KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus 3. Työterveyshuoltotoiminnan tavoitteet ja tarpeet 4. Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeisintä tavoitetta 5. Työpaikkaselvitykset 6. Terveystarkastukset 7. Tietojen antaminen ja ohjaus 8. Ensiapuvalmius 9. Työyhteisötoiminta 10. Työkyvyn hallinta 11. Päihdetyö yrityksessä 12. Sairaanhoito 13. Työterveyshuollon toiminnan seuranta

3 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot Yrityksen nimi: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Osoite: Ollikkalankatu 3 Puhelin: Toimiala: Toisen asteen ammatillinen koulutus Tilikausi: Työntekijämäärä: 73 Yhteyshenkilö: Hanna-Mari Laitala Puhelin: Työsuojelutoimikunta: Työsuojelupäällikkö: Työsuojeluvaltuutetut: On Mikko Heikkilä kiinteistöpäällikkö Juha Landin Eläkevakuutusyhtiö: Keva Tapaturmavakuutusyhtiö: Pohjantähti Työterveyshuolto: Keski-Pohjanmaa erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru Jokilaaksokuntien yhteistoiminta- alue Työterveyshuolto/ Kannuksen toimipiste

4 Osoite: Lopotinkatu 2, Kannus Puhelin: Sähköposti: Oma työterveyshoitaja: Irmeli Myllymäki Potilasasiamies: Helinä Jokitalo Terveystie 1, Kokkola puh Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus: Lakisääteinen (KL 1) LAKI = Ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta: Työpaikkaselvitykset (riskinarviointi, työpaikkakäynnit) Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja toimintakertomus Terveystarkastukset Vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen tukeminen ja kuntoutukseen ohjaaminen Työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen Ensiapuvalmiuden ylläpidon järjestämiseen osallistuminen Työyhteisötyö ja yhteistyö työsuojeluorganisaation kanssa Erikoislääkärikonsultaatiot työkykyselvittelyissä Sairaanhoito (KL 2) KOKOL = JYTA- alueen tuottamat sairaanhoitopalvelut: Työterveyshuoltopainotteinen yleislääkäritasoinen sairaanhoito, röntgen- ja laboratoriopalvelut Erikoislääkärien konsultaatiot kun hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä Psykologin ja fysioterapeutin sairaanhoitopalvelut rajoitetusti 3. Työterveyshuoltotoiminnan tavoitteet ja tarpeet: Työterveyshuollon ja yrityksen yhteistyön tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva yhteistyö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työpaikan altisteet ja kuormitustekijät: Fysikaaliset: x Psyykkiset: x Yötyö/ Vuorotyö:x Fyysiset/ ergonomiset: x Biologiset: x Tapaturmavaara: x

5 Kemialliset: x Sosiaaliset: x 4. Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeisintä tavoitetta: 1. Työolosuhteet: Työterveyshuollon tavoitteena on perusselvityksen toteuttaminen kaikissa yksiköissä toimintasuunnitelmakaudella. Työpaikkaselvityksissä toimitaan moniammatillisessa tiimissä yhteistyössä työnantajan ja työsuojelun kanssa. Työpaikkaselvityksistä tehdään kirjallinen raportti, jossa arvioidaan työolosuhteiden terveydellinen merkitys ja annetaan toimenpide-ehdotuksia. Tavoitteena on, että toimenpide-ehdotukset johtaisivat työolosuhteiden parannuksiin. Suunnatut selvitykset: toteutetaan perusselvityksien pohjalta/tarvittaessa. Suunnattu selvitys voi olla ergonominen selvitys tai psyykkisen kuormituksen selvitys. 2. Työyhteisö: Suunnattuja työyhteisöön kohdistuvia selvityksiä toteutetaan tilanteissa, joissa havaitaan tarve ja ne ovat perusteltuja. Selvitys antaa luotettavaa kuvaa työyhteisön tilasta ja ohjaa toiminnan jatkosuunnittelua. Pyritään työhön liittyvien sairauksien ja terveysvaarojen ehkäisemiseen. Tehostetaan sairaspoissaolojen hallintaa yhteistyössä. 3. Yksilö: Terveystarkastuksissa seurataan työntekijän työssä selviytymistä ja työn kuormittavuutta. Tavoitteena on työntekijän terveysriskien vähentäminen. Työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn lisääminen -> työntekijöiden oma vastuu terveydestä lisääntyy. 5. Työpaikkaselvitykset: Työpaikkaselvitysten tavoitteena on työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistaminen, arviointi sekä ehdotusten tekeminen työympäristön ja työyhteisön kehittämiseksi, terveysvaarojen ehkäisemiseksi sekä henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Työnantajan tulee ilmoittaa työpaikalla tapahtuneista muutoksista työterveyshuoltoon. Työpaikkaselvityksestä kirjoitetaan aina raportti, joka on nähtävänä työpaikalla. Perusselvitykset: Riskiarvioinnit toimivat pohjana työpaikkaselvityksille. Tarpeen mukaan tehdään työhygieenisiä mittauksia (esim. melun, valaistuksen ja vedon mittaukset). Työterveyshuollon tekemä terveydellisen vaaran- ja terveystarkastustarpeen arviointi perustuu riskiarviointiin, tehtyyn työpaikkaselvitykseen sekä työhygieenisiin mittauksiin. Suunnatut työpaikkaselvitykset:

6 Suunnattuja selvityksiä tehdään, jos työpaikkaselvityksessä ilmenee tarvetta terveydellisten olosuhteiden tarkempaan arviointiin. Suunnattuja selvityksiä voidaan tehdä myös terveystarkastuksien yhteydessä esille nousseiden tarpeiden pohjalta. Työterveyshuollon asiantuntijoita käytetään tarpeen mukaan selvitysten toteuttamisessa. Työfysioterapeutti osallistuu perustyöpaikkaselvityksiin ja tekee suunnattuja, ergonomisia työpaikkaselvityksiä, joissa arvioidaan työn fyysistä kuormittavuutta, työolosuhteita ja ergonomiaa. Näyttöpäätetyöntekijöiden ergonomiaselvitysten yhteydessä voidaan suositella näyttöpäätelasihankintaa 6.Terveystarkastukset: Työhönsijoitustarkastus: Tehdään kaikille uusille työntekijöille, jotka tulevat yli 6 kk kestävään työsuhteeseen. Tavoitteena on selvittää työntekijän yleinen terveydentila ja kyky selviytyä uudessa työssä. Yritys toimittaa työntekijätiedot työterveyshuoltoon ja varaa työntekijälle terveystarkastusajan. Sisältö: Terveydenhoitajan tarkastus ja siihen liittyvä ohjaus/ neuvonta Verenpaine, painoindeksi Kuulontutkimus, tarvittaessa näkö Verikokeet: perusverikokeet PVK, Kol ja Gluk, tarvittaessa myös muita verikokeista työtekijän terveydentila huomioiden Huumetesti Keuhkojen toimintakoe tarvittaessa AUDIT- kysely Perusrokotussuojan tarkistaminen ja tarvittaessa rokotus (DiTe- Booster) Henkilökohtaisen työterveyssuunnitelman laatiminen Tarvittaessa työterveyslääkärin tarkastus Tarvittaessa 1-3 käyntiä työfysioterapeutilla/ vuosi (arviointi/ ohjaus/ neuvontakäynnit) Tarvittaessa 1-3 käyntiä psykologilla/ vuosi Lakisääteiset tarkastukset - Terveystarkastukset erityistä sairastumisen varaa aiheuttavissa töissä: Fysikaaliset: Kemialliset: Melutyöt Eläinten hoito, koneiden korjaus

7 Biologiset: Eläinten hoitotyö Yötyötä: Karjanhoitajat Väkivallan uhka: Opetustyö Näyttöpäätetyö: Toimistotyö Lisääntymisterveys: Navettatyöt Ikäryhmätarkastukset Muut tarkastukset: Työntekijöille, jotka eivät kuulu erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien töiden pariin. Alle 50- vuotiaat työntekijät tarkastetaan 5 vuoden välein. Yli 50- vuotiaat työntekijät kutsutaan terveystarkastukseen 3 vuoden välein. Sisältö: Kuten työhönsijoitustarkastuksessa. 7. Tietojen antamien ja ohjaus: Tavoitteena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Tietojen antamista ja ohjausta toteutetaan lakisääteisen toiminnan puitteissa kuten terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien yhteydessä. Erikseen voidaan sopia ryhmätoiminnasta ym. Työkyvyn edistämisessä työterveyshuollon tehtävät, ohjaus ja neuvonta kohdistuvat: Työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy Työn ja työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden kehittäminen Työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn tukemiseen työuran eri vaiheissa Työyhteisön toimintaan Työterveyshuollon edustaja osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin. 8. Ensiapuvalmius: Työpaikalla tulee olla työpaikan tapaturmariskiin ja henkilöstömäärään nähden riittävä ensiapuvälineistö sekä riittävä määrä ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä. Työsuojelu vastaa ja ohjeistaa työpaikan toimipisteiden ensiapuvalmiuden. Työterveyshuolto osallistuu mahdollisuuksien mukaan työpaikan ensiapuvalmiuden suunniteluun ja toteutukseen. 9. Työyhteisötoiminta: Työyhteisötyön tavoitteena on lisätä henkilöstön hyvinvointia ja parantaa työpaikan ilmapiiriä sekä tukea työyhteisön ongelmanratkaisukykyä. Työyhteisötyö on samalla työkykyä ylläpitävää toimintaa. Esimies vastaa työyksikön toiminnasta, tuloksista ja toiminnan kehittämisestä. Työterveyshuolto tukee esimiestä ja työyhteisöä työhyvinvoinnin edistämisessä ja antaa asiantuntija-apua erilaisissa muutos- ja ongelmatilanteissa (esim. häirintä- ja epäasiallinen kohtelu).

8 Ryhmätoiminta Tuki- ja liikuntaelinoireisille pienryhmäliikuntaa Painonhallintaryhmät Kuntoutukset 10. Työkyvyn hallinta: Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus: Työkyvyn hallinnan toimintakäytäntö valmistellaan ja sovitaan työpaikalla yhteistoiminnassa. Toimintakäytäntö kuvataan kirjallisesti sekä työpaikan asiakirjaan että toimintasuunnitelmaan Työnantajalla on käytössä varhaisen tuen toimintamalli. Toimintamalli ohjeistaa esimiehiä toistuvien sairaslomien tarkasteluun, työhönpaluu-keskusteluun, kun työntekijä palaa pitkältä sairaslomalta sekä antaa yhteydenpitosäännöt sairasloman aikana. Toimintamalli luo työntekijöiden työterveyden ja toimintakyvyn järjestelmällisen seurannan puitteet. Tässä työterveyshuolto voi olla tarvittaessa tukena. Em. keskusteluiden tavoitteena on kartoittaa ensisijaisesti työn, työyhteisöön ja työoloihin liittyviä kuormitustekijöitä ja kehittämistarpeita sekä suunnitella tarvittavia toimenpiteitä työolosuhteiden korjaamiseksi työntekijän terveyttä tukeviksi. Työterveyshuolto on mukana suunniteltaessa työhönpaluuta sairaslomalta työkokeilun tai osasairauspäivärahantukemana. Työterveyshuolto on mukana suunniteltaessa työhön paluuta sairaslomalta työkokeilun tai osasairaspäivärahan tukemana. Työterveyshuoltoon kuuluu myös vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta sekä hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen. Työkykyongelmissa aloite voi tulla työnantajalta, työntekijältä tai työterveyshuollolta työterveysneuvottelun kokoon kutsumiseksi. Työnantaja ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon: Pitkäaikaisen 30 pv kestävän sairasloman jälkeen esimies ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän poissaolosta. Sairaspoissaolon jatkuessa yli 60 pv käynnistetään neuvottelut työterveyshuollon ja työntekijän kanssa mahdollisuudesta palata takaisin työhön. Neuvottelu on käytävä ennen työterveyslääkärin kirjoittamaa kelan b-lausuntoa varten. Kun työntekijällä on työperäisiä oireita Kun on epäily työntekijän työkyky on alentumisesta Työterveyshuolto laatii tarpeen mukaan vajaakuntoiselle työntekijälle työkyvyn edistämisen/ kuntoutussuunnitelman. Työpaikan tehtävät: Varhainen puuttuminen (malli)

9 Kehityskeskustelut, työhyvinvointikeskustelut Sairaspoissaolot käydään läpi kaksi kertaa vuodessa työterveyshuollon kanssa. Ohjaaminen tarvittaessa työterveyshuoltoon Aktiivinen yhteydenpito työterveyshuollon kanssa Työterveyshuollon tehtävät: Terveystarkastusten tekeminen, sairasvastaanoton pitäminen, sairaspoissaolojen seuranta Oikea-aikainen asioihin puuttuminen Kuntoutustarpeen arviointi Työkokeilu Osasairaspäiväraha Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus 11.Päihdetyö yrityksessä: Vajaakuntoisuudessa voi olla kyse myös päihderiippuvuudesta. Hoitoonohjaus tapahtuu yhteistyössä työterveyshuollon ja paikallisten hoitopaikkojen kanssa. Terveystarkastuksissa seurataan työntekijöiden alkoholinkäyttöä Audit- kyselylomakkeella. Yrityksellä on oma päihdeohjelma ja hoitoonohjausmalli olemassa. 12. Sairaanhoito: Työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon tavoite on sairauksien hyvä, tehokas ja varhainen hoito, sairauksien mahdollisen työperäisyyden havaitseminen sekä työ- ja toimintakyvyn palautuminen ja ylläpito. Pyrimme ensisijaisesti turvaamaan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja tarpeen mukaan ohjaamme muuhun hoitopaikkaan. Työterveyshuolto tekee alustavan arvioinnin ammattitautiepäilyissä. Työtapaturmat hoidetaan työterveyshuollossa, terveyskeskuksessa, päivystyksessä tai yksityisellä sektorilla. Sopimukseen sisältyvät lisätutkimukset: Verenpaineen vuorokausiseuranta Ultraäänitutkimukset: Magneettitutkimukset: Ei

10 Tähystystutkimukset: Ei Rasitusergometria: Holter-tutkimus: ENMG- tutkimukset: Ei Uniapnearekisteröinti: DEXA-luuntiheysmittaukset: Ei Hermopinteen mittaaminen rannekanavasta 13 Työterveyshuollon tavoitteet suunnitelmakaudelle 1. Työpaikkakäynti teknisiin tiloihin sekä kettiöön, 2013 aikana. Ergonomiakäynnit tarvittaviin toimistotiloihin. Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö. 2. Terveystarkastukset toimintasuunitelman mukaisesti 3. Varhaisentuenmallin mukainen toiminta. 4. Työfysioterapeutin kartoitus henkilökunnan fyysisestä työkyvystä. 14.Työterveyshuollon toiminnan seuranta: Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan/ -valtuutetun kanssa vuosittain työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä. Liitteet: Varhainen tuki Päihdeohjelma Toimintasuunnitelma päivitetty: