versio: 4 luonnos. Sastamalan kaupunki. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle voimassa

Transkriptio

1 Sastamalan kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle voimassa asti 1 / 27

2 Sisällysluettelo Etusivu... 1 Taustatiedot... 3 Altisteet, kuormitustekijät, tarpeet ja tavoitteet... 5 Toiminta... 7 Korvausluokka I... 7 Muu toiminta Sopimuslaajuus, Korvausluokka II Sovitut toimintamallit Allekirjoitukset Liitteet Sovitut tapaamiset Liite: Perustyöpaikkaselvitys Liite: Toiminnan suunnittelu ja arviointi Toimipaikat Asiakasvastaavat Täydennysliite / 27

3 Taustatiedot Y-tunnus Nimi Sastamalan kaupunki Osoite Aarnontie 2 A Sastamala Postiosoite Aarnontie 2 A Sastamala Sähköposti etunimi.sukunimi@sastamala.fi Yhteystiedot henkilöstöjohtaja Riitta Hietala riitta.hietala@sastamala.fi Sopimus työterveyshuollon palveluista Perustyöpaikkaselvitys Perustyöpaikkaselvitys tehty Tai muu selvitys perustyöpaikkaselvityksestä 11/2017 Yrityksen/organisaation johtaja Nimi Malmberg Jarkko (kaupunginjohtaja) Puhelin Sähköposti jarkko.malmberg@sastamala.fi Työterveyshuollon yhteyshenkilö yrityksessä/organisaatiossa Nimi Hietala Riitta (henkilöstöjohtaja) Puhelin Sähköposti riitta.hietala@sastamala.fi Henkilöstöjohtaja Nimi Riitta Hietala Sähköposti riitta.hietala@sastamala.fi Työsuojeluyhteistyö Työsuojelupäällikkö Ekonen Risto (risto.ekonen@sastamala.fi) ja Heikkilä Merja (merja.heikkila@sastamala.fi; lomituspalvelu) Työsuojelutoimikunta Kyllä Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa Kyllä työsuojelutoimikunnan kokouksiin Työsuojelun toimintaohjelma tehty Kyllä Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiö Työtapaturmat/ammattitaudit OP Vakuutus Oy Eläkevakuutusyhtiö KEVA TTH asiakasvastavaat, ammattihenkilöt ja asiantuntijat Asiakkuuspäällikkö Äijälä Tiina Työterveyshoitaja Salmi Leila, Järvinen Katja, Marjo Haapajärvi Työterveyslääkäri Syrjänen Petra, Niemistö Katja, Kulmala Jaana Työfysioterapeutti Ojansivu Marjo-Riitta Työterveyspsykologi Mäntylä Maarit Henkilömäärä Työterveyshuollon yleiset tavoitteet ja sisältö Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveystoiminnan henkilöstötavoite on henkilöstön terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito ja edistäminen. Tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna työterveyshuolto ohjaa ennakoivasti ja koordinoi hoito- ja kuntoutustoimia. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien ja työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon organisaatiotavoite on työterveyden keinoin tukea organisaatiota menestymään edistämällä henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä. 3 / 27

4 Työhyvinvoinnin johtaminen on osa organisaation strategista toimintaa. Työterveyshuollon palveluiden käyttöoikeus: - työterveyshuollossa käyntipäivänä työntekijällä tulee olla voimassa oleva työsuhde - työterveyshuollon palveluita ei voi käyttää palkattomien vapaiden aikana, kuten vuorotteluvapaa, opintovapaa, vanhempainvapaa tai hoitovapaa (poikkeuksen muodostavat pitkällä kuntoutustuella olevat henkilöt, joiden työsuhde on edelleen voimassa kaupunkiin) - vapaa-ajan tapaturman sattuessa työntekijä hakeutuu perusterveysdenhuoltoon, koska vapaa-ajan tapaturmien hoito ei sisälly työterveyshuollon sopimukseen - vapaa-ajan tapaturma voi aiheuttaa työkyvyn muutoksen; työterveyshuolto on tukena työhön paluuseen liittyvien asioiden selvittämisessä - käyttöoikeus: ennaltaehkäisevä hoito ja käynti arkipäivisin omassa, nimetyssä Terveystalon yksikössä ja akuutti sairaanhoito Terveystalon Pirkanmaan yksiköissä arkipäivisin. Peruuttamattomat ajat: - työterveyshuolto laskuttaa kaikki peruuttamattomat ajat (kokonaan peruuttamaton aika sekä perumisen määräajan umpeuduttua peruttu aika) - työnantaja veloittaa peruuttamattomista ajoista aiheutuneet todelliset kustannukset työntekijöiltä, joiden toiminnasta (= varatun ajan peruuttamatta jättäminen) kustannus on syntynyt Sastamalan kaupungin toiminnan kuvaus ja mahdolliset muutokset toimintasuunnitelmakaudella Sastamalan kaupungin toimintamallin mukaan kaupungin palvelutuotanto jakaantuu kolmeen toimialueeseen ja yhteen liikelaitokseen. Toimialueita vuonna 2018 ovat: 1.Sosiaali- ja terveystoimi 2.Sivistystoimi 3.Tekninen toimi 4.Sastamalan Vesi Liikelaitos Johtamis- ja ohjausprosessina toimii konsernihallinto, jonka johtajana toimii kaupunginjohtaja. Kaupungin henkilöstö on jaettu konsernihallintoon sekä seuraaviin toimialueisiin ja liikelaitokseen: 1. Sosiaali- ja terveystoimi toimii sosiaali- ja terveysjohtajan johdolla sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisena. Toimialan tehtäviin kuuluvat erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, ympäristöterveydenhuolto ja sote-hallinto. Lisäksi kaupunki tuottaa sosiaali- ja terveystoimen palvelut yhteistoiminta-alueella myös Punkalaitumen kunnalle sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut Ikaalisten ja Parkanon kaupungeille ja Kihniön kunnalle. 2. Sivistystoimi toimii kasvatusjohtajan johdolla sivistyslautakunnan alaisena. Toimialan tehtäviin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kulttuuripalvelut, musiikin opetuspalvelut ja vapaan sivistystyön palvelut. 3. Tekninen toimi toimii teknisen johtajan johdolla teknisen lautakunnan. Toimialan tehtäviin kuuluvat yhdyskuntatekniikka, tila- ja rakennuttamispalvelut, vesihuolto ja elävä maaseutu. Lisäksi Sastamalan Vesi Liikelaitos kuuluu toimialaan. Maatalousyrittäjien lomituspalvelut järjestetään Sastamalan lisäksi Hämeenkyrön ja Ruoveden kuntien sekä Ikaalisten, Nokian, Virtain ja Ylöjärven kaupunkien alueella. Toimitaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) ja Sastamalan kaupungin välisellä toimeksiantosopimuksella. 4. Sastamalan Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena johtajan johdolla ja liikelaitoksen johtokunnan alaisena. Sastamalan Vesi -prosessin toimialaan ja tehtäviin kuuluvat rakennuttaminen, kunnossapitopalvelut, asiakaspalvelu ja käyttöpalvelu. 4 / 27

5 Yrityksen henkilöstön rakenne ja mahdolliset muutokset Henkilöstömäärä toimialoittain (suluissa vakituinen/määräaikainen): Konsernihallinto hlöä (44/19) Sivistystoimi hlöä (489/258) Sosiaali- ja terveystoimi hlöä (615/139) Tekninen toimi hlöä (184/25) Sastamalan Vesi hlöä (13/0) Yhteensä hlöä (1345/441) Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2016 lopussa 47,7 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 40,8 vuotta. Lomituspalvelut (sisältyy tekniseen toimeen): Lomahallinnossa työskentelee 9 henkilöä, joista työnjohtajia 6 henkilöä, 2 toimistonhoitajaa ja lomituspalvelupäällikkö. Maatalouslomittajia 104 vakituista ja 6 määräaikaista henkilöä. Tämän lisäksi työskentelee n. 200 tuntipalkkaista maatalouslomittajaa eripituisissa työsuhteissa. Kaupungin keskeiset altisteet ja kuormitustekijät Toimintasuunnitelmakaudella ehkäistään työterveyshuollon menetelmin ja keinoin seuraavien työpaikkaselvityksellä todettujen työpaikan kuormitustekijöiden haitallisia vaikutuksia. Biologiset tekijät Bakteerit Sienet (hiiva- ja homesienet) Virukset Loiset Fysikaalisia tekijöitä Kehoon kohdistuva tärinä Tavallisuudesta poikkeavat lämpöolot Melu 5 / 27

6 Käsiin kohdistuva tärinä Kemiallisia tekijöitä Muita kemiallisia altisteita Kuormitustekijät Fyysiset/Ergonomiset Psyykkiset Sosiaaliset Pölyt Asbesti ja muut silikaattikuidut Orgaaniset pölyt Tapaturmavaara Tapaturmavaara Väkivallan uhka Työhön liittyvä erityinen väkivallan uhka Yötyö Yötyö Kaupungin keskeiset tarpeet 1. Terveellisen ja turvallisen työympäristön edistäminen Sairauspoissaolojen hallinta, työstä selviytyminen ja tapaturmien ehkäisy. Kokonaisvaltainen hyvinvointi liittyen jaksamiseen sekä työstä palautumiseen. 2. Varhaisen välittämisen mallin toteuttamisen tehostaminen Mm. esimiesten opastus ja valmennus varhaisen välittämisen mallin toteuttamiseen, puheeksiottovalmennus, työhönpaluun tukeminen. 3. Henkilöstön työterveyden ja -hyvinvoinnin tukeminen muutoksessa 6 / 27

7 Koko kaupungin henkilöstön tukeminen tulevassa sote-ja maakunta muutosprosessissa. Kaupungin keskeiset tavoitteet 1. Työterveyshuoltotoiminnan painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön Toiminnan painopisteen vahvistaminen ennaltaehkäisevän hoidon osalta. Henkilöstön työkyvyn ylläpito ja tuen antaminen varhaisessa vaiheessa. 2. Kaikkien sairauspoissaolojen vähentäminen Sairauspoissaolojen vähentäminen ja työhön paluun tukeminen. Korvaavan ja kevennetyn työn toimintatavan käyttöönotto. Terveyttä, työ- ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta, Korvausluokka I Yhteistyökokoukset Toiminnan suunnittelu- ja arviointipalaverit Ohjausryhmä 2 kertaa vuodessa. Kaupungille nimetyn asiakkuuspäällikön lisäksi mukana työterveystiimi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmapalaveri kerran vuodessa. Henkilöstöhallinnon edustajat ja kaupungin työterveystiimi kokoontuvat 4 kertaa vuodessa. Työsuojelutoimikunnan kokous Työterveyshuollon edustaja on mukana työsuojelujaostossa ja sisäilmatyöryhmässä ja kutsuttaessa yhteistyötoimikunnassa sekä AVIn työsuojelutarkastuksissa. Työpaikkaselvitykset Toiminnan suunnittelu ja arviointi Työterveystoiminnan suunnittelu tai arviointi, esim. valmistelutyö liittyen yhteistyötapaamisiin. Terveystarkastusten ja työpaikkaselvitysten suunnittelu ja toteutuksesta sopiminen. Suunnattu työpaikkaselvitys Suunnatut selvitykset tehdään perusselvityksessä tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteaman tarpeen perusteella (terveysriskien, terveystarkastus- ja vastaanottokäyntien havaintojen, kyselyiden tai työpaikalta muulla tavalla saadun tiedon perusteella). 7 / 27

8 Perustyöpaikkaselvitys Sastamalan kaupungin työpaikkaselvitykset tehdään työyksiköihin työterveyshuollon laatiman erillisen suunnitelman mukaan n 4 vuoden välein. Työpaikkaselvitys tehdään usein yhteistyössä työsuojelun ja tilakeskuksen kiinteistöhuollon kanssa. Yhteistyö lisää ja vahvistaa asiantuntemusta. Koulujen työpaikkaselvityksen yhteydessä voidaan toteuttaa samanaikaisesti koulun terveydellisten olojen tarkastus, jolloin mukana ovat myös kouluterveydenhuolto sekä ympäristöterveydenhuollosta terveystarkastaja. Työpaikkaselvitys tulee kuitenkin tehdä aina viiveettä uuden toiminnan alkaessa tai olosuhteiden oleellisesti muuttuessa. Lakisääteinen työterveystarkastus Alkutarkastus Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset. Sisältö: sama kuin työhöntulotarkastuksessa, mutta huomioidaan työn edellyttämät tutkimukset Kiinteistöhuolto: fysikaaliset ja kemialliset altisteet (melu,pölyt, kemikaalit) Yhdyskuntatekniikka: fysikaaliset altisteet sekä biologiset altisteet(melu,tärinä,pöly, bakteerit, virukset) Sastamalan Vesi: fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet (melu, kemikaalit,pölyt, virukset, bakteerit) Uimahallityöntekijät: fysikaaliset,kemialliset ja biologiset altisteet sekä poikkeavat lämpöolosuhteet (melu, kemikaalit,lämpöolosuhteet) Terveyskeskusairaalan, kiirevastaanoton, asumispalveluyksiköiden, vanhainkodin ja kehitysvammahuollon asumisyksiköiden työntekijät, kotihoidon yötyöntekijät Epäsäännöllinen työaika (vuorotyö-yötyö), väkivallan uhka Hammashuollon työntekijät: fysikaaliset altisteet ja kemialliset altisteet (melu, käsitärinä, kemikaalit) Eläinlääkärit: fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet. Maatalouslomittajat: Fysikaaliset,biologiset,kemialliset altisteet sekä orgaaniset pölyt, sienet, itiöt ja poikkeavat lämpöolosuhteet. Määräaikaistarkastus Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset 8 / 27

9 tarkastukset Määräaikaistarkastus koskee alkutarkastusta edellyttävää työtä. Lakisääteisen määräaikaistarkastus tehdään 1-3 vuoden välein. Tarkastuksen sisältö ja tiheys määräytyy altisteen/altisteiden perusteella. Seurantaväli määritellään terveystarkastuksen yhteydessä altisteen ja altistumistason perusteella huomioiden myös yksilöllinen herkkyys ja mahdolliset rajoittavat sairaudet. Terveystarkastus tehdään myös sairausvaiheiden yhteydessä työntekijän terveydentilan ja työkyvyn sitä edellyttäessä. Yötyön terveystarkastus voidaan toteuttaa vuorotyökyselynä. Altisteisen työn lopputarkastus Lopputarkastus tehdään työntekijälle työpaikan vaihdon, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi, jos se on tarpeellista työntekijän työaikaisen altistumisen vuoksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien työtehtävien päättyessä. Tarkastusta suositellaan lomituspalvelun, yhdyskuntatekniikan, Sastamalan Veden ja hammashuollon työntekijöille työsuhteen päättyessä. Työkuntoisuustarkastus, vajaakuntoisen työkykyarviotarkastus Terveystarkastuksen tarve (VnA 708/2013)perustuu yleensä havaintoihin työtehtävien hoidon heikkenemisestä ja tarpeesta kartoittaa työkykyisyyteen mahdollisesti vaikuttavat terveydelliset tekijät. Osatyökykyisen työntekijän tukemiseen voi kuulua hoitoon tai kuntoutukseen ohjaus, työtehtävän- työpisteen selvitys, muu mahdollinen yhteistyö kuten esim. työterveysneuvottelu yhdessä työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon kanssa. Tarkastuksessa aloitteen tekijänä voi olla työntekijä itse, työterveyshuolto tai esimies käytyään ensin keskustelun työntekijän kanssa. Yhteydenotto tehdään ensisijaisesti aina ensin työterveyshoitajalle, joka kartoittaa tilanteen ja ohjaa eteenpäin. Terveystarkastuksen (esv) seurantakäynti Erityisen sairastumisen vaaran perusteella tehtyjen terveystarkastusten seurantakäynnit toteutuvat tarkastuksessa tehdyn tarvearvion perusteella. Vapaaehtoinen työterveystarkastus Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus suoritetaan kaikille vakituiseen työ- tai virkasuhteeseen valituille henkilöille ennen työsuhteen alkamista. Työhöntulotarkastus tehdään myös yli vuoden mittaiseen määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen tulevalle. Vuoden määräaikaien työsuhde voi koostua useammasta lyhyestä jaksosta. Esimies vastaa työntekijän ohjauksesta tarkastukseen. Sisältö Työhöntulotarkastuksen esitietolomake, Työterveyshoitajan tekemänä terveyshaastattelu ja perustutkimukset: verenpaine, pulssi, pituus, paino,bmi, vyötärönympärys, Audit sekä diabetesriskiikyselyt. Työtehtävän edellyttämät muut tutkimukset mm. kuulontutkimus,keuhkojen toimintakoe ( spiro-d))sekä huomioidaan tartuntatautilain edellyttämät tutkimukset. Rokotussuojan tarkistaminen: tetanus-d suoja kaikkien osalta ja työn edellyttämien rokotusten tarkastus ja ohjaaminen rokotusten toteuttamiseen. Tarvearvion mukaan peruslaboratoriotutkimukset (B-PVK+T, fs-gluk, fs-kol, fs-kol-hdl, fs-kol-ldl, fs-trigly, S- 9 / 27

10 ALAT, S-GT, S-Krea,S-PSA yli 50-vuotiailta miehiltä), lisäksi erillisen riskinarvion perusteella muut tutkimukset. Tarkastukseen sisältyy työfysioterapeutin suorittama tarkastus seuraavien toimialojen työntekijöille: varhaiskasvatuksen ja sotesin hoitotyöntekijät,maatalouslomitus, yhdyskuntatekniikan ja Sastamalan Veden kenttätyöntekijöille. Sisältö: lihaskunto- ja liikkuvuustestit ja näiden perusteella ohjanta tarv. liikuntaneuvolaan ja seurantakäynti 3 kk kuluttua. Muut ammattiryhmät ohjataan tarvearvion perusteella työfysioterapeutin tarkastukseen. Työterveyslääkäri tekee kaikille terveystarkastuksen ja antaa työntekijälle työsopivuuslausunnon toimitettavaksi työnantajalle. Terveystarkastukseen sisältyy aina ohjaus ja neuvonta oikeista ja turvallisista työtavoista ja ergonomiasta, työssä mahdollisesti tarvittavien suojaimien käytöstä sekä muista terveysriskien minimoimiseen tähtäävissä toimenpiteistä. Suunnattu terveystarkastus Terveystarkastuksen sisältö: Työpaikkaselvitykseen liittyen tehdään ko. yksikön työntekijöille terveyskysely. Kyselyn perusteella henkilöt ohjautuvat työterveyshoitajalle terveystarkastukseen. Työterveyshoitaja ohjaa terveystarkastuksen perusteella työterveyslääkärille, työfysioterapeutille tai työterveyspsykologille. Terveystarkastuksen sisältö: Terveyskysely ja seuraavat laboratoriokokeet (B-PVK+T, fs-gluk, fs-kol, fs-kol-hdl, fs- Kol-LDL, fs-trigly, S-ALAT, S-GT, S-Krea,yli 50-vuotialta miehiltä PSA tutkimus. Terveyskysely on validoitu kysely, jonka avulla voidaan havaita työkykyä uhkaavat tekijät jo varhaisessa vaiheessa. Laboratoriokokeet antavat objektiivista tietoa terveydentilasta, sillä kaikki terveyttä uhkaavat tekijät eivät tunnu tai näy päällepäin. Terveyskyselyn, laboratoriokokeiden ja muun työterveyshuollon tietojen, kuten sairauspoissaolojen perusteella työntekijät kutsutaan työterveyshoitajan vastaanotolle. Terveystarkastukseen varattavan ajan pituus riippuu työntekijän kyselyn vastauksista. Työntekijät, jotka kuuluvat esitietojen perusteella matalan riskin ryhmään kutsutaan työterveyshoitajan vastaanotolle 30 minuutin ajalle. Esitietojen perusteella kohonneen riskin henkilöt kutsutaan 60 minuutin ajalle työterveyshoitajan vastaanotolle. Esitietojen perusteella korkean riskin henkilöt kutsutaan 80 minuutin ajalle työterveyshoitajan vastaanotolle. Kyselyyn vastaamatta jättäneet henkilöt kutsutaan vastaanotolle, asiakaspalvelu soittaa asiakkaalle vastaanottoajan. Kaikille tehdään terveyttä ja työkykyä edistävä Oma Suunnitelma terveystarkastuksen yhteydessä. Seulonnasta poimitun terveystarkastus Esimerkiksi Etydin perusteella tehtävä terveystarkastus, jossa seulotaan organisaatiossa työkykyriskin uhassa olevat työntekijät ja työntekijöiden piilevät terveysongelmat. Työterveyshuolto voi tehostaa ja kohdentaa toimintatapojaan kustannustehokkaasti, ja reagoida nopeasti. Työyhteisökohtainen terveystarkastus Toteutetaan suunnattuina terveystarkastuksina 10 / 27

11 kts. edellä. Huomionalaisen työn suunnattu terveystarkastus Huomionalainen työ on työtä, jossa on tunnistettu olevan terveydellistä haittaa tai vaaraa, vaikka se ei olekaan lain tarkoittamaa altisteista työtä. Terveystarkastuksen tavoite on varmistaa työntekijän sen hetkinen työkuntoisuus ja estää sairastuminen antamalla ohjausta ja neuvontaa. Huomionalaiset työt Sastamalan kaupungilla: Musiikkiopiston ja teknisen työn päätoimiset opettajat, 4 vuoden välein terveystarkastus. Kotihoidon, toimintakeskuksen, lääkäreiden vastaanoton työntekijät sekä lapsiperheiden sosiaalityön perhetyöntekijät ja perheohjaajat. Tarkastukset tehdään 4 vuoden välein. Näyttöpäätetyöntekijän suunnattu terveystarkastus Näyttöpäätetyöntekijäksi määritellään työntekijä, jonka työajasta merkittävä osa (käytännössä yli puolet) on sisältää näyttöpäätetyöskentelyä. Tarkastus toteutuu työhöntulotarkastuksen ja muiden terveystarkastusten yhteydessä. Erityistyölasien hankinnasta on Sastamalan kaupungilla erillinen ohjeistus. Terveystarkastuksen seurantakäynti Terveystarkastuksen perusteella määräytyy toteutettavat seurantatarkastukset. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Sairauspoissaoloseuranta Sastamalan kaupungilla on erillinen sairauspoissaolojen seurantaa koskeva toimintaohje. Seurannan avulla pyritään tunnistamaan työkykyriskissä olevat henkilöt yhteistyössä henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa. Työntekijän luvalla työterveyshuoltoon toimitetaan Terveystalon ulkopuoliset sairauspoissaolotodistukset. Työterveyshuolto kirjaa nämä terveyskertomukseen,näiden tietojen perusteella pystytään tekemään työnantajalle toimialaa koskevaa dg tasoista sairauspoissaoloseurantaa ja suunnittelemaan/kohdistamaan työkykyä tukevia toimia. Kuntoutukseen ohjaaminen, suunnittelu ja seuranta Kuntoutuksen tavoite on työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen, silloin kun työ-ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kunnon, työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. Terveystarkastusten ja sairauskäyntien yhteydessä arvioidaan aina kuntoutustoimenpiteiden mahdollisuutta (järjestöjen kuntoremonttikurssit, Kelan KIILA ja sairausryhmäkohtaiset kurssit) Eläkevakuutusyhtiön kuntoutuksen tavoitteena on käynnistää kuntoutustoimet oikea-aikaisesti, jos on ilmeistä, että työkyvyttömyys uhkaa työntekijää. Työeläkekuntoutuksen (ammatillisen kuntoutuksen) avulla voidaan tukea työntekijää ja työnantajaa esimerkiksi työkokeiluna omassa tai muussa työssä, työhönvalmennuksena tai ammattikoulutuksena, jos työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät. 11 / 27

12 Työterveyshuollon edustajat osallistuvat kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan. Kuntoutuksen yhteistyöpäivät Työterveyshuolto osallistuu kuntoutuksen yhteistyöpäivään,jos samassa kuntoutusryhmässä on useita kaupungin työntekijöitä. Kuntoutuksen yhteistyöhön liittyen työterveyshuolto on mukana tarvittaessa kuntoutuslaitoksen, kuntoutujan, työnantajan ja työterveyshuollon yhteisessä puhelinneuvottelussa. Kuntoutuksen yhteistyöpäivään osallistuu työntekijän lähiesimies. Työkykykonsultaatio erikoislääkäri Työterveyslääkäri voi ohjata työntekijän erikoislääkärin konsultaatioon vain työkykyyn liittyvissä asioissa. Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta (TANO) Neuvottelu Neuvottelu (tapaaminen, puhelin- tai sähköpostikontakti yrityksen asioihin liittyen) käytetyn ajan mukaan. Työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelun tavoitteena on tukea työntekijää työssä selviytymisessä. Neuvottelu on työntekijän, työnantajan edustajan(jien), tarvittaessa luottamushenkilön ja työterveyshuollon edustajan(jien) yhteinen tapaaminen työterveysasemalla. Neuvottelussa käsitellään työntekijän työssä selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä, sovitaan tarvittavista jatkotoimista ja seurannasta. Työterveysneuvottelusta tehdään aina kirjallinen muistio. Sosiaalialan asiantuntijan yksilökäynti Sosiaalialan asiantuntija (asetuksessa 708/ alkaen) voi toimia ehkäisevässä työterveyshuollossa työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyynnön perusteella 1-5 x Sosiaalialan asiantuntijan kanssa voi keskustella erilaisista kuntoutusmahdollisuuksista sekä toimeentuloon ja sosiaalivakuutukseen liittyvistä asioista. Asiantuntija ohjaa työntekijää yksilöllisesti ja antaa konkreettisia jatkoehdotuksia kokonaistilanteen huomioon ottaen. Terveyskäynti (tth/ttl) Terveyteen liittyvät muut käynnit. Työfysioterapeutin yksilökäynti Työterveyshuollon asiantuntija (lääkäri, työterveyshoitaja)voi ohjata asiakkaan työfysioterapeutin konsultatiiviselle ohjanta- neuvontakäynnille 1-3 krt/asia. Työterveyspsykologin yksilökäynti 12 / 27

13 Ohjaus työterveyspsykologin konsultatiiviselle yksilökäynnille perustuu myös työterveyshuollon ammattihenkilön (lääkäri, työterveyshoitaja) arvioimaan tarpeeseen 1-5 krt/asia. Ravitsemusterapeutin yksilökäynti Työterveyshuollon asiantuntija (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja) voi ohjata konsultatiiviselle kiireiselle ohjaus- ja neuvontakäynnille ravitsemusterapeutille 1-3 krt/asia. Ei-kiireiset ohjataan perusterveydenhuollon palveluihin. Ryhmätoiminta Yksittäisen työntekijän osallistuminen ryhmään Eri yritysten työntekijöistä koottuun työkykyä edistävään ryhmään osallistuminen. Ryhmä voidaan toteuttaa moniammatillisesti. Ohjaus perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteamaan tarpeeseen (työterveysriskien perusteella, terveystarkastukset, sairausvastaanottokäynnit, kyselyt, työpaikalta muulla tavalla saatu tieto Korvattavuudesta päättää viimekädessä Kela) Työpaikkakohtainen työyhteisötyö Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta ryhmälle (RyhmäTANO) Toimenpide perustuu perus- tai suunnattuun työpaikkaselvitykseen tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteamaan tarpeeseen. Tieto perustuen työterveysriskeihin, terveystarkastuksiin, sairausvastaanottokäynteihin, kyselyihin tai työpaikalta muulla tavalla saatuun tietoon. Vuodelle 2018 suunnitellaan toteuttavaksi lähiesimiesten työkyvyn tukemiseksi kaksi suunnattua ryhmää. Ryhmän toiminnan sisältö määräytyy edeltävien tietojen ja terveystarkastusten perusteella. Muut ryhmätoiminnat (uniryhmä, painonhallintaryhmä, selkäryhmä, niskaryhmä) toteutetaan erikseen sovittaessa työterveyshuollon havaitseman tarpeen perusteella. Työyhteisön ristiriitojen sovittelu Työyhteisön elämään kuuluvat myös erimielisyydet ja ristiriidat. Toisinaan ristiriidat kärjistyvät tilanteiksi, jotka on syytä ottaa puheeksi. Puheeksi ottaminen on paikallaan, jos ristiriita vaikeuttaa työntekoa tai aiheuttaa kohtuutonta stressiä. Esimiehen velvollisuus on puuttua työpaikalla ilmenevään häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen, Sastamalan kaupungilla on oma ohjeistus. Työterveyshuollossa sovittelijana toimii useimmiten tehtävään koulutettu työterveyspsykologi. Työterveyspsykologin konsultaatioon tarvitaan aina lähete työterveyslääkäriltä tai työterveyshoitajalta. Ensiaputoiminta ja kriisityö Hätäensiapukurssi EA (8h) paketti Työterveyshuolto järjestää keväällä 1-2 hätäensikurssia kaupungin henkilöstölle. Ensiapukoulutuksen tarve määräytyy/perustuu työpaikkaselvityksessä ja riskiarvioinnissa todettuun tarpeeseen. Työyksikön esimies huolehtii oman yksikkön ea-koulutuksen toteuttamisesta ja ylläpitämisestä. Ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon osallistuminen Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus sekä 13 / 27

14 toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Tarvittavan ensiapuvalmiuden laajuus arvioidaan työpaikkaselvityksessä. Työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella velvollisuus huolehtia ensiavun järjestämisestä työpaikalla. Työterveyshuoltolain mukaan yksi työterveyshuollon tehtävistä on osallistua työpaikkojen ensiavun järjestämiseen.ensiapukoulutettavien ja tarvittavien ensiapuvälineiden määrään vaikuttavat työolosuhteet ja työjärjestelyt sekä työn tapaturmariskit. Kriisityö Työterveyshuolto tukee ja auttaa työyhteisöä ja yksilöä traumaattisissa tapaturmissa ja onnettomuuksissa. Onnettomuuksien ja kriistilanteiden jälkipuinti järjestetään joko kriisiryhmän tai työterveyshuollon toimesta. Virka-ajan ulkopuolella oetaan aina ensin yhteys kriisiryhmään. Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Työntekijän perusrokotusuojasta huolehtiminen: - tetanus-d rokote annetaan kaikille AB -hepatiittirokotesuojaseuraaville: - yhdyskuntatekniikan työntekijät - Sastamalan Veden työntekijät - uimahallityöntekijät, jotka osallistuvat pesu- ja pukutilojen siivoukseen - lapsiperheiden sosiaalityön perhetyöntekijät-ja perheohjaajat B-hepatiittirokotesuoja seuraaville: - lääkäreiden vastaanoton työntekijät - kiirevastaanoton työntekijät - terveyskeskussairaalan työntekijät - hammashuollon työntekijät - äitysneuvolan työntekijät - kotihoidon työntekijät - nuorisotyön työntekijät - työllisyyspalveluiden palveluohjaajat, työvalmentajat, etsivän nuorisotyön työntekijät - kiinteistöhuollon työntekijät Rabies-rokotussuoja: - eläinlääkärit voimaan astuneen tartuntatautilain (1227/2016) edellyttämien rokotusten toteutus sovitaan erikseen. Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset Ajokorttitarkastukset vain työkoneen kuljettajille. Erityisruokavaliotodistus voidaan laatia työpaikkaruokailua varten vain, mikäli kyseessä on sairaus (esim. keliakia) tai jokin ruoka-aine aiheuttaa merkittäviä oireita (esim. hengenahdistus). 14 / 27

15 Muu toiminta, ei Kelan korvaamaa Työnohjaus/ryhmä Omia työtapoja on välillä syytä arvioida sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Työnohjaus edistää työhyvinvointia ja parantaa johtamista ja työmotivaatiota. Palvelu kirkastaa ja jäsentää työn tavoitteita ja omaa roolia: olennaista on, että oman työtehtävän ja organisaation tavoitteet ja toimintatavat kohtaavat. Työnohjausryhmien toteuttamisesta sovitaan aina erikseen, ei ole Kela korvattavaa toimintaa. Influenssarokotukset Vuosittaiset influenssarokotukset ovat tehokkain tapa suojautua influenssalta ja sen jälkitaudeilta. Influenssarokote on turvallinen. Työikäisillä suoja oireista tautia vastaan vaihtelee %. Rokote lieventää erityisesti influenssan vaikeimpia muotoja. Influenssarokotekäytäntö sovitaan vuosittain. Lausunnot ja todistukset Luento (TYHY) Työterveyspainotteinen sairaanhoitotoiminta ja palvelulaajuus - Korvausluokka II Työterveyspainotteinen sairaanhoito on työterveyshuollon palvelua, jossa sairauksien hoidon yhteydessä huomioidaan potilaan työ ja työolosuhteet sekä niiden mahdollinen vaikutus sairauden syntyyn ja sairaudesta toipumiseen sekä työkykyyn. Hyvin toimivan sairaanhoitopalvelun avulla voidaan vähentää pitkittyviä sairauslomia ja työkyvyttömyyden uhkaa. Palvelulaajuus kuvattuna alla. Perustaso 1 Työterveyshuoltopainotteinen yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja muu terveydenhoito, johon kuuluvat tavallisimmat laboratorio- ja röntgentutkimukset. Muu toiminta, esim. vakuutusyhtiöitä laskutettava ammattitautien diagnostiikka ja työtapaturmien hoito. Vapaa-ajan tapaturmia ei hoideta, mutta työhönpaluussa työterveyshuolto tukee myös vapaa-ajan tapaturmista palaavia. Laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä ENMGtutkimus Työterveydellisesti painotettuun sairaanhoitoon EI sopimuksessa kuulu: - välitöntä hoitoa vaativat tilanteet (esim. puristava rintakipu, rytmihäiriöt, aivohalvausoireet, hengitysvaikeudet ja vakavat tapaturmat) - edellyttävät nopeaa ensihoitoa ja hoidetaan siten lähimmän ensihoitoyksikön ja/tai päivystyspisteen toimesta - murtumien kipsaus 15 / 27

16 - luomien ja pattien poistot - raskauden ehkäisy ja seuranta, sterilisaatiolähetteet - hormonikorvaushoitojen arviointi ja seuranta - gynekologiset vuositarkastukset - miesten hormonihoidot - kilpirauhasarvojen seuranta - säännöllistä seurantaa vaativa diagnostisoidun reuman hoito - lapsettomuus-, hyytymishäiriö- ja geenitutkimukset - diabeteksen hoito ja seuranta (sekä I- että II-tyyppi) - Marevan-hoitojen seuranta - taittovikaan liittyvät silmälääkärin tutkimukset - hammashoito - harrastuksiin liittyvät lausunnot tai vapaa-aikaan liittyvät pahoinpitelylausunnot Erikoislääkärin konsultaatiot (ei KELA 1) Erikoislääkärin konsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä vain työkykyyn liittyvissä asioissa. Magneettikuvaukset Magneettikuvaukset vain asiakasvastaavan työterveyslääkärin tai hänen sijaisensa lähetteellä. 16 / 27

17 Sovitut toimintamallit Osallistava ja aktiivinen toimintamalli Osallistavassa ja aktiivisessa toimintamallimallissa työpaikka, henkilöstö ja työterveys toimivat yhteistyössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa ja edistää yksilöiden terveyttä koko työuran ajan, työyhteisön hyvinvointia ja organisaation toimintaa ja tuottavuutta. Työterveystoiminnan painopiste siirtyy reagoivasta ennakoivaan ja edelleen koko organisaation työhyvinvointia kehittävään, tuottavaan ja vaikuttavaan toimintaan. Toimintamalli korostaa aktiivista yhteistyötä ja työterveystoiminnan kohdistamista mahdollisimman vaikuttavasti työpaikan tarpeeseen. Toiminta on tavoitteellista ja sen onnistumista seurataan yhteistyössä määritettyjen mittareiden avulla. Toiminnan keskeisiä elementtejä ovat: 1. varhaisen tuen ja työhön paluun tuen mallien noudattaminen sovittujen roolien mukaisest. Esimiehet huolehtivat varhaisen välittämisen keskusteluista, työterveyshuolto seuraa poissaolojen määrää ja diagnooseja pääluokkatasolla, toteuttaa työkykytarkastuksia, tukee ja seuraa työhön paluuta mm. työterveysneuvottelut. 2. lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen hyödyntäminen on aktiivista. 3. huomionalaisen työn tunnistaminen ja vähentäminen sekä sen aiheuttamien haittojen minimointi hyödyntäen tarvittaessa moniammatillista työpaikalla tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa. Huomionalainen työ on työtä, joka saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa olematta kuitenkaan lain tarkoittamaa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä. 4. terveyden edistäminen koko työuran ajan systemaattisesti tehtävällä yksilö- ja ryhmätason neuvonnalla ja ohjauksella hyödyntäen kerättyä terveystietoa ja riskinkartoituksia (esim. jaksamisongelmat, ylipaino, alkoholihaitat, diabetesriski, tupakointi) 5. kehittämällä yhteistyötä työpaikan kanssa ja ennakoi yrityksen liiketoiminnan/organisaation toimintaympäristön muutosten aiheuttamia henkilöstövaikutuksia ja tukee yrityksen/organisaation johtoa. Varhaisen tuen ja työhönpaluun tuen mallit ja seuranta Organisaatiossa on käytössä Varhaisen tuen malli sekä ohjeistukset sairauspoissaolojen seurannasta ja poissaolojen ilmoittamisesta. Työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat sairauspoissaoloja ja käynnistävät tarvittaessa toimet. Jos työpaikalla on havaittu työntekijän työsuorituksessa poikkeavuutta: Esimies ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa. Varhaisen tuen keskusteluun on hyvä varata aikaa ja rauhallinen paikka.keskustelussa otetaan esille asioita, joita osapuolet ovat valmiit käsittelemään. Yhteinen keskustelulomake auttaa keskustelussa havaittujen kehittämiskohteiden hahmottamisessa, asiat kirjataan lomakkeelle. Salassa pidettäviä (esim. terveydentilaan liittyviä) asioita voidaan käsitellä vain, jos työntekijä itse niin haluaa. Esimies ja työntekijä keskustelevat esimerkiksi työntekijän voimavaroista, ammatillisesta osaamisesta, työyhteisön toimivuudesta ja työoloista. Työterveyshuolto on mukana, kun tarvitaan tietoa työn ja terveyden suhteesta ja työkyvyn ennusteesta. Kun työntekijän työkykyyn ja voimavaroihin vaikuttavat sairaudet ja niiden hoito, varataan aika työterveysneuvotteluun työterveyshuollon, esimiehen ja työntekijän kesken. Työterveyshuolto on keskustelussa työterveyden asiantuntija. Sen tehtävänä on tukea työkykyä, työhön paluuta ja työhön kuntoutumista. Työterveyshuolto pitää salassa työntekijän sairauksia koskevan tiedon. Työntekijällä itsellään on halutessaan oikeus kertoa tietoja terveydestään. Työntekijä voi esimiehensä (tai esimiehen poissa ollessa hänen sijaisensa) luvalla puhelinsoiton tai esimiehen luona käynnin perusteella olla 1-3 vrk poissa äkillisen hengitystieinfektion, äkillisen suolistoinfektion tai diagnostisoidun migreenin vuoksi. Em. sairauksien jatkuessa työntekijä voi olla poissa kaksi lisäpäivää terveydenhoitajan todistuksella. Muihin sairauspoissaoloihin tarvitaan lääkärin/terveyden- tai sairaanhoitajan todistus sairauspoissaolon alusta lähtien. Kaikkiin yli 5 päivän sairauspoissaoloihin tarvitaan lääkärintodistus. Esimiehellä on kuitenkin aina oikeus vaatia terveydenhoitajan- tai lääkärintodistus sairauspoissaolosta. 17 / 27

18 Sairauspoissaolojen sääntö Työnantajan on lakisääteisesti selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, jos työkyvyttömyys pitkittyy: - 30 pv -> työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 päivää lasketaan vuoden kertymänä pv -> Työntekijän poissaolosta on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan pv -> Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90 kahden vuoden aikana. Työssä jatkamismahdollisuutta selvitetään työterveysneuvottelussa yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa. Lausunnon tavoitteena on arvioida työhön paluun mahdollisuudet, työpaikan tukitoimien tarve ja laatia työhönpaluusuunnitelma sekä kuvata seuranta. Työntekijän tulee toimittaa lausunto Kelaan. Päihdeohjelman tuki Sastamalan kaupungilla on erillinen, kirjallinen päihdeohjelma. Työterveyshuolto tukee kaupungin päihde- ja hoitoonohjausmallia, jonka tavoitteena on päihdehaitaton työpaikka. Työterveyshuolto seuloo terveystarkastusten yhteydessä alkoholin riskikäyttöä AUDIT-testillä, jonka yhteydessä annetaan ennaltaehkäisevää ohjausta ja neuvontaa alkoholinkäytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn jokaiselle työntekijälle sekä kysyy sairaanhoitovastaanotoilla alkoholinkäytöstä säännöllisesti ja aina tiettyihin oireisiin liittyen. Työterveyshuolto ohjaa myös omatoimisesti hoitoon hakeutuvia päihdeongelmaisia sopivaan hoitopaikkaan. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana hoitoonohjaustilanteissa ja seuraa kuntoutujan tilannetta ja tukee työhön paluuta. Työnäkö, optikkoyhteistyö ja erityistyölasikäytäntö Suojatyölasit - tarkoitetaan mm. teknisellä toimialalla käytettäviä omilla vahvuuksilla olevia suojalaseja, joiden kustannukset työnantaja korvaa kokonaan sekä linssien että sankojen osalta. Suojatyölasien säännökset ovat Työturvallisuuslain 15 :ssä. Henkilöstösuojainten, apuvälineiden ja muiden laitteiden varaaminen käyttöön. Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. Näyttöpäätelasit - tarkoitetaan näyttöpäätteellä työskentelevän henkilön erityistyölaseja. Näyttöpäätetyössä tarvittavista erityislaseista on säännökset Valtioneuvoston päätök- sessä näyttöpäätetyöstä (1405/1993). Päätöksen mukaan työnantajan on järjestettävä merkittävän osan työstään näyttöpäätetyötä tekeville henkilöille näön- ja silmientarkastus siten kuin työterveyshuollosta säädetään ja määrätään sekä hankittava työntekijälle näyttöpäätetyöhön sopivat erityistyölasit, jos niiden tarve on käynyt ilmi eivätkä tavanomaiset henkilön omat ajantasalla olevat silmälasit ole työhön sopivat. Ennen näyttöpäätetyössä tarvittavien erityistyölasien (näyttöpäätelasit) hankintaa työterveyshuollon tulee selvittää työpisteen ergonomia ja pyrkiä muuttamaan se työntekijälle sopivaksi (esim. laitteet, tilat, valaistus). Elleivät työpisteessä tehdyt korjaukset auta, työntekijä ohjataan työnäköoptikon/silmälääkärin tarkastukseen erityislaisen arviota ja lausuntoa varten. Työnantajan on hankittava työntekijälle näyttöpäätelasit, jos silmälääkärin tai optikon lausunnosta selvästi ilmenee, että tavanomaiset yleiskäyttöön tarkoitetut silmälasit eivät ole työhön sopivat ja että työntekijä tarvitsee toiset, erilaiset lasit näyttöpäätetyöhön. Työnantaja korvaa näyttöpäätelasit työntekijöille, jotka tekevät vähintään 50 % työstään näyttöpäätteellä. Esimies määrittelee näyttöpäätetyöajan. Näyttöpäätelaseista korvataan peruslinssit kokonaan ja sankojen hinnasta enintään 100 euroa; mikäli työntekijä haluaa erityiskäsitellyt linssit tai kalliimmat sangat hän maksaa erotuksen itse. 18 / 27

19 Sovitut raportointikäytännöt Ohjausryhmätapaamisiin 2 krt/vuodessa toimitettavat raportit - vastaanottokäynneistä - sairauspoissaoloista ja - kustannuksista. Työnantaja voi seurata edellä mainittuja kuukausitasolla Terveystalo Extranet -palvelun kautta. Työterveyshuollon etäpalvelut Sastamalan kaupungin henkilöstöllä ei ole oikeutta käyttää lääkärin chat palvelu. 19 / 27

20 Allekirjoitukset Toimintasuunnitelma on hyväksytty Paikka ja aika: Sastamala Työpaikan edustaja Työterveyshuollon edustaja Toimintasuunnitelma ei ole valmis. Sitä ei voi allekirjoittaa. Hietala Riitta Toimintasuunnitelma ei ole valmis. Sitä ei voi allekirjoittaa. Äijälä Tiina 20 / 27

21 Liitteet Sovittujen tapaamisten ajankohdat työterveysyhteistyössä Moniammatilliset paikalliset tiimipalaverit ilman asiakasta Poissaolojen seuranta, case-palaverit Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi Muu yhteistyö Työterveyshuolto osallistuu kutsuttuna - yt-toimikunnan toimintaan - sisäilmatyöryhmän toimintaan - työhyvinvointiryhmien toimintaan - muihin erikseen sovittaviin ryhmiin tarvittaessa Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Ei määritelty Ohjausryhmät 3 x vuosi Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Suurasiakaslääkäri Asiakkuuspäällikkö Yrityksen/organisaation edustajat Paikalliset yhteistyötapaamiset Yhteistyötapaamisia järjestetään tarvittaessa erikseen sovittuina. Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Yrityksen/organisaation edustajat Seuraavat toimintasuunnitelmaneuvottelut Toimintasuunnitelmaneuvottelut järjestetään vuoden viimeisellä kvartaalilla erikseen sovittuina. Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Asiakkuuspäällikkö Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi Yrityksen/organisaation edustajat Työsuojelutoimikunnan kokoukset Työterveyshuolto osallistuu työsuojelutoimikunnan kokouksiin erikseen kutsuttuna. Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Työterveyshoitaja 21 / 27

22 Työterveyslääkäri 22 / 27

23 Liite: Perustyöpaikkaselvitys Työterveyshoitajan vastuualueelle on tiedossa vuosittain tehtävät työpaikkaselvitykset. 23 / 27

24 Liite: Toiminnan suunnittelu ja arviointi Sastamalan yksikössä toimintaa koordinoiva työterveyshoitaja kutsuu työterveyshuoltoa toteuttavan tiimin säännöllisesti kahdesti vuodessa palaveriin. Lomituspalvelun osalta pidetään vuosittain yhteinen kokoontuminen lomiitajien työterveyshuollosta vastaavien hoitajien sekä esimiesten kesken, jolloin käydään läpi ajankohtaiset maatalouslomitukseen liittyvät muutokset. 24 / 27

25 Yrityskorttien koordinoivat asemat Tilanne Sastamalan kaupunki (1667) Terveystalo Sastamala Puistokatu 11 Sopimusasemat ja toimipaikkoihin kytketyt henkilöt. Keskinen Terveystalo Akaa Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Hervanta Visiokatu Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Ikaalinen Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Kangasala Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Lempäälä Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Nokia Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Nokia Souranderintie Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Pirkkala Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Punkalaidun Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Ruovesi Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Sastamala Puistokatu 11 Sastamalan kaupunki (1667) 1660 Terveystalo Sastamala Puistokatu 15 Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Tampere Lielahti Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Tampere Rautatienkatu Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Tampere Tullintori TT Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Urjala Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Valkeakoski Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Vesilahti Sastamalan kaupunki (1667) 0 Terveystalo Ylöjärvi Sastamalan kaupunki (1667) 0 Läntinen Terveystalo Forssa Sastamalan kaupunki (1667) 0 Muu ei määritelty tai virheellinen Sastamalan kaupunki (1667) 7 lkm osuus Keskinen Terveystalo Akaa 0 0,0 % Terveystalo Hervanta Visiokatu 0 0,0 % Terveystalo Ikaalinen 0 0,0 % Terveystalo Kangasala 0 0,0 % Terveystalo Lempäälä 0 0,0 % Terveystalo Nokia 0 0,0 % Terveystalo Nokia Souranderintie 0 0,0 % Terveystalo Pirkkala 0 0,0 % Terveystalo Punkalaidun 0 0,0 % Terveystalo Ruovesi 0 0,0 % Terveystalo Sastamala Puistokatu ,6 % Terveystalo Sastamala Puistokatu ,0 % Terveystalo Tampere Lielahti 0 0,0 % Terveystalo Tampere Rautatienkatu 0 0,0 % Terveystalo Tampere Tullintori TT 0 0,0 % Terveystalo Urjala 0 0,0 % Terveystalo Valkeakoski 0 0,0 % Terveystalo Vesilahti 0 0,0 % Terveystalo Ylöjärvi 0 0,0 % Läntinen Terveystalo Forssa 0 0,0 % Muu ei määritelty tai virheellinen 7 0,4 % 25 / 27

26 Asiakasvastaavat Tilanne keskitetty Keskinen Terveystalo Nokia Souranderintie Terveystalo Sastamala Puistokatu 11 Terveystalo Sastamala Puistokatu 15 Sastamalan kaupunki (1667) Asiakasvastuu Äijälä Tiina (TOIM) TTH Järvinen Katja (TTH) 1. TTL Niemistö Katja (TTL) 1. TTH Salmi Leila (TTH) TTL Syrjänen Petra (TTL) TTH Kiiltomäki Jouni (TTH) TFT Sutelainen Marja (TFT) TTL Merikivi Riitta (TTL) TTL Kulmala Jaana (TTL) TTH Järvinen Katja (TTH) TTL Niemistö Katja (TTL) TTH Salmi Leila (TTH) TPSY Mäntylä Maarit (TPS) TFT Ojansivu Marjo-Riitta (TFT) TFT Reiju Mari (TFT) TTL Syrjänen Petra (TTL) TTH Salmi Leila (TTH) 26 / 27

27 Powered by TCPDF ( versio: 4 Toimintasuunnitelman täydennysliitteet Toimintasuunnitelmalle Täydennys koskee organisaatiota ja Terveystalon toimipistettä Sastamalan kaupungin ja Terveystalon välinen toimintasuunnitelma toimintakaudelle Toimintasuunnitelman lisäyksen tarve ja tavoite Magneettikuvauksen (KL II) täsmennys Täydennys toimintaan, kohde, sisältö, määrä ja seuranta Toimintasuunnitelman Kela II -toiminnoissa on kirjattu seuraavasti: Magneettikuvaukset asiakasvastaavan työterveyslääkärin tai hänen sijaisensa lähetteellä. Kirjausta täsmennetään tällä liitteellä seuraavalla lisäyksellä: Magneettikuvaus voidaan määrätä, mikäli vaivalla on yhteys työkykyyn, kyseessä on pitkittynyt sairauspoissaolo tai kyseessä on pitkittynyt hoitoon pääsy julkisen sektorin terveydenhuollossa. Aikataulu Täsmennys astuu voimaan tämän liitteen allekirjoitushetkellä Toteuttaja / Vastuuhenkilö Asiakasvastaava työterveyslääkäri tai hänen sijaisensa. 27 / 27