LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten lahtien kunnostushankkeen selvityksistä ja sen tarkoitus on tutkia vesialueen kalakanta verkkokoekalastuksin. Verkkokoekalastus suoritettiin 30.7-3.8.2007. Vesialue on matalaa, syvimmillään n. 3m. Vesikasvillisuus peittää pohjan suurimmilta osin. Näkösyvyys vaihteli koekalastuksen aikana 1-1,3 metrin välillä. Veden pintalämpötila oli pyynnin aikana n. 18 C. Koekalastuksien alussa, kahden ensimmäisen päivän aikana, tuuli lännestä erittäin voimakkaasti, muuten sää oli tyyni ja poutainen. Vedenpinta oli koekalastuksen ajan n. 20 cm tavallista korkeammalla. Menetelmät Vesialueen kalakanta tutkittiin verkkokoekalastuksin käyttäen Nordic - yleiskatsausverkkoja. Nordic yleiskatsausverkossa on 12 eri solmuväliä (5-55 mm). Kunkin paneelin pituus on 2.5 m, verkon kokonaispituus on 30 m ja korkeus 1.5 m. Verkkovuorokausia oli 20, viisi verkkoa neljänä vuorokautena. Pyyntipaikat valittiin satunnaisotannalla. Verkot laskettiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiajaksi tuli n. 12h. Pyynnissä käytetyt verkot olivat pohjaverkkoja 0-3 metrin syvyysvyöhykkeessä. Tulokset Koekalastuksessa saatiin saaliiksi yhtätoista eri lajia. Lajit ovat: ahven (Perca fluviatilis), kiiski (Gymnocephalus cernuus), särki (Rutilus rutilus), pasuri (Blicca bjoerkna), salakka (Alburnus alburnus), säyne (Leuciscus idus), ruutana (Carassius carassius), sorva (Scardinius erythrophthalmus), lahna (Abramis brama), hauki (Esox lucius)ja kymmenpiikki (Pungitius pungitius). Kokonaissaalis oli 858 kappaletta ja 34,912 kg. Eniten saatiin ahvenia joita oli saaliista noin puolet, sekä särkiä salakoita ja pasureita. Keskimääräinen saalis per koekalastusverkko oli 42,9 kpl/verkko sekä 1,746 kg/verkko. Koekalastuksen
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 2 (8) saaliista on laskettu keskipituus ja paino sekä pituusjakauma lajeilta joiden yksilömäärä on enemmän kuin 30 kpl, eli ahvenen, salakan, särjen ja pasurin osilta. Taulukko 1. Kokonaissaalis ja yksikkösaalis Laji kpl % paino % kpl/verkko g/verkko ahven 48,25 53,08 20,7 926,55 salakka 23,78 2,78 10,2 48,45 särki 14,10 7,36 6,05 128,45 pasuri 8,28 2,12 3,55 36,95 sorva 2,56 10,35 1,1 180,75 lahna 1,05 0,07 0,45 1,15 ruutana 0,58 1,39 0,25 24,30 säyne 0,58 3,27 0,25 57,00 kiiski 0,58 0,11 0,25 1,95 hauki 0,12 19,47 0,05 340 kymmenpiikki 0,12 0,003 0,05 0,05 Yhteensä 100 100 42,9 1745,6 Kokonaissaalis kappaleina Kokonaissaalis grammoina Ahven Kiiski Hauki Säyne Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Kymmenpiikki Ruutana Kuvio 1. Kokonaissaalis
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 3 (8) Taulukko 2. Keskipituus yleisimmiltä lajeilta Ahven Särki Salakka Pasuri Keskiarvo (mm) 133,36 121,00 87,87 96,21 keskiarvon keskivirhe 61,21 34,93 19,37 23,61 otoskoko 414 121 204 71 Taulukko 3. Keskipaino yleisimmiltä lajeilta Ahven Särki Salakka Pasuri Keskiarvo (g) 45,69 21,23 4,81 10,41 keskiarvon keskivirhe 70,44 24,16 2,66 6,57 otoskoko 414 121 204 71 Ahven kpl 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Pituusluokat (cm) Kuvio 2. Ahvenen pituusjakauma 1 cm:n pituusluokittain Särki kpl 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10111213141516171819202122232425262728293031323334 Pituusluokat (cm) Kuvio 3. Särjen pituusjakauma 1 cm:n pituusluokittain
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 4 (8) Salakka kpl 90 80 70 60 50 40 30 20 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10111213141516171819202122232425262728293031323334 Pituusluokat (cm) Kuvio 4. Salakan pituusjakauma 1cm:n pituusluokittain Pasuri kpl 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10111213141516171819202122232425262728293031323334 Pituusluokat (cm) Kuvio 5. Pasurin pituusjakaumat 1 cm:n pituusluokittain Johtopäätökset Alueen kalakanta on lajistoltaan ja kooltaan tämän koekalastuksen tuloksien perusteella hyvä. Ahvenkanta on runsas ja alue toiminee hyvänä ahvenen lisääntymisalueena. Särkikalojen määrä ei ole kovin suuri ja petokaloja (> 15 cm ahvenet ja hauki) esiintyy. Vähäinen haukisaalis ei itsessään kerro pienestä haukien määrästä, sillä haukisaalis verkkokoekalastuksilla on yleensäkin pieni.
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 5 (8) LIITTEET Kartat ositetusta satunnaisotannasta Vedenlaatutiedot 23.5.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE Terhi Sulonen KOEKALASTUSRAPORTTI 6.8.2007 LIITE 1. Kartat ositetusta satunnaisotannasta Kartta I Kartta I. Verkkopaikat I C3, I C2, I G2, I H3, I I2 Kartta II Kartta II. Verkkopaikat II E9, II D8, II D7, II G3, II E5 6 (8)
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 7 (8) LIITE 1. Kartat ositetusta satunnaisotannasta Kartta III Kartta III. Verkkopaikat III H7, III F4, III C4, III A6, III D8 Kartta IV Kartta IV. Verkkopaikat III H7, III F4, III C4, III A6, III D8
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 8 (8) Liite 2. Vedenlaatutiedot 23.5.2007 NäytePvm HavPaik Näytteen nimi Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N Kok.P Klorof. C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l 23.5.2007 A pinta P 3,5 690 3,8 7,7 700 43 8,2 23.5.2007 A pohja 14,2 9,8 98 690 3,9 23.5.2007 B pinta P 4,1 600 3,3 7,5 850 49 14 23.5.2007 B pohja 14 8,5 82 E E 23.5.2007 D pinta P 4,2 940 5,4 7,8 350 22 2,1 23.5.2007 D pohja 12 9,9 95 950 5,4 23.5.2007 E pinta P 2,2 900 5,1 7,9 470 29 5,2 23.5.2007 E pohja 14 9,8 98 900 5,2