Ylöjärven kaupunki. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle päivitetty voimassa saakka voimassa

Transkriptio

1 Ylöjärven kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle päivitetty voimassa saakka voimassa asti 1 / 25

2 Sisällysluettelo Etusivu... 1 Taustatiedot... 3 Altisteet, kuormitustekijät, tarpeet ja tavoitteet... 5 Toiminta... 9 Korvausluokka I... 9 Muu toiminta Sopimuslaajuus, Korvausluokka II Sovitut toimintamallit Allekirjoitukset Liitteet Sovitut tapaamiset Toimipaikat Asiakasvastaavat Täydennysliite / 25

3 Taustatiedot Y-tunnus Nimi Ylöjärven kaupunki Osoite Kuruntie Ylöjärvi Postiosoite Kuruntie Ylöjärvi Sähköposti Yhteystiedot henkilöstöpäällikkö Arja Järvinen Sopimus työterveyshuollon palveluista Perustyöpaikkaselvitys Perustyöpaikkaselvitys tehty Yrityksen/organisaation johtaja Nimi Sorvanto Jarkko Sähköposti Työterveyshuollon yhteyshenkilö yrityksessä/organisaatiossa Nimi Järvinen Arja Puhelin Sähköposti Henkilöstöpäällikkö Nimi Arja Järvinen Sähköposti Työsuojeluyhteistyö Työsuojelupäällikkö Soutolahti Marjo Työsuojeluvaltuutettu Kesseli Rauno Työsuojelutoimikunta Kyllä Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa Kyllä työsuojelutoimikunnan kokouksiin Työsuojelun toimintaohjelma tehty Kyllä Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiö Työtapaturmat/ammattitaudit Pohjola Keskinäinen vakuutusyhtiö Vakuutusyhtiön yhteistyöhenkilö Pasi Lepistö Eläkevakuutusyhtiö Kuntien eläkevakuutus TTH asiakasvastavaat, ammattihenkilöt ja asiantuntijat Asiakkuuspäällikkö Äijälä Tiina Työterveyshoitaja Hynynen Sari Työterveyslääkäri Mikkola Pirjo Työfysioterapeutti Elomaa Terhi Työterveyspsykologi Maanoja Merituuli Henkilömäärä Työterveyshuollon yleiset tavoitteet ja sisältö Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveystoiminnan on henkilöstön terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito ja edistäminen. Tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna työterveyshuolto ohjaa ennakoivasti ja koordinoi hoito- ja kuntoutustoimia. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien ja työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon organisaatiotavoite on työterveyden keinoin tukea organisaatiota menestymään edistämällä henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä. 3 / 25

4 Toiminnan päälinjoja ohjaavat kaupungin strategia ja henkilöstöstrategia. Käytännön toteutusta ohjaavat hallintokuntien ja työpaikkojen tarpeet sekä työpaikoilla tehty riskin arviointi. Suunnittelussa otetaan huomioon kaupungin henkilöstön hyvinvointisuunnitelma ja työsuojelun toimintaohjelma. Johtamisen näkökulma tulee mukaan kaupungin johtoryhmän ja hallintokuntien johtoryhmien kautta. Erityistä huomiota kohdistetaan yhteistyön tiivistämiseen henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa sekä työyhteisöjen tukemiseen jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Työterveyshuollon käyttöoikeus: - palkattomilla vapailla (hoito-, opinto-, vuorottelu- ja virkavapaa) ei kuulu työterveyshuollon palvelujen piiriin; erikseen sopien aiemmin alkanut hoito (esim. työkykyarvioprosessi) voidaan kuitenkin jatkaa loppuun palkattomien vapaiden aikana. - käytettävissä olevat työterveyshuollon yksiköt: Ylöjärvi, Lempäälä, Nokia ja Nokia Souranderinkatu, Pirkkala, Vesilahti sekä Tampereela Lielahti, Tullintori ja Rautatienkatu. - ilta- ja viikonloppukäynnit työterveyshuollossa eivät ole mahdollisia, mutta röntgen- ja laboratoriopalveluiden käyttö on mahdollista iltaisin ja viikonloppuisin Terveystalon toimipisteissä - myös Ylöjärven terveyskeskuksesta on mahdollista saada röntgen palveluja työterveyslääkärin lähetteellä Työterveyspainotteinen sairaanhoito tarveharkintaisesti, sähköinen ajanvaraus vain hoitajien vastaanotoille. Ei suoraa nettiajanvarausta lääkärin, fysioterapeutin eikä psykologin vastaanotolle. Työterveyspainotteiseen sairaanhoitoon eivät sisälly: - välitöntä hoitoa vaativat oireet (esim. puristava rintakipu, rytmihäiriöt, aivohalvausoireet, hengitysvaikeudet ja vakavat tapaturmat) -> edellyttävät nopeaa ensihoitoa ja hoidetaan lähimmän ensihoitoyksikön ja/tai päivystyspisteen toimesta - murtumien kipsaus - luomien ja pattien poistot - raskauden ehkäisy ja seuranta - sterilisaatiolähetteet - hormonikorvaushoitojen arviointi ja seuranta - gynekologiset vuositarkastukset - miesten hormonihoidot - sukupuolitautitutkimukset, poislukien sairauksien poissulku esim. vatsakipu, virtsaamisongelmat - lapsettomuus-, hyytymishäiriö- ja geenitutkimukset - diabeteksen hoito ja seuranta (sekä I- että II-tyyppi) - Marevan hoitojen seuranta - lihavuusleikkauksiin liittyvät vuosikontrollit - rintojen pienennys leikkauksiin liittyvät hoitoarviot, lähetteet ja kontrollit - colonoskopiat - laajat vitamiinitasomääritykset - taittovikaan liittyvät silmälääkärin tutkimukset - silmälääkärin näön tarkastukset rutiinisti - hammashoito - harrastuksiin liittyvät lausunnot - vapaa-aikaan liittyvät pahoinpitelylausunnot - vapaa-ajan tapaturmat Perumattomasta ajanvarauksesta lähetetään lasku asiakkaalle (ei Ylöjärven kaupungille) varatun ajan mukaisesti. Yrityksen / organisaation toiminnan kuvaus ja mahdolliset muutokset toimintasuunnitelmakaudella Kuntalain ja erityislainsäädännön periaatteiden mukainen toiminta: - Perusturva - Sivistys 4 / 25

5 - Hallinto ja talous - Tekniikka ja ympäristö Tilanne : perusturva työllisti 636 työntekijää (31.3 % koko kaupungin henkilöstöstä), sivistysosasto työllisti 967 työntekijää (47.6 %), hallinto- ja talousosasto 82 työntekijää (4 %) ja tekninen osasto 305 työntekijää (15 %). Yrityksen henkilöstön rakenne ja mahdolliset muutokset Ylöjärvi on noin asukkaan kaupunki, jonka alueella on noin työpaikkaa. Ylöjärven kaupungilla on voimassa olevia palvelusuhteita noin Ylöjärven kaupunki on savuton työpaikka. Henkilöstöstä 85.7 % on naisia ja 14.3 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä on 45.1 vuotta. Muutoksiin liittyvät haasteet työhyvinvoinnin kannalta Sote- ja maakuntauudistuksen telun jatkuminen sekä Kurun palvelukeskuksen toiminnan ulkoistaminen. Kaupungin keskeiset altisteet ja kuormitustekijät Toimintasuunnitelmakaudella ehkäistään työterveyshuollon menetelmin ja keinoin seuraavien työpaikkaselvityksellä todettujen työpaikan kuormitustekijöiden haitallisia vaikutuksia. Biologiset tekijät Virukset Kiinteistönhoitajat Kartoittajat Mittamiehet Yhdyskuntatekniikan rakentajat (jätevedet) Loiset Kiinteistönhoitajat Kartoittajat Mittamiehet Yhdyskuntatekniikan rakentajat (jätevedet) Bakteerit Kiinteistönhoitaja Kartoittajat Mittamiehet Yhdyskuntatekniikan rakentajat (jätevedet) Fysikaalisia tekijöitä Melu 5 / 25

6 Metsurit Rakennustyöntekijät Puistotyöntekijä Kiinteistönhoitajat Kartoittajat Mittamiehet Yhdyskuntatekniikan rakentajat Päätoimiset musiikinopettajat ja teknisen työn opettajat Valmistuskeittiöillä työskentelevät Käsiin kohdistuva tärinä Metsurit Puistotyöntekijät Kiinteistönhoitajat Kartoittajat Mittamiehet Yhdyskuntatekniikan rakentajat Ionisoiva säteily Röntgenhoitajat ja suun terveydenhuollossa työskentelevät. Huomioidaan erityisesti raskaana olevat. Tavallisuudesta poikkeavat lämpöolot Metsurit Puistotyöntekijät Liikuntapaikkojen hoitajat Kartoittajat Mittamiehet Yhdyskuntatekniikan rakentajat Kemiallisia tekijöitä Muita kemiallisia altisteita Maalarit (liuotinaineet) Puistotyöntekijät (rikkakasvien torjunta-aineet) Hammashoidon työntekijät (akrylaatit) Teknisten käsitöiden päätoimiset opettajat sekä kemian aineopettajat Kuormitustekijät Fyysiset/Ergonomiset Työhön liittyvä fyysinen kuormitus on mm. käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja, toistotyötä, näyttöpäätteellä tehtävää työtä ja muuta fyysistä rasitusta (hankalat ja staattiset työasennot). Haitallinen kuormitus aiheuttaa työntekijälle ylikuormittumista, väsymistä ja hidastaa elimistön palautumista kuormitustilanteen jälkeen. ALTISTUVAT: Laitoshuoltajat Yhteispalvelutyöntekijät 6 / 25

7 Hoitotyötä tekevät Ruoka- ja siivoustyötä tekevät Hammashuollon työntekijät Näyttöpäätetyötä tekevät Psyykkiset Psyykkistä kuormittumista voivat aiheuttaa mm. jatkuva kiire ja aikapaine, liiallinen tai liian vähäinen työmäärä, vuorotyö, epäselvä tehtävien ja vastuun jako, perehdytyksen ongelmat, jatkuvat muutokset työssä ja työvälineiden toimimattomuus sekä liiallinen tietomäärä ja jatkuva valppaana olo. Sosiaaliset Sosiaalisilla kuormitustekijöillä voidaan tarkoittaa epätasa-arvoisen tai epäasiallisen kohtelun vaikutusta työhön. Sosiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa myös suuren työyhteisön jatkuvat keskeytykset tai yksin työskentely, tuen puute ja huono työskentely ilmapiiri. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Tapaturmavaara Tapaturmavaara Tapaturmavaara riippuu työtehtävistä ja toimialasta, vaihtelee ilmeisestä vähäiseen. Tulee esille työpisteittäin tehtyjen riskiarviointien kautta. Väkivallan uhka Työhön liittyvä erityinen väkivallan uhka Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan fyysisen tai henkisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutumista työssä. Se voi ilmetä uhkaavana käytöksenä, ahdisteluna tai fyysisenä väkivaltana (esim. kiinnipitämisenä, lyömisenä, potkimisena). Työturvallisuuslain mukaan väkivalta pyritään ennaltaehkäisemään. Väkivalta ja sen uhka vaikuttavat työntekijän työhyvinvointiin ja voivat aiheuttaa haitallista kuormitusta. Väkivaltaa ja sen uhkaa lisäävät - yksintyöskentely varsinkin ilta- ja yöaikaan - päihtyneiden asiakkaiden vastaanotto, kohtaaminen yms. - lääkkeiden, rahan tai arvotavaroiden käsittely - asiakkaan etuuksien tai oikeuksien käsittely ja päätöksenteko - työpaikan sijainti rauhattomalla alueella tai syrjäisessä paikassa. Työnantajan tulee tunnistaa ja selvittää työhön liittyvä väkivallan uhka ja arvioida sen merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Yksintyöskentelyä tulee rajoittaa työssä, jossa väkivallan uhka on ilmeinen. ALTISTUVAT: Sosiaalityöntekijät lastensuojelussa Päiväkodeissa ja kouluilla työskentelevät Vanhus- ja kehitysvammaisten asumisyksiköissä, hoitolaitoksissa ja kotihoidossa sekä ensihoidossa hoitotyötä tekevät Päihderiippuvaisia hoitavat 7 / 25

8 Kaupungin keskeiset tarpeet 1. Työn fyysisen kuormituksen vähentäminen Uusien työ- ja apuvälineiden käyttöönotto ja toimintakulttuurin muutos koulutuksen avulla hoitotyössä. 2. Työn psykososiaalisen kuormituksen vähentäminen Tiedottaminen ja keskustelu muutoksista sekä muutostuen järjestäminen tarvittaessa. Säännölliset työpaikkakokoukset ja muistioiden laatiminen niistä. Ergonominen työvuorosuunnittelu ja työkaveruuden kohentuminen työyhteisöissä, missä monet toimijat toimivat saman katon alla. 3. Huomionalaisen työn tunnistaminen ja kuormituksen vähentäminen Liukastumiset työtapaturmina. Hoitokodit ja -laitokset: väkivallan uhka Koulut: väkivallan uhka, henkinen kuormitus Valmistuskeittiöt: raskas fyysinen työ, aikapaine ja melu 4. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukeminen Hyvässä kunnossa -ikäohjelma 5. Varhaisen tuen toteutuminen käytännössä Esimiesten ohjeistaminen mallien käytöstä ja kirjaamiskäytännöistä arjen helpottamiseksi. Työkykyneuvotteluun tautuminen ja sujuva yhteistyö selkeän vastuunjaon kautta. 6. Henkilöstön työterveyden ja -hyvinvoinnin tukeminen muutoksessa Riskin arvointi tehtävä työpisteissä säännöllisesti ja tarvittaessa työolosuhteiden muuttuessa. Tietoja käsitellään työpaikkaselvityskäyntien yhteydessä. Kaupungin keskeiset tavoitteet 1. Työhyvinvoinnin parantuminen 1. Ruokahuolto/tuskeittiöt: työn kuormittavuuden seuranta 2. Sisäilmaongelmien hallinta työpaikoilla: - yhteistyön tiivistäminen jo todettujen sisäilmaongelmien jatkotoimenpiteiden osalta 8 / 25

9 2. Työpaikkaselvitysten toteuttaminen Selvityksen aikana sovittava tarkemmin vastuuhenkilöt ja aikataulutus esille tulevista toimenpide-ehdotuksista esimiehen johdolla. 3. Työterveysyhteistyön lisääminen 1. Kuntatiimitoiminnan määrittäminen, kuvaaminen sekä toiminnan vakiinnuttaminen. 2. Sirus -järjestelmän käyttöönotto arjen yhteiseksi työkaluksi. Terveyttä, työ- ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta, Korvausluokka I Yhteistyökokoukset Työsuojelutoimikunnan kokous Lain mukaan työsuojelutoimikunta on perustettava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuna työnantaja ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt. Työnantaja vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta. Työterveyshuolto osallistuu YTK:n kokouksiin kutsuttuna. Toiminnan suunnittelu- ja arviointipalaverit Ohjausryhmäpalaverit kvarteeleittain, toimintasuunnitelmaneuvottelut (yksi tai tarvittaessa useampia), muut palaverit tarpeen mukaan erikseen sovittaessa Työpaikkaselvitykset Toiminnan suunnittelu ja arviointi Työterveystoiminnan suunnittelu tai arviointi, esim. telutyö liittyen yhteistyötapaamisiin. Suunnattu työpaikkaselvitys Suunnatut selvitykset tehdään perusselvityksessä tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteaman tarpeen perusteella (terveysriskien, terveystarkastus- ja vastaanottokäyntien havaintojen, kyselyiden tai työpaikalta muulla tavalla saadun tiedon perusteella). Tarvittaessa voidaan tehdä erillisselvitys. Perustyöpaikkaselvitys Lakisääteinen perusselvitys tehdään viiveettä uuden sopimuksen käynnistyttyä huomioiden kuitenkin aiemmat työpaikkaselvitykset ja työpaikan olosuhteiden oleellisesti muuttuessa / muututtua. Perusselvitykset tehdään 3v. välein. Perusselvitys toteutetaan moniammatillisen tiimin toimesta (työterveyslääkäri, -hoitaja, -psykologi ja työfysioterapeutti). Menetelminä ovat mm. etukäteiskyselyt työolosuhteista, terveyskyselyt, haastattelut, työhyvinvointikyselyjen tulokset ja 9 / 25

10 riskinarviointi. Työpaikkaselvitykseen osallistuvat esimiehen ja vähintään yhden työntekijän lisäksi mahdollisuuksien mukaan työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu. Käynnin pohjalta annetaan toimenpidesuositukset. Suositusten toteutumista seurataan yhdessä esimiesten ja työsuojelun kanssa. Tarkastuskohteet vuodelle 2018: Sivistys: Sivistysosasto / Ylöjärven kaupungintalo Kauraslammen koulu, Moision yksikkö Siivikkalan koulu Vuorentaustan koulu Yhtenäiskoulu Viljakkalan koulu Kurun yhtenäiskoulu Metsäkylän koulu 14 päiväkotia Perusturvaosasto: Tiuravuoren palvelukeskus Tekstin käsittely (Tk) Perhetukikeskus Kiirus Suun terveydenhuolto Vanhainkoti ja pitkäaikaisosastot Esimiestyön psykososiaalinen kuormitus Tekniikka ja ympäristö: Topin tupa Tekniikka ja Ympäristö osasto / Ylöjärven kaupungintalo Elokaaren palvelukeskuksen keittiö Soppeenharjun koulun keittiö Vahannan koulun keittiö Takamaan koulun keittiö Tiuravuoren palvelukeskuksen keittiö 4 siivoustyön kohdetta Hallinto: Alueellinen työllisyyskokeilu työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu ajalla Lakisääteinen työterveystarkastus Alkutarkastus Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat altisteet: 10 / 25

11 - bakteerit, virukset ja loiset - puu- ja rakennuspöly - asbesti - liuotin aineet - rikkakasvien torjunta-aineet - akrylaatit - ionisoiva säteily - melu - tärinä - yötyö Sisältö kuten työhöntulotarkastuksessa täydennettynä seuraavilla: A-hepatiittirokotussarja: - kiinteistönhoitajille - kartoittajille - mittamiehille - yhdyskuntatekniikan rakentajille B-hepatiittirokotussarja: - poliklinikan, päivystyksen, terveyskeskuksen akuuttiosaston sekä neuvoloiden ja Terveyskioskin henkilöstölle - kotihoidossa, vanhusten hoiva- ja palvelukodeissa sekä asumispalveluyksiköissä sekä kuntoutus- ja muistiosastolla IVluvan omaaville ja säännöllisesti verinäytteitä ottaville sairaan- ja terveydenhoitajille - suunterveydenhuollon henkilöstölle - perhetyötä tekeville perhetyöntekijöille sekä -ohjaajille - perhetukikeskus Kiiruksen henkilöstölle - laitos- ja välinehuoltajille, jotka työskentelevät tk:n pkl:lla, päivystyksessä ja tk:n akuuttiosastolla, hoitolaitoksissa sekä suun terveydenhuollossa Määräaikaistarkastus Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset Kohderyhmät: - vuorotyötä tekevät, joilla vähintään 20 yövuoroa vuodessa - metsurit - kiinteistönhoitajat - rakennusmiehet - melulle altistuvat - laitoshuoltajat, siivoojat - keittiötyöhön tulevat + salmonella todistus Yötyötä tekeville työterveyshoitajan tarkastus ja haastattelu ja vuorotyökysely. Metsureille työterveyshoitajan ja -lääkärin tarkastus, tarvittaessa rasituskoe ja lihaskuntotestit. Seuranta: - vuorotyöntekijät 1-5 vuoden välein - metsurit 3 vuoden välein (alle 40 vuotiaat) ja sitä vanhemmat 2 vuoden välein - melulle altistuvat vuosittain ensimmäisen 4 vuoden ajan ja sen jälkeen 3 vuoden välein - muut yksilöllisen tarpeen ja iän mukaan 1-5 vuoden välein 11 / 25

12 Altisteisen työn lopputarkastus Lopputarkastus tehdään työntekijälle työpaikan vaihdon, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi, jos se on tarpeellista työntekijän työaikaisen altistumisen vuoksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien työtehtävien päättyessä. Työkuntoisuustarkastus, vajaakuntoisen työkykyarviotarkastus (VnA 708/2013) perustuu yleensä havaintoihin työtehtävien hoidon heikkenemisestä ja tarpeesta kartoittaa työkuntoisuuteen mahdollisesti vaikuttavat terveydelliset tekijät. Vapaaehtoinen työterveystarkastus Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus suoritetaan uusille vakituiseen työsuhteeseen tuleville työntekijöille ennen työsuhteen alkua. Tavoitteena on työkelpoisuuden arviointi. Määräaikaisille tarkastus tehdään työsuhteen vakinaistamisvaiheessa. Sisältö: Materiaali: työhöntulotarkastuksen esitietolomake, alkoholinkäytön riskit (AUDIT-kysely), diabetesriskikysely, työuupumuksen arviointikysely (BBI-15) ja tarvittaessa muut kyselyt Työterveyshoitajan haastattelu ja tutkimukset: - verenpaine, pulssi, pituus, paino, vyötärönympärys - rokotukset: tetanus-d ja työhön liittyvien rokotusten tarkistus - tarvittaessa peruslaboratoriotutkimukset, ellei juuri ole otettu: B-PVK+T, fs-gluk, fs-kol, fs-kol-hdl, fs-kol-ldl, fs- Trigly, S-ALAT, S-GT, S-Krea, f-salm-vi keittiötyöhön meneville sekä lisäksi erillisen riskinarvion perusteella muut tutkimukset (esim. kuulo, spirometria bronkolyytillä). Ohjaus ja neuvonta oikeista ja turvallisista työtavoista ja ergonomiasta, työssä mahdollisesti tarvittavien suojaimien käytöstä sekä muista terveysriskien minimoimiseen tähtäävissä toimenpiteistä. Työfysioterapeutin toimintakykytestit (pp-ergometri ja/tai lihaskunto) fyysistä, raskasta työtä tekeville (esim. siivous, kotihoito, vanhusten hoito, sairaala, yhdyskuntatekniikka ja ruokahuollon työntekijät. Lääkärintarkastus tarvittaessa, jossa huomio yleisessä terveydentilassa ja mahdollisissa rakenteellisissa poikkeavuuksissa, jotka saattavat altistaa työn terveysriskeille. Terveystarkastuksen toteuttanut henkilö kirjoittaa terveystarkastuslausunnon. Terveystarkastuslausunto työhön soveltuvuudesta annetaan työntekijälle itselleen. Työntekijä toimittaa työnantajan kappaleen työnantajalle viipymättä. Virkasuhteeseen tuleva käy sekä työterveyshoitajan että työterveyslääkärin terveystarkastuksessa -> lääkäri kirjoittaa terveystarkastuslausunnon. Toimeen tulevalle riittää hoitajan kirjoittama terveystarkastuslausunto, lääkärin tekemä terveystarkastus ja lausunto tarvittaessa. Työterveyshoitajan ja -lääkärin tekemät muut tarkastukset erikseen kaupungin yhteyshenkilön kanssa sopien. 12 / 25

13 Suunnattu terveystarkastus Suunnattu terveystarkastus voidaan tehdä esim. yksittäisen terveysriskin, kuormitustekijän, ammatin tai muun arvion tai sovitun käytännön mukaisesti. Herkästi pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevät: ulosteviljely Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneen yli 4 päivän matkan jälkeen. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Sairauspoissaoloseuranta Työterveysriskien analysointi ja hallinta. Sairauspoissaoloseurannan ja analysoinnin avulla pyritään pitämään henkilöstö työ- ja toimintakykyisenä koko työuran ajan. Seurannassa pyritään tunnistamaan työkykyriskissä olevat henkilöt yhteistyössä yrityksen henkilöstöhallinnon, linja- ja työsuojeluorganisaation kanssa. Tarkoitus on varmistaa työkyvyn arviointi, tuen tarve, siihen liittyvä neuvonta ja ohjaus sekä seurannan järjestäminen. Kuntoutukseen ohjaaminen, suunnittelu ja seuranta Kuntoutuksen tavoite on työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen, silloin kun työ-ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kunnon, työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. Eläkevakuutusyhtiön kuntoutuksen tavoitteena on käynnistää kuntoutustoimet oikea-aikaisesti, jos on ilmeistä, että työkyvyttömyys uhkaa työntekijää. Työeläkekuntoutuksen (ammatillisen kuntoutuksen) avulla voidaan tukea työntekijää ja työnantajaa esimerkiksi työkokeiluna omassa tai muussa työssä, työhönvalmennuksena tai ammattikoulutuksena, jos työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Suunniteltu kuntoutustoiminta: - Kiila-kuntoutus sekaryhmälle haetaan syksyn 2017 aikana - Kuntoremonttikursseja haetaan vuodelle 2018 kaksi, toinen avo- ja toinen laitoskuntoutus. - Kuntotestaukset ja niihin liittyvä vertailu ja arviointi (tarvittaessa polkupyöräergometri) Kuntoutuksen yhteistyöpäivät Työterveyshuollon edustajat osallistuvat kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan. Työkykykonsultaatio erikoislääkäri Työntekijä voidaan lähettää työterveyslääkärin lähetteellä erikoislääkärin konsultaatioon työkyvyn arviointiin 1-2x/ongelma/vuosi. Erillisellä päätöksellä työkykyyn liittyvien lisätutkimusten hankkiminen on mahdollista. Työntekijä voidaan lähettää työterveyslääkärin lähetteellä erikoistutkimuksiin (hermoratatutkimus ENMG, sydämen vuorokausiseurantaan Holter, magneettikuvaukseen MRI, tietokonekuvaus CT)työkyvyn arvioimiseksi, kun kysymyksessä on työkykyyn mahdollisesti merkittävästi vaikuttava sairaus. Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta (TANO) Työfysioterapeutin yksilökäynti Työfysioterapeutin konsultatiivinen yksilökäynti perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyshoitaja tai 13 / 25

14 työterveyslääkäri) arvioimaan tarpeeseen 1-5x/ongelma. Työterveyspsykologin yksilökäynti Työterveyspsykologin konsultatiivinen yksilökäynti perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön(työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri)arvioimaan tarpeeseen 1-5x/ongelma. Vastaanotto työpaikalla (tth/ttl) Tartuntautilain mukaiset rokotukset työpaikalla erikseen sovitun aikataulun mukaisesti. Terveyskäynti (tth/ttl) Terveyteen liittyvät muut käynnit sisältäen puhelinpalvelun. Ei terveystarkastukset. Työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelun tavoitteena on tukea työntekijää työssä selviytymisessä. Se on työntekijän, työnantajan edustajan(jien), tarvittaessa tuki- / luottamushenkilön ja työterveyshuollon edustajan(jien) yhteinen tapaaminen työterveysasemalla. Neuvottelussa käsitellään työntekijän työssä selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä, sovitaan tarvittavista jatkotoimista ja seurannasta. Ryhmätoiminta Yksittäisen työntekijän osallistuminen ryhmään Eri yritysten työntekijöistä koottuun työkykyä edistävään ryhmään osallistuminen. Ryhmä voidaan toteuttaa moniammatillisesti. Ohjaus perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteamaan tarpeeseen (työterveysriskien perusteella, terveystarkastukset, sairausvastaanottokäynnit, kyselyt, työpaikalta muulla tavalla saatu tieto. Ryhmätoiminnan korvattavuudesta päättää viimekädessä Kela. Työpaikkakohtainen työyhteisötyö Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta ryhmälle (RyhmäTANO) Toimenpide perustuu perus- tai suunnattuun työpaikkaselvitykseen tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteamaan tarpeeseen. Tieto perustuen työterveysriskeihin, terveystarkastuksiin, sairausvastaanottokäynteihin, kyselyihin tai työpaikalta muulla tavalla saatuun tietoon. Korvattavuudesta päättää viimekädessä Kela. Työssä jaksamisen tueksi työantaja tarjoaa - Hyvässä kunnossa 55+ -ikäohjelma ryhmän (15 hlöä) - esimiesten työssä jaksamisen tuki -ryhmä (max. 10 hlöä) - pitkäaikaissairaille työntekijöille räätälöity kurssi (10 hlöä) - työyhteisöjen psykososiaaliseen kehittämiseen räätälöityä toimintaa - painonhallintaryhmä, ohjaus ja seuranta työterveyshuollossa Ryhmätoiminnat suunnitellaan yhteistyössä esimiesten ja työpaikkojen kanssa ja toteutetaan moniammatillisen tiimin voimin. Tarvittaessa käytetään tiimin ulkopuolisia asiantuntijoita. Ryhmätoiminnot keskittyvät varhaisen välittämisen mukaiseen sekä elämäntapamuutoksiin motivoivaan ja aktivoivaan toimintaan. 14 / 25

15 Ensiaputoiminta ja kriisityö Hätäensiapukurssi EA (8h) paketti Ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon osallistuminen Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Tarvittavan ensiapuvalmiuden laajuus arvioidaan työpaikkaselvityksessä. Työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella velvollisuus huolehtia ensiavun järjestämisestä työpaikalla. Työterveyshuoltolain mukaan yksi työterveyshuollon tehtävistä on osallistua työpaikkojen ensiavun järjestämiseen. Ensiapukoulutettavien ja tarvittavien ensiapuvälineiden määrään vaikuttavat työolosuhteet ja työjärjestelyt sekä työn tapaturmariskit. Todetut tarpeet kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Ensiapu I- kurssi/ Ensiapu II-kurssi/ hätäensiapukurssi/työpaikkojen kertauskurssi. Ensiapuvälineitä ovat esim. sidetarvikkeet, laastarit, silmähuuhteluvälineet, ensiapulaukut, -pakkaukset ja -kaapit sekä niiden tavanomainen sisältö ja täydennystarvikkeet. Tavoitteena on vuosittaiset kertauskurssit (EA1- ja kertauskursseja 2kpl molempia keväällä ja syksyllä), jotka työnantaja järjestää ja hallinnoi. Kriisityö Onnettomuuksien ja kriisitilanteiden jälkipuinti järjestetään joko kriisiryhmän tai työterveyshuollon toimesta. Virka-ajan ulkopuolella otetaan aina yhteys kriisiryhmään. Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Työssä ja työmatkoilla tarvittavat rokotukset kuuluvat työhuoltoon, samoin tartuntatautilain mukaiset rokotukset ja niihin liittyvät kelpoisuuslausunnot hoidetaan työterveyshuollon kautta. Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset Ajokorttitarkastukset ja -todistukset vain työntekijöille, joiden päivittäinen työtehtävien suorittaminen edellyttää ajokorttia. Erityisruokavaliosta voidaan laatia todistus työpaikkaruokailua varten vain, mikäli on kysymys sairaudesta (esim. keliakia) tai jokin ruoka-aine aiheuttaa merkittäviä oireita (esim. hengenahdistus). Muu toiminta, ei Kelan korvaamaa Influenssarokotukset Vuosittaiset influenssarokotukset ovat tehokkain tapa suojautua influenssalta ja sen jälkitaudeilta. Influenssarokote on turvallinen. Kausi-influenssarokotteessa ei ole sikainfluenssarokotteen sisältämää tehosteainetta. Työikäisillä suoja oireista tautia vastaan vaihtelee %. Rokote lieventää erityisesti influenssan vaikeimpia muotoja. Rokote antaa suojan noin 2 kuukauden ajaksi ja vasta-aineiden nousu kestää noin 2 viikkoa. Ylöjärven kaupunki tarjoaa influenssa - rokotuksen kaikille työntekijöilleen. Sairausryhmäkohtaisen (esim. astmaatikko) rokotuksen piirissä olevat hakevat rokotuksen ensisijaisesti terveyskeskuksen omahoitajalta tai Terveyskioskista. Pelkästään tartuntatautilain puitteissa rokotettavat rokotetaan työterveyshuollossa. 15 / 25

16 Työterveyspainotteinen sairaanhoitotoiminta ja palvelulaajuus - Korvausluokka II Työterveyspainotteinen sairaanhoito on työterveyshuollon palvelua, jossa sairauksien hoidon yhteydessä huomioidaan potilaan työ ja työolosuhteet sekä niiden mahdollinen vaikutus sairauden syntyyn ja sairaudesta toipumiseen sekä työkykyyn. Hyvin toimivan sairaanhoitopalvelun avulla voidaan vähentää pitkittyviä sairauslomia ja työkyvyttömyyden uhkaa. Palvelulaajuus kuvattuna alla. Perustaso 1 Työterveyspainoitteinen sairaanhoito on työterveyshuollon palvelua, jossa sairauksien hoidon yhteydessä huomioidaan potilaan työ ja työolosuhteet sekä niiden mahdollinen vaikutus sairauden syntyyn, siitä toipumiseen ja työkykyyn. Hyvin toimivan sairaanhoitopalvelun avulla voidaan vähentää pitkittyviä sairauslomia ja työkyvyttömyyden uhkaa. Sisältää käypähoitosuosituksen mukaiset palvelut. Työkyky on keskiössä. Työterveyslääkärin lähetteellä työntekijä voidaan lähettää erikoislääkärin konsultaatioon sairauden toteamiseksi samasta sairaudesta korkeintaan 2 kertaa vuodessa, kun kyseessä on työkykyyn merkittävästi vaikuttava sairaus. Erillisellä päätöksellä työkykyyn liittyvien lisäarvioiden hankkiminen on mahdollista. Työterveyslääkärin lähetteellä työntekijä voidaan lähettää erikoistutkimuksiin (hermoratatutkimus ENMG, sydämen vrkseuranta Holter, magneettikuvaus MRI, tietokonekuvaus CT) sairauden toteamiseksi, kun kysymyksessä on työkykyyn merkittävästi vaikuttava sairaus. Työntekijöillä on oikeus olla pois työstä 1-3 vrk esimiehen luvalla. Migreenin osalta esimies voi myöntää vain 1 vrk:n poissaolon, sen jälkeen työntekijän on hakeuduttava lääkäriin. Työntekijöitä kehotetaan noudattamaan omailmoitus käytäntöä. Omailmoituksen käyttö voidaan evätä, jos on tehty päihteisiin liittyvä hoitoon ohjaus tai esimiehellä on syytä epäillä oman vakuuden väärinkäyttöä. 16 / 25

17 Sovitut toimintamallit Osallistava ja aktiivinen toimintamalli Osallistavassa ja aktiivisessa toimintamallimallissa työpaikka, henkilöstö ja työterveys toimivat yhteistyössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa ja edistää yksilöiden terveyttä koko työuran ajan, työyhteisön hyvinvointia ja organisaation toimintaa ja tuottavuutta. Työterveystoiminnan painopiste siirtyy reagoivasta ennakoivaan ja edelleen koko organisaation työhyvinvointia kehittävään, tuottavaan ja vaikuttavaan toimintaan. Toimintamalli korostaa aktiivista yhteistyötä ja työterveystoiminnan kohdistamista mahdollisimman vaikuttavasti työpaikan tarpeeseen. Toiminta on tavoitteellista ja sen onnistumista seurataan yhteistyössä määritettyjen mittareiden avulla. Toiminnan keskeisiä elementtejä ovat: 1. varhaisen tuen ja työhön paluun tuen mallien noudattaminen sovittujen roolien mukaisesti: esimiehet huolehtivat puheeksiottokeskusteluista, työterveys seuraa osaltaan poissaoloja, toteuttaa työkuntoisuustarkastuksia, tukee ja seuraa työhön paluuta mm. työterveysneuvotteluissa sovitun mukaisesti. 2. lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen hyödyntäminen on aktiivista. 3. huomionalaisen työn tunnistaminen ja vähentäminen sekä sen aiheuttamien haittojen minimointi hyödyntäen tarvittaessa moniammatillista työpaikalla tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa. Huomionalainen työ on työtä, joka saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa olematta kuitenkaan lain tarkoittamaa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä. 4. terveyden edistäminen koko työuran ajan systemaattisesti tehtävällä yksilö- ja ryhmätason neuvonnalla ja ohjauksella hyödyntäen kerättyä terveystietoa ja riskinkartoituksia (esim. jaksamisongelmat, ylipaino, alkoholihaitat, diabetesriski, tupakointi) 5. kehittävällä tasolla yhteistyö työpaikan kanssa ennakoi yrityksen liiketoiminnan/organisaation toimintaympäristön muutosten aiheuttamia henkilöstövaikutuksia ja tukee yrityksen/organisaation johtoa. Varhaisen tuen ja työhönpaluun tuen mallit ja seuranta Organisaatiossa on käytössä Varhaisen tuen malli. Esimies ryhtyy aktiivisen tuen mallin mukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työnantajan toimenpiteet suuntautuvat työntekijän työhön, työjärjestelyihin, työvälineisiin, työympäristöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen, terveyteen ja työkykyyn. Työkykyä ylläpidetään ja tuetaan ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein ennaltaehkäisevästi. Työkykyjohtaminen on osa esimiestyötä, jonka oleellisena osana on yhteistyö työterveyden kanssa. Tavoitteena on syventää työterveyshoitajan ja esimiesten välistä yhteistyötä rakentamalla yhteiset toimintatavat. Työterveyshuollon tehtävä on sovittaa yhteen työkykykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Työterveyshuolto osallistuu yhteistyöhön perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutustahojen ja työpaikan kanssa. Työterveyshuolto arvioi työkykyyn liittyviä riskejä ja tukee erityisesti niitä, joilla on työkyvyn menettämisen uhka. Jos työpaikalla on havaittu työntekijän työsuorituksessa poikkeavuutta: Esimies ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa. Varhaisen tuen keskusteluun on hyvä varata aikaa ja rauhallinen paikka. Sen pohjalta tehdään lyhyt muistio kehittämistarpeiden osalta. Keskustelussa otetaan esille asioita, joita osapuolet ovat valmiit käsittelemään. Yhteinen muistiopohja auttaa keskustelussa havaittujen kehittämiskohteiden hahmottamisessa. Salassa pidettäviä (esim. terveydentilaan liittyviä) asioita voidaan käsitellä vain, jos työntekijä itse niin haluaa. Esimies ja työntekijä keskustelevat esimerkiksi työntekijän voimavaroista, ammatillisesta osaamisesta, työyhteisön toimivuudesta ja työoloista. Työterveyshuolto on mukana, kun tarvitaan tietoa työn ja terveyden suhteesta ja työkyvyn ennusteesta. Kun työntekijän työkykyyn ja voimavaroihin vaikuttavat sairaudet ja niiden hoito, varataan aika työterveysneuvotteluun 17 / 25

18 työterveyshuollon, esimiehen ja työntekijän kesken. Työterveyshuolto on keskustelussa työterveyden asiantuntija. Sen tehtävänä on tukea työkykyä, työhön paluuta ja työhön kuntoutumista. Työterveyshuolto pitää salassa työntekijän sairauksia koskevan tiedon. Työntekijällä itsellään on halutessaan oikeus kertoa tietoja terveydestään. Hälytysrajat sairauspoissaolojen seurannassa (päivämäärärajat = kumulatiivinen kertymä 365 päivän aikana): - 10 pv:n kertymän jälkeen sairauspoissaolokeskustelujen pitäminen ja poissaolojen työperäisyyden arviointi ja työperäisyysepäilystä ilmoittaminen tarvittaessa työterveyshuoltoon. Esimiehet raportoivat käydyt keskustelut Terveystalon Sirius-järjestelmään pv:n kertymän jälkeen Sirius-järjestelmän hälytys työterveyshuoltoon ja asiakasyrityksen Sirius-käyttäjälle. Tarvittaessa pidetään yhteisneuvottelu tilanteesta pv:n kertymän jälkeen Työterveyshuolto kutsuu koolle työterveysneuvottelun. Työterveyshuollon tehtävänä on työkyvyn seuranta kaikessa toiminnassa sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi ja edelleen kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutukseen ohjaus sekä koordinointivastuu yksittäisen työntekijän työkyvyn tukemisesta riippumatta siitä, missä hoito ja kuntoutus toteutetaan. Työterveyshuolto pitää osaltaan yhteyttä sairauden vuoksi poissaolevaan työntekijään, organisoi työterveysneuvottelun ja osallistuu neuvotteluun. Työterveyshuolto raportoi (tietosuojan huomioiden) sairauspoissaoloseurannasta, poissaolojen syistä, kestoista ja työkyvyn seurannan tuloksista työterveysyhteistyössä tapahtuvaa analysointia varten. Työterveyshuollon toteuttamien työkyvyn tukitoimien tuloksellisuuden seuranta ja raportointi toteutetaan siltä osin kuin on sovittu työterveyshuoltosopimuksessa ja yhdessä organisaation kanssa. Työterveyshuolto suuntaa toimintaa seurantatietojen perusteella. Keinoja työhön paluun tukemiseksi: kevennetty työ, osa-aikainen työ, osa-sairauspäivärahan hyödyntäminen, päihdeohjelman mukainen tuki, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus (työkokeilu, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus). Työterveyshuolto tukee osaltaan työhön paluuta: työhön paluun tuen koordinointi yhteistyössä muun terveydenhuollon ja sosiaalivakuutusjärjestelmän kanssa, työterveysneuvottelujen organisointi, hoidon ja kuntoutuksen seuranta. Työhön paluun onnistumista seurataan työpaikalla ja työterveyshuollossa. Sairauspoissaolojen sääntö Työnantajan on lakisääteisesti selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, jos työkyvyttömyys pitkittyy: - 30 pv -> työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 päivää lasketaan vuoden kertymänä pv -> Työntekijän poissaolosta on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan pv -> Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90 kahden vuoden aikana. Työssä jatkamismahdollisuutta selvitetään työterveysneuvottelussa yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa. Lausunnon tavoitteena on arvioida työhön paluun mahdollisuudet, työpaikan tukitoimien tarve ja laatia työhönpaluusuunnitelma sekä kuvata seuranta. Työntekijän tulee toimittaa lausunto Kelaan. Päihdeohjelman tuki Työterveyshuolto tukee yrityksen päihdeohjelmaa, jonka tavoitteena on päihdehaitaton työpaikka. Työterveyshuolto seuloo terveystarkastusten yhteydessä alkoholin riskikäyttöä AUDIT-testillä, jonka yhteydessä annetaan ennaltaehkäisevää ohjausta ja neuvontaa alkoholinkäytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn jokaiselle työntekijälle sekä kysyy sairaanhoitovastaanotoilla alkoholinkäytöstä säännöllisesti ja aina tiettyihin oireisiin liittyen. Työterveyshuolto ohjaa myös omatoimisesti hoitoon hakeutuvia päihdeongelmaisia sopivaan hoitopaikkaan. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana hoitoonohjaustilanteissa ja seuraa kuntoutujan tilannetta ja tukee työhön paluuta. Työnäkö, optikkoyhteistyö ja erityistyölasikäytäntö Optikkoyhteistyö seuraavien toimijoiden kanssa: - Näkökenttä 18 / 25

19 - Ylöjärven Näkökeskus ja - Silmäasema Hämeenkatu Jos työnäkemisessä ilmenee vaikeuksia, asiakas ottaa yhteyttä asiakasvastaavaan työterveyshoitajaan, joka kirjaa tarpeen potilaskertomukseen. Työterveyshoitaja kertoo asiakkaalle työnantajan kanssa sovitun toimintamallin erityistyölasiasioissa sekä kertoo samalla mitä tarkoitetaan erityistyölaseilla. Huomioittehan seuraavat asiat erityistyölasitarpeen (näyttöpäätelasit, suojalasit) määrittelyssä: Työntekijän (optikon tai silmälääkärin määräämät) ensimmäiset/ainoat silmälasit eivät voi olla erityistyölasit. Työntekijän näkö tulee olla tarkastettuna viimeisen kolmen vuoden sisällä: mikäli optikko havaitsee näöntarkastuksessa silmälasihankinnan tarpeen, tulee työntekijän hankkia hänelle määrätyt silmälasit (siviililasit). Mikäli työntekijä ei näillä laseilla näe tarkasti työpisteessään/työtehtävässään, käynnistetään erityistyölasiprosessi. Erityistyölasiprosessi: työnäköön perehtynyt työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja sopii asiakkaan työpisteeseen työnäköergonomisen käynnin. Työnäköergonomiakäynnillä kartoitetaan työpisteen muutosmahdollisuudet ja tehdään tarvittavat muutokset/ehdotukset. Työpisteen ergonomiamuutosten jälkeen arvioidaan erityistyölasien tarve uudelleen. Mikäli työntekijä ei edelleenkään näe työpisteessään/työtehtävässään tarkasti ergonomisten muutosten jälkeen, tehdään lähete optikon erityistyölasitarkastukseen. Lähetettä varten tth/tft ottaa tarvittavat työpistettä koskevat etäisyysmitat ja kuvaa työympäristön olosuhdevaikutukset myös lomakkeeseen: kontrastit, valaistus, näytön ominaisuudet, pienin tarkasteltava fonttikoko yms., ohjeistuksen kehyksen korvattavuudesta, erityistyölasien laskutusosoitteen ja ohjeistuksen linssien korvattavuudesta. Työntekijä varaa ajan optikon työnäkötarkastukseen ja tekee tarvittaessa lasihankinnan. Sovittu käytäntö erityistyölasien hankkimisesta: Jos työnäköoptikko toteaa, että tavanomaiset yleiskäyttöön tarkoitetut silmälasit eivät ole työhön sopivat ja että työntekijä tarvitsee toiset, erilaiset silmälasit (erityistyölasit) näyttöpäätetyöhön, tulee työntekijän toimittaa esimiehelleen optikon tekemä kirjallinen perustelu. Tässä tapauksessa työnantaja korvaa erityistyölasit (Vnp 1405/93/7 ). Erityistyölasien kehykset korvataan enintään 85 euroon (brutto) asti. Mahdollisen ylimenevän osan työntekijä maksaa itse. Linssit korvataan kokonaisuudessaan. Erityistyölasien uusiminen edellyttää uutta lausuntoa niiden tarpeesta, hankinta hr:n luvalla työfysioterapeutin tarkastuksen jälkeen. Näyttöpäätetyön osuus työajasta on oltava vähintään 50 %, jotta eritystyölasiprosessi käynnistetään. Sovitut raportointikäytännöt Kvartaaleittain - käynnit diagnoosiryhmittäin - sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin - kustannukset - tehdyt toiminnot, havainnot ja toimenpide-ehdotukset Käynti- ja sairauspoissaolomääriä sekä kustannuksia on mahdollista seurata Extranet-palvelun kautta osasto- ja kustannuspaikkatasolla. Luvut päivittyvät kuukausittain. Työterveyshuollon toiminnan seuranta Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta - toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä - työntekijöiden altistumista ja kuormittumista - työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä - työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia - työntekijöiden sairauspoissaoloja - työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) 19 / 25

20 - tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista - asiakastyytyväisyyttä Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta - työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan/-valtuutetun kanssa - vuosittain työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä - tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle - vuosittain 3-5 vuoden suunnittelujakson aikana - perusteellisesti uuden 3-5 vuotiskauden alkaessa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisneuvottelussa Seuranta- ja arviointimenetelmät - asiakastyytyväisyyskysely - tavoitteiden toteutuminen - arviointikeskustelut yrityksen edustajien kanssa 20 / 25

21 Allekirjoitukset Toimintasuunnitelma on hyväksytty Paikka ja aika: Ylöjärvi, Työpaikan edustaja Työterveyshuollon edustaja Jarkko Sorvanto Pirjo Mikkola 21 / 25

22 Liitteet Sovittujen tapaamisten ajankohdat työterveysyhteistyössä Moniammatilliset paikalliset tiimipalaverit ilman asiakasta Kuukausittain: päivän -seuranta, case-läpikäynti sekä Sirius palaverit Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi Ohjausryhmät Työterveyshuollon ohjausryhmä (moniammatillinen tiimi + asiakas) ja Työkykyjohtamisen ohjausryhmä (mukana myös eläkevakuutus- sekä tapaturmavakuutusyhtiö) kvartaaleittain Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Asiakkuuspäällikkö Yrityksen/organisaation edustajat Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi Paikalliset yhteistyötapaamiset Tarvittaessa. Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Yrityksen/organisaation edustajat Seuraavat toimintasuunnitelmaneuvottelut Kuluvan vuoden toimintasuunnitelman tarkastus ja päivitys vuosittain syys-lokakuussa. Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Asiakkuuspäällikkö Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi Yrityksen/organisaation edustajat Työsuojelutoimikunnan kokoukset Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa tai muuta kehittämisohjelmaa. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin sekä työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri 22 / 25

23 Yrityskorttien koordinoivat asemat Tilanne Ylöjärven kaupunki (1819) Terveystalo Ylöjärvi Sopimusasemat ja toimipaikkoihin kytketyt henkilöt. Keskinen Terveystalo Hervanta Ylöjärven kaupunki (1819) 0 Terveystalo Hervanta Visiokatu Ylöjärven kaupunki (1819) 0 Terveystalo Lempäälä Ylöjärven kaupunki (1819) 0 Terveystalo Nokia Ylöjärven kaupunki (1819) 0 Terveystalo Nokia Souranderintie Ylöjärven kaupunki (1819) 0 Terveystalo Pirkkala Ylöjärven kaupunki (1819) 0 Terveystalo Tampere Lielahti Ylöjärven kaupunki (1819) 0 Terveystalo Tampere Rautatienkatu Ylöjärven kaupunki (1819) 0 Terveystalo Tampere Tullintori TT Ylöjärven kaupunki (1819) 0 Terveystalo Vesilahti Ylöjärven kaupunki (1819) 0 Terveystalo Ylöjärvi Ylöjärven kaupunki (1819) 1710 Muu ei määritelty tai virheellinen Ylöjärven kaupunki (1819) 109 lkm osuus Keskinen Terveystalo Hervanta 0 0,0 % Terveystalo Hervanta Visiokatu 0 0,0 % Terveystalo Lempäälä 0 0,0 % Terveystalo Nokia 0 0,0 % Terveystalo Nokia Souranderintie 0 0,0 % Terveystalo Pirkkala 0 0,0 % Terveystalo Tampere Lielahti 0 0,0 % Terveystalo Tampere Rautatienkatu 0 0,0 % Terveystalo Tampere Tullintori TT 0 0,0 % Terveystalo Vesilahti 0 0,0 % Terveystalo Ylöjärvi ,0 % Muu ei määritelty tai virheellinen 109 6,0 % 23 / 25

24 Asiakasvastaavat Tilanne keskitetty Keskinen Terveystalo Ylöjärvi Ylöjärven kaupunki (1819) Asiakasvastuu Äijälä Tiina (TOIM) 1. TTH Hynynen Sari (TTH) TTH Suojanen Ida-Ilona (TTH) TTL Kyynäräinen Elina (TTL) 1. TTL Mikkola Pirjo (TTL) TFT Elomaa Terhi (TFT) TTH Frankton Teija (TTH) TTH Hynynen Sari (TTH) TTH Suojanen Ida-Ilona (TTH) TTL Kyynäräinen Elina (TTL) TPSY Maanoja Merituuli (TPS) TTL Mäkelä Outi (TTL) TTL Mikkola Pirjo (TTL) TTH Porola Seija (TTH) 24 / 25

25 Powered by TCPDF ( versio: 18 Toimintasuunnitelman täydennysliitteet Toimintasuunnitelmalle Täydennys koskee organisaatiota ja Terveystalon toimipistettä Ylöjärven kaupunki, työterveyshuollon käyttöoikeus Terveystalon Pirkanmaan alueella olevissa yksiköissä Tampereen alueella ja Viisari-kunnissa (Ylöjärvi, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti) Ilta- ja viikonloppukäynnit eivät ole käytössä. Toimintasuunnitelman lisäyksen tarve ja tavoite Chat-palvelu ei ole käytössä Täydennys toimintaan, kohde, sisältö, määrä ja seuranta Chat-palvelu ei ole käytössä Aikataulu alkaen. Toteuttaja / Vastuuhenkilö Työterveyshuolto 25 / 25