Matinkylän jäähallit, KSL Päätös

Tiedote ()..7 39/..3/7 Matinkylän jäähallit, KSL 9..7 89 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Matinkylän jäähallien osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 3, hyväksyy MRA 7 :n mukaisesti nähtäville 9..7 päivätyn Matinkylän jäähallit - Mattby ishallar asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 74, 3. kaupunginosassa Matinkylä, alue 3, 3 Nimi Iirislahdenpolku säilytetään ja nähtävilläolon aikana selvitetään autopaikkatarve suurien pelitapahtumien aikana ja normaalissa päivittäisessä harjoituskäytössä. 4 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Matinkylän urheilupuisto, jäähallien alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma on laadittu ennen KSL:n päätöstä, ja siinä uudelleen linjattavan Iirislahdenpolun nimi on muutettu Espoon kaupungin nimistön ehdotuksen mukaan Ladonkulmanpoluksi. Nimeä ei ole vielä muutettu KSLn päätöksen mukaan takaisin Iirislahdenpoluksi oheiseen nähtävillä olevaan kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan. Nimi korjataan suunnitelmaan nähtävilläolon jälkeen. Outi Ruski outi.ruski@espoo.fi ESPOON KAUPUNKI 7 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 7 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelmaselostus, luonnos Päivämäärä..7 MATINKYLÄN URHEILUPUISTO, JÄÄHALLIEN ALUE KUNNALLISTEKNKAN YLEISSUUNNITTELU

Sisällys SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 4. Suunnittelualue... 4. Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet... 4 NYKYTILANNE.... Ympäristö.... Liikenneverkko ja liikenne....3 Luontoarvot... 6.4 Melun nykytilanteen kuvaus... 7. Maaperä ja pohjaolosuhteet... 8.6 Vesihuolto... 9.6. Vesijohdot ja jätevesiviemärit... 9.6. Hulevesiviemärit... 9 3 KAAVOITUS... 9 3. Kaavoitusprosessi... 9 3. Alueen asemakaavoituksen sisältö... 4 KUNNALLISTEKNKAN YLEISSUUNNITELMA... 4. Katujen liikenteen järjestelyt... 4.. Liikenteen reittikaaviot... 4.. Pysäköinti... 4..3 Huoltoliikenne...3 4..4 Pelastusliikenne...3 4.. Kevyen liikenteen järjestelyt...3 4..6 Liikenteellinen toimivuus...3 4. Ympäristösuunnitelma...3 4.3 Melutarkastelut... 4.3. Jäähallin melumallinnus... 4.3. Urheilupuiston pohjoisosan melumallinnus...8 4.4 Vesihuolto ja tekniset verkostot... 4.4. Vesijohdot ja jätevesiviemärit... 4.4. Hulevedet... 4.4.3 Muu tekninen verkosto...4 4. Pohjanvahvistukset... 4.6 Sulfidisavi... KUSTANNUSARVIOT...6 6 PRUSTUKSET...6 7 LTTEET...7

3 ESIPUHE Matinkylän jäähallit -asemakaava-alueen yleisten alueiden kunnallistekniikan yleissuunnitelma on laadittu toimimaan yhtenä lähtökohtana alueen asemakaavan laadinnassa sekä olemaan myöhemmin laadittavien katu- ja rakennussuunnitelmien lähtökohtana. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatiminen on käynnistetty toukokuussa 7 ja alustava yleissuunnitelma valmistui marraskuussa 7. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma on laadittu Espoon kaupungin teknisen keskuksen toimeksiannosta. Suunnitelman on laatinut konsulttina Ramboll Finland Oy. Työtä on ohjannut ryhmä, johon ovat kuuluneet: Espoon kaupunki Kaupunkitekniikan keskus, katu- ja viherpalvelut Salla Hänninen Emilia Lehikoinen Minna Viitanen Lisa Nora Sari Knuuti Jouni Hartikainen Reijo Vuosalmi Johanna Nyberg Päivi Jokela Antti Savolainen hallinto- ja sopimusasiat aluepäällikkö projein johto tekniset asiat katuviher- ja ympäristöasiat geotekniikka valaistus liikenteenhallintapäällikkö liikenteenohjaus ja viitoitus liikennesuunnittelu Kaupunkisuunnittelukeskus Outi Ruski Salla Karvinen Katariina Peltola asemakaavat liikennesuunnittelu maisemasuunnittelu Liikuntapalvelut Jarmo Ikävalko Paul Ekblad liikuntapalvelupäällikkö liikuntarakennusmestari HSY Taina Ylä-Mella vesihuolto Jäähallihanke Jari Nyberg Rainer Nieminen Pentti Värälä Matti Remes Espoon Jääurheilun Tuki Ry Rakennusliike Rainer Nieminen Oy (rakennuttaja) Arkkitehtitoimisto P.Värälä Oy (arkkitehtisuunnittelu) Hepacon Oy (LVI-suunnittelu) Ramboll Finland Oy Jani Rantalainen Arttu Väänänen Sanna Anttila Maiju Koivuniemi Jonna Tuomiranta Salla Hostikka konsultin projeinjohto, katu- ja kunnallistekninen suunnittelu katu- ja kunnallistekninen suunnittelu geotekniikka geotekniikka vesihuoltosuunnittelu vesihuoltosuunnittelu

4 Niina Tuokko Elina Kalliala Elise Lohman Ville Keskisaari Jukka Räsänen Mikko Belov Kirsi Albrecht Jari Mäkynen Simo Koivuniemi vesihuoltosuunnittelu ympäristö- ja vihersuunnittelu ympäristö- ja vihersuunnittelu liikennesuunnittelu liikennesuunnittelu määrälaskennat ja kustannusarviot suunnitelmien tulostus ja viimeistely laatuvastaava laatuvastaava SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT. Suunnittelualue Matinkylän jäähallit -asemakaava-alue sijaitsee Matinkylän itäosassa rajautuen länsipuolella nykyiseen Matinkartanontiehen. Idässä suunnittelualuetta rajaa pohjois-etelä -suuntainen Gräsanojan sivuhaara Iirislahden pientaloalueen länsipuolella. Pohjois-etelä -suuntainen sivuhaara yhdistyy Hauenkalliontien eteläpuolella toiseen länsi-itä -suuntaiseen sivuhaaraan, joka halkoo Matinkartanonristin asemakaava-aluetta. Länsi-itä -suuntainen sivuhaara johtaa merenrannasta aina Isolle Omenalle saakka. Matinkylän jäähallit -asemakaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Matinkartanonristin kaava-alue, joka kuuluu myös suunnittelualueeseen. Matinkartanonristin kaava-aluetta käsitellään erillisessä raportissa. Suunnittelualueen eteläosassa olevan Iirislahdenpolun linjausta muutetaan ja Iirislahdenpolun nimi muuttuu suunnittelualueella Ladonkulmanpoluksi. Suunnittelualue rajautuu nykyiseen yleisurheilukenttään Ladonkulmanpolun eteläpuolella. Matinkylän jäähallit -kaava-alueeseen kuuluu myös erillinen BMX-rata, jonka suunnittelu ei kuulu tämän työn toimeksiantoon. Matinkylän jäähallit -kaava-alueen suunnittelualueen pinta-ala on noin 43 m. Espoon jääurheilun tuki on saanut suunnitteluvarauspäätöksen uuden jäähallin rakentamisesta urheilupuiston alueelle nykyisen harjoitusjäähallin alueelle, Matinkartanontien ja Gräsanojan sivuhaaran väliin Iirislahdenpolulle, sen eteläpuolelle sekä jäähallien pysäköintialueelle.. Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatiminen liittyy Matinkylän urheilupuiston asemakaavatyöhön Matinkylän jäähallit -asemakaavan alueella. Asemakaavan tavoite on mahdollistaa Matinkylän uuden jäähallin rakentaminen Matinkylän urheilupuistoon käyttökiellossa olevan jäähallin tilalle. Suunnittelussa huomioidaan Matinkylän urheilupuiston erilaisten käyttötarkoitusten, liikenteen ja viherympäristön tarpeet sekä ympäröivien asutuksen mittakaava, näkymät ja yhteydet alueelle. Erityistä huomiota kiinnitetään hulevesien hallintaan, tulvakorkoihin sekä turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Suunnittelun edetessä on päädytty rakentamaan Matinkylän uudesta jäähallista kolmen kaukalon jäähalli. Uuden jäähallin rakentamisen aikana ja sen valmistuttua nykyisen harjoitushallin on tarkoitus olla käytössä käyttöikänsä loppuun asti, kunnes se puretaan pois. Purkamisen jälkeen harjoitushallin paikalle rakennetaan yhden kaukalon jäähalli. Nykyisen Matinkylän jäähallin kokonaispinta-ala on noin 4 m ja harjoitushallin noin 4 m. Uuden kolmen kaukalon jäähallin kokonaispinta-ala on noin 9 m ja yhden kaukalon jäähallin noin 3 4 m. Lisäksi alueella on jalkapallon tekonurmikenttä, jonka pinta-ala on noin 7 9 m. Jalkapallokentän alle asennetaan jäädytysputkisto, jonka johdosta se tulee palvelemaan myös talvisin tekojääratana. Urheilupuiston alueella on lisäksi käynnissä oleva BMX-radan (pinta-ala noin 4 m) rakentaminen, jonka alue ei kuulu tähän toimeksiantoon.

Kunnallistekniikan yleissuunnittelutyön tarkoituksena on varmistaa, että asemakaavaehdotuksissa esitettävät liikenne- ja katujärjestelyt, teknisen huollon verkostot sekä puistot ovat tarkoituksenmukaisia ja ympäristöönsä sopivia. Lisäksi suunnittelutyön yhteydessä on määritelty alueen katujen ja puistojen toteutuksen laatutaso sekä alustavat kustannusarviot. NYKYTILANNE. Ympäristö Urheilupuiston alueella sijaitsee purettavan Matinkylän jäähallin, harjoitusjäähallin ja jalkapallon tekonurmikentän lisäksi runsaasti muuta urheilua, ulkoilua ja lähiliikuntaa tarjoavia toimintoja. Alueen pohjoisosassa sijaitsee nykyinen skeittialue sekä sen vieressä syksyllä 7 käynnistetty BMX-radan rakennustyömaa. Jalkapallon tekonurmikentän eteläpuolella on koripallokenttä sekä lähiliikuntapaikka. Alueella on lisäksi paljon ulkoliikuntaa tukevia viheralueita ja puistoraitteja.. Liikenneverkko ja liikenne Suunnittelualue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisen Matinkartanontien itäpuolella. Nykyisin jäähallin pysäköintialueelle kuljetaan yhden tonttiliittymän kautta. Lisäksi purettavan jäähallin itäpuoliselle huoltopihalle on kulku Iirislahdenpolun kautta. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan yleisurheilukentän pysäköintialueelle on oma erillinen tonttiliittymä Matinkartanontieltä. Alue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Matinkylän alueen itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen pääakseli kulkee alueen eteläreunassa sijaitsevan Iirislahdenpolun kautta. Iirislahdenpolulta on yhteys suunnittelualueen itäreunaa pitkin aina merenrantaan saakka. Lisäksi Iirislahdenpolulta on kulkuyhteys suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevan Iirislahden asuinalueelle ja alueella sijaitseville puistoraiteille, jotka tarjoavat reitit alueen sisäisille toiminnoille sekä suunnittelualueen halki Hauenkalliontielle. Matinkartanontien varressa kulkee pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen väylä. Matinkylän jäähallien kohdalla sijaitsee pysäkkipari kahdelle lähibussilinjalle. Muut julkisen liikenteen bussilinjat kulkevat alueen pohjoispuolella Hauenkalliontiellä, jossa urheilupuistoa lähimmät pysäkit sijaitsevat Iirislahden asuinalueen pohjoispuolella Iirislahdenportin liittymän läheisyydessä sekä suunnittelualueen luoteispuolella Matinkallion liittymän läheisyydessä. Matinkylän metroasemalle on matkaa noin 6 metriä. Kuvassa. on esitetty alueen katujen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (Liikenne Espoossa 7 selvitys). Hauenkalliontiellä ajoneuvoja on 7 6 kpl, Matinkartanontiellä 4 kpl ja Matinkadulla kpl.

6 Kuva. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne..3 Luontoarvot Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelmassa vuosille 6- (Nuotio), on Gräsanojan osalta asetettu tavoitteeksi vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila. Ravinnepitoisuuksia pyritään vähentämään, erityisesti ulkoista kuormitusta vähentämällä. Tällä pyritään parantamaan Gräsanojan monimuotoisuutta, virtavesieliöiden, kuten taimenen, lisääntymismahdollisuuksia ja myös pysäyttämään Haukilahden rehevöityminen. Ulkoisen kuormituksen vähentämiskeinona on mainittu erityisesti rakentamisen aiheuttamisen kuormituksen vähentäminen. Gräsanojan ekologista tilaa voidaan parantaa myös mm. valumaalueen hulevesien luonnonmukaisella hallinnalla. Espoon kaupunkialueen liito-oravien elinympäristöjä on kartoitettu kattavasti. Suunnittelualuetta lähimmät elinympäristöt sijaitsevat Koukkuniemen alueella noin 3 metrin etäisyydellä kaava-alueesta etelä-kaakkoon. Yksittäisiä papanahavaintoja on tehty myös Matinlahden koulun pohjoispuolelta. Liito-oravien tunnettujen elinalueiden välisten yhteyksien on kuitenkin arvioitu sijoittuvan Koukkuniemen alueelta länteen mentäessä koulun eteläpuolelle. Muut yhteyssuunnat ovat etelään ranta-alueelle, sekä Iirislahden alueen halki Gräsanojan varteen. Itse suunnittelualueelta ei ole tunnistettu tavanomaisesta kaupunkiluonnosta poikkeavia erityisiä luontoarvoja, lukuun ottamatta Gräsanojan sivu-uomaa.

7 Kuva. Liito-oravan elinalueet ja niiden väliset kulkuyhteydet hankealueen läheisyydessä. (Hankealue on rajattu punaisella).4 Melun nykytilanteen kuvaus Alueen nykytilan melutasoja on kuvattu Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludireiivin mukaisella meluselvityksellä, joka on valmistunut 7. Meluselvitys kuvaa vuoden 6 melutilannetta ja siinä on laadittu tie- ja rautatieliikenteen aiheuttamat meluvyöhykekartat. Selvitykseen ei ole sisältynyt teollisuusmelu. Kuvassa 3 on esitetty päiväajan keskiäänitasot asemakaava-alueella ja lähiympäristössä. Tarkasteltavalla asemakaava-alueella merkittävin melulähde on Matinkartanontien ja Hauenkalliontien risteysalue. Jäähallit ovat osittain db melualueella ja hallien kaakkoispuolella melutasot ovat alle 4 db. Jäähallin suhteen lähimmät asuinrakennukset Matinkartanontien puolella ovat db meluvyöhykkeen tuntumassa. Iirislahdentien varrella olevat lähimmät asuinrakennukset ovat 4 db meluvyöhykkeellä.

8 Kuva 3. Tie- ja katuliikenteen päiväajan klo 7- keskiäänitaso alueella nykytilanteessa.. Maaperä ja pohjaolosuhteet Suunnittelussa on ollut käytössä alueella aiemmin tehdyt pohjatutkimukset, jotka on haettu Espoon kaupungin Arska-palvelusta. Alueella on yleissuunnitelmavaiheessa tehty lisätutkimuksia, jotka ovat käsittäneet painokairausta, 6 siipikairausta, porakonekairauksen, häiriintynyttä näytteenottoa ja häiriintymätöntä näytteenottoa. Suunnittelualue on nykyistä urheilupuiston aluetta, jossa sijaitsee kaksi jäähallirakennusta sekä jalkapallokenttä. Alueen pohjoisosassa sijaitsee skeittialue ja alueen eteläosassa nykyinen Iirislahdenpolku. Muulta osin alue on pääosin asfalttipäällysteistä pysäköintialuetta. Alueen pohjois- ja itäreunassa kulkee Gräsanojan sivuhaara. Maanpinnan taso vaihtelee suunnittelualueella välillä +, +3,. Maanpinta on korkeimmillaan, tasolla +, +3,, alueen länsireunassa nykyisellä parkkialueella, josta se laskee loivasti itään päin alueen halki kulkevaa ojaa kohti. Ojan pohja on arvioitu olevan noin tasolla + +,6. Ojan itäpuolella maanpinta nousee tasolle +, +,. Nykyisellä Iirislahdenpolulla maanpinta on tasolla +, +,. Suunnittelualue on monin paikoin meritulvakoron alapuolella. Suunnittelualue sijoittuu kahden moreeni- ja kalliomäen väliselle savikolle. Suurimmalla osalla aluetta on pinnassa,, m paksu täyttömaakerros, jonka materiaalista ei ole tarkkaa tietoa. Paikoin ojan läheisyydessä täyttökerrosta ei esiinny. Savikerroksen paksuus vaihtelee, 7, m välillä. Savikerros on paksuimmillaan alueen eteläosassa ojan läheisyydessä. Kuivakuorisaven tai täytön alla savi on pehmeää ja paikoin liejuista. Pehmeän saven siipikairalla mitattu redusoimaton suljettu leikkauslujuus on 4 3 kpa ja vesipitoisuus on noin 49 84 %. Liejukerroksessa vesipitoisuus on noin 6 99 %. Savikerroksen alla on vaihtelevan paksuinen kerros savista silttiä tai hiekkaa ja tämän alla moreenia. Osalla nykyistä pysäköintialuetta ei esiinny savea vaan maaperä on kantavaa kitkamaata. Kalliopinta on tällä alueella n. m syvyydellä maanpinnasta. Alueelle ei ole yleissuunnitelman yhteydessä asennettu uusia pohjaveden havaintoputkia. Lähimmät pohjaveden havainnot ovat BMX radan kohdalta Matinkartanontien toiselta

9 puolelta sekä nykyisen jäähallin länsipuolelta. Näissä pisteissä pohjavedenpinta on havaittu,7 3,3 m syvyydessä maanpinnasta, tasolla -, +,4 (6.3.4 8.9.6). Alueella esiintyy todennäköisesti sulfidisavea. Matinkylän urheilupuiston jalkapallokentän kohdalta otetussa maanäytteissä on laboratoriotutkimusten yhteydessä havaittu viitteitä sulfidin esiintymisestä savessa. Kaava-alueen eteläosassa nykyinen hulevesijohto on perustettu pilaristabiloidun pohjamaan varaan. BMX - radan alueelle on suunniteltu massastabilointi. Massastabilointi on esitetty piirustuksessa 77/ (3..6). BMX-radan pohjanvahvistusten suunnittelu ei sisälly tämän työn toimeksiantoon. Alueella sijaitsevat nykyiset jäähallit on perustettu paaluille. Maaperä on routivaa. Alueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maita eikä maaperän pilaantuneisuutta ole tutkittu suunnittelun aikana..6 Vesihuolto.6. Vesijohdot ja jätevesiviemärit Suunnittelualueen länsireunaa halkoo pohjois-eteläsuunnassa HSY:n vesihuollon nykyinen vesijohto 3 valurauta ja jätevesiviemäri 4 betoni. Espoon kaupungilla on käynnistynyt vuonna 7 Matinkartanontien rakentaminen, jonka yhteydessä kyseiset vesihuoltolinjat tullaan korvaamaan uusilla katualueelle rakennettavilla vesijohdoilla ja jätevesiviemäreillä. Suunnittelualueella sijaitsevat johdot poistetaan käytöstä. Suunnittelualuetta halkoo itä-länsisuuntainen HSY:n vesihuollon nykyinen jätevesiviemäri 6 betoni, joka liittyy Matinkylän jätevedenpumppaamolle Matinraitin varrella. Matinkartanontien rakentamisen yhteydessä nykyinen jätevesiviemäri 6 betoni liitetään uudelle Matinkartanontien jätevesiviemäriosuudelle 8 valurauta kiinteistön itäreunassa..6. Hulevesiviemärit Suunnittelualueen eteläreunalla on hulevesiviemäri 8 betoni, joka purkaa urheilupuiston itäreunan avouomaan. Sen kapasiteettia tullaan kasvattamaan tämän hankkeen yhteydessä ja sen rinnalle, suunnitellun Ladonkulmanpolun alle, rakennetaan korvaava hulevesiviemäri betoni. Hulevesiviemärin kapasiteettia tulee kasvattaa, koska HSY on todennut mitoitustarkastelussaan nykyisen 8 mm hulevesiviemärin olevan kapasiteetiltaan riittämätön. Harjoitusjäähallin kattovesien hulevesiviemäri sijaitsee hallin itäreunalla jalkapallokentän vieressä. Nämä hulevedet purkavat johtokartan mukaan urheilupuiston itäreunan avouomaan. Johtokartan mukaan jalkapallokentän itäreunalla on hulevesiviemärilinja, joka purkaa samaan avouomaan n. metriä pohjoisempana. Näiden viemäreiden koko ei ole tiedossa. 3 KAAVOITUS 3. Kaavoitusprosessi Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu nykyisten jäähallien kohdalla julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PY ja muilta osin virkistyalueeksi V, jossa on osoitettu

virkistysyhteys (palloviiva) merenrannasta Isolle Omenalle sekä itä-länsisuuntainen virkistysyhteys Tiistilänpuistoon. Kuva 4. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta. Alueella on voimassa Matinlaakso asemakaava (lainvoimainen 3..97). Suunnittelualue on siinä osoitettu urheilualueeksi U. Alueelle saa rakentaa alueen käyttöön liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Suunnittelualueen eteläreunassa kulkee itä-länsi -suuntainen Peltotie (Äkervägen) niminen katuyhteys, josta on kuitenkin käytössä nimi Iirislahdenpolku. Kevyen liikenteen väylän nimi muutetaan tulevassa asemakaavassa Ladonkulmanpoluksi. 3. Alueen asemakaavoituksen sisältö Matinkylän urheilupuistossa on kaksi jäähallia, joista eteläisempi, käyttökiellossa oleva aiotaan purkaa. Purettavan jäähallin tilalle suunnitellaan uutta jäähallia, joka olisi huomattavasti laajempi. Suunnittelutyön edetessä on päädytty suunnittelemaan kolmen kaukalon jäähallia, ja ensimmäisessä vaiheessa purettavan jäähallin pohjoispuolella sijaitsevan harjoitushallin on tarkoitus olla yhtäaikaisessa käytössä uuden jäähallin kanssa käyttöikänsä loppuun, kunnes se puretaan pois. Harjoitushallin tilalle suunnitellaan myöhemmässä vaiheessa toteutettavaa yhden kaukalon jäähallia. Alueen sisällä kulkevan Iirislahdenpolun linjaus muuttuu, ja kevyen liikenteen väylän nimi muutetaan Ladonkulmanpoluksi. Lisäksi alueella kulkevista puistoraiteista kaksi nimetään, toisen nimeksi tulee Matinkartanonreitti ja toisen Matinlaaksonreitti. Puistoraittien ja huoltoteiden linjauksia sekä pysäköinnin järjestelyjä on tarkasteltu suunnittelun yhteydessä. Asemakaavatyö on käynnistynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä.6.-6.6.7 ja 3.7.-.8.7. Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen.

4 KUNNALLISTEKNKAN YLEISSUUNNITELMA 4. Katujen liikenteen järjestelyt 4.. Liikenteen reittikaaviot Kuvissa ja 6 on esitetty urheilupuiston sekä sen lähialueen autoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn reitit. Kuva. Jalankulku ja pyöräily

Kuva 6. Autoliikenne. 4.. Pysäköinti Jäähallin tontilla sijaitsee nykytilanteessa kahdella pysäköintialueella (jäähalli ja urheilukenttä) yhteensä n. 8 pysäköintipaikkaa. Välivaiheessa, jolloin eteläinen, kolmen kaukalon jäähalli, on rakentunut, mutta pohjoispuolelle sijoittuvaa yhden kaukalon hallia ei ole vielä rakennettu on alueella n. pysäköintipaikkaa. Lopputilanteessa alueella on 6 pysäköintipaikkaa (6 kpl urheilutoimintojen paikkaa ja 4 kpl LE-paikkaa). Lisäksi pysäköintialueen pohjoiselle alueelle on varattu saattopaikka, jonka varrella on saattopaikkoja sekä linja-autoliikenteelle ja henkilöautoliikenteelle. Jatkossa myös jäähallin käytössä ollut Hauenkalliontien viereisen hiekkakentän pysäköintialue poistuu ja alueelle rakentuu uusi koulu. Nykyisin tällä alueella on ollut käytössä arviolta noin pysäköintipaikkaa. Pysäköintialueelle on suunniteltu uusi yhteys Matinkartanontien kiertoliittymään. Lisäksi pysäköintialueelle on kaksi muuta yhteyttä Matinkartanontieltä. Pysäköinnin mitoitus perustuu, m leveään ja m pitkään pysäköintiruutuun sekä 7 metriä leveään ajokujaan. Pyöräpysäköinnille on alueelta varattu paikkoja alueen eri puolilta. Pyöräpysäköinnin määrät on esitelty liikenteen reittikaavioissa. Alueen pysäköinti, liittymät sekä raitit tulee varustaa tarvittavilla liikennemerkeillä.

3 4..3 Huoltoliikenne Kolmen kaukalon jäähallin ravintolan huoltoliikenteelle on järjestetty Matinkartanontien viereiselle pysäköintialueelle erillinen huoltotasku. Lisäksi uuden, eteläisemmän, jäähallin itäreunalla on erillinen huoltopiha. Pohjoisen, yhden kaukalon jäähallin huolto operoi jäähallin pohjoispuolelta. 4..4 Pelastusliikenne Pelastusliikenne operoi alueelle Matinkartanontien ja Ladonkulmanpolun kautta. Pelastusliikenteen nostopaikkojen osalta on varauduttu siihen, että pelastusliikenne pystyy tarvittaessa kiertämään kolmen kaukalon jäähallin ympäri. Pohjoisemman yhden kaukalon jäähallin osalta pelastusliikenne on suunniteltu järjestettäväksi pysäköintialueen ja jalankulkualueen kautta. Pelastustien korko on koko matkalta vähintään tasossa +.8. 4.. Kevyen liikenteen järjestelyt Suunnittelualueen eteläpuolisen Iirislahdenpolun linjaus muuttuu siten, että se kulkee jatkossa tulevan kolmen kaukalon jäähallin eteläpuolella. Lisäksi sen nimi muutetaan Ladonkulmanpoluksi. Jäähallin eteläpuolella Ladonkulmanpolun materiaalina käytetään betonikiveystä. Matinkartanontien liittymän läheisyydessä kiveys laajenee urheilupuiston puolelle muodostaen torimaisen aukion, johon sijoitetaan lisäksi puita. Kolmen kaukalon jäähallin itäpuolella kulkeva puistoraitti muutetaan asfalttipintaiseksi ja se nostetaan lähelle jäähallin lattiatasoa. Puistoraitti on jatkossa Matinlaaksonreitti -niminen ja sen alue merkitään kaavassa katualueeksi siihen saakka, kunnes se saavuttaa nykyisen puistoraitin koron ja muuttuu kivituhkapintaiseksi. Kolmen kaukalon jäähallin ja myöhemmin rakennettavan yhden kaukalon jäähallin väliin suunnitellaan kivetty aukio, joka nimetään Jäätoriksi. 4..6 Liikenteellinen toimivuus Matinkylän urheilupuiston laajennuksesta johtuvaa liikennemäärän kasvua ja suunniteltujen liikenneratkaisuiden toimivuutta on tutkittu liikenteen toimivuustarkasteluiden avulla. Liittymien toimivuus ja pysäköinnin tuottamien matkojen vaikutus muuhun liikenteeseen tarkasteltiin vuoden 4 iltahuipputuntina (IHT) ja tapahtumahuipputuntina (THT) Paramicssimulointiohjelmalla. Simuloinneissa kävi ilmi, että urheilupuiston ja sen pohjoispuolen tontin liittymien toimivuus on hyvä iltahuipputuntina ja tapahtumahuipputuntina kohtalainen. Tapahtumiin saapuva liikenne voi hetkellisesti aiheuttaa jonoutumista Matinkartanontien ja Matinkadun väliseen kiertoliittymään, mutta jonoutumiset ja viivytykset ovat hyvin hetkellisiä ja syntyvät noin minuutin ajanjakson aikana. Tapahtumahuipputunnin aikana alueen liikennettä kasvattaa lisäksi pysäköintipaikkaa suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä etsivät ajoneuvot. Liikenteen toimivuustarkastelut on esitetty tarkemmin liitteessä. 4. Ympäristösuunnitelma Gräsanojan pohjois-etelä -suuntainen sivu-uoma ja sitä ympäröivä viheralue muodostavat maisemallisesti urheilualueelle vastaparin, joka samalla suojaa näkymiä urheilualueen ja asutuksen välillä. Uoman varrella sijaitsevat puut ja muu kasvillisuus on osoitettu säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan, pois lukien tulvaniityn alue, jonka avulla tasataan tulvahuippuja ja tuodaan veden läheisyys näkyväksi osaksi virkistysaluetta ja sen reitistöä. Kasvillisuuden katkoskohtiin itäisen pienasutusalueen kohdalla on osoitettu lisäistutuksia katkaisemaan näkymiä. Uuden jäähallin ja uoman väliin on osoitettu lisäksi erillinen istutusalue, joka toimii osaksi huoltopihan hulevesiä käsittelevänä biosuodatusalueena. Muista suunnista katsottuna näkymää jäähallille pehmentää pohjoisessa Gräsanojan itä-länsi - suuntaisen sivu-uoman alue tulvaniittyineen (esitetty kohdassa 4.4.), länsipuolella

4 Matinkartanontien katupuurivistö ja etelässä Ladonkulmanpolun aukiomainen katualue istutuksineen. Pohjois-etelä -suuntaista uomaa ympäröivän viheralueen pohjoisosaan on osoitettu sijoitettavaksi leikkipaikka, joka hyödyntää olemassa olevaa ja alavassa maisemassa erottuvaa kumparetta esimerkiksi liukumäen pohjana sekä muuten lasten liikuntamahdollisuuksien monipuolistajana. Leikkipaikan pohjoispuolelle on sijoitettu avoin oleskelu-/ pelailunurmi, joka tarjoaa mahdollisuuden vapaalle omaehtoiselle liikunnalle. Pelailunurmi on osa kaikille ilmaista ja avointa urheilupuiston pohjoisosaa, johon kuuluu myös kunnostettava skeittialue. Pohjoisosan toimintoja yhdistää raitti, jonka varrelle on osoitettu levähdyspaikka sekä ainavihantaa havupuustoa. Raitin ja skeittialueen välissä sijaitsee nykyinen graffitiseinä, joka säilytetään. Skeittialueelle on merkitty myös laajennusmahdollisuus varauksena. Skeittialueen ja uoman pohjoispuolelle osoitetaan tulvaniitty, jota ympäröivät puut ja puuryhmät pyritään säilyttämään. Muut avoimessa käytössä olevat liikunnalliset toiminnot on sijoitettu Ladonkulmanpolun eteläpuolelle nykyisen tenniskenttien paikalle. Lisäksi alueella on rakenteilla BMX-rata, sekä jalkapallon tekonurmikenttä, joka varustetaan jäähdytysputkistolla ja sitä käytetään jatkossa talvisin tekojääkenttänä. Kuva 7. Esimerkkejä maastonmuotojen hyödyntämisestä leikkipaikalla. Eteläisen jäähallin pysäköintialueella sijaitsee pintavesiä viivyttävä painanne, joka voidaan rakentaa yhtenäisenä biosuodatusrakenteena. Tarkemmassa suunnittelussa kiinnitetään huomiota painanteen puulajin valintaan: Kasvivalintojen tulee sopia kaupunki- ja katukuvaan sekä kestää biosuodatusrakenteen vaihtelevia kosteusoloja. Biosuodatusrakenteet on esitelty tarkemmin kohdassa 4.4.. Keskellä pysäköintialuetta sijaitsevat puut rytmittävät pysäköintialuetta ja elävöittävät pysäköintialueen ilmettä. Kadun varrella sijaitsevat nykyiset yksittäiset puut ja puuryhmät korvataan uusilla katupuilla katulinjauksessa tehtävien muutosten vuoksi. Katupuurivistön rytmi on yhteneväinen pohjoisen Matinkartanontien kanssa. Ladonkulmanpolun uudelleen linjaaminen muuttaa kadun luonnetta kun sen pohjoispuoleinen kasvillisuus ja painanne poistuvat. Katualueen uutta aukiomaista ilmettä korostetaan

kiveyksellä ja puuistutuksilla, jotka jatkavat urheilualueen sisäpihoille muodostuvaa tunnelmaa: samaa kiveystä ja puuistutusaihetta käytetään myös jäähallien ympäristössä korostamassa muodostuvia tiloja. Ladonkulmapolun uusia istutusalueita ovat läntinen katupuuryhmä ja itäinen nurmipintainen istutusalue, joka yhdistää kadun luontevasti Gräsanojan viheralueeseen. Kiveyksen ja istutusten lisäksi esimerkiksi suuria ja ikkunattomia seinäpintoja voi jatkossa hyödyntää alueen ilmeen muodostamisessa ja korostaa esimerkiksi erikoisvalaistuksella tai taiteen keinoin. 4.3 Melutarkastelut 4.3. Jäähallin melumallinnus Suunniteltavan jäähallin LVIS-laitteiden aiheuttamia ympäristömelutasoja tarkasteltiin melumallinnuksen avulla. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C mukaan rakennuksen LVIS-laitteiden aiheuttama keskiäänitaso L A,eq,T ei saa ylittää 4 db läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla tai muilla meluherkillä alueilla. On suositeltavaa tavoitella kuitenkin hieman tätä alhaisempaa äänitasoa, koska alueella on muitakin melulähteitä. Menetelmät ja lähtötiedot Melumallinnus on tehty SoundPlan-ohjelmistolla (v. 7.4) käyttäen ohjelmaan sisältyvää yleistä teollisuusmelun laskentamallia. Laskentaohjelma laskee melun leviämisen 3D-maastomallissa huomioiden mm. etäisyysvaimennuksen, maastonmuodot, rakennukset, meluesteet ja heijastukset. Laskennassa käytetty maastomalli on muodostettu Maanmittauslaitoksen laserkeilatusta metrin korkeusmallista. Maasto on lähtökohtaisesti mallinnettu akustisesti heijastamattomana, mutta jäähallin piha, parkkipaikka ja yleisurheilukenttä on määritetty osittain ääntä takaisin heijastavaksi (heijastushäviö db). Melulähteet on sijoitettu rakennuksen pinnalle Hepacon Oy:n toimittaman suunnitelmapiirustuksen (9..7) mukaan. Kuvassa 8 on esitetty lähteiden sijainti. Melulähteet koostuvat lauhduttimista, poistoilmakanavaista sekä raitisilmakammioista. Lauhduttimia on yhteensä neljä kappaletta: kaksi IV-koneiden lauhdutinta ja kaksi kylmäkoneiden (CO) lauhdutinta. Lauhdutinyksikkö on mallinnettu kahdella pistelähteellä siten, että IV-lauhduttimien kokonaisäänitehotaso L wa on 89 db (8 db(a) m etäisyydellä vapaakenttäarvona) ja CO-lauhduttimien kokonaisäänitehotaso L wa on 86 db ( db(a) m etäisyydellä vapaakenttäarvona). Lauhduttimien pistelähteet ovat sijoitettu m korkeudelle katon tasosta.

6 Kuva 8. Melulähteiden sijainti Pistelähteinä mallinnettujen poistoilmakanavien kokonaisäänitehotaso L wa on 8 db ja 76 db riippuen kanavatyypistä. Raitisilmakammiot ovat puolestaan mallinnettu aluelähteinä, joiden kokonaisäänitehotaso L wa on 8 db. Äänilähteiden taajuusjakaumana on käytetty vastaavan laitteen mitoitusajosta saatuja arvoja (Ramboll CM Oy). Laskennassa käytetyn laskentaruudukon tiheys on ollut x m ja laskentakorkeus on vakiintuneen tavan mukaisesti metriä maanpinnan tasoa ylempänä. Laskennat on tehty ilman melusuojausta sekä melusuojauksen kanssa. Meluseinän rakenteessa on huomioitava että lauhduttimen puoleinen pinta on oltava absorboiva eli ääntä heijastamaton. Jäähallin ulkoalueiden melutilanne Melualueet sekä lähimpien asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuvat äänitasot on esitetty kuvissa 9 ja. Kuvassa 9 on esitetty tilanne ilman melusuojausta ja kuvassa melusuojauksen kanssa. Ilmoitetut äänitasot ovat laitteiston käytönaikaisia keskiäänitasoja. Mallinnuksen mukaan melu leviää voimakkaammin etelän suuntaan, koska tällä puolella sijaitsevat meluisammat lauhduttimet. Melutasot ylittävät 4 db lähimpien asuintalojen kohdalla sekä pihoilla ilman lisättyä melusuojausta. Suurin julkisivuun kohdistuva melutaso Iirislahdentien puolella on 46 db ja Matinkartanontien puolella 47 db.

7 Kuva 9. Jäähallin LVIS-laitteiden aiheuttamat melutasot lähiympäristössä ilman melusuojausta. Lisätyllä melusuojauksella 4 db melualuekäyrä rajoittuu noin 4 metrin etäisyydelle jäähallista. Suurin julkisivuun kohdistuva melutaso Matinkartanontien puolella tässä tapauksessa on 44 db ja Iirislahdentien puolella 43 db. Jäähallin eteläpuolella olevan teknisen tilan reunalle on lisätty meluseinä, joka ulottuu m lauhduttimien tasoa korkeammalle. Pohjoisempana olevan lauhdutinyksikön ympärille (kolmessa suunnassa) on lisätty meluseinä joka puolestaan ulottuu, m lauhduttimen tasoa ylemmäs. Suunnitellulla melusuojauksella LVIS-laitteiden aiheuttama melutaso ei ylitä 4 db lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

8 Kuva. Jäähallin LVIS-laitteiden aiheuttamat melutasot lähiympäristössä lisätyllä melusuojauksella. 4.3. Urheilupuiston pohjoisosan melumallinnus Urheilupuiston pohjoisosaan esitetyille leikki- ja pelailualueille aiheutuvaa tieliikenteen aiheuttamaa melua tarkasteltiin melumallinnuksen avulla. Valtioneuvosto on antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista v. 99 (VNp 993/9). Päätöksen mukaan melutaso ei saa ylittää virkistysalueilla taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä päiväaikaan A-painotettua keskiäänitasoa L Aeq db. Ohjearvojen määrittely tarkoittaa melun ekvivalenttitasoa eli keskimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylitystä, mikäli aikaväli sisältää hiljaisempia jaksoja. Mikäli melu on luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista, siihen lisätään db ennen vertaamista ohjearvoon. Menetelmät ja lähtötiedot Melulaskennat on tehty 3D maastomallin huomioivalla SoundPLAN 7.3 laskentaohjelmistolla, pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia (RTN 996) käyttäen. 3D-laskentamalli ottaa huomioon etäisyysvaimenemisen, ilman ääniabsorption, maastonmuodot, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat meluvyöhykkeet eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa.

9 Tieliikennemelun laskentamallin tarkkuus on alle metrin etäisyyksillä noin ± db. Maastomalli perustuu Espoon kaupungilta tilattuun kantakartta-aineistoon, jota on täydennetty Maanmittauslaitoksen laserkeilatusta metrin korkeusmallista. Maastomalli ja tielinjaukset ovat nykytilanteen mukaiset. Vain liikennemäärät ovat ennustetilanteen mukaiset. Melulähteinä huomioitiin Matinkartanontien ja Hauenkalliontien liikenne. Liikennemelumallissa on käytetty ennustetilanteen vuoden 4 liikennemääriä. Liikennetietojen tuottamiseen käytetyt lähteet ovat: Espoon kaupungin KAVL-tiedot, WSP:n Finnoon liikenne-ennuste vuodelle 3 (vuodelta 3) ja Rambollin Länsimetron jatkeen liikenne-ennuste 4 (6). Liikennetiedot on tuottanut Jukka Räsänen (Ramboll), koska tarkempaa aineistoa ei ollut käytettävissä. Liikennetiedot on hyväksytetty Espoon kaupungilla (sähköposti 7..7, Aulis Palola). Käytetyt liikennetiedot on esitetty alla olevassa taulukossa. Ennustetilanne 4 KAVL, ajon./vrk Raskaita ajoneuvoja, % Nopeus, km/h Matinkartanontie 7 9 4 Hauenkalliontie 76 8 4 Tieliikenteen määrissä on oletettu, että 9 % tieliikenteen kokonaismäärästä tapahtuu päiväaikaan eli aikavälillä klo 7. Pohjoisosan leikki- ja pelailualueiden melutilanne Kuvassa on esitetty päiväajan melutilanne pohjoisosan leikki- ja pelailualueilla ennustetilanteet (v. 4) tieliikennemäärillä. Kuvasta nähdään, että mallinnettu melutaso pelailunurmella ja leikkialueella ylittää ohjearvon db osassa alueista.

Kuva. Tieliikenteen aiheuttamat päiväajan melutasot pelailu- ja leikkialueilla ennustetilanteessa. 4.4 Vesihuolto ja tekniset verkostot 4.4. Vesijohdot ja jätevesiviemärit Suunnittelualuetta halkova HSY:n nykyinen jätevesiviemäri 6 betoni tulee jäämään jalkapallokentän alle. Jätevesiviemäri tullaan siirtämään jalkapallokentän ja uuden jäähallin (3K) välisen huoltotien alle. Uusi jätevesiviemäri toteutetaan dn 8 mm:n putkella Pöyry Finland Oy:n mitoitusselostuksen mukaisesti (Mitoitusselostus, Matinympyrä, Jätevesiviemäri, 6X948,..4, Pöyry Finland Oy). Jätevesiviemäri liitetään Matinkartanontien kadun rakentamisen yhteydessä toteutettavalle viemäriosuudelle jäähallikiinteistön itäreunassa. Siirrettävä matka on n. metriä. Työn yhteydessä tarkastettiin miten uuden jäähallin ja koulun rakentuminen vaikuttavat alueen vesijohdon ja jätevesiviemärin runkolinjojen kapasiteettiin. Vesijohdon osalta laskettiin koulutontin ja jäähallitontin huipputuntikulutusten summaksi 6 l/s. Kulutuksessa on huomioitu koulu, kaksi rakennettavaa jäähallia sekä ulkokentän jäädytykseen kuluva vesi. Kulutuspiikin aiheuttama virtaama on niin suuri, ettei voida varmuudella sanoa, että ympäröivien vesijohtojen kapasiteetti riittää. Kulutuksen arvo on laskettu teoreettisessa tilanteessa, jossa sekä koulun että jäähallien huipputuntikulutus esiintyisi samanaikaisesti ja lisäksi jäädytettäisiin urheilupuiston ulkokenttää. Todennäköisesti koulun ja jäähallin toiminnot osuvat eri ajankohtiin, jolloin koulun huipputuntikulutus on noin, l/s, kahden jäähallin noin l/s ja ulkojääkentän jäädytyksen noin 4 l/s. Koska ei kuitenkaan voida varmuudella sanoa, etteivät kiinteistöjen huipputuntikulutukset osu samaan aikaan, on suunniteltujen kiinteistöjen ympäröiviin vesijohtoihin liittämisen vaikutuksia tarkasteltava tarkemmin. Tarkempaa tarkastelua tarvitaan, jotta voidaan varmistua, että tonttien liittäminen vesijohtoverkostoon ei vaikuta ympäröivien alueiden vesijohtoverkoston painetasoihin tai virtaamiin haitallisesti. Viemärin kapasiteetin osalta käytettiin lähtötietona Pöyryn vuonna 4 tekemän kapasiteettitarkastelun mukaisia virtaamia. Tarkastelun perusteella nykytilassa Matinkylän jätevedenpumppaamolle johtuva vesimäärä on huippukulutustilanteessa 3 l/s. Kun tähän lisätään koulun ja jäähallin huipputuntikulutuksen mukainen jätevesivirtaama saadaan kokonaisvirtaamaksi 34 l/s. Pöyryn selvityksessä on esitetty DN6 mm putkiosuuksia, jotka tulee vaihtaa DN8 mm osuuksiksi, jotta viemärin kapasiteetti riittää. Pöyryn esittämien muutosten myötä viemärin kapasiteetti riittää vastaanottamaan jäähallin ja koulun jätevedet. 4.4. Hulevedet Purkuvesistö Suunnittelualueen hulevesien purkupaikat eivät rakentamisen myötä käytännössä muutu. Hulevedet ohjataan suunnittelutilanteessa neljään purkupisteeseen: - tontin pohjoispuolella olevan BMX-radan avouomaan (Gräsanojan sivu-uomaan) - purkupistettä Iirislahdenpolun uusittavaan hulevesien kokoojaviemäriin (HVB, nykyään HV8B), joka purkaa avouomaan tontin vieressä - olemassa oleva purkupiste urheilupuiston itäreunan avouomassa, johon nykyään johdetaan harjoitusjäähallin kattovedet Purkupisteiden etäisyys Gräsanojaan on noin 3 metriä. Gräsanoja on taimenen nousuoja ja ympäristöjärjestöt kiinnittävät siihen huomiota, koska siihen päätyy paljon

kiintoainekuormitusta jo nykyisellään. Hulevesien hallinnassa onkin annettu erityistä painoarvoa laadulliselle käsittelylle, jotta ehkäistään kuormituksen lisääntymistä. Sivu-uoma on todettu herkästi tulvivaksi, johon tärkeimpänä syynä on sen profiilin mataluus ja korkeusasema lähellä merenpintaa. Osa Iirislahden länsireunan pientalotonteista on kärsinyt tulvaongelmista. Viivytystarve suunnittelualueen hulevesille on siis ilmeinen. Mitoitusperusteet ja purkuvirtaamat Mitoituksen lähtökohtana oli suunnittelualueen maankäytön muuttuminen. Yleisesti käytössä oleva periaate, jonka mukaan purkuvirtaamaksi sallitaan luonnontilaa vastaava määrä, todettiin liian vaativaksi tiiviin rakentamisen vuoksi. Lisäksi tontti on jo pitkään ollut rakennettu, joten on perusteltua käyttää vertailukohtana nykytilaa. Suurin muutos nykytilaan verrattuna on BMX-radan rakentaminen, joka otettiin huomioon näissä mitoituksissa, koska BMX-radan suunnitteluun ei oltu sisällytetty hulevesien hallintaa. Lisäksi kattopinta-alan lisääntyminen vaikuttaa hulevesivirtaamapiikkien kasvamiseen. Nykytilan purkuvirtaama määriteltiin joka toinen vuosi toistuvalla sateella, jonka kesto on minuuttia. Suunnitellun tilanteen mitoitussateen toistuvuudeksi määriteltiin yleisesti käytössä oleva kerran viidessä vuodessa toistuva sadetapahtuma ( l/s/ha). Mitoitus tehtiin sillä oletuksella, että koko suunnittelualue on täysin läpäisemätöntä pintaa. Mikäli jatkosuunnittelussa tähän tulee muutoksia, esim. pihan tai katon pintamateriaalin luonne muuttuu, on mitoitus tarkistettava. Suunnittelualueella sijaitsevaa jalkapallokenttää ei otettu mitoituksessa huomioon. Sallittu purkuvirtaama koko suunnittelualueelta on yhteensä 38 l/s. Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota varsinkin hulevesikasettien purkuvirtaamiin. Mikäli purkuputken koko yksinään ei riitä säätämään virtaamaa, tarvitaan kuristusratkaisuja. Koska BMX-radan suunnittelun yhteydessä ei tehty hulevesien hallintasuunnitelmaa, ja sen rakentamisen myötä Gräsanojan sivu-uoman tulvimistila väheni, laadittiin erikseen Gräsanojan sivu-uoman valuma-aluetarkastelu. Kyseisen raportin liitteenä on valuma-aluekartta. Suunnitellut tulvalevennykset on esitetty myös jäähallien alueen vesihuollon asemapiirustuksessa. Hulevedet resurssina Hulevesien hallinta voidaan jaotella määrälliseen ja laadulliseen. Tulvahaittojen ehkäisemisen sekä virtaamapiikkien aiheuttamien eroosiohaittojen vähentämisen tarve on helpoimmin havaittavissa. Hulevesien mukana kulkeutuvien haitta-aineiden ja kiintoaineksen käsittelyyn on myös alettu kiinnittää viime aikoina enemmän huomiota, ja tämä on myös Espoon kaupungin linjauksen mukaista. Toisaalta, hulevedet voidaan nähdä myös tärkeänä resurssina, joka on merkittävässä roolissa hyvän kaupunkiympäristön luomisessa. Hyvällä suunnittelulla hulevesien avulla viheralueista saadaan kukoistavia ja monipuolisia, joissa käytetään hyväksi luonnonmukaisia ratkaisuja ja saadaan parannettua luonnon monimuotoisuutta sekä luotua urbaaniin ympäristöön terveyttä ylläpitäviä elementtejä. Biosuodatus Yhtenä sovelluksena hulevesien hyödyntämisestä resurssina on nk. biosuodatus (tai biopidätys), jossa hulevesien avulla saadaan laadukas ja helposti ylläpidettävä viheralue. Biosuodatuksen rakennekerrokset valitaan siten, että kasvillisuudella on käytössään sopiva ja riittävän paksu kasvualusta, jonka alla on suodattava kerros. Alimmaisena on usein salaojaputki, jolla varmistetaan vesien ohjaaminen pois rakenteesta. Rakenteeseen pidättyy kiintoainesta ja haitta-aineita, ja kasvillisuus käyttää hyväkseen hulevesien mukana

kulkeutuvia ravinteita. Hulevesiä hyödyntämällä voidaan myös vähentää viheralueiden kastelun tarvetta. Viivytyksen kannalta biosuodatus on toimiva ja joustava ratkaisu. Suodatusrakenne mitoitetaan siten, että siihen mahtuu mitoitussateen vaatima vesimäärä. Purkuvirtaamaa hallitaan useimmilla sadetapahtumilla hyvin, koska veden kulkeutuminen suodatusrakenteen läpi on hitaampaa kuin esim. hulevesikaseteissa. Suurilla sateilla vesi alkaa lammikoitua biosuodatuksen pinnalle, ja mikäli vesi yhä nousee, se ohjataan hallitusti ylivuotokaivojen kautta purkuputkeen. Biosuodatusrakenteet ovat huoltovarmoja esim. hulevesikasetteihin verrattuna. Jos biosuodatusrakenne menee tukkoon, siitä voidaan vaihtaa pari päällimmäistä rakennekerrosta. Tukkeutumista voidaan tehokkaasti välttää valitsemalla kasvillisuus niin, että juurten pituus vaihtelee. Hulevesikaseteista on toki mahdollisuus huuhdella kiintoaineet pois, mutta jos huuhtelulla ei saada tukosta käsiteltyä, joudutaan rakenteet kaivamaan auki. Sen takia kasetteihin onkin hyvä johtaa pääasiassa puhtaita kattovesiä, kun taas parkkipaikkojen tai huoltopihan likaisemmat vedet on suositeltavampaa johtaa biosuodatuksen kautta. Biosuodatusrakenne on parempi kasvualusta kasvillisuudelle kuin normaali viherkaista. Lisäksi biosuodatusrakenne luo maisemallista monimuotoisuutta tasaisen ruohoalueen tai perinteisten pensasistutusten sijaan. Valitsemalla helppohoitoista kasvillisuutta (niittykasvit, pensaita) saadaan viheralue, jonka hoito on vähäistä. Vaikka biosuodatuksessa varaudutaankin hetkelliseen lammikoitumiseen, ei kyse ole viivytysaltaasta. Biosuodatusrakenteessa ei ole pysyvää vesipintaa ja lammikoitumissyvyys on niin pieni, että vettä ei usein juurikaan näy kasvien juurelta. Jäähallien hulevesien hallinta hulevesikaseteissa Kaikkia suunnittelualueen hulevesiä ei pystytä käsittelemään avoratkaisuissa. Kattovedet ovat pääasiassa melko puhtaita, joten niiden viivyttäminen hulevesikaseteissa ilman laadullista käsittelyä on sopiva maanalainen hallintaratkaisu. Hulevesikasetteja sijoitetaan suunnittelualueella neljään kohtaan. Niiden sijainnit, purkupisteet ja niille määritetyt purkuvirtaamat on esitetty seuraavassa taulukossa. Hv-kasetti Sijainti Purkupiste. K-hallin kattovesiä (/). K-hallin kattovesiä (/) 3. 3K-hallin kattovesiä (/) 4. 3K-hallin kattovesiä (/) ja länsipuolisen p-paikan vedet K-hallin länsipuoli Huoltopihan itäpuoli 3K-hallin kaakkoiskulma 3K-hallin lounaiskulma BMX-radan avouoma Nykyinen kattovesien purkupiste Iirislahdenpolun HVB Iirislahdenpolun HVB Sallittu purkuvirtaama (l/s) Viivytystilavuus (m3) Tilavaraus (m) 7 3 7 3 3 46 8 4 78 4 Myös 3K-jäähallin länsipuolisen pysäköintialueen hulevedet viivytetään hulevesikasetissa (yo. taulukossa kasetti nro 4). Hulevesikasetit asennetaan yhteen kerrokseen. Hulevesikasettien oletettu vähimmäispeittosyvyys on viheralueilla mm ja henkilöautoliikenteelle vähintään 8 mm. Sijoittelussa on huomioitava, etteivät kasetit ole pelastusreitin alla. Myöskään puita ei voi

3 istuttaa kasettien läheisyyteen. Hulevesikasettien mitoituksessa on käytetty kokoa 6 mm * mm * 6 mm. Jäähallien hulevesien hallinta biosuodatuksessa Pysäköintialueen ja huoltopihan hulevesien mukana kulkeutuu liikenteen mukana kertyviä haitta-aineita ja kiintoainesta. Nämä hulevedet voidaan johtaa pintavaluntana viherpainannebiosuodatusalueisiin (biopidätys), johon voi istuttaa puita, pensaita ja matalampaa kasvillisuutta. Huoltopihan biosuodatukseen voidaan valita helppohoitoista kasvillisuutta (niittykasvit, pensaita), jolloin sen hoito on vähäistä. Huoltopihan hulevesien laadussa pitää huomioida myös huoltokoneista mahdollisesti tippuvat öljyt. Pieniä öljymääriä voidaan käsitellä biologisesti suodatusrakenteessa. Isomman öljyvahingon tapauksessa ainakin pintakerros pitää vaihtaa. Huoltopihan hulevesien johtaminen biosuodatukseen on suositeltavaa. Biosuodatusrakenteet on suunniteltu sijoitettavaksi kahteen paikkaan, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa: Biosuodatuksen sijainti K-hallin länsipuolen parkkipaikalle, pysäköintiruuturivien väliin 3K-hallin huoltopihan itäpuolelle raitin viereen Hulevesien valuma-alue Pohjoisen pysäköintialueen ja 3K-hallin pohjoispuolen pihaalueen hulevedet Huoltopihan ja jäähallien pihaalueiden hulevesiä niin laajalta alueelta kuin tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä onnistuu Purkupiste BMX-radan kuivatusviemäri HV Urheilupuiston itäreunan avouoma Rakenteen mitat (brutto) Leveys 4 m Syvyys, m Pituus 47 m Leveys 3 6 m Syvyys,4 m Pituus m Tilavaraus (m) 8 Mikäli biosuodatusrakenne vuorataan bentoniittimatolla, on puiden istutuksessa huomioitava, että puun ja bentoniitin väliin tarvitaan tarpeeksi paksut rakennekerrokset, noin 8- mm, joka on puun ohjeellinen kasvualustapaksuus. Jos tällaiseen rakennekerrokseen ei riitä tilaa, voidaan bentoniittimatto asentaa ainoastaan biosuodatusrakenteen reunoille ja jättää se pohjasta avoimeksi, jolloin puun juuristo pääsee hyödyntämään rakenteen alla olevaa pohjamaata. Kapealla biosuodatuskaistalla (leveys 4 metriä) kaistan keskilinjalle voi istuttaa puita bentoniittimatosta huolimatta. Rakenne rajataan reunakivillä, joiden aukoista vesi saa virrata biosuodatukseen. Jotta estetään raskaamman kiintoaineksen kulkeutuminen biosuodatukseen, asennetaan veden virtaussuunnassa ylävirtaan kivetty kaista tai alue, josta kiintoaines on helppo käydä puhdistamassa pois. Bentoniittimattojen valinta tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Se on välttämätön vain kadun vieressä, jotta estetään vesien kulkeutuminen katurakenteisiin. Kustannuslaskelmissa on kuitenkin oletettu bentoniittimatot jokaiseen biosuodatukseen. Jäähallin sulamisvedet Jäähallin kaukaloiden huollossa syntyvä lumi varastoidaan sulatuskaukaloon, josta vesi poistuu sulamisen myötä ja se johdetaan hulevesiviemäriin. Yhden kaukalon huollosta tulee vettä noin 4 litraa. Tämä vesimäärä sulaa sulatuskaukalossa, tunnin aikana. Näin ollen virtaamaksi yhden kaukalon osalta muodostuu noin,7 l/s ja neljän kaukalon yhtäaikaisten sulamisvesien

4 virtaamaksi noin,3 l/s. Tämä on niin pieni lisäys tontin virtaamiin, ettei sitä tarvitse huomioida hulevesien viivytyksessä, vaan vedet voidaan johtaa suunnitellun mukaisesti suoraan hulevesiviemäriin. (Tieto sulamisvesistä Espoon Jääurheilun tuki ry:ltä). Jalkapallokenttä Suunnittelualueella sijaitsevaa jalkapallokenttää ei otettu hulevesien hallintasuunnitelmissa huomioon. Mahdolliset kentän kuivatusjärjestelmät uusitaan tarvittaessa nykyistä vastaaviksi. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Suunnittelualueen hulevesikuormitus on suurimmillaan rakentamisen aikana. Myös rakentamisen aikana hulevedet tulee viivyttää ennen avouomiin johtamista. Ennakkoon rakennettavia pysyviä hulevesijärjestelmiä voidaan hyödyntää soveltuvin osin rakennustöiden aikana. On huomattava, että pysyvän järjestelmän kunnossapitoon (kertyneen lietteen tyhjennys) tulee kiinnittää huomiota rakentamisen jälkeen, koska työnaikainen korkea kiintoainekuormitus tukkii usein hallintarakenteet varsinkin runsassateisina aikoina. Sulfidisavien varalta tulisi tarkkailla hulevesien ph-tasoa. Mikäli alueelta löytyy sulfidisavea, suositellaan avouomiin hulevesien happamuuden vähentämiseksi väliaikaisia järjestelyjä, esim. kalkkikivirouheesta tehtyjä rakenteita. On myös syytä rajata tulvalevennysten kaivamisen laajuutta ja sijaintia sen mukaan, missä ja kuinka lähellä pintaa sulfidisavea esiintyy. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnassa suositellaan noudatettavaksi Espoon kaupungin julkaiseman Työmaavesioppaan () ohjeita ja periaatteita. Uudet hulevesiviemärit Suunnittelualueen eteläreunalla on hulevesiviemäri 8 betoni, joka purkaa urheilupuiston itäreunan avouomaan. Sen kapasiteettia tullaan kasvattamaan tämän hankkeen yhteydessä ja sen rinnalle, suunnitellun Ladonkulmanpolun alle, rakennetaan korvaava hulevesiviemäri betoni. Uuden harjoitushallin kattovedet johdetaan hulevesiviemäriin molemmin puolin jäähallia. Viemärin se osuus, joka sijaitsee hallin ja jalkapallokentän välissä, voidaan säilyttää, mikäli se on korkotasojen puolesta mahdollista. Nykyiset korot eivät ole tiedossa. Viemärin itälänsisuuntainen osuus pitää joka tapauksessa siirtää uuden kolmen kaukalon jäähallin alta. Uuden harjoitusjäähallin kattovesistä toinen puoli johdetaan hallin länsipuolelle hulevesikasetteihin. Hallin länsiseinän suuntaisesti rakennetaan uusi kattovesiviemäri. Suunnitelmissa on siis oletettu, että vedet jakaantuvat puoliksi sekä itä- että länsipuolelle. Yhden kaukalon hallin suunnitelmien tarkentuessa myös hulevesiviemäreiden suunnitelmat on tarkistettava. Kolmen kaukalon jäähallin kattovedet on suunnitelmissa myös oletettu jaettavaksi puoliksi itäja länsipuolelle. Sekä itä- että länsiseinän suuntaisesti rakennetaan kattovesiviemärit, jotka johtavat omiin hulevesikasetteihinsa. Länsiseinän hulevesiviemäriin johdetaan myös eteläisen pysäköintialueen hulevedet. 4.4.3 Muu tekninen verkosto Matinkylän urheilupuiston eteläosassa nykyisen Iirislahdenpolun alla kulkee Fortumin kaukolämpö DN. Johdosta on lisäksi kulutuspiste Matinkylän yleisurheilukentällä sijaitsevan jalkapallokentän lauhdutusjärjestelmälle. Uusi kolmen kaukalon jäähalli tulee sijaitsemaan tämän kaukolämpöjohdon ja huoltorakennuksen paikalla, joten kaukolämpö siirretään kulkemaan Ladonkulmanpolun alla. Uudesta reitistä on käyty keskustelua Fortumin ja Espoon kaupungin sekä konsultin välillä. Huoltorakennus siirretään yleisurheilukentän puolelle aitaa. Tarkemmat sijainnit määritellään rakennussuunnitteluvaiheessa.

Alueella sijaitsevat nykyiset tele- ja sähkökaapelit kulkevat osittain alueella, johon uutta kolmen kaukalon jäähallia suunnitellaan. Kaapelit siirretään kulkemaan Ladonkulmanpolun alle. 4. Pohjanvahvistukset Matinkylän urheilupuiston alueelle esitetään jäähallien huoltopihalle ja jäähallien väliselle torialueelle pohjanvahvistukseksi pilaristabilointia. Ladonkulmanpolku sekä kadun vesihuoltolinjat esitetään perustettavaksi pilaristabiloinnin varaan lukuun ottamatta kadun eteläreunaa, jossa sijaitsee nykyinen käytöstä poistuva hulevesilinja, joka on perustettu pilaristabiloinnin varaan. Tälle osuudelle tehdään vaahtolasikevennys olemassa olevan putkilinjan päälle. Stabilointityötä hankaloittaa alueella esiintyvät paksut kitkamaatäytöt. Ennen stabilointityötä joudutaan olemassa olevia täyttöjä löydyttämään ja mahdollisesti osittain poistamaan ja korvaamaan hiekalla. Jalkapallokentän ympärille rakennettava betoninen tukimuuri esitetään perustettavaksi paaluille. Alueen läpi itä-länsisuunnassa kulkeva jätevesiputki Jv 8 esitetään perustettavaksi paalulaatalle. Kaivanto toteutetaan teräsponttiseinillä tuettuna kaivantona. Lisäksi uudet jäähallirakennukset esitetään perustettaviksi paaluille. Alueella sijaitsevat nykyiset jäähallit on perustettu paaluille. Jäähallit sijoittuvat osittain tuleville aukio- ja pysäköintialueille. Uusien hallien ja niiden välisen alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida hallien olemassa olevat, maahan jäävät perustusrakenteet. Olemassa olevat perustusrakenteet tulee purkaa riittävältä syvyydeltä ennen rakennekerrosten ja mahdollisten vesihuoltolinjojen rakentamista. Suunnittelualue on monin paikoin meritulvakoron alapuolella, joten kastumiselle alttiit rakenteet tulee vesieristää tai nostaa täytöillä tulvakoron yläpuolelle. 4.6 Sulfidisavi Alueella on havaittu näytteenoton yhteydessä viitteitä sulfidisaven esiintymisestä. Rakennussuunnittelun yhteydessä suositellaan alueella tehtäväksi tarkentava kartoitus, jossa selvitetään jo hapettuneen maa-aineksen ja vielä pelkistyneessä tilassa olevan rikkipitoisen maa-aineksen välisen vaihettumisvyöhykkeen sijainti kokonaisrikkipitoisuusmäärityksin sekä happoa tuottavan maa-aineksen hapontuottopotentiaali. Kartoitustietoja hyödynnetään rakennussuunnittelun yhteydessä mm. materiaalivalinnoissa. Erityisesti em. vaihettumisvyöhykkeessä ja alueen tulevalle kuivatustasolle sijoittuvien materiaalin tulee olla korroosion kestäviä. Sulfaatilla on terästä ja betonia syövyttävä vaikutus. Hapontuottopotentiaali ja kokonaisrikkipitoisuus ohjaavat myös mahdollisten kaivumassojen loppusijoitusta sekä hulevesien käsittelytarvetta. Rikkipitoisuuksien ollessa matalia työn aikaisten kaivantovesien käsittely ei poikkea tavanomaisesta. Korkeilla rikkipitoisuuksilla kaivantoveden laadunseurantaan on syytä lisätä ph-määrityksiä mahdollisen käsittelytarpeen selvittämiseksi. Sulfidisavialueella hulevesien ohjaamisessa on eduksi suosia viivytysaltaita, jotta alueellinen pohjavedenpinta ei tarpeettomasti laske. Sulfidisavi ei pääsääntöisesti aiheuta ongelmia huleveden laatuun, mikäli pohjaveden pinnan alapuolella esiintyneet potentiaaliset happoa tuottavat maa-ainekset eivät pääse hapettumaan.

6 KUSTANNUSARVIOT Yleissuunnitelmasta on laadittu kustannusarvio Foren hankeosalaskelmalla. Kustannusarvion raportti on tämän selostuksen liitteenä. Lisäksi kustannukset on eritelty eri toimijoiden kesken siten, että ne on jaettu Espoon kaupungin, Espoon Jääurheilun tuen sekä HSY:n osuuksiin. Espoon kaupungin kustannuksiin kuuluvat mm. urheilupuiston leikki- ja liikuntatoiminnot, viheralueet ja istutukset sekä pysäköintialueiden kustannukset. Jäähallihankkeen kustannuksiin kuuluvat mm. Ladonkulmanpolun siirtäminen sekä jäähallin huoltopiha. HSY:n kustannuksiin kuuluu Jv8-viemäri sekä sen paalulaatta ja väliaikaiset ponttiseinät. Kustannusarviot on esitetty tämän selostuksen liitteessä. Espoon kaupungin osuus kustannuksista on n. 463 9, Espoon Jääurheilun tuen n. 964 8 ja HSY:n 67. Hinnat ovat alv % ja ne sisältävät työmaa- sekä tilaajatehtävät. Lisäksi kustannuksissa on eritelty myöhemmässä vaiheessa rakennettavan yhden kaukalon jäähallin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka ovat noin 6. 6 PRUSTUKSET Kaikki yleissuunnitelman piirustukset on koottu erilliseen suunnitelmakansioon. Katujen suunnitelmat Piir. nro Nimi Mittakaava Yleispiirustukset 776/ Matinkylän urheilupuisto, jäähallien alue Asemapiirustus : Tyyppipoikkileikkaukset 776/3 Matinkylän urheilupuisto, jäähallien alue yleissuunnitelman poikkileikkaukset - :/: 776/4 Matinkylän urheilupuisto, jäähallien alue yleissuunnitelman poikkileikkaukset 6- :/: Vesihuoltosuunnitelmat 776/3 Matinkylän urheilupuisto, jäähallien alue Asemapiirustus : Pohjanvahvistussuunnitelmat 776/ Matinkylän urheilupuisto, geotekniikka, yleissuunnitelman asemapiirustus :

7 7 LTTEET Liite Liite Matinkylän urheilupuiston toimivuustarkastelut Yleissuunnitelman kustannusarviot

LTE MATINKYLÄN URHEILUPUISTO LKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Matinkylän urheilupuiston ja lähialueen liikenteen toimivuustarkasteluiden tarkoituksena oli selvittää suunniteltujen liikenneratkaisujen toimivuus, kun Matinkylän urheilupuisto ja sen pohjoispuolen tontin maankäyttö kehittyy. Pohjoispuolen tontille on suunniteltu koulu sekä päiväkoti. Urheilupuiston toiminnot laajenevat nykyisestä. Lopputilanteessa alueelta löytyy nykyistä suuremmat jäähallit, jalkapallokenttä, tenniskenttä, BMX-rata, leikkipuisto sekä muita liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia. Urheilupuiston liittymien toimivuus ja pysäköinnin tuottamien matkojen vaikutus muuhun liikenteeseen tarkasteltiin vuoden 4 iltahuipputuntina (IHT) ja tapahtumahuipputuntina (THT). Vuoden 4 liikenne-ennuste perustuu HELMET-malliennusteeseen (EMME), urheilupuiston pysäköintijärjestelyihin ja urheilupuiston toimintojen liikennetuotoksiin. Iltahuipputunti ajoittuu arki-illoille klo 6 7 välille. Tapahtumahuipputunti havainnollisti urheilupuiston suurimpien tapahtumien liikenteellistä toimivuutta. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan tule ajoittumaan iltahuipputunnin klo 6 7 väliselle ajalle, vaan oletetusti myöhäisempiin iltoihin (kello 8 jälkeen) tai viikonlopulle. Erityisesti tapahtumiin ihmisten on oletettu saapuvan kauempaakin yksityisautoilla. Tapahtumahuipputunnin osalta liikenteellisesti mitoittavin ajanhetki on tapahtuman alkamisajankohta. Liikennemäärä koostuu urheilupuiston vakiotoiminnoista lähtevistä ja niihin saapuvista ajoneuvoista, erityisesti tapahtumaan saapuvista ajoneuvoista sekä ylimääräisestä edestakaisesta liikenteestä, joka syntyy ajoneuvojen kuljettajien etsiessä pysäköintipaikkaa. Tapahtuman päätyttyä pysäköidyt ajoneuvot saattavat lähteä yhtäaikaisesti, mutta tällöin jonoutumista on pääosin pysäköintialueilla tai sivukaduilla. Pääsuuntien liikenne pääsee kulkemaan normaalisti ja pysäköintialueiden välistä liikennettä ei ole. Tapahtumahuipputuntia tarkasteltaessa on otettu huomioon tapahtumaan saapuvan liikenteen painottuminen: liikenteellinen kysyntäpiikki sijoittuu vahvimmin tapahtumaa edeltävälle tunnille noin minuutin mittaiselle ajanjaksolle lähelle tapahtuman alkua. Tällöin lähialueen sisäisen liikenteen määrä korostuu, kun pysäköintipaikat ovat lähimmillä pysäköintialueilla hyvin vähissä. Urheilupuiston toimintojen tuottamia liikennemääriä on arvioitu eri toimintojen harrastajamäärien, autojen käyttöasteiden ja saattoliikenteen mukaan. Iltahuipputuntina on arvioitu jäähallikäyttäjiä olevan noin pelaajaa kaukaloissa yhteensä, jalkapallo- ja urheilukentillä molemmissa noin pelaajaa. Näissä toiminnoissa ajoneuvojen täyttöasteen on arvioitu olevan harrastajaa / auto. Iltahuipputunnin kaukalo- ja kenttävuorojen on arvioitu olevan varattu tavallisesti junioreille, jolloin harrastajia usein tuodaan useampi lapsi kerralla. Arvioon vaikuttaa myös jäähalliin varatut pukukaapit/lokerot, joihin varusteita voidaan jättää säilytykseen. Jäähallit tuottavat yhteensä noin ajoneuvokäyntiä huipputunnin aikana. Jalkapallo- ja urheilukenttä sekä muut toiminnot tuottavat jokainen noin ajoneuvokäyntiä. Yksi käynti tarkoittaa yhtä saapuvaa ja yhtä poistuvaa matkaa. Tällöin kokonaistuotokseksi saadaan noin 6 saapuvaa ajoneuvoa ja 4 poistuvaa ajoneuvoa, joista noin puolet on saattoliikennettä. Pois- /4

tuvaa määrää laskee hieman se, että klo 6 välillä alkavia harrastusvuoroja on oletetusti vähemmän kuin klo 6 7. Päiväkodin ja koulun tuottama liikennemäärä on noin 3 ajoneuvokäyntiä. Tapahtumahuipputuntina pysäköintialueen täyttöasteen on oletettu olevan 9 %. Lähtökohtaisesti urheilupuistossa on vain yksi suuri tapahtuma kerrallaan, jolloin yhden kaukalon 4 istumapaikkainen katsomo tulee täyteen. Muut kaukalot ja urheilupuiston toiminnot ovat normaalissa käytössä iltahuipputunnin mukaisesti. Tällöin alueelle on arvioitu saapuvan yhteensä 4 ajoneuvoa, josta osa pysäköi alueelle. Poistuvia on lähes 3 ajoneuvoa, mikä koostuu osin ajoneuvoista, jotka eivät enää mahdu pysäköimään alueelle. Näiden liikennemäärien lisäksi osa ajoneuvoista aiheuttaa lisäliikennettä lähialueen sisäisillä matkoilla, kun kuljettajat etsivät pysäköintipaikkaa alueelta. Toimivuustarkastelut tehtiin Paramics-simulointiohjelmalla. Simuloinnit tehtiin erillisillä ilta- ja tapahtumahuipputunnin liikennemäärillä. Jokainen malli simuloitiin kolmella eri satunnaisluvuilla vaihtelevuuden saamiseksi, joten alueen liikenteellinen toimivuus vaihteli hieman eri satunnaisluvuilla ajettaessa. Yksittäinen simulointiajo kesti tunnin, jota edelsi tunnin lämmittelyjakso. Liikenteen toimivuutta on kuvattu keskimääräisten viivytyksien ja hetkittäisten maksimijononpituuksien (kuvissa keltainen väritys) avulla. Yksi maksimijononpituuskuva esittää yhden simulointitunnin aikana toteutuneita hetkittäisiä maksimijononpituuksia tulosuunnittain. Esitetyiksi maksimijononpituuskuviksi on valittu ne kuvat, jotka edustivat parhaiten kokonaistilannetta tarkasteltavissa liittymissä. Kuvien tarkastelussa on huomioitava, että jokaisen suunnan maksimijononpituus on saattanut esiintyä vain hyvin hetkellisesti. Iltahuipputunnin tulokset on esitetty kuvassa. Kuva. Iltahuipputunnin keskimääräiset viivytykset ja hetkittäiset maksimijononpituudet v. 4. /4

Iltahuipputunnin toimivuustarkasteluissa kävi ilmi, ettei urheilupuiston tai sen lähialueen liittymissä esiintynyt toimivuusongelmia. Liikenne jakautuu tasaisesti huipputunnin ajalle, kun urheilupuiston alueella on erilaisia ja erityyppisiä toimintoja. Esimerkiksi jäähallin kaukalovuorojen on oletettu alkavan porrastetusti. Suurimmat jonoutumiset ja viivytykset esiintyivät Nelikkotiellä. Urheilupuiston liittymien toimivuuden kannalta Nelikkotien jonoutuminen voi aiheuttaa liikennemäärän kasvua Matinkadulle, kun Nelikkotietä tavallisesti ajavat kuljettajat valitsevat toisen ajoreitin. Mahdollinen muutos ei kuitenkaan tule merkittävästi vaikuttamaan urheilupuiston liittymien toimivuuteen. Tapahtumahuipputunnin toimivuustarkasteluiden tulokset on esitetty kuvassa. Kuva. Tapahtumahuipputunnin keskimääräiset viivytykset ja hetkittäiset maksimijononpituudet v.4. Tapahtuma-aikaan saapuva liikenne saattaa ruuhkauttaa hetkittäin Matinkartanontien. Simulointiajojen perusteella jonoutuminen kuitenkin purkautuu nopeasti, joten viivytykset jäävät vähäisiksi. Matinsyrjän viivytykset saattavat hetkittäin nousta korkeaksikin, mikäli tapahtumaan saapuva liikenne jonoutuu Matinkartanontielle. Viivytys kasvaa erityisesti vasemmalle kääntyvillä ajoneuvoilla. 3/4

YHTEENVETO Urheilupuiston ja sen pohjoispuolen tontin liittymien toimivuus on hyvä erityisesti normaalina iltahuipputuntina. Liikenne pysäköintialueille ja -alueilta jakautuu suhteellisen tasaisesti pitkin huipputuntia eri harrastusvuorojen porrastuksien ansiosta. Pysäköintialueelta on lisäksi kolme sisään- ja ulosajomahdollisuutta, mikä antaa kuljettajille mahdollisuuden valita toisen ajoreitin haluamaansa pisteeseen ja näin pystyvät kiertämään mahdollisesti ruuhkautuneen ajoreitin. Iltahuipputuntina pysäköintialueen liittymät kestävät korkeammankin liikennekysynnän, mikäli toiminnot alkaisivat enemmän yhtäaikaisesti. Muun katuverkon osalta Nelikkotien tulohaara Matinkartanontien suurempaan turbokiertoliittymään saattaa ruuhkautua iltahuipputunteina. Kiertoliittymän + -kaistaisuus on suunniteltu pääsuunnan mukaan eli pohjois-eteläsuunnassa. Nelikkotieltä (lännestä) saapuva liikenne suuntautuu suurimmassa määrin pohjoiseen ja itään. Tällöin ajoneuvot joutuvat väistämään kahden kaistan ajoneuvot. Tapahtumahuipputunnin korkeimmassa kysyntäpiikissä pysäköintialueiden liittymien toimivuus on kohtalainen. Simuloinneissa ei ole huomioitu itse pysäköintialueen järjestelyitä, mutta oletetusti pysäköintialueiden ajoradat ovat hyvin ruuhkaiset juuri ennen tapahtuman alkua. Tapahtumiin saapuva liikenne voi hetkellisesti aiheuttaa jonoutumista Matinkartanontien ja Matinkadun väliseen kiertoliittymään. Kyseessä on kuitenkin hyvin hetkellinen, noin minuutin mittainen korkean kysynnän piikki, joten jonoutuminen ja sivusuuntien hetkelliset viivytykset eivät kestä kauan, vaikka ne paikoin kasvaisivatkin korkeiksi. Tapahtumahuipputunnin aikana alueen liikennettä kasvattavat pysäköintipaikkaa suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä etsivät ajoneuvot. Tapahtumaan saapuvista ajoneuvoista osa ajoneuvoista ajaa alueen ulkopuolisille pysäköintialueille suoraan, mutta osa etsii ensin pysäköintipaikkaa urheilupuiston pysäköintialueilta ja vasta tämän jälkeen siirtyy pysäköimään alueen ulkopuolisille pysäköintialueille. Mikäli tapahtuman alkaessa liikennettä suuntautuisi urheilupuistoon arviolta puolet enemmän, Matinkadun ja Matinkartanontien välisen pienen kiertoliittymän välityskyky ylittyisi työssä tutkituilla kaistajärjestelyillä. Urheilupuiston pysäköintialueen paikkojen vähyys kasvattaa tapahtumissa saattoliikenteen ja lähialueen sisäisten matkojen määrää. Ajan kuluessa pysäköijät oppivat kuitenkin viemään ajoneuvonsa alueen ulkopuolisille pysäköintialueille välttääkseen urheilupuiston pysäköintialueen tukkoisuuden. Mikäli pysäköintialueen paikkamäärää kasvatettaisiin, alueelle suuntautuisi mahdollisesti enemmän ajoneuvoja, mutta sisäisten matkojen määrä vähentyisi radikaalisti, kun lähes kaikki ajoneuvot mahtuisivat pysäköimään alueelle. 4/4

KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projei: Matinkylän urheilupuiston ys Laskelma: Matinkylän jäähallit Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Investointi Arttu Väänänen Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Arttu Väänänen Arttu Väänänen Ramboll Finland Asiakkaan projeipäällikkö: Aluekerroin:, Kustannusindeksi:,6 (=) Päivämäärä:..7 Koko hanke yhteensä: 99 734 Koko laskelma Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Urheilupuisto 3 87 79. Kevyen liikenteen väylä U m 3 68 8, 47 6 Betonikiviset kävelyalueet. Kevyen liikenteen väylä U m 83,4 86 Kivituhkaraittien siirrot 3. Pysäköintialue U m 9,6 6 Huoltopiha 3. Pysäköintialue U m 3,3 9 7 Pysäköintialueet 4 Huoltopihan pilaristabilointi [KÄYTTÄJÄN HO] 4 Huoltopihan paksujen täyttöjen aiheuttama haittavaikutus stabilointityöhön [KÄYTTÄJÄN HO] 4 Pysäköintialueiden pilaristabilointi [KÄYTTÄJÄN HO] 43 Pysäköintialueen paksujen täyttöjen aiheuttama haittavaikutus stabilointityöhön [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 44 38,3 44 38 U kpl 38 36,3 38 36 U kpl 83 98,9 83 983 U kpl 6 8,9 6 83 4. Viheralueen toiminta-alue U m 38, 9 Skeittipuiston laajennus m, Pelailunurmi 38m, Koriskenttä 6 m, Lähiliikunta-alue m 4. Leikkipuisto U m,3 6 97 Viheralue U m 3 47 34,8 9 999 Nurmi 6m ja pensas 8m Sivu / 3

Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Urheilupuisto 3 87 79 98 Puu viheralueella [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 4 3 486,66 46 44 99 Puu biosuodatusrakenteessa [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 6 497,33 8 984 3 Puu kiveyksellä [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 9 79, 9 3 Hulevesikasetit [KÄYTTÄJÄN HO] U m3 8 36,3 48 369 3 Hulevesilinjat [KÄYTTÄJÄN HO] U m 99,6 49 798 3 Biosuodatusrakenteet [KÄYTTÄJÄN HO] U m3 63 3,4 33 4 33 VJ- tonttijohto [KÄYTTÄJÄN HO] U m 3 446,34 6 7 3 JV-8 linja [KÄYTTÄJÄN HO] U m 8,9 468 76 37 Jv-8 linjan paalulaatta [KÄYTTÄJÄN HO] 3 Väliaikainen teräsponttiseinä [KÄYTTÄJÄN HO] 3 Urheilupuiston vh-kaivantojen tuentaelementit [KÄYTTÄJÄN HO] U m 33 4, 79 86 U m 3 3,4 67 36 U m 96 79,4 7 88 34. Tukimuuri U m 8 4,33 8 6 3 Tukimuurin paalutuksen lisäkustannus [KÄYTTÄJÄN HO] 7 Jalkapallokentän muutos tekojääkentäksi [KÄYTTÄJÄN HO] U m 8 63,4 99 98 U m 7,4 4 8 9 Muut kalusteet [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 86 94,3 86 94 Ladonkulmanpolku 8.3 Erotusalue (katu) U m 7 79,64 7 4 noppakiviluiska. Vierialue (katu) U m 7 6,8 6 96. Kevyen liikenteen väylä U m 64 8,7 8 96 betonikiveys. Kevyen liikenteen väylä U m 3 67,4 3 97 asfaltti 4 Ladonkulmanpolun pilaristabilointi [KÄYTTÄJÄN HO] Pilaristabilointi U kpl 4 4,87 4 46 4 Paksujen täyttöjen aiheuttama haittavaikutus stabilointityöhön [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 3,6 36 97 Viheralue U m 8 7, 4 89 Nurmi 7m ja pensas 3m 34 HV -linja [KÄYTTÄJÄN HO] U m 8,3 77 6 36 Kaapeleiden siirrot [KÄYTTÄJÄN HO] U m 3 37, 34 3 Ladonkulmanpolun hv-kaivannon tuentaelementti [KÄYTTÄJÄN HO] U m 7 79,4 69 4. Kaukolämpöverkosto U m 8 34,88 6 8 44. Katuvalaistus U m 8 8,4 4 834 94 Vaahtolasimurskepenger [KÄYTTÄJÄN HO] U m3 8, 3-9 Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä 4 67 4 Laskelman tilaajatehtävät Sivu / 3

6 Suunnittelutehtävät 46 7 7 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 377 78 Tilaajatehtävät yhteensä 9, % 44-7 Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä 99 734 Koko hanke yhteensä (Alv. %) 99 734 (Alv. 4%) 3 9 Koko hanke yhteensä (Alv. 4%) 6 33 7 Sivu 3 / 3

KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projei: Matinkylän urheilupuiston ys Laskelma: Matinkylän jäähallit Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Investointi Arttu Väänänen Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Arttu Väänänen Arttu Väänänen Ramboll Finland Asiakkaan projeipäällikkö: Aluekerroin:, Kustannusindeksi:,6 (=) Päivämäärä:..7 Koko hanke yhteensä: 99 734 Koko laskelma Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Urheilupuisto 3 87 79. Kevyen liikenteen väylä U m 3 68 8, 47 6 Betonikiviset kävelyalueet. Kevyen liikenteen väylä U m 83,4 86 Kivituhkaraittien siirrot 3. Pysäköintialue U m 9,6 6 Huoltopiha 3. Pysäköintialue U m 3,3 9 7 Pysäköintialueet 4 Huoltopihan pilaristabilointi [KÄYTTÄJÄN HO] - pilaristabilointien pinta-ala 3 m - k/k-väli,9 m, pilareita 36 kpl - pilarien pituus 6 m - pilareita 87 jm - suodatinkangas 4 Huoltopihan paksujen täyttöjen aiheuttama haittavaikutus stabilointityöhön [KÄYTTÄJÄN HO] - Täyttöjen löyhdytys - Täyttöjenpoisto ja korvaaminen hiekalla 4 Pysäköintialueiden pilaristabilointi [KÄYTTÄJÄN HO] - pilaristabilointien pinta-ala 44 m - k/k-väli,9 m, pilareita 733 kpl - pilarien pituus 6 m - pilareita 4 jm - suodatinkangas U kpl 44 38,3 44 38 U kpl 38 36,3 38 36 U kpl 83 98,9 83 983 Sivu / 4

Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Urheilupuisto 3 87 79 43 Pysäköintialueen paksujen täyttöjen aiheuttama haittavaikutus stabilointityöhön [KÄYTTÄJÄN HO] - Täyttöjen löyhdytys - Täyttöjenpoisto ja korvaaminen hiekalla U kpl 6 8,9 6 83 4. Viheralueen toiminta-alue U m 38, 9 Skeittipuiston laajennus m, Pelailunurmi 38m, Koriskenttä 6 m, Lähiliikunta-alue m 4. Leikkipuisto U m,3 6 97 Viheralue U m 3 47 34,8 9 999 Nurmi 6m ja pensas 8m 98 Puu viheralueella [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 4 3 486,66 46 44 - katupuu yli 3 cm - maaleikkaus - tuotteistettu kasvualusta 99 Puu biosuodatusrakenteessa [KÄYTTÄJÄN HO] - kasvualusta ja maatyöt sisältyvät biosuodatusrakenteen (3) hintaan U kpl 6 497,33 8 984 3 Puu kiveyksellä [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 9 79, 9 - Katupuu yli 3 cm - Rungon- ja juuristonsuoja - Maaleikkaus - Kantava kasvualusta 3 Hulevesikasetit [KÄYTTÄJÄN HO] U m3 8 36,3 48 369 - hulevesikasetit 8 m3 - kaivu 36 m3 - täyttö 8 m3 - suodatinkangas 73 m 3 Hulevesilinjat [KÄYTTÄJÄN HO] U m 99,6 49 798 - ritiläkaivot kpl - tarkastuskaivot 3 kpl - putket 3mm m - putket 4mm m - asennusalustat, täytöt 3 Biosuodatusrakenteet [KÄYTTÄJÄN HO] U m3 63 3,4 33 4 - kasvualusta 8 mm - siirtymäkerros mm - salaojakerros mm - bentoniittimatto - salaojaputket, ylivuotokaivot 33 VJ- tonttijohto [KÄYTTÄJÄN HO] U m 3 446,34 6 7 - Vj 3m - kumiluistiventtiili kpl - kaivut, täytöt 3 JV-8 linja [KÄYTTÄJÄN HO] U m 8,9 468 76 - tarkastuskaivot 7 kpl - putket m - asennusalustat, täytöt - työnaikainen ohipumppaus 37 Jv-8 linjan paalulaatta [KÄYTTÄJÄN HO] 3 Väliaikainen teräsponttiseinä [KÄYTTÄJÄN HO] - Jv-8 linjan teräsponttiseinä U m 33 4, 79 86 U m 3 3,4 67 36 Sivu / 4

Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Urheilupuisto 3 87 79 3 Urheilupuiston vh-kaivantojen tuentaelementit [KÄYTTÄJÄN HO] Kevyt kompai tuentaelementti U m 96 79,4 7 88 34. Tukimuuri U m 8 4,33 8 6 3 Tukimuurin paalutuksen lisäkustannus [KÄYTTÄJÄN HO] 7 Jalkapallokentän muutos tekojääkentäksi [KÄYTTÄJÄN HO] - Tekonurmi 33 mm - Kivituhkakerros 6 mm, jossa jäädytysputket - Tasauskerros mm - Kantava kerros mm - Eriste XPS 7 mm - Tasaushiekka mm U m 8 63,4 99 98 U m 7,4 4 8 9 Muut kalusteet [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 86 94,3 86 94 - penkit kpl - pyörätelineet kpl - infotaulu kpl - roska-astiat kpl Ladonkulmanpolku 8.3 Erotusalue (katu) U m 7 79,64 7 4 noppakiviluiska. Vierialue (katu) U m 7 6,8 6 96. Kevyen liikenteen väylä U m 64 8,7 8 96 betonikiveys. Kevyen liikenteen väylä U m 3 67,4 3 97 asfaltti 4 Ladonkulmanpolun pilaristabilointi [KÄYTTÄJÄN HO] Pilaristabilointi U kpl 4 4,87 4 46 - pilaristabilointien pinta-ala 6 m - k/k-väli,9m pilareita 96 kpl - pilarien pituus 6 m - pilareita 6 jm - suodatinkangas 4 Paksujen täyttöjen aiheuttama haittavaikutus stabilointityöhön [KÄYTTÄJÄN HO] - Täyttöjen löyhdytys U kpl 3,6 36 97 Viheralue U m 8 7, 4 89 Nurmi 7m ja pensas 3m 34 HV -linja [KÄYTTÄJÄN HO] U m 8,3 77 6 - tarkastuskaivot kpl - putket 8 m - asennusalustat, täytöt - työnaikainen ohipumppaus 36 Kaapeleiden siirrot [KÄYTTÄJÄN HO] U m 3 37, 34 - sähkökaapelit - telekaapelit 3 Ladonkulmanpolun hv-kaivannon tuentaelementti [KÄYTTÄJÄN HO] Kevyt kompai tuentaelementti U m 7 79,4 69 Sivu 3 / 4

Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Ladonkulmanpolku 8 4. Kaukolämpöverkosto U m 8 34,88 6 8 44. Katuvalaistus U m 8 8,4 4 834 94 Vaahtolasimurskepenger [KÄYTTÄJÄN HO] - Ladonkulmanpolun kevennys U m3 8, 3-9 Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä 4 67 4 Laskelman tilaajatehtävät 6 Suunnittelutehtävät 46 7 7 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 377 78 Tilaajatehtävät yhteensä 9, % 44-7 Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä 99 734 Koko hanke yhteensä (Alv. %) 99 734 (Alv. 4%) 3 9 Koko hanke yhteensä (Alv. 4%) 6 33 7 Sivu 4 / 4

3 3 r4. 8 3.3 6 3d BA 88 r.. mp pi 3U 3. 7 3... 3 at e=7. 3 sp Allas sp at 89 4..4 E 6.3 3. r 7.. 8 4 3 r.9.4 7.. 34.9 6 3 73.4 3 6 9 3.7 4 3 K4 6 7.6 3.4 4 K43 9. 6 44 K44 6 43. r 34 AP. 6 46 3. 7.6 34 I RTT PO EN.7 HD 8 ar 7 94 SLA r6. 47. RI 3K 6 4 7 8 9.9.7 : : 6 3 8 7.9 4 3 r6..7 9 49 7 3U 9 8 6 8 8. 6.4 4 9 66. 4. KU 6. 6 POL 36 : AP 9 VILPUNKATU NN 6 8.8 U DEN 48. 7 is 3 4. Tenn.6 Y= 6 3 RIS 8 6.6 8 9 : 88 LAH LÄHILKUNTAPAIKKA A= 8 m KATUKORIS MONITOIMIKENTTÄ NYKYINEN YLEISURHEILUKENTTÄ 4..3 8 X= 667 7 7 3 +.9 LADONKULMANPOLKU 4 8 RI 7 67. 7 6. 3L 3K 68 39. L Ä PP-varaus 3 LP 6.4 Y 9 49. 7 KY TTB TIN +.7 36 3 r3..8 3 37.3 6 9 MA 4 7 7 4 6 9. 67 +3. 3.9 38 7 IS 7 6. 98 AJORATA 9 34. 39 R UUSI JÄÄHALLI (3K) 4. 7. 3 Y=.7 li 9 4 r4 X= 667 9 3 7 7 hal 39.. +.8 r 4 4 86 3 ap 64. :3 Jää 3 3. 33 4. 8 6 Leik ki. 34 6 +.9 7 7 7. r 76. 8.8 TUKIMUURI 33. 6 3. +.7 MA I 69. 37. Katso erillinen suunnitelma 3.6 K RISLAHDENKUJ4A.4 HUOLTOPIHA 44. 4 3 4. +. suunniteltu rakennuksen lattiakorko BMX-radan alue: 3 3..9 7 8 6 7.7 4 HUOLTOPAIKKA ar +.9 +3. 6.6 3. 36 7 likim. suunniteltu maanpinnan korkeusasema 79 7. +.9 : 6 4 +3. +.9 8 6 6 4 AP MATINRAITTI o 33. ttä : 9. aita. TIE r ION. 97 Ken ALL 6 ki NYKYINEN JALKAPALLOKENTTÄ säilytettävä nykyinen puu poistettava nykyinen puu ENK Leik PP-varaus 46. am.8 4 LEIKKIPAIKKA A= m 3 pa HAU 34. 4.73. 4 38 AP istutettava puu 4 (3 (3 3) :37) KOROTETTU mp. VU 3U Pu r 98 MATINLAAKSONREITTI 7 3. 4 rakennus 8. PELAILUNURMI A= 38 m NYKYINEN GRAFFITISEINÄ UUSI JÄÄHALLI (K) Jää hal li +3.4 3dB 9 K8 MATINKARTANONREITTI.9 biosuodatusrakenne A 4. o+ IV 4 NYKYINEN SKEITTIALUE A=s m +.8 arkl I r. nykyinen jalkapallokenttä tulvaniitty 9...73 r 6.86. ajo. 9 C 9.6.7 W r US LO 6 TA TI.3 IE KO 4 NT.3 tas 8 + 4 ap 44 73 4.9 :3 79. 34 +3. 7 4 +.7 36. 79 +.7 MATINKUJA 4 4. 3 68.. 3. 4 LIO vesialue IV Pp.tie ski 3. 7.68 r 6 L +.4 AK. SKEITTIALUEEN LAAJENNUS (VARAUS) A= m 7 I IV. Kio... 4 4 +. oni 4 344. bet 7 7.. 6 O.97. ar IV 3. w toimintojen aluevaraukset 3 A. 3. 4 38.6 HU 33 OLTO M PIH LP- 3 IHA y.. 43. 4. BMX-RATA MATINKARTANONTIE. I LT 3.6 4. I3 AK O K 3 9.9 ttira 7.69 4 ki C. TI 8 kei +. O. 3. 8 Leik W 39.46 s aikoitu Mopop ikkaa pa n. +4. 4. 4..9 HU AS IL PP O T 37.98 tos 4 MATINKYLÄN URHEILUPUISTO VU. 4 Ö LA TI 9 yöräka polkup pp n.6 3U. ÄK KOULUN JA PÄIVÄKODIN PIHA-ALUE.. TO IV NP t- 4 PÄ KO 7 ULUN 3 M PIH A AT. OL 7 tti +3. R VA por AIK V nurmi/pensas 6 HU AT T O T AS noppakivi, harmaa V p- PÄ I 737 VÄKO M DI. 4 AL s TT ÄY LI IL ÄH TYM ar AA YS 3. 33 NK to ka K / TI AS YN IER KÄ V ÄN JA SÄ LU SI OU K SI ST VI V betonikivi, harmaa kivituhka 4 4 I I3 SO T Ö TY AP 96. 37 MATINKATU 3K 3 EJ 34 37 49. NN ISP 36 68. KE. 3 I OL 3 ATT.9 SA 3 88. 34 kr TU jk+pp-tie V PE I 9. 4 O 43 PY S ÄKÖI VIH M J NTIAL ER U ALUOSTA E EIT AN. 4 %. 4 SI 6 +3. IV UUSI KOULU JA PÄIVÄKOTI KÄ 4.7 7. 33 I 33 + MA AU 4A TOPA P + IKAT L E-A P 98 77 RT TIN. 34 4. 33 apy 3 3. 44 KA 4 3 ä ör py lku p po 7 p n. 4 86 O N A ki 4.. u oit aik op aa op k m paik 6 IE T N Leik r s 9 4 3K UE IV HA 47.3 Y= Y 8 V 9 s X= 667 ajorata 4 3. 333 IV ar 9 V VU 4. 96 33 37 MATINPURONPUISTO 8. 37 MERKINTÖJEN SELITYS 9.9 38. 6. 7.4 3U :4 U3 36 6

3. 3. 3. +.7.. 3. 3.. +4. 4. VU....... betonitaso+.9 4. 4.. U

3. 3. 3. +.7.. 3. 3. +..... 33 LP-........ +4. 4. VU....... betonitaso+.9 4. 4.. U

I 7.4 38.6 64..7 MATINKARTANONTIE 4.7 MATINKARTANONTIE +.49 HV B +.39 47.3 Hv 3 Hv 3. 6.7.9 :43.9. 3U3 6 r4. 3.3 38.. r 4.9 8. 333 Leikki 8. Y I I Pumppaamo IV. I.. 3.. I I 4. :379 4.6 :379 4. MATINKATU 3 33 AK Matinkartanontien 44. 36. 49.3 3.8 46. I.6 38 AP 3 LP 3.7 3734 :37.6...9 37 3L 3.8.4 46 73 4.9 4.3 3K 4.4 36 4.4 4.4.66 4.3 3 9.6 8 katuhankkeessa siirrettävä vesijohto ja jätevesiviemäri (rakenteilla) (33) (37) MATINRAITTI MATINKUJA +.3 3 3 +. +.3 +. Vj 3 SG-PN 3 Vj 3 SG-PN. 9 3. 6..66 3733 34.86 4. 3.9 3.4.7.4.73 4 7. 33 4.9 739 3.. 4 4.77 4.6 374 7.68 4.73. 3 9.67 43 44 9 4. 3. 9. 3. 3. Biosuodatus-viherpainanne A= 8 m Syvyys, m Jv 8 SG Jv 4 SG +.49 98 Vj PE-PN Jv 8 SG Hv 3. Leikki.8 3. 3. +4. 4. 3. 4. 3. +.7.. 4. 3.3 3.4 3. 3. Kioski... 3.....9 PP-varaus PP-varaus. VU. MATINKYLÄ MATTBY +.39 +.6.69.6 s 4 4 4 Jv3B/rak Vj PE-PN 3.97 VjV/rak Vj3V/rak Hv Jv4B/rak 3 Hv 8/rak.. +.34 34 Hv Vj3V/rak +.8 Jv4B/rak +.34.88 Jv4B/rak Hv. 3. Nykyisen jäähallin 3. 9.. SAATTOLKENNE JA PYSÄHTYMISPAIKAT.. Jäähalli..4 3.9 3U4 Jv4B/rak väliaikainen tontti-vj PE 8 U.8.7 Vj3V/rak Vj3V/rak J7 3.6 -.8 Jv 8 t-..96.4 3. -.8 Siirrettävä jätevesiviemäri Uuden jäähallin (3K) tonttivesijohto Hulevesikasetti kattovesille A= 4 m MATINKARTANONTIE LADONKULMANPOLKU.. Pp.tie +. Hulevesiviemäri uusitaan A A 3. Mopopaikoitus n. paikkaa. Jäähalli.6.8 3.. 93. PYSÄKÖINTIALUE M JOSTA VIHERALUEITA N. 4%.. polkupyöräkatos n.6 pp 33 U.9.9..9 4.6 44.3 7.4 39.46 Hulevesikasetti kattovesille A= 3 m +.3 kapasiteetin kasvattamiseksi Uuden jäähallin (K) tontti-vj PE BMX-RATA (rakenteilla) UUSI JÄÄHALLI (K) J 3. -.78 68. AUTOPAIKAT 4AP + LE-AP w betonitaso +.9.8..6 33.9 Y 43 I. +..9 3K Tennis. 9..3... mopopaikoitus 6 paikkaa... 3U. KÄSITYÖT KOULUN PIHA 73 M...3. 3. r. 37.98 SOSIAALITILAT VARASTOT. SISÄÄNKÄYNTI/ KOULU JA VIERASKÄYTTÖ X= 486 polkupyöräkatos n.7 pp WC Kenttä 3U4 4 3 OPETUSTILAT Y= 667.. OPPILASHUOLTO skeittiramppi portti.7.9 PÄIVÄKODIN PIHA 737 M PÄIVÄKOTI.3 KOTITALOUS. HUOLTO WC LP-. HUOLTOPIHA.6.6.4....4 9.96 3K 4. 4.9.3 8 4 p-..6 79 78 4. 8.89 :8 4.3 Vj4V/rak Vj4V/rak -.78 Jv6B/rak Hv 3 Jv tonttihaarat Siirrettävä hulevesiviemäri UUSI JÄÄHALLI (3K) HV B Hv 8/rak. +.64 Hv /rak.putkikoko ei tiedossa +.4 J4.9 -.7 -.7 Jv 8 6 J. 7.3 6 8.96 3L 9.9 -.9 Jv6B/rak J3.9 -.67 Hulevesikasetti K-hallin kattovesille A= 3 m Biosuodatus-viherpainanne pihavedet A= m, Syvyys,4 m Hulevesikasetti kattovesille A= 8 m 3 4 NYKYINEN UUSI KOULU JA PÄIVÄKOTI Tulvalevennys Tilavaraus m Tulvatilavuus m3 JALKAPALLOKENTTÄ +. Hv 3 HAUENKALLIONTIE 8 -.9 Tulvalevennys 4 8 -.9 Tilavaraus m 9 39.67 6.79 ajo Tulvatilavuus m3 HUOLTOPIHA J. Hv 4 -.6 -.67 K 33 M.6. :88 :8 47. 7.6 4 34 -.6 AP. 36.9 74 34.98 4.4 r..6 344 76 49.6.. 48. 3 9 y Leikki.6 r..3. 3.3 VU 74 Gräsanojan sivu-uoma Tulvalevennys 3 Tilavaraus 3 m Tulvatilavuus 3 m3 JV 8 Jv3B/rak 74.8 6.3 3.6 7.6 8.8.87. 6.9 r..4 7 3K 6.4 8 r6. 3 Jv6B/rak Nykyinen purkuputki 3.7.8 3.7 9. 3 9.3 r. 33 8.8 7 r6. 6 AP 4.7 7 ar 9..6.7 3 I Tulvalevennys.6 9.3 IV Tilavaraus 8 m 76 K43 K4 K44 ar Tulvatilavuus 4 m3 3U4 34.97 r..47 49 4 4 r6.. 33.3 6 IV 3dBA 88. Leikki e=.3.8 at 4.3 4.73 733.46 3.3 ar V r..8 9. 8. 4. 76. 6 at VU.3 sp Allas 34 AP sp 3 V ar AK ar IV.9...4 69..4 3.4 r. 8.6.47 8 IV V 4.63 98 4 +3. 6 4.36.8 r. 7.7 4 IV V.9 IV I.9.9 9.6.4 3.6 6.7 7 4. 44 kl 6. 7.7 r. 4.89 3 36 9.3.9. :8..7 7.76 9 37 9 r3. +. 3. 37. 3dBA 4.4 6. r4. :9 34.96 8 4 Jätevesiviemäri (rak.) Jätevesiviemäri (suunn.) Hulevesiviemäri (rak.) Hulevesiviemäri (suunn.) Vesijohto (rak.) Vesijohto (suunn.) Hulevesikasetti (suunn.) Avouoma ja virtaussuunta Osavaluma-alueen raja Hulevesien pintavalunnan suunta Poistuva hulevesien viivytysalue Biosuodatus-viherpainanne (suunn.) hulevesien hallinta / tulvimisalue rakennus aita