työssä, jossa väkivallan uhka on ilmeinen. Väkivallan uhalle altistuvat: Sosiaalityöntekijät lastensuojelussa Päiväkodeissa ja kouluilla työskentelevät Vanhus- ja kehitysvammaisten asumisyksiköissä, hoitolaitoksissa ja kotihoidossa sekä ensiavussa hoitotyötä tekevät Päihderiippuvaisia hoitavat henkilöt Yötyö Yötyö Työaikalain mukaan työ määritellään yötyöksi, jos yövuoroa on vähintään 3 tuntia klo 23-06 välillä. Terveystarkastuksia tehdään ainakin, jos yötyövuoroja on 20 tai enemmän vuodessa. Alkutarkastus ennen vuorotyön aloittamista. Alle 25-vuotiaat 1-3 vuoden välein. 25-50-vuotiaan vähintään 5 vuoden välein. 50-60-vuotiaat 2-3 vuoden välein. Yli 60 vuotiaat 1-2 vuoden välein. Yötyölle altistuvat: Hoitotyöntekijät hoito-ja hoivalaitoksissa ja -osastoilla, joissa on ympärivuorokautinen miehitys. Ylöjärven kaupunki keskeiset tarpeet 8 / 27
1. Työn fyysisen kuormituksen vähentäminen Uusien työ- ja apuvälineiden käyttöönotto ja toimintakulttuurin muutos koulutuksen avulla hoitotyössä. 2. Työn psykososiaalisen kuormituksen vähentäminen Tiedottaminen ja keskustelu muutoksista sekä muutostuen järjestäminen tarvittaessa. Säännölliset työpaikkakokoukset ja muistioiden laatiminen niistä. Ergonominen työvuorosuunnittelu ja yhteisöllisyyden kohentuminen työyhteisöissä, missä monet toimijat toimivat saman katon alla. 3. Huomionalaisen työn tunnistaminen ja kuormituksen vähentäminen Liukastumiset työtapaturmina. Hoitokodit ja -laitokset: väkivallan uhka Koulut: väkivallan uhka, henkinen kuormitus Valmistuskeittiöt: raskas fyysinen työ, aikapaine ja melu Fyysisesti kuormittavat työt Akuuttiosasto ja ensiapu: Fyysisen ja psyykkisen kuormituksen huomioiminen. 4. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukeminen Hyvässä kunnossa -ikäohjelma. 55- ja 60-vuotiaiden työntekijöiden terveyden ja työkyvyn seuranta. Otetaan Terveystalon sähköinen esitietokysely käyttöön. 5. Varhaisen tuen toteutuminen käytännössä Esimiesten ohjeistaminen mallien käytöstä ja kirjaamiskäytännöistä arjen helpottamiseksi. Työkykyneuvotteluun valmistautuminen ja sujuva yhteistyö selkeän vastuunjaon kautta. 6. Henkilöstön työterveyden ja -hyvinvoinnin tukeminen muutoksessa Riskin arvointi tehtävä työpisteissä säännöllisesti ja tarvittaessa työolosuhteiden muuttuessa. Tietoja käsitellään työpaikkaselvityskäyntien yhteydessä. Ylöjärven kaupunki keskeiset tavoitteet Hyvinvoiva ihminen 1. Terveystarkastusten toteuttaminen Työhöntulotarkastukset, alku- ja määräaikaistarkasukset töissä, jotka aiheuttavat erityistä sairastumisen vaaraa, osatyökykyisten työkuntoisuustarkastukset ja Ikäohjelman mukaiset tarkastukset (55- ja 60-vuotiaat). Terve työ 9 / 27
1. Työterveysyhteistyön lisääminen Yhteistyön vuosikellon mukainen toiminta. 2. Työhyvinvoinnin parantuminen 1. Ruokahuolto/valmistuskeittiöt: Työn kuormittavuuden seuranta. 2. Sisäilmaongelmien hallinta työpaikoilla: -Yhteistyön tiivistäminen jo todettujen sisäilmaongelmien jatkitoimenpiteiden osalta. 3. Työpaikkaselvitysten toteuttaminen Perustuu työpisteen riskinarviointiin ja on jatkuvaa toimintaa kaupungilla. Työpaikkakäynnit tehdään 3v. välein ja niiden tekemiseen käytetään sähköistä työpaikkaselvitystyökalua. Selvityksen aikana sovitaan tarkemmin vastuuhenkilöt ja aikataulutus esille tulevista toimenpide-ehdotuksista esimiehen johdolla. Terveyttä, työ- ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta, Korvausluokka I Yhteistyökokoukset Toiminnan suunnittelu- ja arviointipalaverit Säännölliset ohjausryhmäpalaverit osastoittain ja toimintasuunnitelmapalaverit (yksi tai useampia). Työsuojelutoimikunnan kokous Lain mukaan työsuojelutoimikunta on perustettava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuna työnantaja ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt. Työnantaja vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta. Työterveyshuolto osallistuu kokouksiin kutsuttuna. Työpaikkaselvitykset Toiminnan suunnittelu ja arviointi Työterveystoiminnan suunnittelu tai arviointi, esim. valmistelutyö liittyen yhteistyötapaamisiin Perustyöpaikkaselvitys Lakisääteinen työpaikkaselvitys tehdään uuden toimipaikan käynnistyttyä, huomioiden kuitenkin aiemmat työpaikkaselvitykset tai olosuhteiden oleellisesti muuttuessa / muututtua sekä määrävälein (perusselvitys 3v välein). Perusselvitys toteutetaan moniammatillisen tiimin toimesta (työterveyslääkäri, -hoitaja, -psykologi ja työfysioterapeutti). Menetelmänä on sähköinen työpaikkaselvitystyökalu esikyselyineen sekä muut taustatiedot: edelliset työpaikkaselvitysraportit, riskinarviointi, mahdolliset työsuojelutarkastusraportit ja työhyvinvointikyselyn tulokset. Työpaikkakäynnille osallistuvat esimiehen ja työntekijöiden edustajan/-jien lisäksi mahd. mukaan työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu. 10 / 27
Työpaikkaselvityskohteita vuodelle 2019 Sivistys: -Sivistysosasto / Ylöjärven kaupungintalo -Kauraslammen koulu, Moision yksikkö -Siivikkalan koulu -Vuorentaustan koulu -Yhtenäiskoulu -Viljakkalan koulu -Kurun yhtenäiskoulu -Metsäkylän koulu -Varhaiskasvatuksen päiväkodit jatkuu Perusturvaosasto: -Tiuravuoren palvelukeskus -Tekstin käsittely (TK) -Perhetukikeskus Kiirus -Suun terveydenhuollon käynnit jatkuu -Vanhainkoti ja pitkäaikaisosastot -Kouluterveydenhuolto Tekniikka ja ympäristö: -Tekniikka ja ympäristö / Ylöjärven kaupungintalo -Siivoustyön kohteet jatkuu -Metsäkylän koulun keittiö Suunnattu työpaikkaselvitys Suunnatut selvitykset tehdään perusselvityksessä tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteaman tarpeen perusteella (terveysriskien, terveystarkastus- ja vastaanottokäyntien havaintojen, kyselyiden tai työpaikalta muulla tavalla saadun tiedon perusteella). Lakisääteinen työterveystarkastus Alkutarkastus Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset. Altisteet: Melu, ionisoiva säteily, käsitärinä, puu- ja rakennuspöly, akrylaatit, liuotinaineet ja kasvien torjunta-aineet, yötyö, erityinen väkivallan uhka. Altistuvat työntekijät: osa hoitotyöntekijöistä, osa perhe- ja sosiaalityöntekijöistä, hammashuollon työntekijät, röntgenhoitaja, rakennusmies, puistotyöntekijä, maalari, metsuri, yhdyskuntarakentaja, mittamies, kartoittaja ja päätoiminen teknisen työn opettaja Alkutarkastuksessa on tarkoitus selvittää, että henkilöllä ei ole sellaista sairautta, herkkyyttä tai rakenteellista heikkoutta, jonka takia hän on erityisen herkkä saamaan ko. työstä vaaraa terveydelleen. Alkutarkastuksessa annetaan ohjausta ja neuvontaa ko työhön ja opastetaan vaaroilta suojautumista ja suojainten käyttöä. Sisältö: -Esitietokyselyt (työhöntulotarkastuksen esitietokysely, AUDIT-kysely ja altistelähtöisiä kyselyitä: Vuorotyökysely, allergiaoirekysely, liuotinainekysely, tärinäkysely sekä tarvittaessa lisäkyselyt, kuten diabetesriskitesti tai 11 / 27
masennusseula. -Työterveyshoitajan haastattelu ja tutkimukset: verenpaineen mittaus, pulssi, BMI:n määrittäminen. Kuulontutkimus ja tarv. ohjaus sopimusoptikkoliikkeeseen näöntarkastukseen. Rokotussuojan tarkistaminen (Tetanus-D 20v. välein ennaltaehkäisevästi). Huom. Työhön liittyvät rokotukset luetellaan myöhemmin. -Ohjaus ja neuvonta työ- ja terveystilanteeseen liittyen + omasuunnitelman tekeminen työntekijän kanssa. -Laboratoriotutkimuksia: TTHScreen peruspaketti (,jos ei tätä ole hetkeen katsottu), sis. pieni verenkuva, paastoverensokeri, kolesterolipaketti, maksa- ja munuaisarvot. Kemikaaleille ja pölylle altistuville ohjelmoidaan keuhkojen toimintakoe -tutkimus avaavan lääkkeen kanssa. Tarvittaessa ohjelmoidaan rtg-tutkimuksia (nso- ja/tai thx). -Fyysistä, raskasta työtä tekevä työntekijä ohjataan työfysioterapeutin tekemiin testeihin (polkupyöräergometritesti ja toimintakyky-lihaskuntotesti). Esim. hoitotyö osastoilla, yhdyskuntatekniikka, metsuri, rakentajat. -Tarvittaessa työterveyslääkärin tarkastus. -Tarvittaessa työterveyspsykologin tekemä tarkastus erityisen väkivallan uhalle altistuville. -Työhönsopivuuslausunto työntekijän terveydellisestä sopivuudesta työhön tehdään aina. Työntekijä toimittaa lausunnon esimiehelle viipymättä. Määräaikaistarkastus Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset Altisteet: Melu, ionisoiva säteily, käsitärinä, puu- ja rakennuspöly, akrylaatit, liuotinaineet ja kasvien torjunta-aineet, yötyö, erityinen väkivallan uhka. Altistuvat työntekijät: osa hoitotyöntekijöistä, osa perhe- ja sosiaalityöntekijöistä, hammashuollon työntekijät, röntgenhoitaja, puistotyöntekijä, rakennusmies, maalari, metsuri, yhdyskuntarakentaja, mittamies, kartoittaja ja päätoiminen teknisen työn opettaja. Määräaikaistarkastuksen tavoite on estää työntekijän sairastuminen altisteen vuoksi ja tunnistaa mahdolliset terveyshaittaan viittaavat oireet ajoissa ja varmistaa oikean suojautumisen toteutuminen. Määräaikaistarkastukset tehdään 1-3 vuoden välein altisteesta ja altistusmäärästä riipppuen Tarkastustiheys: -Yötyötä tekevät 1-5 v. välein -Metsurit 3v. välein (yli 40v. 2v. välein) -Melulle altistuvat vuosittain ensimmäisten neljän vuoden ajan ja sitten 3v. välein. -Muut yksilöllisen tarpeen ja iän mukaan 1-5 v. välein. Sisältö: -Esitietokyselyt (terveystarkastuskysely, AUDIT-kysely ja altistelähtöisiä kyselyitä: Vuorotyökysely, allergiaoirekysely, liuotinainekysely, tärinäkysely sekä tarvittaessa lisäkyselyt, kuten diabetesriskitesti, työuupumusseula tai masennusseula). -Työterveyshoitajan haastattelu ja tutkimukset: verenpaineen mittaus, pulssi, BMI:n määrittäminen. Kuulontutkimus ja tarv. ohjaus sopimusoptikkoliikkeeseen näöntarkastukseen. Rokotussuojan tarkistaminen (Tetanus-D 20v. välein ennaltaehkäisevästi). Huom. Työhön liittyvät rokotukset luetellaan myöhemmin. -Ohjaus ja neuvonta työ- ja terveystilanteeseen liittyen + omasuunnitelman tekeminen työntekijän kanssa. -Laboratoriotutkimuksia: TTHScreen peruspaketti (,jos ei tätä ole hetkeen katsottu), sis. pieni verenkuva, paastoverensokeri, kolesterolipaketti, maksa- ja munuaisarvot. Kemikaaleille ja pölylle altistuville ohjelmoidaan keuhkojen toimintakoe -tutkimus avaavan lääkkeen kanssa tai seurantamielessä joka toinen kerta ilman avaavaa lääkettä. Tarvittaessa ohjelmoidaan rtg-tutkimuksia (nso- ja/tai thx). -Fyysistä, raskasta työtä tekevä työntekijä ohjataan tarvittaessa työfysioterapeutin tekemiin testeihin (polkupyöräergometritesti ja toimintakyky-lihaskuntotesti). Esim. hoitotyö osastolla, metsuri, yhdyskuntatekniikka, rakentajat. -Tarvittaessa työterveyslääkärin tarkastus. -Tarvittaessa työterveyspsykologin tekemä tarkastus erityisen väkivallan uhalle altistuville. -Työhönsopivuuslausunto työntekijän terveydellisestä sopivuudesta työhön tehdään aina. Työntekijä toimittaa 12 / 27
lausunnon esimiehelle viipymättä. Työkuntoisuustarkastus, vajaakuntoisen työkykyarviotarkastus (VnA 708/2013)perustuu yleensä havaintoihin työtehtävien hoidon heikkenemisestä ja tarpeesta kartoittaa työkuntoisuuteen mahdollisesti vaikuttavat terveydelliset tekijät. Terveystarkastuksen (esv) seurantakäynti Erityisen sairastumisen vaaran perusteella tehtyjen terveystarkastusten seurantakäynnit. Vapaaehtoinen työterveystarkastus Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus suoritetaan uusille työntekijöille. Esimies ohjaa työntekijää varaamaan ajan terveystarkastukseen: Uusi vakituiseen työsuhteeseen tuleva työntekijä tai määräaikaisessa työsuhteessa oleva, vakinaistettava työntekijä. Sisältö kuten alkutarkastuksessa, mutta soveltuvin osin, esim. kuulontutkimus vain tarvittaessa. Virkasuhteeseen tuleva käy sekä työterveyshoitajan että työterveyslääkärin tarkastuksessa ja ttl kirjoittaa nk. työhönsopivuuslausunnon työntekijälle. Tt:jä toimittaa lausunnon viipymättä esimiehelle. Toimeen tulevalle riittää työterveyshoitajan tekemä tarkastus ja työhönsopivuuslausunto. Suunnattu terveystarkastus Ikäohjelman mukainen terveystarkastus 55- ja 60-vuotiaille. Työterveyshoitaja laittaa sähköisen terveystarkastuskyselyn työntekijän työsähköpostiin ja kontaktoi tulosten perusteella työntekijän (soitto-sähköposti-lyhyt vastaanotto-pidempi vastaanotto) -Terveystarkastus muotoutuu yksilön tarpeiden pohjalta soveltaen muiden kaupungin terveystarkastusten sisältöä. Huomionalaisen työn suunnattu terveystarkastus Huomionalainen työ on työtä, jossa on tunnistettu olevan terveydellistä haittaa tai vaaraa, vaikka se ei olekaan lain tarkoittamaa altisteista työtä. Terveystarkastuksen tavoite on varmistaa työntekijän sen hetkinen työkuntoisuus ja estää sairastuminen antamalla ohjausta ja neuvontaa. Huomionalaisen työn toimipisteessä toimivat tarkastetaan määräajoin (3-5) vuotta sekä sairaslomilta tai toimenpiteiden jälkeen työhön paluun yhteydessä. Tarkastustiheys määritellään perustyöpaikkaselvityksessä ja kirjataan toimintasuunnitelmaan. Huomionalaisen työn kriteerit: Fyysisesti raskas työ, meluhuiput, bakteerit, virukset, psykososiaalinen kuormitus. Ammattiryhmät, joita koskee: Ruokahuollon työntekijät, laitoshuoltajat ja yhteispalvelutyöntekijät. Kiinteistönhoitajat. Ei-yötyötä tekevät hoitajat, osa perhe- ja sosiaalityöntekijöistä. Sisältö: -Kuten määräaikaistarkastuksessa, mutta soveltuvin osin. -Fyysistä, raskasta työtä tekevä työntekijä ohjataan työhöntulotarkastuksesta työfysioterapeutin tekemiin testeihin (polkupyöräergometritesti ja toimintakyky-lihaskuntotesti). Esim. laitoshuolto, ruokapalvelut, kotihoito, vanhusten hoito, TK-sairaala. Seurantatarkastuksista ohjaus testeihin tarvittaessa. 13 / 27
-Terveystarkastuksen tekevä ammattihenkilö tekee työntekijälle nk. työhönsopivuuslausunnon terveydellisestä sopivuudesta työhön, jonka lausunnon työntekijä toimittaa esimiehelle viipymättä. Tartuntatautilaki (1227/2016): -Uudelle ruokapalvelu -ja yhteispalvelutyöntekijälle kerrotaan työpaikalla tartuntalainsäädännän mukaisista todistuksista. Jos työntekijä epäilee esim. matkan jälkeen saaneensa salmonella- tai muun turistiripulia aiheuttavan bakteerin tai on salmonellabakteerin kantaja tai hänellä on oireita, tulee hänen toimittaa työnantajalle todistus otetusta salmonellanäytteestä, sekä myös silloin jos perheenjäsenillä epäillään salmonellaa tai on oireita. Käytännössä oireiselta henkilöltä otetaan ulosteviljely1 -näyte (salmonella-, shigella-, yersinia- ja kampylobakteeri). Yo. todistus vain jos on oireita. Uudelta työntekijältä vaaditaan salmonella-todistus. Sijaiset/harjoittelijat; jos he käsittelevät kuumentamattomia ja pakkaamattomia elintarvikkeita vaaditaan salmonellatodistus alussa. Näyttöpäätetyöntekijän suunnattu terveystarkastus Näöntarkastus tehdään työntekijälle, jotka tekevät merkittävän osan työajastaan näyttöpäätetyötä. Tehdään yleensä muiden terveystarkastusten yhteydessä tai tarvittaessa, jos henkilöllä on näkemisongelmia. -Tehdään iän ja yksilöllisen tarpeen mukaan, ei määräajoittain. Terveystarkastuksen seurantakäynti Muiden kuin erityisen sairastumisen vaaran perusteella tehtyjen tarkastusten seurantakäynnit Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Sairauspoissaoloseuranta Työterveysriskien analysointi ja hallinta. Sairauspoissaoloseurannan ja analysoinnin avulla pyritään pitämään henkilöstö työ- ja toimintakykyisenä koko työuran ajan. Seurannassa pyritään tunnistamaan työkykyriskissä olevat henkilöt yhteistyössä yrityksen henkilöstöhallinnon, linja- ja työsuojeluorganisaation kanssa. Tarkoitus on varmistaa työkyvyn arviointi, tukimahdollisuuksien selvittäminen, siihen liittyvä neuvonta ja ohjaus sekä seurannan järjestäminen. Lyhytkestoinen sairauspoissaolo eli 1-3 peräkkäistä kalenteripäivää saman sairauden perusteella voidaan myöntää omalla ilmoituksella ilman diagnoosirajoitetta. Esimies ei myönnä kolmea päivää kerrallaan vaan työntekijän todellisen sairauslomatarpeen perusteella 1-3 päivää. Työntekijä ilmoittaa selkeästi, mistä sairaudesta on kysymys, ja montako päivää hän arvioi sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden kestävän. Esimies ilmoittaa, että hyväksyykö hän kaikki ilmoitetut päivät. Jos paranemista on vaikea arvioida, menetellään niin, että sovitaan alustavasti esimerkiksi yhden päivän poissaolosta ja arvioidaan tilanne uudelleen seuraavana päivänä. Sairauslomatodistus vaaditaan aina neljännestä sairauspäivästä. Oman ilmoitusmenettelyn jälkeen terveydenhoitaja voi myöntää sairauslomaa enintään 5 päivän työkyvyttömyyteen. Kuntoutukseen ohjaaminen, suunnittelu ja seuranta Kuntoutuksen tavoite on työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen, silloin kun työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kunnon, työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. 14 / 27
Eläkevakuutusyhtiön kuntoutuksen tavoitteena on käynnistää kuntoutustoimet oikea-aikaisesti, jos on ilmeistä, että työkyvyttömyys uhkaa työntekijää. Työeläkekuntoutuksen (ammatillisen kuntoutuksen) avulla voidaan tukea työntekijää ja työnantajaa esimerkiksi työkokeiluna omassa tai muussa työssä, työhönvalmennuksena tai ammattikoulutuksena, jos työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Työterveyshuollon edustajat osallistuvat kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan. Vuodelle 2019 haetaan Kiila-kuntoutusta koko kaupungin henkilöstöä koskien. Kuntoremontteja haetaan kaksi. Työterveyshuolto valitsee osallistujat kuntouksiin. Kuntoutuksen yhteistyöpäivät Kuntoutuksiin liittyvien yhteistyö- ja seurantapäiviin osallistuminen. Työkykykonsultaatio erikoislääkäri Erikoislääkärin työkykykonsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä 1-2 kertaa työkykyyn liittyvissä pulmissa. Sopimuksessa avattu käytäntö tarkemmin. Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta (TANO) Neuvottelu Neuvottelu (tapaaminen, puhelin- tai sähköpostikontakti yrityksen asioihin liittyen) käytetyn ajan mukaan. Työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelun tavoitteena on tukea työntekijää työssä selviytymisessä. Se on työntekijän, työnantajan edustajan(jien), tarvittaessa luottamushenkilön ja työterveyshuollon edustajan(jien) yhteinen tapaaminen työterveysasemalla. Neuvottelussa käsitellään työntekijän työssä selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä, sovitaan tarvittavista jatkotoimista ja seurannasta. Työfysioterapeutin yksilökäynti Työfysioterapeutin konsultatiivinen yksilökäynti 1-5 kertaa perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen. Työterveyspsykologin yksilökäynti Työterveyspsykologin konsultatiivinen yksilökäynti 1-5 kertaa perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen. Terveyskäynti (tth/ttl) Terveyteen liittyvät muut käynnit. Ei terveystarkastukset. Työpaikkakohtainen työyhteisötyö Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta ryhmälle (RyhmäTANO) 15 / 27
Toimenpide perustuu perus- tai suunnattuun työpaikkaselvitykseen tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteamaan tarpeeseen. (Tieto perustuen työterveysriskeihin, terveystarkastuksiin, sairausvastaanottokäynteihin, kyselyihin tai työpaikalta muulla tavalla saatuun tietoon. Korvattavuudesta päättää viimekädessä Kela). Tules-ryhmät huomionalaista työtä tekeville: -Keittiötyötä tekeville työntekijöille -Siivoustyötä tekeville työntekijöille -Kotihoidon työntekijöille -Päiväkodin työntekijöille Työterveyshuolto valitsee kuhunkin ryhmään 5-8 työntekijää ja ohjauskertoja on 3-5. Ryhmään valitaan henkilö, jolla on tule-syistä aiheutuneita sairauspoissaoloja ja/tai vastaanottokäyntejä. Sisältönä on mm. tuki- ja liikuntaelimistön rakenne, ergonomia ja taukoliikuntaan kannustaminen, omaehtoisen liikunnan merkitys ja työterveyslääkärin tai asiantuntijan ohjaus ja neuvonta. Kokoontumiset sisältävät aktiivista harjoittelua. Ensiaputoiminta ja kriisityö Ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon osallistuminen Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Tarvittavan ensiapuvalmiuden laajuus arvioidaan työpaikkaselvityksessä. Työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella velvollisuus huolehtia ensiavun järjestämisestä työpaikalla. Työterveyshuoltolain mukaan yksi työterveyshuollon tehtävistä on osallistua työpaikkojen ensiavun suunnitteluun. Ensiapukoulutettavien ja tarvittavien ensiapuvälineiden määrään vaikuttavat työolosuhteet ja työjärjestelyt sekä työn tapaturmariskit. Työtapaturmavaara riippuu työtehtävästä ja toimialasta ja se vaihtelee vähäisestä-ilmeiseen. Työtapaturmariski tulee esille työpisteittäin tehtyjen riskinarviointien kautta. Kriisityö Onnettomuuksien ja kriisitilanteiden jälkipuinti. Esimiesten käytössä on Terveystalon kriisipuhelinnumero, josta tavoittaa työntekijän 24/7. Kriisiapua /-debriefingiä lähdetään suunnittelemaan tarpeen mukaan räätälöidysti, yhteistyössä. Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Työhön liittyvät rokotukset: Tartuntatautilain edellyttämä rokotussuoja. AB-hepatiittirokotussuoja: -Poliklinikan, päivystyksien, TK:n akuuttiosaston sekä neuvoloiden ja Terveyskioskin henkilöstölle -Kotihoidossa, vanhusten hoito-ja palvelukodeissa sekä asumispalveluyksiköissä että kuntoutus- ja muistiosastolla verinäytteitä ottaville ja pistoksia antaville hoitohenkilöille. B-hepatiittirokotesarja: -Suun terveyden henkilöstölle -Perhetyötä tekeville perhetyöntekijöille sekä -ohjaajille -Perhetukikeskus Kiiruksen henkilöstölle -Laitos- ja välinehoitajille, jotka työskentelevät TK:n pkl:lla, päivystyksessä ja TK:n akúuttiosastolla, hoitolaitoksissa sekä suun terveydenhuollossa. 16 / 27
A-hepatiittirokotesarja: -Kiinteistöhoitajille -Kartoittajille -Mittamiehille -Yhdyskuntatekniikan rakentajille Puutiaisaivokuumerokotesarja: -Kartoittajat -Mittamiehet -Yhdyskuntatekniikan rakentajat -Metsuri Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset -Ajokorttitarkastukset ja -todistukset vain työntekijöille, joiden päivittäinen työtehtävien suorittaminen edellyttää ajokorttia. -Erityisruokavaliosta voidaan laatia todistus työpaikkaruokailua varten vain, mikäli on kysymys sairaudesta (esim. keliakia), tai kun jokin ruoka-aine aiheuttaa merkittäviä oireita (hengenahdistus). -Kts. Ruokapalvelu- ja yhteispalvelutyöntekijän todistuksen tarve yltä "Huomionalaisen työn suunnattu terveystarkastus". Muu toiminta, ei Kelan korvaamaa Muutostuki Muutostukiasioihin on haettava aina lupa HR-yksiköltä. Muutostilanteet koettelevat henkilöstön kärsivällisyyttä ja aiheuttavat stressiä. Muutostuki -valmennus auttaa henkilöstöä sopeutumaan organisaatiossa tapahtuviin muutoksiin. Valmennus keskittyy muutoksen inhimillisiin puoliin, kuten ihmisten motivointiin ja muutosten mahdollisiin vaikutuksiin työhyvinvointiin ja tuloksellisuuteen. Influenssarokotukset Työantaja tarjoaa kaudella -18-19 kaikille työntekijöille influenssarokotteen. Vuosittaiset influenssarokotukset ovat tehokkain tapa suojautua influenssalta ja sen jälkitaudeilta. Influenssarokote on turvallinen. Kausi-influenssarokotteessa ei ole sikainfluenssarokotteen sisältämää tehosteainetta. Työikäisillä suoja oireista tautia vastaan vaihtelee 70-90 %. Rokote lieventää erityisesti influenssan vaikeimpia muotoja. Lausunnot ja todistukset Räätälöity TYHY-ryhmä -Painonhallintaryhmä. -Niska- selkäryhmät 17 / 27
Työterveyspainotteinen sairaanhoitotoiminta ja palvelulaajuus - Korvausluokka II Työterveyspainotteinen sairaanhoito on työterveyshuollon palvelua, jossa sairauksien hoidon yhteydessä huomioidaan potilaan työ ja työolosuhteet sekä niiden mahdollinen vaikutus sairauden syntyyn ja sairaudesta toipumiseen sekä työkykyyn. Hyvin toimivan sairaanhoitopalvelun avulla voidaan vähentää pitkittyviä sairauslomia ja työkyvyttömyyden uhkaa. Palvelulaajuus kuvattuna alla. Perustaso 1 Työterveyspainoitteinen sairaanhoito on työterveyshuollon palvelua, jossa sairauksien hoidon yhteydessä huomioidaan potilaan työ ja työolosuhteet sekä niiden mahdollinen vaikutus sairauden syntyyn, siitä toipumiseen ja työkykyyn. Hyvin toimivan sairaanhoitopalvelun avulla voidaan vähentää pitkittyviä sairauslomia ja työkyvyttömyyden uhkaa. Sisältää käypähoitosuosituksen mukaiset palvelut. Työkyky on keskiössä. Työterveyslääkärin lähetteellä työntekijä voidaan lähettää erikoislääkärin konsultaatioon sairauden toteamiseksi samasta sairaudesta korkeintaan 2 kertaa vuodessa, kun kyseessä on työkykyyn merkittävästi vaikuttava sairaus. Erillisellä päätöksellä työkykyyn liittyvien lisäarvioiden hankkiminen on mahdollista. Työterveyslääkärin lähetteellä työntekijä voidaan lähettää erikoistutkimuksiin (hermoratatutkimus ENMG, sydämen vrkseuranta Holter, magneettikuvaus MRI, tietokonekuvaus CT) sairauden toteamiseksi, kun kysymyksessä on työkykyyn merkittävästi vaikuttava sairaus. 18 / 27
Sovitut toimintamallit Osallistava ja aktiivinen toimintamalli Osallistavassa ja aktiivisessa toimintamallimallissa työpaikka, henkilöstö ja työterveys toimivat yhteistyössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa ja edistää yksilöiden terveyttä koko työuran ajan, työyhteisön hyvinvointia ja organisaation toimintaa ja tuottavuutta. Työterveystoiminnan painopiste siirtyy reagoivasta ennakoivaan ja edelleen koko organisaation työhyvinvointia kehittävään, tuottavaan ja vaikuttavaan toimintaan. Toimintamalli korostaa aktiivista yhteistyötä ja työterveystoiminnan kohdistamista mahdollisimman vaikuttavasti työpaikan tarpeeseen. Toiminta on tavoitteellista ja sen onnistumista seurataan yhteistyössä määritettyjen mittareiden avulla. Toiminnan keskeisiä elementtejä ovat: 1. varhaisen tuen ja työhön paluun tuen mallien noudattaminen sovittujen roolien mukaisesti: esimiehet huolehtivat puheeksiottokeskusteluista, työterveys seuraa osaltaan poissaoloja, toteuttaa työkuntoisuustarkastuksia, tukee ja seuraa työhön paluuta mm. työterveysneuvotteluissa sovitun mukaisesti. 2. lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen hyödyntäminen on aktiivista. 3. huomionalaisen työn tunnistaminen ja vähentäminen sekä sen aiheuttamien haittojen minimointi hyödyntäen tarvittaessa moniammatillista työpaikalla tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa. Huomionalainen työ on työtä, joka saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa olematta kuitenkaan lain tarkoittamaa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä. 4. terveyden edistäminen koko työuran ajan systemaattisesti tehtävällä yksilö- ja ryhmätason neuvonnalla ja ohjauksella hyödyntäen kerättyä terveystietoa ja riskinkartoituksia (esim. jaksamisongelmat, ylipaino, alkoholihaitat, diabetesriski, tupakointi) 5. kehittävällä tasolla yhteistyö työpaikan kanssa ennakoi yrityksen liiketoiminnan/organisaation toimintaympäristön muutosten aiheuttamia henkilöstövaikutuksia ja tukee yrityksen/organisaation johtoa. Varhaisen tuen ja työhönpaluun tuen mallit ja 30-60-90 seuranta Organisaatiossa on käytössä Varhaisen tuen malli. Esimies ryhtyy aktiivisen tuen mallin mukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työnantajan toimenpiteet suuntautuvat työntekijän työhön, työjärjestelyihin, työvälineisiin, työympäristöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen, terveyteen ja työkykyyn. Työkykyä ylläpidetään ja tuetaan ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein ennaltaehkäisevästi. Työkykyjohtaminen on osa esimiestyötä, jonka oleellisena osana on yhteistyö työterveyden kanssa. Tavoitteena on syventää työterveyshoitajan ja esimiesten välistä yhteistyötä rakentamalla yhteiset toimintatavat. Työterveyshuollon tehtävä on sovittaa yhteen työkykykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Työterveyshuolto osallistuu yhteistyöhön perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutustahojen ja työpaikan kanssa. Työterveyshuolto arvioi työkykyyn liittyviä riskejä ja tukee erityisesti niitä, joilla on työkyvyn menettämisen uhka. Jos työpaikalla on havaittu työntekijän työsuorituksessa poikkeavuutta: Esimies ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa. Varhaisen tuen keskusteluun on hyvä varata aikaa ja rauhallinen paikka. Sen pohjalta tehdään lyhyt muistio kehittämistarpeiden osalta. Keskustelussa otetaan esille asioita, joita osapuolet ovat valmiit käsittelemään. Yhteinen muistiopohja auttaa keskustelussa havaittujen kehittämiskohteiden hahmottamisessa. Salassa pidettäviä (esim. terveydentilaan liittyviä) asioita voidaan käsitellä vain, jos työntekijä itse niin haluaa. Esimies ja työntekijä keskustelevat esimerkiksi työntekijän voimavaroista, ammatillisesta osaamisesta, työyhteisön toimivuudesta ja työoloista. Työterveyshuolto on mukana, kun tarvitaan tietoa työn ja terveyden suhteesta ja työkyvyn ennusteesta. Kun työntekijän työkykyyn ja voimavaroihin vaikuttavat sairaudet ja niiden hoito, varataan aika työterveysneuvotteluun 19 / 27
työterveyshuollon, esimiehen ja työntekijän kesken. Työterveyshuolto on keskustelussa työterveyden asiantuntija. Sen tehtävänä on tukea työkykyä, työhön paluuta ja työhön kuntoutumista. Työterveyshuolto pitää salassa työntekijän sairauksia koskevan tiedon. Työntekijällä itsellään on halutessaan oikeus kertoa tietoja terveydestään. Hälytysrajat sairauspoissaolojen seurannassa (päivämäärärajat = kumulatiivinen kertymä 365 päivän aikana): - 10 pv:n kertymän jälkeen sairauspoissaolokeskustelujen pitäminen ja poissaolojen työperäisyyden arviointi ja työperäisyysepäilystä ilmoittaminen tarvittaessa työterveyshuoltoon. Esimiehet raportoivat käydyt keskustelut Terveystalon Sirius-järjestelmään. - 30 pv:n kertymän jälkeen Sirius-järjestelmän hälytys työterveyshuoltoon ja asiakasyrityksen Sirius-käyttäjälle. Tarvittaessa pidetään yhteisneuvottelu tilanteesta. - 60 pv:n kertymän jälkeen Työterveyshuolto kutsuu koolle työterveysneuvottelun. Työterveyshuollon tehtävänä on työkyvyn seuranta kaikessa toiminnassa sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi ja edelleen kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutukseen ohjaus sekä koordinointivastuu yksittäisen työntekijän työkyvyn tukemisesta riippumatta siitä, missä hoito ja kuntoutus toteutetaan. Työterveyshuolto pitää osaltaan yhteyttä sairauden vuoksi poissaolevaan työntekijään, organisoi työterveysneuvottelun ja osallistuu neuvotteluun. Työterveyshuolto raportoi (tietosuojan huomioiden) sairauspoissaoloseurannasta, poissaolojen syistä, kestoista ja työkyvyn seurannan tuloksista työterveysyhteistyössä tapahtuvaa analysointia varten. Työterveyshuollon toteuttamien työkyvyn tukitoimien tuloksellisuuden seuranta ja raportointi toteutetaan siltä osin kuin on sovittu työterveyshuoltosopimuksessa ja yhdessä organisaation kanssa. Työterveyshuolto suuntaa toimintaa seurantatietojen perusteella. Keinoja työhön paluun tukemiseksi: kevennetty työ, osa-aikainen työ, osa-sairauspäivärahan hyödyntäminen, päihdeohjelman mukainen tuki, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus (työkokeilu, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus). Työterveyshuolto tukee osaltaan työhön paluuta: työhön paluun tuen koordinointi yhteistyössä muun terveydenhuollon ja sosiaalivakuutusjärjestelmän kanssa, työterveysneuvottelujen organisointi, hoidon ja kuntoutuksen seuranta. Työhön paluun onnistumista seurataan työpaikalla ja työterveyshuollossa. Sairauspoissaolojen 30-60-90 sääntö Työnantajan on lakisääteisesti selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, jos työkyvyttömyys pitkittyy: - 30 pv -> työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 päivää lasketaan vuoden kertymänä. - 60 pv -> Työntekijän poissaolosta on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan. - 90 pv -> Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90 kahden vuoden aikana. Työssä jatkamismahdollisuutta selvitetään työterveysneuvottelussa yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa. Lausunnon tavoitteena on arvioida työhön paluun mahdollisuudet, työpaikan tukitoimien tarve ja laatia työhönpaluusuunnitelma sekä kuvata seuranta. Työntekijän tulee toimittaa lausunto Kelaan. Korvaava työ ja työkokeilu kaupungin sisällä Henkilöstöhallinto koordinoi korvaavan työn ja työkokeilun tehtäviä ja tekijöitä. Työkyvyn heikentyessä mahdollisina toimenpiteinä voidaan pohtia korvaavan työn tai työkokeilun mahdollisuutta. Tyypillisesti kyseessä on tuki- ja liikuntaelinvamma, jossa sopivaa, kevyempää työtä voisi löytyä. Tiimeissä ja työyksikössäsi selvitellään, että olisiko heillä tarjota paikka (myös osa-aikaisesti) osatyökykyiselle työntekijälle. Päihdeohjelman tuki Työterveyshuolto tukee yrityksen päihdeohjelmaa, jonka tavoitteena on päihdehaitaton työpaikka. Työterveyshuolto seuloo terveystarkastusten yhteydessä alkoholin riskikäyttöä AUDIT-testillä, jonka yhteydessä annetaan ennaltaehkäisevää ohjausta ja neuvontaa alkoholinkäytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn jokaiselle työntekijälle sekä kysyy sairaanhoitovastaanotoilla alkoholinkäytöstä säännöllisesti ja aina tiettyihin oireisiin liittyen. Työterveyshuolto ohjaa myös omatoimisesti hoitoon hakeutuvia päihdeongelmaisia sopivaan hoitopaikkaan. 20 / 27
Työterveyshuolto toimii asiantuntijana hoitoonohjaustilanteissa ja seuraa kuntoutujan tilannetta ja tukee työhön paluuta. Työnäkö, optikkoyhteistyö ja erityistyölasikäytäntö Optikkoyhteistyötä tehdään kilpailutuksen perusteella seuraavien toimijoiden kanssa: -Näkökenttä -Ylöjärven Näkökeskus ja -Silmäasema Hämeenkatu Näyttöpäätetyö ja siinä tarvittavat silmälasit määritellään EU:n direktiivissä 90/270/ETY ja siihen pohjaavassa Valtioneuvoston päätöksessä VNp 1405/93. Elleivät näkemiseen liittyvät ongelmat ja mahdolliset silmäoireet ratkea työntekijän omatoimisilla työpisteen järjestelyillä, on aihetta hakeutua työterveyshuollon ammattihenkilön vastaanotolle. Tällöin näön ja silmien jatkotutkimusten tarve arvioidaan työterveyshuollon ammattihenkilön tekemän tarkastuksen ja työfysioterapeutin tai työterveyshoitajan tekemän työpaikkakäynnin perusteella. Työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja tarkastaa työpaikkakäynnillä työpisteen ergonomian ja työntekijän työasennon. Jos työpisteen säädöistä ja työasennon korjauksista huolimatta näkeminen edelleen tuottaa ongelmia, on ilmeinen tarve hakeutua jatkotutkimuksiin. Jatkotutkimusta varten työpisteen katseluetäisyydet mitataan tarkasti yhdessä työterveyshuollon ammattihenkilön tai asiantuntijan kanssa ja näöntutkimuksiin hakeudutaan työterveyshuollon kautta. Tässä vaiheessa työterveyshuolto on yhteydessä työnantajan keskitettyyn HR:n, joka keskustelee työntekijän esimiehen kanssa työntekijän työn sisällöstä, ottaen erityisesti huomioon mahdollisesti näölle aiheutuvat vaarat sekä henkisen kuormituksen ja arvion siitä, että onko näyttöpäätetyön osuus työajasta vähintään 50%, jolloin erityistyölasiprosessi käynnistetään. VNp:n 1405/1993 tarkoittamat erityiset työlasit ovat sellaiset silmälasit, jotka poikkeavat yleiskäyttöön tarkoitetuista silmälaseista tavallisesti voimakkuuden, linssityypin tai linssien poikkeavan asennuksen suhteen. Silmälasit, jotka eivät poikkea yleiskäyttöön tarkoitetuista laseista, eivät ole VNp:n 1405/1993 tarkoittamat erityistyölasit, vaikka niitä käytettäisiin ainoastaan työtehtävissä. Optikon tai silmälääkärin työterveyshuollolle lähettämästä lausunnosta on käytävä ilmi se, että millä tavalla erityislasit eroavat yleislaseista. Erityistyölasit ovat yleensä tarpeen vain ikänäköisille työntekijöille, joiden näkemiseen liittyviä ongelmia ei voida ratkaista työpisteen ergonomian keinoin. Työnantaja kustantaa työntekijälle erityistyölasit, jos optikon tai silmälääkärin lausunnosta ilmenee selvästi, että tavanomaiset yleiskäyttöön tarkoitetut silmälasit eivät ole työhön sopivat. Erityistyölasit eivät voi olla työntekijän ensimmäiset lasit. Näyttöpäätetyön osuuden on oltava vähintään 50% työajasta. Erityistyölasien kehyksistä työnantaja korvaa enintään 85 euroa (brutto). Mahdollisen ylimenevän osuuden työntekijä maksaa itse. Linssit korvataan kokonaan (ei erityiskäsittelyitä). Kaupunki osallistuu saman työntekijän näyttöpäätelasien kustannuksiin enintään 3 vuoden välein, ellei erityisestä syystä ole aihetta toimia muuten. Sovitut raportointikäytännöt ja vaikuttavuuden seuranta Työterveyteen kuuluu aktiivinen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi sekä seuranta. Asetettuja terveydellisiä tavoitteita ja toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta seurataan. Työterveyshuollon laatua arvioidaan seuraamalla yhteistyössä toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä. Työntekijöiden altistumista, työtapaturmia ja ammattitauteja, terveydentilaa, työkykyä ja poissaoloa työstä sairauden vuoksi seurataan systemaattisesti. Lisäksi arvioidaan ja seurataan työterveyshuollon omia toimintatapoja, tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista sekä asiakastyytyväisyyttä Extranetin hyödyntäminen työkykyjohtamisessa. Käynti- ja sairauspoissaolomääriä ja -syitä sekä kustannuksia on mahdollista seurata Extranet-palvelun kautta osasto- ja kustannuspaikkatasolla. Asiakkuuspäällikkö ja henkilöstösuunnittelija sopivat raportointikäytännöistä. Työterveyshuollon toiminnan seuranta 21 / 27
Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta - toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä - työntekijöiden altistumista ja kuormittumista - työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä - työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia - työntekijöiden sairauspoissaoloja - työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) - tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista - asiakastyytyväisyyttä Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta - työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan/-valtuutetun kanssa - vuosittain työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä - tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle - vuosittain 3-5 vuoden suunnittelujakson aikana - perusteellisesti uuden 3-5 vuotiskauden alkaessa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisneuvottelussa Seuranta- ja arviointimenetelmät - asiakastyytyväisyyskysely - tavoitteiden toteutuminen - arviointikeskustelut yrityksen edustajien kanssa Terve työpaikka -sisältö ja tavoitteet yhteistyölle Terve Työpaikka -toimintamallissa työterveyden yhteistyö työnantajan, työntekijöiden ja työpaikan muiden sidosryhmien kanssa on proaktiivista, moniammatillista ja ratkaisukeskeistä. Yhdessä sovittujen tavoitteiden toteutumisen seuranta on läpinäkyvää. Työterveyden tehtävänä on pitää huolta ihmisten työ- ja toimintakyvystä koko työuran ajan. Työn ja työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi työkykyyn vaikuttavat keskeisesti työyhteisö ja johtaminen. Yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työpaikan muiden sidosryhmien kanssa työterveys auttaa työpaikkoja voimaan hyvin. Terveessä työpaikassa työ tuottaa terveyttä ja hyvinvoivat ihmiset tekevät tulosta. Hyvinvoivat ihmiset auttavat organisaatiotakin voimaan hyvin. Terve Työpaikka ei synny ilman jatkuvaa kehittämistä. Terveystalossa työterveyden tavoitteet määritellään Terve Työpaikka -toimintamallia hyödyntäen. Malli auttaa jäsentämään, mistä Terve Työpaikka syntyy ja miten se pysyy kunnossa. Yhteisenä tavoitteenamme on auttaa ihmisiä ja organisaatioita menestymään. Tapaturmat ja vakuustusyhteistyö Työterveyslääkäri johtaa kaikkia hoitoketjuja, kuten eläke- ja tapaturmavakuuttamisen piiriin kuuluvaa diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutustoimia (sekä lääkinnällinen että ammatillinen), jossa yritys tai yrityksen ottama vakuutus tai hallinnoima sairauskassa on maksajana. Hoitoketjujen johtaminen edellyttää sitä, että yritys on sopinut vakuutusyhtiönsä kanssa siitä, että vakuutusyhtiö myöntää maksusitoumukset Terveystaloon ja teettää tarvittavat palvelut Terveystalossa kaikissa niissä tapauksissa, joissa a) tarvittava palvelu on vakuutusehtojen mukaan korvattava ja b) kyseessä olevan palvelun Terveystalo pystyy tuottamaan. Hoitoketjujen johtaminen koskee sekä lakisääteisestä vakuutuksesta että mahdollisista vapaaehtoisista vakuutuksista korvattavat palvelut. 22 / 27