TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2014

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-14-7155 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen kuuluvat suppeat tarkkailut elokuun puolivälissä sekä kahdesti syyskuussa (18.8., 3.9. ja 23.9.2014). Vuoden viimeinen näytteenotto oli lokakuun laaja tarkkailu (6. 7.10.2014). Vedenlaadun havaintopaikkoja oli merialueella 35, sillä Paraisten Kirkkoselkä (148) ja Haarlansalmi (201) eivät sisälly syksyn ohjelmaan (kuva 1). Syksyllä 2014 ohjelmaan kuului lisäksi joka 6. vuosi tehtävä suppea pohjaeläintutkimus, ja näytteet otettiin 12 paikasta 16.9. 2.10.2014. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), ExxonMobil Oil Oy Ab, Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE). Maskun kunta on tarkkailussa mukana Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailun osalta. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto syksyn ja osin avovesikauden tuloksista. Kesällä 2014 otetut kasviplankton- ja pohjaeläinnäytteet määritetään myöhemmin ja tulokset liitetään vedenlaatututkimuksen vuosiraporttiin. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Elokuun puolivälissä päättyi poikkeuksellisen pitkä hellejakso, ja lämpötila laski loppukesälle tyypillisiin lukemiin. Samalla sää muuttui hyvin sateiseksi. Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan Turussa kuun keskilämpötila oli noin kaksi astetta ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi (16,0 ºC; vertailujakso vuodet 1981 2010) mutta sademäärä (116 mm) oli suurempi kuin vertailujakson keskiarvo (80 mm). Sademäärissä oli suuria paikallisia eroja, sillä Kaarinassa Yltöissä sademäärä oli 216 mm (pitkäaikaiskeskiarvo 80 mm). Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli Lounais-Suomessa vain 0,5 2 ºC tavanomaista korkeampi, sillä kolea kesäkuu tasasi poikkeuksellisen pitkän hellejakson vaikutusta. Sademäärässä oli suuria eroja, ja Lounais-Suomen itäosassa Salon seudulla satoi keskimääräistä enemmän kun Vakka-Suomessa sademäärä saattoi olla jopa tavanomaista pienempi. Syyskuussa loppupuolelle asti ilma oli päivällä kesäisen lämmin ja vähäsateinen. Lokakuun alussa sää oli syksyinen, mutta ensimmäiset pakkaspäivät tulivat vasta kuun puolivälin jälkeen. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2

3 Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsausten mukaan elokuun sateet imeytyivät aluksi maahan. Jokien virtaamat nousivat vasta kuun lopulla, ja Uskelanjoella rankkasateet aiheuttivat kuluvan vuoden toistaiseksi korkeimman virtaamahuipun. Syyskuussa virtaamat olivat pieniä. Aurajoen Halisten virtaama oli ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (poiminta 24.10.2014) elokuun alussa alle 2 m 3 /s, mutta kuun puolivälissä sateet nostivat nopeasti virtaamaa, joka oli korkeimmillaan noin 30 m 3 /s. Syyskuun alkuun mennessä virtaama oli taas jo alle 5 m 3 /s. Syyskuussa ja lokakuun alussa virtaama oli pääosin noin 1 m 3 /s eikä sadekuurojenkaan myötä noussut yli 5 m 3 /s. Turun vesilaitos johti Paimionjoesta vettä Aurajokeen suuren osan kesäkuuta sekä noin heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin 0,3 m 3 /s. Ilmatieteen laitoksen meriveden korkeustietojen mukaan Turussa elokuun alkupuolella meriveden koskeus oli hieman 0-linja alapuolella mutta nousi kuun puoliväliissä korkeuteen +20 cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Elo-syyskuun vaihteessa vesi kääntyi jyrkkään laskuun ja painui kuun puolivälissä tasolle -20 cm. Syys-lokakuun vaihteessa vedenkorkeus vaihteli tasolla -20 0 cm, mutta vuorokausivaihtelut olivat suuria. 3. VESITUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Vesinäytteet otettiin ja analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC 17025 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin Turun merialueen tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 12). Ne on laadittu siten, että pinnan tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy:ssä. Elokuun lopun ja syyskuun näytteenottojen yhteydessä ei ollut merkintöjä poikkeuksellisista havainnoista. Lokakuun alussa Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaa-

4 ren (asemat 140 ja 165) syvänteiden pohjan läheltä otetuissa näytteissä tuntui rikkivedyn haju. Rajakarilla, Väskissä ja Lapilassa (asemat 220, 300 ja 308) pohjanläheinen näyte oli hieman samea. Elokuun puolivälissä (18.8.2014, liite 1) suppean tutkimuksen aikana ilman lämpötila oli noin 17 ºC ja taivas täysin pilvessä. Kaakonpuoleinen tuuli oli kohtalaista tai navakkaa. Syyskuun alussa (3.9.2014) suppean tutkimuksen aikana ilman lämpötila oli noin 17 18 ºC ja taivas oli pilvetön tai puolipilvinen. Lounaan puolelta puhaltanut tuuli oli heikkoa. Syyskuun puolivälissä (23.9.2014) suppean tarkkailun aikana ilman lämpötila oli 4 11 ºC ja taivas lähes pilvetön. Luoteistuuli oli kohtalaista tai navakkaa. Lokakuun alussa (6. 7.10.2014) laajan tutkimuksen aikaan ilmanlämpötila oli noin 7 12 ºC. Ensimmäisenä päivänä taivas oli täysin pilvessä, ja toisena päivänä pilvisyys oli vaihtelevaa. Idän puoleinen tuuli oli kohtalaista. 3.2. Veden lämpötila Elokuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) noin 21 ºC, ja vesi oli jäähtynyt parin asteen verran elokuun alun jälkeen. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa veden lämpötila oli 17 18 ºC ja syyskuun puolivälissä 13 16 ºC, joten vesi jäähtyi nopeasti syyskuun alkupuolella. Lokakuun alkupuolella laajassa tutkimuksessa veden pinnassa lämpötilat olivat noin 10 14 ºC, ja vesi oli viileintä Aurajokisuulla ja Pitkässäsalmessa sekä Raisionlahden pohjukassa. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella pinnassa veden lämpötila oli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon (vuodet 2004 2013) mukainen. Syystäyskierto oli sekoittanut vettä, mutta syvänteissä vesi oli edelleen kerrostunutta. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren edustalla harppauskerros oli 15 20 metrin syvyydessä, ja Rajakarilla, Airismaalla sekä Ajonpään ja Lapilan edustalla 20 40 metrin kerroksessa. Saaronniemessä, Kuparivuorella ja Kotkanaukolla lämpötilaero oli lähes tasoittunut. 3.3. Meriveden suolaisuus ja sameus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 metri) 4,4 6,0. Suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ) vain Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pohjoissalmessa Pansion edustalla. Selvää alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli Pitkässäsalmessa Uittamolla. Muissa paikoissa aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ).

5 Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa pinnassa suolaisuus oli 3,3 6,0. Suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ) vain Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pitkässäsalmessa. Muissa paikoissa aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ). Syyskuun puolivälissä pinnassa suolaisuus oli 5,1 5,9. Suolaisuus ei ollut alentunut missään voimakkaasti, ja selvää alenemista oli vain Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Raisionlahdessa Hahdenniemessä. Muissa suppean tutkimuksen paikoissa lievää. Lokakuun alun laajassa tutkimuksessa veden suolaisuus pinnassa oli 4,5 6,1 (kuva 2). Makean veden suolapitoisuutta alentava vaikutus tuntui voimakkaana vain Raisionlahden pohjukassa ja Aurajokisuulla. Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen itäosassa suolaisuus oli alentunut selvästi. Muualla suolapitoisuus oli alentunut enintään lievästi. Intensiiviasemista Uittamolla ja Pansion edustalla (asemat 180 ja 240) suolaisuus oli selvästi korkeampi kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet 2004 2013), ja myös Pansion edustalla ja Hahdenniemessä suolaisuus oli keskimääräistä korkeampi; valumavesien vaikutus oli ilmeisesti alueen sisäosissa tavanomaista pienempi. Sameusarvoja määritettiin elokuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 55 FNU. Merialueella sameusarvot olivat pinnassa 1,7 28 FNU (kuva 2). Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Askaisten- ja Raisionlahdella, Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka. Vapparilla sameus oli noin 7 8 FNU ja Airistolla sameus oli noin 2 5 FNU. Airismaalla sameusarvot lähellä Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) erinomaista luokkaa (<1,5 FNU). Intensiiviasemista Pitkässäsalmessa ja Pansion edustalla (asemat 175, 180 ja 240) sameus oli selvästi pienempi kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet 2004 2013), joten myös sameuden perusteella valumavesien vaikutus oli ilmeisesti alueen sisäosissa tavanomaista pienempi. Myös Airismaalla sameusluku oli tavallista pienempi. 3.4. Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa. Matalilla alueilla happitilanne oli syyskierrosta johtuen hyvä myös pohjan läheisessä vesikerroksessa (kuva 3). Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteessä happitilanne oli hyvin heikko koko alusvedessä. Saaronniemen edustalla, Rajakarilla, Airismaalla, Ajonpäässä ja Lapilassa edustalla pohjan lähellä hapenvajaus oli yhä voimakasta (happikyllästys <40 %). Pääosin kuitenkin tutkimusalueella oli vesipatsaassa happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen, eikä hapen määrä ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla.

6 5,9 Merimasku 6,0 6,0 6,0 Luonnonmaa Rymättylä 6,0 6,0 5,9 Naantali 5,9 5,9 Raisio 4,5 6,0 5,8 5,8 Satava 5,5 5,5 5,9 5,9 5,5 Kakskerta 5,2 5,4 4,9 5,3 5,3 Kaarina Kuusisto 5,6 5,7 5,7 5,7 5,5 5,5 5,5 5,2 Suolaisuus ( ), pinta Lokakuu 2014 5,3 5,4 5,4 5,0 4,9 5,3 Airismaa 6,1 5,9 5,8 Parainen 5,7 5,8 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km 16 Merimasku 5,1 4,5 12 Luonnonmaa Rymättylä 4,7 8,9 8,6 Naantali 5,0 9,0 Raisio 12 7,5 17 12 Satava 21 20 6,7 10 15 Kakskerta 28 17 16 19 19 Kaarina Kuusisto 13 8,8 8,1 7,2 15 20 21 28 Sameus (FNU), pinta Lokakuu 2014 20 20 17 19 16 19 Airismaa 1,7 3,3 8,6 Parainen 7,8 7,0 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2014.

7 97 Merimasku 94 Luonnonmaa 92 93 Naantali 45 38 97 107 100 Raisio 98 101 82 94 93 95 95 95 82 94.. 94.... 93.. 95 95 29 90 Rymättylä 26 94 Kaarina 98 Kuusisto Satava Kakskerta 91 7 94 89 Happikyllästy (%), pohjan lähellä Lokakuu 2014 Airismaa 30 90 88 Parainen 91 8 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella lokakuussa 2014. 3.5. Typpipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli 360 920 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 3 000 µg/l, jossa myös nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä sekä ammoniumtypen määrä oli korkea. Myös Uittamolla typpiyhdisteiden määrä oli korkeampi kuin muualla. Paraisten jätevedenpurkupaikalla kokonaistypen määrä oli pienempi kuin Vapparin pohjoisosassa, ja Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät olivat sama luokkaa kuin Viheriäistenaukolla; kaikissa näissä paikoissa epäorgaanisen typen määrät olivat pieniä. Syyskuun alussa suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuus oli 380 970 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 3 900 µg/l, missä tällä kertaa ammoniumtypen määrä oli kohtalaisen pieni. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpiyhdisteiden määrät olivat pienempiä kuin Vapparin pohjoisosassa. Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät olivat sama luokkaa kuin Viheriäistenaukolla. Syyskuun puolivälissä suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat 940 650 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 200 µg/l, missä myös epäorgaanisen typen määrät olivat pienehköjä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla kokonaistypen määrä oli pienempi kuin Vapparin pohjoisosassa. Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät olivat hieman korkeampia kuin Viheriäistenaukolla.

8 Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 2 600 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (1 600 µg/l, noin 62 %), mutta ammoniumtypen määrä (40 µg/l) oli pieni. Merialueen laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa (1 m) olivat 370 1 000 µg/l (kuva 4). Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli samaa luokkaa kuin Pitkässäsalmessa, Pukinsalmen sisäosassa ja Pohjoissalmessa keskiosaan saakka. Suurimmassa osassa merialuetta kokonaistyppipitoisuus oli noin 400 500 mg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea vain samalla alueella kuin kokonaistyppikin, mutta ammoniumtypen määrä oli varsin pieni myös Turussa jätevedenpurkupaikalla (kuva 5). Intensiiviasemista Hahdenniemessä pinnassa veden kokonaistyppimäärä oli selvästi pienempi kuin ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvo (vuodet 2004 2013). Myös Pitkässäsalmessa ja Pansion edustalla kokonaistyppeä oli keskimääräistä vähemmän. Vertikaalinäytteissä kokonaistypen määrät olivat suhteellisen korkeita vain Turun lähisalmissa alueilla, jossa vesi on hyvin matalaa. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä pohjan lähellä ja ilmeisesti myös alusvedessä alusvedessä typpipitoisuus oli hyvin korkea, sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Aurajoessa Halisissa veden kokonaistypen sekä nitriitti- ja nitraattitypen määrät olivat selvästi korkeampia kuin pinnassa Turussa jätevedenpurkupaikalla tai Aurajoen suulla, mutta ammoniumtypen määrä oli varsin pieni sekä joki- että merivedessä. Jätevesien vaikutus tuntui lokakuun alussa typpiyhdisteiden määrän perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla tavallista lievemmin ja ilmeisesti kohtalaisen suppealla alueella, mutta Aurajoen ja jäteveden vaikutusaluetta ei pystynyt erottamaan toisistaan typpiyhdisteiden määrän perusteella. Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevedet nostivat typpipitoisuutta enintään hyvin lievästi. Naantalinsalmessa ei kokonaistyppimäärässä erottunut jätevesien vaikutusta.

9 470 Merimasku 390 400 510 Luonnonmaa Rymättylä 420 470 460 Naantali 420 490 Raisio 620 440 560 530 Satava 800 740 450 480.. 700 Kakskerta 940 800 900 820 780 Kaarina Kuusisto 530 500 460 450 700 740 800 940 Kok.typpi (µg/l), pinta Lokakuu 2014 830 1000 800 890 900 820 Airismaa 370 420 470 Parainen 500 460.. <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2014. Merimasku.. 3 19 34 20 Naantali.. Luonnonmaa.. 4 Rymättylä 16 Raisio.. 12 7 12 Satava 26 19 6.. 31 Kakskerta 33 33 25 9.. Kaarina Kuusisto 22.. 36.. 31 19 26 33 Ammoniumtyppi (µg/l), pinta Lokakuu 2014 29 29 33 23 25 9 Airismaa 13.... Parainen 46.. <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 5. Ammoniumtyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2014.

10 3.6. Fosforipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 16 82 µg/l. Pitoisuus oli korkein Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta samaa tasoa kuin Uittamolla. Myös Raisonlahdessa Hahdenniemessä pitoisuus oli korkeampi kuin muilla alueilla. Airistolla pitoisuudet olivat pieniä. Fosfaattifosforin pitoisuus oli <2 48 µg/l, ja määrä oli korkein Turussa jäteveden purkupaikalla. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä fosforipitoisuudet olivat 20 64 µg/l. Pitoisuus oli korkein Turussa jäteveden purkupaikalla. Airistolla pitoisuus oli noin 20 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli <2 64 µg/l ja salmialueiden sisäosissakin varsin pieni. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä fosforipitoisuudet olivat 25 110 µg/l. Pitoisuus oli selvästi korkein Hahdenniemessä, ja Pitkässäsalmessa pitoisuus oli korkeampi kuin Turussa jäteveden purkupaikalla. Airistolla pitoisuudet olivat noin 25 30 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat 7 59 µg/l ja salmialueiden sisäosissakin varsin pieni. Lokakuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 160 µg/l ja fosfaattifosforin määrä 95 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli 27 92 µg/l (kuva 6). Pitoisuus oli korkein Raisionlahden pohjukassa. Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka pitoisuus oli noin 50 70 µg/l, ja Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli pienempi kuin Linnanaukolla. Askaistenlahdessa ja Vapparilla pitoisuus oli noin 40 50 µg/l ja Airistolla noin 30 µg/l. Osalla paikoista määritettiin fosfaattifosfori, ja pinnassa määrät olivat 12 33 µg/l. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella pinnassa veden kokonaisfosforin määrä oli ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa (vuodet 2004 2013) selvästi pienempi Pitkässäsalmessa ja Pansiossa sekä Hahdeniemessä. Vesipatsaan fosforipitoisuuksissa ei ollut syvyyssuunnassa veden sekoittumisen vuoksi suuria eroja. Pohjan lähellä fosforipitoisuus oli erittäin voimakkaasti kohonnut (>>100 µg/l) heikon happitilanteen vuoksi Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla. Kirkoherransaarella ja Lapilassa pitoisuus oli voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l). Lokakuun alussa Turussa jäteveden purkupaikalla veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli pienempi kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä. Kokonaisfosforimäärä oli myös hieman pienempi kuin Aurajokisuulla. Turussa jätevesien aiheuttama fosforikuormitus peittyi Linnanaukolla jokivesien vaikutukseen. Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevedet nostivat fosforipitoisuutta enintään hyvin lievästi. Naantalinsalmessa ei fosforimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta.

11 45 Merimasku 27 28 43 Luonnonmaa Rymättylä 32 37 35 Naantali 31 35 Raisio 92 33 58 38 Satava 54 53 36 36 51 Kakskerta 68 37 60 56 54 Kaarina Kuusisto 47 38 37 36 51 53 54 68 Kok.fosfori (µg/l), pinta Lokakuu 2014 51 55 37 56 60 56 Airismaa 28 30 38 Parainen 40 35 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 6. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2014. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus. 3.7. Klorofyllipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 2,3 9,8 µg/l. Korkeimmat pitoisuudet olivat Väskin edustalla ja Pitkässäsalmessa. Airistolla ja Kotkanaukolla pitoisuus oli noin 4 5 µg/l. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 3,9 20 µg/l. Selvästi suurin pitoisuus oli Hahdenniemessä, mutta myös Pitkässäsalmessa ja Väskin edustalla pitoisuus oli yli 10 µg/l. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 3,7 14 µg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat Hahdenniemessä ja Papinsaaren edustalla. Airistolla ja Kotkanaukolla määrä oli noin 4 6 µg/l. Lokakuun alun laajassa tarkkailussa klorofylli määritettiin vain kolmelta havaintopaikalta eli Kuuvannokalta, Rajakarilta ja Pohjoissalmesta Pansion edustalta (210, 220 ja 240), joista otettiin tuotantokerroksen kokoomanäyte. Klorofyllipitoisuudet olivat 5,2 10 µg/l, joten määrät olivat edelleen korkeita.

12 3.8. Veden hygieeninen tila Veden hygieenistä tilaa kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa kaikilla tutkimuskerran havaintopaikoilla. Aurajoen Halisissa jokivedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 6 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa (1 m) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 200 kpl/100 ml (kuva 7). Korkeimmat tulokset olivat Pohjoissalmessa (noin 200 kpl/100 ml). Hygieeninen tila ei ollut missään huono. Välttävään luokkaan kuului Pohjoissalmi keskiosiin asti, Pukin- ja Pitkänsalmen sisäosa sekä Paraisten jäteveden purkupaikka. Muualla tilanne oli erinomainen tai hyvä. Turussa jäteveden purkupaikalla ja lähialueilla jätevedet todennäköisesti heikensivät hygieenistä tilaa jonkin verran. Samoin Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevesikuormituksen vaikutukset tuntuivat jonkin verran. Naantalinsalmessa tila heikkeni erinomaisesta hyväksi mahdollisesti jätevesien vuoksi. Merimasku 0 3 1 5 22 Naantali 3 Luonnonmaa 0 1 Rymättylä 1 Raisio 1 5 7 5 Satava 100 60 1 43 160 Kakskerta 200 60 100 10 20 Kaarina Kuusisto 2 2 0 4 160 60 100 200 Hygieeninen tila pinnassa Lokakuu 2014 70 170 60 100 100 10 Airismaa 0 0 4 Parainen 110 4 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 7. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella lokakuussa 2014. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 3.9. Avovesi- ja kesäkauden tutkimusten keskiarvoja Pääosa Turun merialueen velvoitetarkkailututkimuksen näytteenotoista tehtiin touko-lokakuussa (19.5. 7.10.2014). Eri ajankohtina näytteitä otettiin havaintopaikoista ja syvyyksistä eri tavoin, joten kausittaisten keskiarvojen laskentatapa vaihteli. Intensiiviasemilla sekä Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin touko-syyskuussa yhdeksän kertaa. Näillä paikoilla kesäkauden ravinne- ja klorofyllikeskiarvot laskettiin kesäsyyskuun kahdeksasta tuloksesta. Muilla paikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin kolmesti (kesä-, heinä- ja elokuun alku), joten kesäkauden keskiarvot laskettiin kolmen näytteenoton tuloksista. Keskiarvokuvissa on esitetty keskiarvot laskentatavasta riippumatta, ja intensiiviasemien ja muiden paikkojen välillä saattaa olla näytteiden lukumäärästä ja ajankohdasta johtuvia eroja. Hygieenistä tilaa tutkittiin pinnassa (1 m) kesä-lokakuussa neljä kertaa, ja näistä neljästä tuloksesta laskettiin avovesikauden keskiarvo. Poikkeuksen tekivät Paraisten Kirkkoselkä ja Haarlansalmi, jotka eivät kuulu ohjelmaan loppusyksyllä, ja keskiarvon laskennassa käytettiin siten kolmea tulosta. 3.9.1. Typpiyhdisteet Kesäkauden kasviplanktonin tuotantokerroksen kokonaistyppituloksista lasketut keskiarvot olivat 380 2 200 µg/l (kuva 8). Selvästi suurin keskiarvo oli Turussa jätevesien purkupaikalla, eikä muualla keskiarvo ollut erittäin korkea keskiarvo (>1 000 µg/l). Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka pitoisuus oli noin 600 800 µg/l. Airistolla keskiarvo oli noin 400 µg/l, ja tutkimusalueen muissa osissa 400 600 µg/l. Epäorgaanisen typen eli ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen yhteismäärä oli tuotantokerroksen kesäkauden keskiarvona selvästi suurin Turussa jätevesien purkupaikalla (kuva 9). Keskiarvo oli korkea (>100 µg/l) vain Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka sekä Pitkänsalmen sisäosassa. Paraisilla sekä kakonaistypen että epäorgaanisen typen keskiarvo oli hieman suurempi kuin Vapparin pohjoisosan intensiivipaikalla. Naantalinsalmessa jätevedenpurkupaikoilla keskiarvo ei poikennut suuresti Viheriäistenaukon intensiivipaikan keskiarvosta. Intensiivipaikkojen perusteella kokonaistyppimäärän kesäkauden keskiarvo oli selvästi pienempi kuin kesäkauden pitkäaikaiskeskiarvo (vuodet 2004 2013) Raisionlahdessa Hahdenniemessä. Muualla keskiarvo oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa. Nitraatti-nitriittitypen yhteismäärän sekä ammoniumtypen keskiarvot olivat Pohjoissalmessa Pansionedustalla selvästi korkeampia kuin pitkäaikaiskeskiarvo. Airistolla, Kotkanaukolla ja Väskissä epäorgaanista typpeä oli keskimääräistä enemmän. Jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä-syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla. Vaikutus tuntui ilmeisesti myös Linnanaukolla sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka mutta Pitkässäsalmessa vain noin Uittamolle asti. Myös Aurajoki toi Turussa etenkin kesäkuussa ja elokuun lopulla

14 purkualueelle kuormitusta, mikä todennäköisesti nosti osaltaan keskiarvoa. Paraisilla jätevedet saattoivat lievästi nostaa purkupaikalla typpipitoisuuksia. Naantalinsalmessa jätevedenpurkupaikoilla ei kauden keskiarvon perusteella erottunut jätevesien vaikutusta. 3.9.2. Kokonaisfosfori Kesäkauden 2014 tuotantokerroksen kokonaisfosforituloksista lasketut keskiarvot olivat 19 120 µg/l (kuva 10). Vain Raisionlahden pohjukassa keskiarvo oli hyvin korkea (>100 µg/l). Turussa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo oli hieman korkeampi kuin lähialueilla mutta toisaalta pienempi kuin Uittamolla tai Pohjoissalmen itäpäässä. Pohjois- ja Pukinsalmen keskiosiin asti sekä Pitkässäsalmessa keskiarvo oli noin 50 70 µg/l. Suurimmassa osassa tutkimusaluetta keskiarvo oli noin 20 30 µg/l ja vain Airismaan tasalla alle 20 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2005) fosforiraja-arvojen perusteella vesi oli huonoa Raisionlahden pohjukassa. Raisionlahden keskiosa ja Pitkäsalmi sekä Pohjois- ja Pukinsalmi keskiosiinsa saakka olivat luokaltaan välttäviä. Avoimemmat alueet olivat laadultaan tyydyttäviä lukuun ottamatta Airiston eteläosaa, jossa luokka oli hyvä. Erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen mukaan kokoomanäytteen vesi oli fosforipitoisuuden keskiarvona lievästi rehevää (P<23 µg/l) Airistolla Rajakarin tietämiltä ulospäin ja Kotkanaukolla. Raisionlahden pohjukka oli luokiteltavissa erittäin reheväksi, ja muu osa tutkimusalueesta oli rehevää (P 23 80 µg/l). Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden fosforikeskiarvo oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2004 2013) selvästi pienempi Raisionlahdessa. Muualla keskiarvo oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa. Jätevesien vaikutus ei näkynyt kokonaisfosforitulosten keskiarvon perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla, ja salmialueilla vaikutus sekoittui jokiveden ja savisameuden vaikutukseen. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo ei poikennut lähimmän intensiivipaikan keksiarvosta.

15 440 Merimasku 400 390 440 Luonnonmaa Rymättylä 390 430 460 Naantali 460 420 Raisio 690 450 520 430 Satava 690 840 480 440 500 640 Kakskerta 740 2190 820 770 630 Kaarina Kuusisto 610 460 430 400 640 840 690 740 860 810 2190 Kok.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka 2014 950 820 770 Airismaa 380 410 400 Parainen 450 410 440 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 8. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun keskiarvona 2014. 10 Merimasku 8 17 16 Luonnonmaa Rymättylä 20 11 33 Naantali 28 9 Raisio 7 27 15 8 Satava 220 300 50 17 18 160 Kakskerta 230 1510 260 240 44 Kaarina Kuusisto 110 13 22 14 160 300 220 230 360 280 1510 Epäorg.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka 2014 433 260 240 Airismaa 18 14 12 Parainen 34 11 10 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 9. Epäorgaanisen typen (NH 4 -N + NO 23 -N) pitoisuudet (µg/l) kesä-syyskuun 2014 tulosten keskiarvona tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella.

16 30 Merimasku 21 21 27 Luonnonmaa Rymättylä 21 27 28 Naantali 25 27 Raisio 118 28 63 34 Satava 43 47 30 27 35 46 Kakskerta 64 61 60 72 65 Kaarina Kuusisto 49 28 30 23 46 47 43 64 49 54 61 Kok.fosfori (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka 2014 53 60 72 Airismaa 19 22 25 Parainen 28 24 30 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 10. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2014 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus. 3.9.3. Klorofylli Kesäkauden klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 4,2 28 µg/l (kuva 11). Suurimmat keskiarvot olivat Raisonlahden pohjukassa. Keskiarvot olivat korkeita (>10 µg/l) myös Pitkässäsalmessa ja Lemunaukolla sekä Pukin- ja Pohjoissalmessa keskiosaan saakka. Askaistenlahdella klorofyllin keskiarvo oli noin 8 µg/l, Vapparilla noin 5 7 mg/l ja Airistolla noin 4 5 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2005) klorofylliraja-arvojen perusteella huonoja alueita ei ollut lainkaan (kuva 11). Raisionlahden pohjukka, Pitkänsalmi ja osin Pohjois- ja Pukinsalmi olivat keskiarvon perusteella luokaltaan välttäviä. Muu osa tutkimusalueesta oli klorofyllikeskiarvojen perusteella laadultaan tyydyttävää. Hyvään tai erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen perusteella Airismaa oli luokiteltavissa lievästi reheväksi (klorofylli 2 5 µg/l). Muutoin tutkimusalue oli rehevä, ja Raisionlahden pohjukassa keskiarvo oli erittäin rehevällä tasolla (klorofylli>25 µg/l). Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden klorofyllikeskiarvo oli pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2004 2013) selvästi pienempi vain Raisionlahdessa ja jonkin ver-

17 ran tavanomaista pienempi myös Pohjoissalmessa Pansion edustalla. Muissa paikoissa keskiarvo oli lähellä keskimääräistä. Turussa jätevedet saattoivat lisätä klorofyllimäärää purkupaikalla ja sen ympäristössä, mutta klorofyllikeskiarvo ei eronnut Pitkänsalmen intensiiviasemien keskiarvosta. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevesien purkualueella jätevesien vaikutusta ei ollut havaittavissa klorofyllikeskiarvojen perusteella. 7,0 Merimasku 5,1 5,3 8,3 Luonnonmaa Rymättylä 5,4 7,5 7,6 Naantali 5,8 8,3 Raisio 28 6,9 11 8,9 Satava 16 15 8,4 8,1 9,0 10 Kakskerta 15 13 18 14 16 Kaarina Kuusisto 11 13 7,2 5,6 10 15 16 15 13 14 13 Klorofylli (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka 2014 18 18 14 Airismaa 4,2 6,0 5,0 Parainen 6,9 6,1 8,4 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 11. Klorofyllipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2014 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

18 3.9.4. Hygieeninen tila Avovesikauden tutkimusten (kesä-lokakuu) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärien keskiarvot olivat 0 260 kpl/100 ml (kuva 12). Keskiarvon perusteella hygieeninen tila ei ollut missään huono (kuva 12). Välttäviä olivat Pohjois- ja Pitkän- ja Pukinsalmen sisäosat. Välttäviä tai tyydyttäviä olivat Pukin- ja Pohjoissalmi keskiosaan asti sekä Pitkänsalmen sisäosa. Muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Jätevesien vaikutus tuntui keskiarvon perusteella jonkin verran Turussa jätevesien purkupaikan tuntumassa ja Pohjois- ja Pukinsalmen keskiosiin. Paraisilla ja Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus saattoi lievästi heikentää hygieenistä tilaa. Merimasku 1 2 1 7 19 Naantali 2 Luonnonmaa 2 1 Rymättylä 1 Raisio 29 4 6 7 Satava 98 119 17 14 1 91 Kakskerta 262 256 104 27 12 Kaarina Kuusisto 2 1 0 2 91 119 98 262 120 138 256 Hygieeninen tila pinnassa Avovesikauden ka 2014 135 104 27 Airismaa 1 1 1 Parainen 28 2 1 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 12. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella avovesikauden keskiarvona (kesä-lokakuu ka) 2014. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

19 4. SUPPEA POHJAELÄINTUTKIMUS Ohjelman mukaisesti vuoden 2014 syksyllä tehtiin Turun merialueella myös suppea pohjaeläintutkimus 12 intensiiviasemalla (kuva 13). Näytteet otettiin 16.9. 2.10.2014 Ekman-pohjanoutimella, seulottiin 0,5 mm seulalla ja säilöttiin denaturoidulla etanolilla. Pohjaeläinasemien syvyydet olivat 3 79,5 metriä (taulukko 1). Pohja oli saviliejua tai savea, ja Viheriäistenaukolla (asema B) saviaineksen seassa oli soraa. Kaikilla asemilla sedimentin pinnassa oli ohut hapekkaan ruskea kerros (1 4 cm). Hapettomuudesta kertova musta kerros oli vain Pohjoissalmen näytteessä (asema XI-2), mutta rikkivedyn hajua ei havaittu. Pohjaeläintutkimuksen tulokset raportoidaan vuosiyhteenvedon yhteydessä. TAULUKKO 1. Turun merialueen pohjaeläintutkimuksen asemien syvyys ja pohjan laatu syksyllä 2014. Asema Syv. ETRS-TM35FIN tasokoordpohjan laatu/huomautukset m N E 38 25 6712743-226948 Savilieju, pinta ruskea (1 cm), alla harmaata. Seulontajäännös: savi ja kasvijäte. 81 4 6712460-231700 Savilieju, pinta ruskea (2 cm); alla harmaata, jossa alinna tummia raitioja. Seulontajäännös: savi ja kasvijäte. 220 52 6703317-230170 Savi, pinta ruskea(2 cm), alla harmaata (7 cm). Seulontajäännös: savi ja kasvijäte. 225 79,5 6696303-226850 Savilieju, pinta ruskea (4 cm), alla harmaata (6 cm). Nostot vuosivat hieman. Seulontajäännös: savi ja kasvijäte. 297 30 6710640-222557 Savilieju, pinta ruskea (1 cm), alla harmaata (8 cm), alinna tummanharmaata (3 cm). Seulontajäännös: savi ja kasvijäte. 300 18 6716137-223754 Savilieju, pinta ruskea (1 cm), alla harmaata (2 cm), alinna tummanharmaata (9 cm). Seulontajäännös: savi. B 9 6710723-230273 Savi, pinta ruskea (1 cm), alla harmaata, vähän tummia raitoja. Seulontajäännös: savi, sora, kasvijäte. T-10 21,5 6706491-231490 Savilieju, pinta ruskea (1 cm), alla harmaata, jossa tummia raitoja. Seulontajäännös: savi ja kasvijäte. V-2 5,5 6704942-240032 Savilieju, pinta ruskea (1 cm), alla harmaata (10 cm), alinna tummanharmaata (3 cm). Seulontajäännös: savi ja kasvijäte. V-4 20 6700508-241896 Savilieju, pinta ruskea (1 cm), alla harmaata (10 cm), alinna tummanharmaata (3 cm). Seulontajäännös: savi ja kasvijäte. IV-2 3 6707832-238231 Savilieju, pinta ruskea (3 cm), alla harmaata (7 cm), jossa tummia raitoja. Seulontajäännös: savi ja kasvijäte. XI-2 11 6710168-233830 Savilieju, pinta ruskea (1 cm), alla harmaata (5 cm), alinna mustaa (4 cm). Seulontajäännös: savi ja kasvijäte.

20

21 5. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2014 veden laadun tarkkailu jatkui loppukesällä ja syksyllä suppeilla tarkkailuilla elokuun puolivälissä ja kahdesti syyskuussa (18.8., 3.9. ja 23.9.2014). Vuoden viimeinen vesitutkimuskerta oli laaja tarkkailu lokakuun alussa (6. 7.10.2014). Syksyllä 2014 ohjelmaan kuului lisäksi joka 6. vuosi tehtävä suppea pohjaeläintutkimus, ja näytteet otettiin 12 paikasta 16.9. 2.10.2014. Kasviplankton- ja pohjaeläinnäytteet määritetään myöhemmin ja tulokset liitetään vedenlaatututkimuksen vuosiraporttiin. Kesän eli kesä-elokuun sääolot olivat vaihtelevat, sillä kesäkuu oli pääosin kolea ja heinä-elokuussa oli poikkeuksellisen pitkä hellejakso. Kesän sademäärissä oli alueellisesti suuria eroja, sillä Lounais-Suomen itäosassa satoi keskimääräistä enemmän kun taas Vakka-Suomessa sademäärä saattoi olla jopa tavanomaista pienempi. Syyskuussa loppupuolelle asti ilma oli päivällä kesäisen lämmin ja vähäsateinen, ja lokakuun alku oli syksyinen mutta varsin lauha. Aurajoen virtaama oli kesäkuun alussa hyvin pieni (<1 m 3 /s) ja kesäkuun loppupuolen sateiden aikaankin suurimmillaan noin 5 m 3 /s. Heinäkuussa ja elokuun alussa virtaamat olivat hyvin pieniä, mutta elokuun loppupuolella sateet nostamana Aurajoen virtaama oli korkeimmillaan noin 30 m 3 /s. Syyskuussa ja lokakuun alussa virtaama oli pääosin noin 1 m 3 /s eikä sadekuurojenkaan myötä noussut yli 5 m 3 /s. Vesi jäähtyi nopeasti syyskuun alkupuolella. Lokakuun alussa lämpötila oli pinnassa noin 10 14 ºC, ja intensiiviasemien perusteella lämpötila oli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon (vuodet 2004 2013) mukainen. Syystäyskierto oli sekoittanut vettä, mutta syvänteissä vesi oli edelleen kerrostunutta. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren edustalla harppauskerros oli 15 20 metrin syvyydessä, ja Rajakarilla, Airismaalla sekä Ajonpään ja Lapilan edustalla 20 40 metrin kerroksessa. Saaronniemessä, Kuparivuorella ja Kotkanaukolla lämpötilaero oli lähes tasoittunut. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteessä happitilanne oli hyvin heikko koko alusvedessä. Saaronniemen edustalla, Rajakarilla, Airismaalla, Ajonpäässä ja Lapilassa edustalla pohjan lähellä hapenvajaus oli yhä voimakasta (happikyllästys <40 %). Pääosin kuitenkin tutkimusalueella oli vesipatsaassa happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen, eikä hapen määrä ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla. Syksyllä pinnassa suolaisuus oli alimmillaan noin 3,3, mutta valuma- ja jätevesien vaikutus oli pääosin vähäinen ja suolaisuuden aleneminen lievää (suolaisuus yli 5,5 ). Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 2 600 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (1 600 µg/l, noin 62 %), mutta ammoniumtypen määrä (40 µg/l) oli varsin pieni. Merialueen laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa (1 m) olivat 370 1 000 µg/l. Nitraattija nitriittitypen määrä oli korkea vain samalla alueella kuin kokonaistyppikin, mutta ammoniumtypen määrä oli varsin pieni myös Turussa jätevedenpurkupaikalla (33 µg/l). Aurajoessa kokonaisfosforipitoisuus oli 160 µg/l ja fosfaattifosforin määrä 95 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli 27 92 µg/l. Pitoisuus oli korkein Raisionlahden pohjukassa. Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keski-

22 osiin saakka pitoisuus oli noin 50 70 µg/l, ja Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli pienempi kuin Linnanaukolla. Alusvedessä tai pohjan lähellä ravinnepitoisuudet olivat hapettomuuden vuoksi voimakkaasti kohonneita Bläsnäsinlahdella, Kirkoherransaarella ja Lapilassa. Kesäkauden (kesä-syyskuu) tulosten keskiarvojen perusteella kasviplanktonin tuotantokerros oli fosforin osalta vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan laadultaan huono Raisionlahden perukassa, mutta klorofyllikeskiarvon perusteella ei ollut huonoja alueita. Yleinen käyttökelpoisuus oli fosfori- ja klorofyllikeskiarvojen perusteella Turun lähisalmissa välttävä ja muualla tyydyttävä. Hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella pääosin hyvä tai erinomainen eikä huonoon luokkaan kuuluvia alueita ollut. Lokakuun alussa jokivesien tuoma kuormitus oli pieni. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui typpituloksissa tavallista lievemmin ja ilmeisesti kohtalaisen suppealla alueella. Aurajoen ja jäteveden vaikutusaluetta ei pystynyt erottamaan toisistaan typpi- tai fosforitulosten perusteella. Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevedet nostivat ravinnepitoisuutta enintään hyvin lievästi. Naantalinsalmessa ei ravinnemäärissä erottunut jätevesien vaikutusta. Turussa jäteveden purkupaikalla ja lähialueilla jätevedet todennäköisesti heikensivät hygieenistä tilaa jonkin verran. Samoin Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevesikuormituksen vaikutukset tuntuivat jonkin verran. Naantalinsalmessa tila heikkeni erinomaisesta hyväksi mahdollisesti jätevesien vuoksi. Kesäkauden keskiarvojen perusteella jätevesien vaikutusta ei ollut erotettavissa kokonaisfosforimäärissä. Typpiyhdisteiden keskiarvossa jätevedet tuntuivat voimakkaana Turussa purkupaikalla, ja vaikutus näkyi myös Linnanaukolla sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin mutta Pitkässäsalmessa vain noin Uittamolle asti. Myös Aurajoki toi Turussa etenkin kesäkuussa ja elokuun lopulla purkualueelle kuormitusta, mikä todennäköisesti nosti osaltaan keskiarvoa. Paraisilla jätevedet saattoivat lievästi nostaa purkupaikalla typpikeskiarvoa. Klorofyllikeskiarvo saattoi nousta jätevesien vaikutuksesta Turussa purkupaikalla ja sen ympäristössä mutta ei eronnut Pitkänsalmen intensiiviasemien keskiarvosta. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevesien vaikutusta ei ollut havaittavissa klorofyllikeskiarvojen perusteella. Hygieenistä tilaa jätevedet heikensivät Turussa jonkin verran purkupaikan tuntumassa ja Pohjois- ja Pukinsalmen keskiosiin. Myös Paraisilla ja Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus saattoi lievästi heikentää hygieenistä tilaa. Turussa 29. lokakuuta 2014 Reetta Räisänen biologi

23 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Maskun kunta/tekninen osasto/marika Nurmikko Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Oy/Gunilla.Hagman@dupont.com Kaarinan kaupunki/jouni.saario@kaarina.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@pargas.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jouko.tuomi@turku.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 18.8.2014 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 20,7 1030 5,9 0-2 460 14 15 43 17 5,8 P 18.8.2014 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 20,7 E E 0-2 570 66 36 50 20 9,6 P 18.8.2014 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 20,3 910 5,2 0-920 300 64 79 39 9,1 P 18.8.2014 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 21,3 1020 5,9 0-2 500 34 30 34 10 7,4 P 18.8.2014 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 21,3 1040 6,0 0-6 370 10 7 17 <2 4,7 P 18.8.2014 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 20,8 1040 6,0 0-8 360 9 9 16 <2 2,3 P 18.8.2014 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 20,7 840 4,8 0-2 820 180 42 57 11 6,3 P 18.8.2014 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulsuunt. SE; 1 21,0 1000 5,8 0-2 570 9 3 68 23 6,9 P 18.8.2014 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 21,7 1020 5,9 0-2 450 16 24 30 9 5,5 P 18.8.2014 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulsuunt. SE; 1 21,8 1020 5,9 0-2 470 18 23 31 6 8,4 P 18.8.2014 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 21,7 1030 5,9 0-390 9 15 22 4 4,8 P 18.8.2014 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 21,3 1020 5,9 0-2 490 11 16 31 5 9,8 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 18.8.2014 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 20,5 790 4,4 0-2 3000 2200 140 82 48 5,7 18.8.2014 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS,ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulsuunt. SE; 1 21,7 1020 5,9 0-4 420 8 7 25 5 6,4 3.9.2014 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,7 970 5,6 0-2 530 58 3 38 8 13 3.9.2014 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,0 810 4,6 0-2 940 370 10 65 26 14 3.9.2014 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,0 810 4,6 0-2 970 440 61 64 38 4,7 3.9.2014 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JS, HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,6 990 5,7 0-4 530 100 11 31 9 7,7 3.9.2014 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JS, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,0 1020 5,9 0-6 410 30 11 23 5 5,8 3.9.2014 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,0 1040 6,0 0-8 390 20 12 22 5 4,8 3.9.2014 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,3 880 5,0 0-960 410 61 60 30 7,5 3.9.2014 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,6 960 5,5 0-2 580 7 4 55 12 20 3.9.2014 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JS, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,9 1000 5,8 0-4 480 45 10 26 3 8,7 3.9.2014 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja JS, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,1 1000 5,8 0-4 500 37 6 28 <2 9,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 3/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 3.9.2014 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,5 1040 6,0 0-6 380 13 3 20 2 6,3 3.9.2014 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JS, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,6 1030 5,9 0-2 480 7 4 30 5 12 3.9.2014 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,6 600 3,3 0-2 3900 3000 94 95 64 3,9 3.9.2014 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JS HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,7 1000 5,7 0-2 500 46 18 36 12 8,5 23.9.2014 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,6 1000 5,8 02 510 42 50 46 17 5,2 23.9.2014 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,4 900 5,1 0-2 910 320 55 77 32 12 23.9.2014 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,6 890 5,1 0-2 940 390 68 75 41 7,9 23.9.2014 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. N; 1 15,0 1020 5,9 0-4 440 38 18 29 10 4,5 23.9.2014 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,1 1020 5,9 0-4 440 33 19 30 8 5,7 23.9.2014 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,4 1030 5,9 0-4 410 26 18 25 7 3,7 23.9.2014 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,5 980 5,6 0-2 600 95 49 48 12 10 23.9.2014 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,1 940 5,4 0-2 650 18 45 110 59 14 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy