MERENKULKU S J Ö FART

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND I B : 47 a MERENKULKU KAUPPALAIVASTO S J Ö FART HANDELS FLOTTAN NAVIGATION MERCHANT FLEET 964 HELSIN KI HELSINGFORS 966

Fl 'i 'N p SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND I B : 47 a M-E-R E N K U L K U KAUPPALAIVASTO S J Ö FART HANDELS FLOTTAN N A VIG A TI ON MERCHANT FLEET 964 4 8 0 4 HELSINKI HELSINGFORS 966

Helsingfors 966. Statsrâdets tryckeri

Alkusanat Täten saatetaan julkisuuteen Suomen kauppalaivastoa koskeva tilasto vuodelta 964. Se liittyy vastaavaan tilastoon edelliseltä vuodelta. Helsingissä, merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimistossa helmikuussa 966. Förord Härmed publiceras Statistiken angäende Finlands handelsflotta ar 964. Den ansluter sig tili motsvarande Statistik för närmast föregäende är. Helsingfors, sj öfasstyrelsens Statistik- och registerbyrä i februari 966. Torsti Via H eikki Äijälä «

Sisällys Inneháll Sivu Sida Teksti 5 Text 5 Johdanto... 6 I. Kauppalaivasto ja sen kehitys... 6 II. Kauppalaivaston käyttäminen... 8 III. Kauppalaivaston arvo... 20 IV. Kauppalaivaston rahtitulot... 22 V. Muita tietoja... 26 Summary...... 28 Inledning... r... 5 I. Handelsflottan och dess utveekling... 6 II. Handelsflottans användning... 8 III. Handelsflottans värde... 20 IV. Handelsflottans fraktinkomster... 22 V. Övriga uppgifter... 26 Summary... 28 Taulut. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin. suuruiset ja sitä suuremmat alukset vuoden 964 alkaessa ja päättyessä... 32 2. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin 2. suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina kotipaikan mukaan vuoden 964 päättyessä... 34 3. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin 3. suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina rakennuspaikan mukaan vuoden 964 päättyessä... 44 4. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin 4. suuruiset ja sitä suuremmat alukset,, jaettuina vetomäärän, iän ja arvon mukaan vuoden 964 päättyessä 46 5. Yleiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittuihin 5. bruttorahteihin vuonna 964 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan... 48 6. Kauppalaivaston bruttorahdit vuonna 964, jaettuina 6. eri tuloryhmiin, aluksenomistajain antamien tietojen mukaan..... 52 7. Kauppalaivaston bruttorahdit vuonna 964 Suomen ja 7. ulkomaiden sekä ulkomaiden välisessä liikenteessä aluksenomistajain antamien tietojen mukaan... 54 8. Liikenteessä olleen kauppalaivaston seisonta-ajat vuo- 8. rokausissa 964 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan... 60 9. Liikenteessä olleen kauppalaivaston miehistö vuonna 9. 964 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan 64 Tabeller Handelsflottans fayg om 9 nettoregisteon och däröver vid början och slutet av är 964... 32 Handelsflottans fayg om.9 nettoregisteon och däröver, fördelade efter hemo vid 964 ars slut... 34 Handelsflottans fayg om 9 nettoregisteon och dárover, fordelade efter byggnadso vid 964 árs slut 44 Handelsflottans fayg om 9 nettoregisteon och darover, fordelade efter draktighet, álder och varde vid 964 árs slut... 46 Oversikt av handelsflottans várde och intjánta bruttofrakter ár 964 enligt dárom frán redare lamnade uppgifter... 48 Handelsflottans bruttofrakter ár 964, fordelade pá olika inkomstgrupper, enligt dárom frán redare lámnade uppgifter... 52 Handelsflottans bruttofrakter ár 964 i trafik mellan Finland och utlandet samt mellan utlándska hamnar enligt dárom frán redare lamnade uppgifter... 54 Temporára upplággningar, uttryckta i dygn, av den under ár 964 i trafik varande handelsflottan enligt rederiernas uppgifter... 60 Bemanningen á den i sjofa anvánda handelsflottan ár 964 enligt dárom frán redare lamnade uppgifter 64 Contents Page Text... 5 Introduction... 5 I. Merchant fleet and its development... 6 II. Operating of the merchant fleet... 8 III. Value of the. merchant fleet... 20 IV. Freight income... 22 TL Other informations... j... 26 Summary... 28 Tables. Vessels of the Finnish merchant fleet of 9 net tons and above, at the beginning and end of 964... 32 2. Vessels of the Finnish merchant fleet of 9 net tons and above classified by home po-, at the end of 964... 34 3. Vessels of the Finnish merchant fleet of 9 net tons and above classified by place of construction at the end of 964 44 Page 4. Vessels of the Finnish merchant fleet of 9 net tons and above classified by tonnage, age and value, at the end of 964... 46 5. Value and gross freight revenue of the Finnish merchant fleet in 964, according to data provided by the Shipovmers... 48 6. Gross freight revenue of the Finnish merchant fleet in 964, by different income groups, according to data provided by the Shipowners... 52 7. Gross freight revenue of the Finnish merchant fleet in 964 in international navigation, according to data provided by Shipowners... 54 8. Laid-up-time of the Finnish merchant fleet in service in 964, expressed in days, according to data provided by Shipowners... 60 9. Manning of the vessels in service of the Finnish merchant fleet in 964, according to data. provided by Shipowners... 64

Johdanto Aineisto Suomen kauppalaivastoa koskevaan tilastoon vuodelta 964 on saatu samoista lähteistä kuin aikaisemminkin eli osaksi maistraattien heinäkuun 29 päivänä 927 alusrekisteristä annetun lain perusteella pitämistä alusrekistereistä, osaksi niistä tiedoista, joita aluksenomistajat syyskuun 6 päivänä 98 aluksenomistajan velvollisuudesta antaa erinäisiä tilastotietoja annetun asetuksen mukaisesti vuosittain lähettävät. Tilastotietojen antaniisessa on kuitenkin Merenkulun tilastotoimikunnan suosituksesta sikäli poikettu vuoden 98 asetuksesta, että tilastotiedot on yleisen tilastolain nojalla pyydetty neljännesvuosittain. Bruttotulojen lisäksi on pyydetty tietoja myös alusten kustannuksista ulkomailla. Alusrekisteristä annetun lain mukaan on kauppamerenkulkuun käytettävistä aluksista, joiden nettovetoisuus on vähintään 9 rekisteritonnia, pidettävä rekisteriä, lukuunottamatta proomuja, joita käytetään ainoastaan tavaroiden siiämiseen lastaus-, purkausta! varastoimistarkoituksessa samalla satama-alueella, tai lastauspaikalla. Sitä paitsi voidaan, jos omistaja haluaa, rekisteröidä pienemmätkin alukset, mikäli niiden pituus on vähintään 0 metriä. Asetus aluksenomistajain velvollisuudesta antaa tilastotietoja koskee vähintään 9 nettorekisteritonnin vetoisia aluksia. Pienemmistä kuin 9 nettorekisteritonnin vetoisista aluksista ei näin ollen saada tietoja aluksenomistajilta. Nämä alukset ovat pääasiallisesti kalastusaluksia ja hinaajia, eivätkä ne sisälly taulukkoihin. On siten huomattava, että tähän esitykseen sisältyvät tiedot koskevat vain rekisteröityjä, vähintään 9 rekisteritonnin nettovetoisia aluksia, kun taas tuhansiin nousevat pienemmät vesiliikennevälineet jäävät sen ulkopuolelle. Tekstiosassa on esitetty erikseen pohjoismaiden määrittelemä, niiden kesken veailukelpoinen kauppalaivasto, joka käsittää vain vähintään 00 rekisteritonnin bruttovetoiset alukset lukuunottamatta erikoisaluksia, joita ei käytetä kauppamerenkulkuun. Samoin siinä on esitetty tämän kauppalaivaston jakaantuminen suuruus- ja ikäryhmiin. Liitetaulut 4, jotka valaisevat kauppalaivaston tilaa, kotipaikkaa, rakennuspaikkaa, vetomäärää ja ikää, on laadittu maistraattien alusrekisterien perusteella, kun taas muut taulut perustuvat varustajien antamiin tietoihin. ' Inledning Materialet till Statistiken angäende Finlands handelsflotta är 964 har hämtats ur samma källor som tidigare eller dels ur de av magistraterna enligt lagen om faygsregister av den 29 juli 927 förda faygsregistren, dels ur de uppgifter, som redarna jämlikt förordningen av den. 6 September 98 angäende faygsredares skyldighet att avlämna särskilda statistiska uppgifter, ärligen avgiver. Vid avlämnandet av statistiska uppgifter har dock pä rekommendationen av Sjöfaens statistikkommitte sä tili vida avvikits frän 98 ärs förordning att man har anhällit om statistiska uppgifter pä grund av den allmänna statistiklagen kvaalsvis. Förutom bruttofrakter har man även anhällit om uppgifter angäende faygs kostnader i utlandet. Enligt lagen om faygsregister ä,r fayg, vilka nyttjas tili handelssjöfa och äger en nettodräktighet av minst 9 registeon, registreringspliktiga, prämar, som användes endast vid förflyttning av varor i lastnings-, lossnings- eller upplagringssyfte ä samma hamnomräde, dock undantagna. Dessutom kan, om ägaren sä önskar, jämväl mindre fayg registreras, under förutsättning att dess längd är minst 0 meter. Förordningen angäende faygsredares skyldighet att avlämna statistiska uppgifter gäller fayg om minst 9 nettoregisteons dräktighet. Om fayg under 9 nettoregisteons dräktighet erhälles säledes icke uppgifter av redarna. Sistnämnda fayg är huvudsakligen fiskefayg och bogserbätar och ingä icke i tabellerna. Att märka är att uppgifterna i denna framställning säledes enba omfatta registrerade fayg om minst 9 nettodräktighet i registeon, medan de tili tuserital uppgäende mindre foskaffningsmedlen tili sjöss faller utom ramen för densamma. I textavdelningen har skilt behandlats den av de nordiska länderna preciserade handelsflotta, som omfattar endast fayg om minst 00 registeons bruttodräktighet fränsett specialfayg, som icke användes tili handelssjöfa. Likaledes har dä-ri redogjos för denna handelsflottas fördelning pä, olika storleks- och äldersgrupper. Tabellerna 4, som belyser handelsflottans beständ, hemo, byggnadso, dräktighet och älder, ha utarbetats med ledning av magistraternas faygsregister, medan övriga tabeller grunda sig pä uppgifter lämnade av redarna.

I. Kauppalaivasto ja sen kehitys Maailmankaupan kasvun johdosta nousi meritse kuljetettu tavaramäärä vuonna 964 n. 450 milj. tonniin 0 n. 0 % suuremmaksi kuin edellisenä vuonna. K u l jetusmahdollisuuksien kasvu ei kuitenkaan suuresti nostanut rahtitasoa, sillä toiselta puolen tuli liikenteeseen ennätysmäärä, lähes 0 milj. bruttotonnia uutta tonnistoa. Kuivalastialusten rahtitaso pysyi kuitenkin suhteellisen vakaana ja oli keskimäärin vähän korkeampi kuin vuosina 958 963. Tankkirahdit sen sijaan vaihtelivat melkoisesti eri kuukausina eikä niiden keskimääräinen taso ollut aivan yhtä hyvä kuin vuonna 963, mutta ei kuitenkaan niin huono kuin vuosina 958 962. Kansainvälisten rahtimarkkinain kehitystä kuvaavista rahti-indekseistä mainittakoon seuraava. British Chamber of Shippingin kuivalastialusten hakurahtiindeksi (v. 960 = 00) oli vuonna 963 keskimäärin 09.o ja vuonna 964 keskimäärin 2.. Norwegian Shipping News in sama indeksi (v. 949 = 00) oli vastaavasti keskimäärin 04.3 ja 05. o. Norjalainen tankkirahti-indeksi sitä vastoin laski vuonna 964 ja oli keskimäärin vuonna 963 73.3 ja vuonna 964 67.l. Maailman kauppatonnisto käsitti Lloyd s Register of Shipping in tilaston mukaan vuoden 964 heinäkuun alussa 53 milj. bruttotonnia, joten nettolisäys edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna oli 7.i milj. bruttotonnia eli 4.9 % ja siten suurempi kuin yhtenäkään vuonna viimeisen viiden vuoden aikana. Puuttuvan toiminnan johdosta seisomassa ollut tonnisto oli suhteellisen pieni. Se laski.3 45 milj. bruttotonnista tammikuussa 964 O.822 milj. bruttotonniin tammikuussa 965. Erikseen kuivalastialusten osalta olivat vastaavat luvut 0.8 4 6 ja 0.4 6 2 milj. bruttotonnia ja tankkialusten osalta 0. 499 ja 0.3 6 2 milj. bruttotonnia. Toimettomana olleen tonniston määrä on siten ollut alle %:n maailman koko tonnistosta. Suomen kauppamerenkululle ja samalla Suomen kauppalaivastolle ovat vuonna 964 kuten edellisenäkin vuonna antaneet leimansa tonniston jatkuva, vaikkakaan ei kovin suuri kasvu ja ajanmukaistaminen sekä kasvaneesta ulkomaankaupastamme johtuva kuljetusmahdollisuuksien lisääntyminen. Sen tähden pysyi seisomassa oleva tonnisto suhteellisen vähäisenä ja käsitti pääasiallisesti korjausten takia tai muista syistä seisomassa olevia aluksia. Kotimaisella tonnistolla kuljetettiin- Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä 2 386 700 tonnia eli 770 900 tonnia, vastaten 6.7 %, enemmän tavaraa kuin edellisenä vuonna ja samalla enemmän kuin yhtenäkään vuonna aikaisemmin. Suomen rekisteröity, vähintään 9 rekisteritonnin nettovetoinen kauppalaivasto, jättäen proomut huomioon ottamatta, käsitti vuoden 964 lopussa 564 I. Handelsflottan och dess utveckling Pä grund av världshandelns ökning Steg den sjöledes transpoerade varumängden är 964 till o. 450 milj. ton eller c. 0 % större än äret förut. Ökningen av transpomöjligheterna stegrade dock icke stö fraktnivän, ty ä andra sidan kom tili trafiken en rekordmängd, inemot 0 milj. bruttoton nytt tonnage. Fraktnivän för torrlastfayg var dock relativt stabil och i medeltal nägot högre än Ären 958 963. Däremot visade tankfrakterna ganska stora fluktuationer under olika mänader och deras medelnivä var icke lika god som är 963, men dock icke sä dälig som ären 958 962. Beträffande fraktindexen, som belyser utvecklingen pä de internationella fraktmarknaderna, mä nämnas följande. British Chamber of Shippings trampfraktindex för torrlastfayg (är 960 = 00) var &r 963 i medeltal 09.0 och är 964 i medeltal 2.. Motsvarande index, uppgjord av Norwegian Shipping News (949 = 00), var i medeltal 04.3 resp. 05.0. Det norska tankfraktindexet däremot nedgick är 964 och var i medeltal är 963 73.3 och är 964 67.. Världens handelstonnage omfattade enligt Lloyd s Register of Shipping i början av juli är 964 53 milj. bruttoton, sä att nettoökningen jämfö med motsvarande tid föregäende är utgjorde 7. milj. brutto ton eller 4.9 % och var sälunda större än under nägot är under de fern señaste áren. Det pä grund av bristande sysselsättning upplagda tonnaget var relativt litet. Det nedgick frán I.345 milj. bruttoton i januari 964 tili 0.8 2 2 milj. bruttoton i januari 965. Särskilt angäende torrlastfaygen var motsvarande antal 0.8 46 milj. och 0.4 6 2 milj. bruttoton och angäende tankfaygen O.499 milj. och 0.3 6 2 milj. bruttoton. Det upplagda tonnaget har sälunda varit under % av heia handelstonnaget i världen. Finlands handelssjöfa och samtidigt Finlands handelsflotta har under är 964 säsom föregäende är präglats av en fogäende, fastän icke särskilt stör tonnageökning och modernisering av tonnaget samt av en ökning av transpomöjligheterna tili följd av vär utrikeshandels tillväxt. Därav följde att det upplagda tonnaget förblev relativt ringa och omfattade huvudsakligen sädana fayg som pä grund av reparationer eller av nägon annan orsak var upplagda. Pä det inhemska tonnaget transpoerades i trafik mellan Finland och utlandet 2 386 700 ton eller 770 900 ton, motsvarande 6.7 %, mera än äret förut och samtidigt mera än under nägot tidigare är. Finlands registrerade handelsflotta, omfattande fayg med minst 9 registeons nettodräktighet, prämarna icke medräknade, utgjordes i slutet av är

7 A. Kauppalaivaston suuruudessa v. 964 tapahtuneet muutokset Förändringarna i laygsbcstándet &r 964 Vuoden alkaessa Vid árets början: Höyryaluksia Ängfayg... Moottorialuksia M otorfayg... Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin... Yhteensä Summa Rekisteröityjä proomuja - Registrerade pr&mar Luku Brutto tonnia Netto tonnia Antai 'Netto ton 79 295 064 54 820 338 644 055 343 293 53 5 639 3 363 570 944 758 50 476 458 45 24 40 2 Vähennys (= ) tai lisäys ( + ) Minskning ( ) eller ökning ( + ): Luku Antal Brutto tonnia Netto tonnia Netto ton Höyryaluksia Ängfayg.... Moottorialuksia M otorfayg... Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin... Yhteensä Summa 22 + 3 5 6 27 378 + 45 64 784 + 7 452 5 37 +9 475 395 + 3 709 Rekisteröityjä proomuja Registrerade pr&mar 54 4 336 4 084 Vuoden päättyessä Vid árets slut: Höyryaluksia Ängfayg... Moottorialuksia M otorfayg... Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin... Yhteensä Summa Luku Antal 57 369 38 564 nia 267 686 689 669 4 855 962 20 Nettotonnia Nettoton 39 449 362 768 2 968 505 85 Rekisteröityjä proomuja Registrerade pr&mar 404 40 878 36 028 alusta, bruttovetoisuudeltaan) yhteensä 962 20 rekisteritonnia. Siten on alusten lukumäärä pienentynyt selontekovuoden aikana 6 aluksella, kun sen sijaan bruttovetomäärän lisäys on ollut 7 452 rekisteritonnia eli tosin vain.8 %. Lukumäärän vähennys ja toisaalta bruttovetomäärän kasvu johtuvat siitä, että vanhojen, kannattamattomiksi käyneiden alusten poistot on korvattu uusilla, kuljetusteholtaan paremmilla aluksilla. Edellisen vuoden lisäys oli 3 alusta ja 64 6 bruttotonnia ja myös vuosina 960 62 kasvoivat sekä alusten lukumäärä että vetomäarä. Sen sijaan oli kymmenvuotiskautena vuosina 950 59 alusten lukumäärä vähentynyt joka vuosi ja bruttovetomääräkin vuosina 958 ja i 959. Kuten asetelma A osoittaa, on vuoden 964 aikana tonniston nykyaikaistamisen johdosta tapahtunut lisäystä vain moottorialusten ryhmässä. Moottorialusten lisäys oli nimittäin 3 alusta, yhteensä 45 64 brutto- 964 av 564 fayg med en sammanlagd bruttodraktighet) av 962 20 registeon. S&lunda har antalet fayg under redogorelse&ret minskats med 6 enheter, nar daremot ókningen av bruttodráktigheten har varit 7 452 registeon eller val endast.8 %. Minskningen av antalet och & andra sidan ókningen av bruttodraktigheten beror p& att avfóringar av áldre fayg, vilkas anvándning icke var rantabel, har ersatts av nya fayg med battre fraktningseffekt. Okningen under nármast fóreg&ende ár utgjorde 3 fayg och 64 6 bruttoton och aven áren 960 962 ókades b&de antalet fayg och. draktigheten. Daremot hade under tio&rsperioden 950 959 antalet fayg varje &r minskats och aven bruttodráktigheten nedgick áren 958 och 959. S&som sammanstállningen A visar, har p& grund av tonnagets modernisering ókning skett endast i motor - faygsgruppen. Okningen av motorfaygen utgjorde námligen 3 fayg om sammanlagt 45 64 bruttoton B. Kauppalaivaston kehitys vv. 892 95 Handelsflottans utveckiing áren 892 95 Vuosi Ár Höyryaluksia Ängfayg Luku Antal Nettotonnia Nettoton Purjealuksia Segelfayg Luku ) Antai8) Nettotonnia Nettoton Yhteensä Summa Luku Antai Nettotonnia Nettoton Proomuja Prim ar Luku Antai Nettotonnia Nettoton K a i k k i a a n I a Luku Antai Nettotonnia Nettoton 892... 73 23 279 585 227 996 25 275 758 25 275 895... 92 25 795 694 222 986 248 78 7 905 886 256 686 900... 287 49 372 282 263 60 32 532 20 57 2 469 333 049 905... 357 54 556 2 536 264 373 38 929 33 385 2 893 352 34 90... 468 7 594 2 85 26 429 333 023 59 860 3 39 392 883 95... 57 74 908 3 528 26653 34 42 06 929 4 099 448 350 ) Suojakansialusten, joilla on kaksi mittakirjaa, vetomäarä on otettu" avonaisina eli pienempää vetomäärää osoittavan mittakirjan, mukaan. ') Dräktigheten av shelterdäcksfayg, som har tvä mätbrev, har beaktats enligt dräktigheten säsom öppna eller sälunda enligt det mätbrev, som utvisar faygets mindre dräktighet. 2) Lukuun sisältyvät myös proomut I antalet ingä även prämama.

8 C. Kauppalaivaston kehitys vv. 98 964 Handeisflottans utveckling áren 98 964 Vuosi Ár Höyryaluksia Angfarfcyg Luku Antal nia Nettotonnia Nettoton Moottorialuksia J) Motorfayg) Luku Antal nia Nettotonn ia Nettoton 98... 765 37 500 89 80 99 400 8 908 920... 809 43 705 88 38 23 2 660 6 793 925... 568 75 600 05 335 96 9 00 3 204 930... 538 267 759 57 804 49 23 87 5 638 935... 528 47 804 239 62 3 3 493 7 053 940... 470 487 732 277 887 47 47 387 25 36 945... 32 232 328 29 49 37 7 906 4 064 946... 333 279 533 55 960 68 23 750 993 947... 386 4 97 234 23 9 50 57 26 506 948... 385 422 723 235 622 02 67 406 36 23 949... 387 428 584 238 820 08 78 975 42 296 950... 376 457 643 253 882 23 9003 47 857 95... 375 468 9 258 925 28 06 793 56 256 952... 360 472 580 260 377 35 46 704 77 999 953... 338 440 505 240 385 47 223 06 7 307 954... 327 425 35 228 9 50 285 38 49 540 955... 36 435 728 238 06 62 304 853 64 520 956...'... 293 424 53 2342 73 330 963 80 05 957...-... 274 4076 29 582 86 364 357 97 422 958... 252 36 765 96 855 83 382 89 205 789 959... 223 32 03 67 546 96 395 996 22 845 960... 26 33 552 66 264 27 477 98 258 59 96... 200 295 09 55 329 250 56 636 276 732 962... 92 297 548 56 885 287 574 733 306 028 963... 79 295 064 54 820 338 644 055 343 293 964... 57 267 686 39 449 ' 369 689 669 362 768 J) Moottorialuksien ryhmä käsitti vuoteen 934 myös apukonein varustetut purjealukset. l) Motorfaygsgruppen omiattade t. o. m. är 934 även segelfayg med hjälpmaskin. tonnia eli vastaavasti 9.2 ja 7. % ja höyryalusten vähennys 22 alusta ja 27 378 bruttotonnia eli noin 0 % ja purjealusten apukonein vähennys 5 alusta ja 784 bruttotonnia eli yli neljännes näiden alusten lukumäärästä. Purjealuksista apukonein on puolet kovennettujen katsastusmääräysten johdosta katsastettu moottorialuksiksi. Rekisteröityjen proomujen lukumäärä oli vuoden 964 lopussa 404 ja bruttovetoisuus 40 878 rekisteritonnia ja siten 54 proomua ja 4 336 bruttotonnia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Tonniston suhteellinen jakaantuminen erilaisten alusten osalle ilmenee seuraavasta yhdistelmästä: Höyryalukset Ángfayg % eher 9.2 resp. 7. % och minskningen av ängfaygen var 22 fayg och 27 378 bruttoton eller c. 0 % och av segelfaygen med hjälpmaskin 5 fayg och 784 bruttoton eller över en fjärdedel av dessa fayg. Av segelfaygen med hjälpmaskin har hälften p& grund av skärpta besiktningsbestämmelser besiktigats s&som motorfayg. Antalet registrerade prä.mar var vid slutet av kr 964 404 och bruttodräktigheten 40 878 registeon och s&ledes 54 pr&mar och 4 336 bruttoton mindre än äret förut. Tonnagets procentuella fördelning pä olika slag av fayg framgär av följande sammanställning: Moottorialukset Motorfayg % Purjealukset apukonein Segelfayg m. hjälpmaskin % Purjealukset Segelfayg % Yhteensä Summa % 9 2 8...... 6 7.7 7. l 2 5.2 0 0. o 9 3 0...... 7 2.6 6.5 2 0.9 0 0. o 9 3 5...... 8 3.0 2.7 2. 9.4 0 0. o 9 4 0...... 8 4.2 8.2 2. 6 5.0 0 0. o 9 4 5...... 8 7.0 3.0 4.8 5.2 0 0. o 9 5 0...... 8 0.6 5.9 2.5.0 0 0. o 9 5...... 7 9.2 8. 2. 2 0.5 0 0. o 9 5 2...... 7 4.8 2 3.2.9 0. 0 0. o 9 5 3...... 6 5.2 3 3.0.8 0. o 0 0. o 9 5 4...... 5 8.8 3 9.5. 7 0 0. o 9 5 5...... 5 7.9 4 0.6.6 0 0. o 9 5 6...... 5 5.3 4 3.2.5 0 0. o 9 5 7...... 5.6 4 6.9.5 0 0. o 9 5 8...... 4 7.9 5 0.7.4 0 0. o 9 5 9...... 4 3.5 55..4 loo.o 9 6 0...... 3 9.2 5 9.7. 00. o 9 6...... 3 5.9 6 3.0. loo.o 9 6 2...... 33.8 6 5.3 0.9 loo.o 9 6 3...... 3.2 68.2 0.6 loo.o 9 6 4...... 2 7.8 7.7 0.5 loo.o

9 Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin Purjealuksia Segelfayg Yhteensä Summa Proomuja Prärnar Luku Brutto- Netto- Luku Brutto- Netto- Luku Brutto- Netto- Luku Brutto- Netto- Antal tonnia tonnia Antal tonnia tonnia Antal tonnia tonnia Antal toimia tonnia Nettoton Bru ttoton Nettoton Nettoton Nettoton 66 54 300 46 240 2 030 303 200 244 958 38 298 335 287 690 788 08 400 0 838 720 273 765 207 02 3 85 287 850 277 059 543 97 60 83 982 207 29 770 202 52 3 69 299 700 285 967 328 77 375 66 025 05 369 005 239 467 3 787 285 663 270 63 3 4 935 9 957 67 57 329 48 20 857 503 56 304 832 2 994 226 024 23 720 47 4 867 0 205 49 29 27 25 066 73 579 257 338 474 966 50 305 4 458 30 2 876 8 496 5 3 999 899 494 267 09 53 608 480 7 675 0 069 35 3 68 8 835 3 2 794 0 82 549 329 758 87 600 48 5 435 07 834 56 5 567 0 087 2 685 0 722 644 489 966 28 528 395 6 44 08 566 54 5 5 9 633 2 4 78 2 439 653 59 998 293 925 384 5 525 07 595 53 4 965 9 492 9 949 0 033 657 534 473 300 64 248 08 09 00 439 46 4 082 8 827 7 6 03 5 083 652 567 84 35 649 200 05 856 9876 40 3 007 899 5 3 30 f 905 648 59 30 326 285 79 03987 96 39 28 2 262 7 69 3 299 244 626 63 845 346 3 54 00 824 93 237 26 950 7 438 2 73 57 63 675 544 365 87 25 97 440 90 4 25 2 096 7 454 602 722 549 385 905 049 90 583 83 703 7 608 7 00 595 752 89 409 68 02 87 25 80 59 7 839 7 99 583 766 955 48 392 959 79 063 73 534 6 535 6 990 576 777 068 423 994 872 7 88 66 86 03 0 255 623 538 754 839 408 767 78 66 204 6 467 98 0 047 6 053 57 78 056 386 444 688 60 222 55 868 88 983 5 453 52 800 76 429 876 646 56 829 52 702 83 8 37 4 842 533 89 972 436 903 546 49 665 46 025 78 7 866 4 602 557 880 47 467 55 476 45 947 4 253 53 5 639 3 363 570 944 758 50 476 458 45 24 402 38 4 855 2 968-564 962 20 505 85 404 40 878 36 028 Höyryalusten bruttovetomäärän osuus koko kauppalaivaston bruttovetomäärastä on laskenut 3.2 %:sta vuonna 963 27.8 %:iin vuonna 964. Tämä osuus on jatkuvasti pienentynyt vuoden 945 jälkeen, jolloin se oli suurimmillaan eli 87.0 %. Samanaikaisesti on moottorialusten osuus jatkuvasti kasvanut ja oli 7.7 % vastaten 68.2 % edellisenä vuonna. Apukonein varustettujen purjealusten osuus on laskenut O.o %:sta 0.5 %:iin. Alusten laadun mukaan jakaantui kauppalaivasto seuraavasti: Andelen för ängfaygens bruttodräktighet av hela handelsflottans. bruttodräktighet har nedg&tt frän 3.2 % &r 963 tili 27.8 % &r 964. Denna andel har folöpande nedg&tt sedan &r 945, d& den var störst eller 87.0 %. Samtidigt har motorfaygens andel fofarande ökats och utgjorde 7.7 % mot 68.2 % föreg&ende &r. Andelen för segelfayg med hjälpmaskin har nedg&tt fr&n 0.6 % tili 0.5 %. Enligt faygens a fördelade sig handelsflottan p& följande sätt: Matkustaja-aluksia Passagerarfayg... TankkialuksiaTankfayg Muita aluksia Övriga fayg... Yhteensä Summa Höyryalukset Siitä öljylämm. Moottoria] ukset Purjealukset Yhteensä Ángfayg Därav oljeeld. Motorfayg apukonein Segelfayg m. hjälpmaskin Summa Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Antnl Antal Antal Antal Antal 36 26 64 20 24 666 43 24 7 _ 79 5 352. 36 33 29 36 33 29 2 24 045 79 22 52 290 35 739 38 4 855 449 597 639 57 267 686 99 246 87 369 689 669 38 4 855 564 962 20 Kuten yhdistelmästä näkyy, oli kauppalaivastosta matkustaja-aluksia 79, yhteensä 5 352 bruttotonnia eli vastaavasti 4. o ja 5.3 %, tankkialuksia 36, yhteensä 33 29 bruttotonnia eli 6.4 ja 32.0 % ja muita aluksia 449, yhteensä 597 639 bruttotonnia eli 79.6 ja 62. l %. Matkustaja-aluksista oli 7, yhteensä 6 60 bruttotonnia ulkomaanliikenteeseen käytettyjä lauttoja. Lisäksi voidaan panna merkille, että matkustaja-aluksista oli lukumääräisesti yli puolet eli 54. i % ja bruttovetomäärän mukaan lähes puolet eli 48. l % moottorialuksia, kun sen sijaan tankkialustonnisto käsitti yksin- Säsom av sammanställningen framg&r, utgjorde passagerarfaygen 79 enheter om 5 352 bruttoton eller 4. o resp. 5.3 %, tankfaygen 36 enheter om 33 29 bruttoton eller 6.4 resp. 32.6 % och övriga fayg 449 enheter om 597 639 bruttoton eller 79.6 resp. 62. l % av handelsflottan. Av passagerarfaygen var 7, sammanlagt 6 60 bruttoton färjor använda i utrikesfa. Ytterligare kan man lägga märke tili att av antalet passagerarfayg var över hälften eller 54.4 % och enligt bruttodräktigheten inemot hälften eller 48. l % motorfayg, medan tankfaygstonnaget omfattade 2 3478 66

0 omaan moottorialuksia. Höyryaluksista oli öljylämmitteisiä lukumääräisesti 63. l %, mutta bruttovetomäärän mukaan peräti 92.0 %. Jos otetaan huomioon myös moottorialukset ja apumoottorilla varustetut purjealukset, on nestemäisiä polttoaineita käyttävän tonniston osuus koko kauppalaivastosta 97.8 %. Edelliseen vuoteen verrattuna ovat sekä matkustaja-alustonnisto että tankkialustonnisto kasvaneet, mutta kuivalastialus - tonnisto on supistunut. Jos tilastollisen veailun aikaansaamiseksi eri pohjoismaiden kauppalaivastojen välillä otetaan huomioon pohjoismaiden määrittelyn mukainen kauppalaivasto, joka käsittää vain vähintään 00 rekisteritonnin bruttovetoiset varsinaiset kauppaalukset, joihin ei lueta erikoisaluksia kuten hinaajia, pelastusaluksia, kalastusaluksia eikä jäänmuajia, saadaan Suomen kauppalaivastosta vuosien 963 ja 964 päättyessä seuraava yhdistelmä. uteslutande motorfayg. Av ángfaygen var enligt antalet 63. i %, men enligt bruttodráktigheten hela 92. o % oljeeldade. Om aven motorfaygen oeh segelfaygen med hjálpmaskin medráknas, utgor olja bránslet for 97.8 % av hela tonnaget. Jámfo med foregáende ár har b&de passagerarfaygstonnaget och tankfaygstonnaget ókats, men torrlastfaygstonnaget minskats. Om man i syfte att fá en statistisk jámforbarhet mellan de olika nordiska lándernas handelsflottor tager i betraktande den av de nordiska lánderna preciserade handelsflottan, som omfattar endast de egentliga handelsfaygen med minst 00 registeons bruttodráktighet, till vilka ieke hánfores specialfayg s&som bogserbatar, bárgningsfayg, fiskefayg ooh isbrytare, fár man fóljande sammanstállning ang&ende Finlands handelslotta i slutet av áren 963 och 964. D. Pohjoismaiden määrittelyn mukainen kauppalaivasto vv. 963 ja 964 Handelsflottan enligt nordisk definition ären 963 och 964 964 963 Luku nia Luku nia Antal Antal Höyryaluksia Ángfayg... 34 264 680 54 292 433 Moottorialuksia Motorfayg... 309 684 093 285 638 694 Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjálpmaskin... 5 3 58 6 3 084 Yhteensä Summa 458 95 93 455 934 2 Tämä tonnisto käsitti vuoden 964 lopussa 458 alusta, bruttovetoisuudeltaan yhteensä 95 93 rekisteritonnia. Se oli siten vain 3 alusta ja 7 720 rekisteritonnia eli.9 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Bruttovetomäärän lisäys oli vähän suurempi kuin koko kauppalaivaston lisäys, kun sen sijaan alusten lukumäärä oli koko kauppalaivastossa laskenut kuudella, kuten edellä jo ilmeni. Veailun vuoksi mainittakoon, että tämän yhteisen määrittelyn mukainen kauppalaivasto oli vuoden 964 lopussa Ruotsilla 949 alusta, yhteensä 4 37 000 bruttotonnia, Tanskalla 86 alusta, yhteensä 2 4 000 bruttotonnia ja Norjalla peräti 2 32 alusta, yhteensä 4 388 000 bruttotonnia. Edelliseen vuoteen verrattuna on Ruotsin kauppalaivasto kasvanut 42 000 bruttotonnilla, Tanskan kauppalaivasto 8 000 bruttotonnilla ja Norjan kauppalaivasto peräti 968 000 bruttotonnilla eli enemmän kuin Suomen koko kauppalaivaston vetomäärä. Alusten lukumäärä sen sijaan pieneni Ruotsin kauppalaivastossa 52 aluksella, mutta kasvoi Tanskan ja Norjan kauppalaivastoissa vastaavasti 29 ja 0 aluksella. Moottorikäyttöisen tonniston, siis moottorialusten ja apukonein varustettujen purjealusten osuus oli Suomen kauppalaivastossa yhtä suuri kuin koko rekisteröidyssä kauppalaivastossa eli 72.2 %. Tämä osuus on kuitenkin Suomen kauppalaivastossa paljon pienempi kuin muiden pohjoismaiden kauppalaivastoissa, sillä se oli Ruotsin ja Tanskan kauppalaivastoissa 89. l % ja Norjan kauppalaivastossa 85.9 %. Islannin pieni kauppalaivasto käsitti pelkästään moottorialuksia. Mainittakoon vielä, että koko maailman kauppalaivastossa oli moot- Detta tonnage omfattade vid utg&ngen av ár 964 458 fayg med en bruttodráktighet av 95 93 registeon. Det var s&ledes endast 3 fayg ooh 7 720 registeon eller.9% storre án áret fórut. Ókningen av bruttodráktigheten var n&got storre an ókningen av hela handelsflottan, nár dáremot antalet fayg av hela handelsflottan hade nedg&tt med 6, sásom redan framgátt. F6r jámforelsens skull má námnas, att denna handelsflotta enligt gemensam definition i slutet av ár 964 i Sverige utgjorde 949 fayg om sammanlagt 4 37 000 bruttoton, i Danmark 86 fayg om sammanlagt 2 4 000 bruttoton och i Norge hela 2 32 fayg om sammanlagt 4 388 000 bruttoton. Jámfo med fóregáende ár ókades Sveriges handelsflotta med 42 000 bruttoton, Danmarks handelsflotta med 8 000 bruttoton och Norges handelsflotta med hela 968 000 bruttoton eller mera án dráktigheten av Finlands hela handelsflotta. Antalet fayg dáremot minskades i Sveriges handelsflotta med 52 enheter, men okades i Danmarks och Norges handelsflottor med 29 resp. 0 enheter. De motordrivna faygens, d.v.s. motorfaygens och segelfaygens med hjálpmaskin andel i Finlands handelsflotta var lika stor som i hela registrerade handelsflottan eller 72.2 %. Denna andel ár dock i Finlands handelsflotta mycket mindre án i de ovriga nordiska handelsflottorna, ty den utgjorde i Sveriges och Danmarks handelsflottor 89. i % och i Norges handelsflotta 85.9 %. Islands lilla handelsflotta omfattade endast motorfayg. Det má ytterligare námnas, att motor - faygstonnagets andel i hela várldens handelsflotta

u o ^ o ^ x biuuo^omqx t> 00 03 03 ^ O 0 oa lo T*4 O uä CO co co co eo i-h CM rh 00 lo -t-h i t a o ^ o ^ a x biuuo^o^ s x 0 0 CO CM lo T i ist uo ff 00 T i O0 H ff O t> i-h t> CD th ff CO CO co GM CM O ist O T i T i CM -C 5 cq u o ^ o w t u g Btnuoicgitug IB}uy tintig CO I> uo OO ^ CM Cd t-h t u 00 03 r» uo ^ CM lq T-i CM 00 CO 03 cd CO H H 00 0 co i-h k ös u o ^ o w ru g ; Biuuo^o^mg jb^uy rutng T i CO 03 CD CO O uo 0 0 CM ff co t H OO 00 CO co t>- lo CD lo co co y-i 00 t-h T i GM T i T i OO t> CO l>» [> CM ^H r» CM CM rh CD CO ist CM n o ^ o ^ a x Biuuo^owax 03 o 00 T I0 5 0 ^ 9 X B iu u o ^ o ^ a x [ CO CD t> \ i CO CD CO CM rh co rh 2 S C5 ö u o io w i u g Biuuo^oMmg [B ^ u y n ^ n g T i ' CO T i >»-fl fl V) 3 c$ ^ -g fl ös < 'S d 'd " -S cs.5; ~ K jo 3 *o > > S P. < ös u o ^ o ^ n j g BiuTioiO ^^njg [B^ny U3ing co 00 IO ff I r - r - GM ff GM CM O th i-h T i T i CM CM n o ^ o ^ a x Biuucgo^ax u o ^ o ^ d x BTuaoio^ax GM CM CO CO CD 0 t> co e 0 co co eff &-ö > d e «5 «5 3 tß+h >,--a P c S e S = O o x040942g Bj'uuo4049iug IB^Tiy n^ng ucgcgijex b i u u o (}O ^ 0 x O j m \C> t-{ O T i ist io rh TH CO CM CO u o ^ o ^ m g Biutio^o^rug IB^uy n^ng u o ^ o ^ ^ a x BiUU0!J0^9X l l o o co «co co Kauppalaivaston lisääntyminen v. 964 Faygsbeständcts Ökning &r 964 «2 * - e5 * 'g. S g p. <5 h ' - S.2 > O "c3 cs i > s t4 «5 :0 S P 3 cs «3 ä ' S * 'S 73 P -3 o es äs bo S J f. % P 2 W 3 5 Ö > > 03 -*n 53 jd 3 c % >, d W 2 * u o ^ o ^ T u g Binuo^o^tug lü4uy mjng u o ^ o ^ o x b i u t i o ^ o ^ a x u o i o ^ n i g B i u u o ^ o ^ n jg IB^uy listig u o -jo ^ ia x B f U U C g O i^ X u o ^ o ^ n j g B iu u o ^ o ^ iu g ; IBjuy U3[ng u o ^ o ^ d x B i u n o io ^ a x u o ^ o ^ n j g Biuuo^o^njg [B^uy n?ing T i o rh T i CO lo CO CO T i I I 00 I» SD co l O O» «o» l> D» lo lo T i co ff ' T-! bß i bß fcn <*> -4H 5- ^ :cd _. _ m «O 4) is fl ä g 03 C r o 5 # fl-r* H I g :c3 r I O! CO T i CO O! 0 GM r - 00 CM CM io CM CO O es*"^5 gg fl c -3 s s w ^Sh --+ 2j 03 j_, - k» O 'U cd JO O p ^ CO CO IO t H O CO!> t> CM 00 T i CO CO ff lo CD CO CO CO t> T i i-h 7 CD 0 T i T i CO *<. I cd G g o fl > e3 B c3 6* I cd G e o fl > 0» fld & fl 'S M 43 «o OO & k> 4H t- ss Eh co o t s 43 fl «3 SH SH fl 93 * &H H s II p e s o ; a 3 3 3 a 2. S S S o ^ 5 a; ^ 2 u >>*0 O K 5 Mö3 Ö n i 03 Ssil P k 3 503 O «>> ^ 53 o i s s WS p u o ^ o ^ r u g Biuuoqoiinag [B!juy njing u o ^ o ^ ^ x B r n u o ^ o ^ s x u o ^ o ^ n j g Brimo^o'iiiug IB-jiiy n^ng u o ^ o ^ a x B T U U 0? 0 ^ 8 X u o i o ^ m g Biuuo^o^njg IB^uy niitig uo'jo 'V jex BIUU0i)0^9X u o ^ o ^ m g Biuuoio^njg IBijuy n^ng I I I A bß% l 4^ fl S -HSh fl :fl *3 c5 H3 O p :c3 -th V) fl B k 0 c S 0 ö S 0 B 4» s 03 0 < I ^ ww, l fl scs += S'ä ' ) ei ^ S P Ö d ^ " ' S C Ö 60 S.s'l-fe* S-I -4J 43!- > -,0 so O ö ^ r i 0 T i T i T i f» > CO rh CM OO t H T i rh t H 00 CM T i CO CD 00 T i T( O 03 Ot io CT [>»o T i <9 [> r - 03 CO ff T i T i O i( T i T i T i T i rh T i rh CM I th ff CM ist 03 rh t H i-i ist T i O O CO CD CO lo T i O «* T i CM T i T i CT GM T i CO th GM T i CM 0 co CM OO T i co co 03 OO [> CO CO T i»0 T i CO CO T i «CT CM T i LO CO 03 co CM -ri CO 03 03 CM ist 3 8 5 0 I I 4 4 0 CO 03 CM T i CO T i CM CO T i O T i O CO CM rh O 03 HO T i CO rh th T i ff CO ^ bß e k> Segel- fl Oh «-4-3 03 SH ei B B «< w > (H cd «cd Sh 0 I o3 S

2 torialustonniston osuus Lloydin rekisterin mukaan 5. o %, joten siinä suhteessa Suomen kauppalaivasto on keskimäärän yläpuolella. Mitä höyryalustonnistoon tulee, oli siitä tässä tonnistossa öljylämmitteistä peräti 92.6 %. Muissa pohjoismaissa oli höyryalustonnisto valtaosaltaan turbiinialuksia. Tästä johtuen oli höyryalustonnistosta öljylämmitteistä Ruotsin kauppalaivastossa 99.3 %, Norjan kauppalaivastossa 99.9 % ja Tanskan kauppalaivastossa 9 9.6 %. Rekisteröityyn, vähintään 9 nettotonnin kauppalaivastoon lisää tulleiden alusten luku, jättäen proomut huomioon ottamatta, oli 56 ja bruttovetoisuus 06 88 rekisteritonnia eli.2 % kauppalaivastosta vuoden alussa. Lisäys oli siten 8 alusta ja 30 006 bruttotonnia pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 74 alusta ja 36 94 bruttotonnia eli 5.5 %. Lisää tulleista aluksista oli lähes puolet eli 27, yhteensä 64 637 bruttotonnia, vastaten 60. 9 % lisäyksestä, ulkomailta ostettuja käytettyjä aluksia. Samana vuonna rakennettuja uusia aluksia oli 8, yhteensä 40 088 bruttotonnia eli 37.8 %, niistä suurin osa kotimaassa rakennettuja. Muu osa lisäyksestä, yhteensä.4 %, tuli alusten lajin muutosten ja vanhojen alusten uudestaan kunnostamisen, rekisteröimisen tai mittausten osalle. Lajin muutokset koskivat pääasiallisesti apukonein varustettujen purjealusten muuttamisia moottorialuksiksi. Ulkomailta ostetuista käytetyistä aluksista suurimmat olivat 940 ja 950-luvuilla, mutta eräät pienimmät alukset jo viime vuosisadalla rakennettuja. Keskimääräinen ikä bruttotonnia kohden oli näillä aluksilla 6.7 vuotta. Kokonaisvähennys oli 62 alusta ja yhteensä 88 736 bruttotonnia ja siten yhtä alusta ja 7 53 bruttotonnia suurempi kuin edellisenä vuonna ja 9.4 % kauppalaivastosta vuoden alussa. Vähennyksestä oli suurin osa, peräti 34 alusta, yhteensä 75 88 bruttotonnia eli 84.7 % ulkomaille myytyä, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta jo yli-ikäistä tonnistoa, jonka keskimääräinen ikä bruttotonnia kohden oli lähes 30 vuotta. Hylyksi tuomittujen tai purettujen alusten, keskimäärin n. 65 vuotta bruttotonnia kohden vanhan tonniston osuus oli n. 3 % ja haaksirikkoutuneiden alusten n. %. Varsinaisen kauppalaivaston siis jättäen proomut huomioon ottamatta alusten luvusta oli 305 alusta eli 54. l % bruttovetomäärältään alle 500 rekisteritonnia. Bruttovetomäärän mukaan laskettuna kuului ainoastaan 58 222 rekisteritonnia eli 6. % tähän suuruusryhmään. Tästä tonnistosta oli höyryaluksia 58, yhteensä 8 545 bruttotonnia., moottorialuksia 209, yhteensä 44 822 bruttotonnia ja apukoneella varustettuja purjealuksia 38, yhteensä 4 855 bruttotonnia eli koko tämä alusryhmä. Moottori aluksista oli 4, yhteensä 6 985 bruttotonnia sellaisia suojakansialuksia', joiden bruttovetoisuus avonaisena oli vähän alle 500 rekisteri - tonnia, mutta suljettuina noin kaksi keaa suurempi. Vähintään 2 000 bruttotonnin aluksia oli 46, yhteensä 735 504 bruttotonnia eli vastaavasti 25.9 ja 76.4 % koko tonnistosta. Tästä valtameritonnistosta oli höyryaluksia 59 ja moottorialuksia 87, mutta höyryalusten bruttovetomäärä oli vain 93 667 rekisteritonnia ja moottorialusten yli kaksi ja puoli keaa suurempi eli 54 837 rekisteritonnia. enligt Lloyd s register var 5. o %, varför Finlands handelsflotta i detta avseende ligger over medelniv&n. Av ängfaygen i detta tonnage var hela 92.5 % oljeeldade. I de övriga nordiska länderna bestod &ngfaygstonnaget till övervägande del av turbinfayg. Därav följde att av ängfaygstonnaget i Sveriges handelsflotta 99.3 %, i Norges handelsflotta 99.9 % och i Danmarks handelsflotta 99.6 % var oljeeldat. De tillkomna registrerade faygen om min st 9 nettoton utgjorde &r 964, om pr&- marna icke medräknas, 56 enheter om sammanlagt 06 88 bruttoton eller.2 % av handelsflottan vid ärets början. Ökningen var säledes 8 fayg och 30 006 bruttoton mindre än &ret förut, d& den utgjorde 74 fayg och 36 94 bruttoton eller 5.5 %. Av de tillkomna faygen kom inemot hälften eller 27, sammanlagt 64 637 bruttoton, motsvarande 60.9 % av ökningen, p& fr&n utlandet inköpt begagnat tonnage. Antalet nya, under samma &r byggda fayg var 8 om sammanlagt 40 088 bruttoton eller 37.8 %, av dem den största delen byggda i hemlandet. Aterstoden av ökningen, sammanlagt.4 % hänförde sig till än dring av faygs a och iständsättning, nyregistrering eller ommätning av äldre fayg. Andringarna av faygens a omfattade huvudsakligen ändringar av segelfayg med hjälpmaskin till motorfayg. De största av de fr&n utlandet inköpta begagnade faygen var byggda p& 940 och 950-talet, men nägra mindre fayg redan senaste seklet byggda. Medel&ldern räknad per bruttoton var for dessa fayg 6.7 &r. Totalminskningen utgjorde 62 fayg om sammanlagt 88 736 bruttoton och var s&ledes ett fayg och 7 53 bruttoton större än föreg&ende är och 9.4 % av handelsflottan vid ärets början. Av minskningen kom den största delen, 34 fayg om sammanlagt 75 88 bruttoton eller 84.7 % p& till utlandet förs&lt, p& f& undantag när redan gammalt tonnage, vars medel&lder per bruttoton var inemot 30 &r. Andelen for det kondemnerade eller slopade tonnaget, vars medel&lder per bruttoton var c. 65 &r, utgjorde c. 3 % och för förlista fayg c. % Inom den egentliga handelsflottan dvs. exklusive pr&marna hade 305 fayg eller 54. l % av hela antalet fayg en bruttodräktighet om mindre än 500 registeon. Räknat efter bruttotontalet hänförde; sig endast 58 222 registeon eller 6. l % till denna storleksgrupp. Av detta tonnage var 58 enheter om sammanlagt 8 545 bruttoton ängfayg, 209 enheter om sammanlagt 44 822 bruttoton motorfayg och 38 enheter om sammanlagt 4 855 bruttoton segelfayg med hjälpmaskin eller s&lunda sistnämnda faygsgrupp i sin helhet. Av motorfaygen var 4, sammanlagt om 6 985 bruttoton s&dana shelterdäcksfayg, vilkas bruttodräktighet s&som öppna var n&got under 500 registeon, men s&som slutna tv& g&nger större. Antalet fayg om. 2 000 bruttoton eller däröver utgjorde 46 om sammanlagt 735 504 bruttoton, motsvarande 25.9 resp. 76.4 % av hela tonnaget. Detta oceang&ende tonnage bestod av 59 ängfayg och 87 motorfayg, men ängfaygensbruttodräktighet utgjorde endast 93 667 registeon och motorfaygens over tv& och en halv g&nger mera. eller 54 837 registeon.

3 O. Kauppalaivaston jakaantuminen eri suuruus- ja ikäryhmiin v. 964 Handelsilottans iördclning pä olika storleksoch äldersgrupper är 964 Suuruusryhmät nia Storleksgrupper 0 4 v är 5 9 v är 0 4 v. är 5 9 v. är 20 v. ja yli 20 är och däröver Luku Ä n tai nia Luku Antal nia Luku Antal nia Luku Antal nia Luku Antal nia Y h teensä Summa Luku Antal nia H ö y r y a lu k s e t -Ä n g fa r ty g 99... < 6 2 4 6 24 0 0 499... i 30 4 7 74 42 7 3 0 4 5 0 0 999... l 5 45 3 2 7 65 4 3 3 0 0 0 0 999... _ 4 6 98 8 4 447 24 4 0 7 36 36 62 64 2 0 0 0 4 999... i 3 478 3 7 2 05 9 26 736 22 5 8 783 7 4 9 5 0 52 45 72 5 0 0 0 7 9 9 9... 5 49 6 4 2 4 6 4 7 47 9 55 Y h t e e n s ä S u m m a.. i 3 4 7 8 3 7 2 0 5 5 3 9 7 5 3 3 7 3 3 6 0 0 7 4 3 8 9 0 5 7 2 6 7 6 8 6 M oottorialu kset M o to rfa y g 99... 6 46 9 5 7 7 3 5 27 8 3 0 52 3 727 0 0 499... 20 8 072 2 4 498 3 365 8 3 934 96 2 2 2 6 57 4 095 5 0 0 999... 4 3 9 06 8 47 5 7 5 6 5 0 0 2 0 428 0 0 0 999... 30 47 779 20 2 8 663 4 5 057 2 3 624 5 7 4 59 6 9 2 582 2 0 0 0 4 999... 8 24 54 0 29 95 9 26 655 3 842 9 29 388 39 2 990 5 000 9 999... 64 855 4 2 449 7 44 439 3 24 903 25 55 646 0 000-2 999... 3 35 3 3 37 3 2 32 34 4 44 009 22 248 405 3 0005 999... 5 796 5 796 Yhteensä Summa.. 78 80 407 54 25 693 46 228 364 48 ' 90 202 43 65 003 369 689 669 Purjealukset apukonein Seeelfayg med hjälpmaskin 99... 66 2 943 0 688 23 697 00 499... 2 453 5 595 8 2 0 5 358 Yhteensä Summa.. 3 59 7 538 8 2 798 38 4 855 Varsinainen kauppalaivasto Den egentliga handelsflottan 99... 6 46 95 2 37 29 2 258 53 3 759 9 6 665 00 499... 20 8 072 2 4 498 3 3 88 24 4 659 45 30 50 24 5 557 500 999... 4 3 906 ' 2 392 575 9 7 865 6 3 738 000 999... 30' 47 779 20 28 663 8 2 038 0 8 07 29 48 95 97 54 746 2 000 4 999... 9 27 632 3 37 56 8 53 39 25 70 625 26 78 898 9 267 702 5 000 9 999... 64 855 4 2 449 8 49 930 3 24 903 6 42 464 32 203 60 0 0002 999... 3 353 3 37 3 2 32 34 4 44 009 22 248 405 3 0005 999... 5 796 5 796 Kaikkiaan I allt.. 79 83 885 57 32 898 64 268 636 96 65 00 268 2 69 564 962 20 Proomut Prämar 99... 39 8 374 7 833 40 956 20 9 88 267 3 020 00 499... 55 3 730 6 792 8 2 60 03 7 270 3 2 548 500 999... _ 3 954 3 954 000-999... _ 3 4 356 3 4 356 Y h te e n s ä Summa.. 2 94 04 23 625 58 4 557 30 33 398 404 40 878 Moottorialustonniston osuus oli suuruusryhmässä alle 500 bruttotonnia 77.0 % ja suuruusryhmässä yli 2 000 bruttotonnia 74.7 %. Jos otetaan huomioon vain yli 5 000 bruttotonnin alukset, joita oli 55, yhteensä 4'67 802 bruttotonnia eli 48.6 % kauppalaivastosta, oli moottorialustonniston osuus tässä ryhmässä peräti 89.7 %. Yli 0 000 bruttotonnin aluksia oli 23, yhteensä 264 20 bruttotonnia eli neljännes, kaikki moottoritankkialuksia, joista suurimman bruttovetoisuus oli 5 796 rekisteritonnia. Suurimman kuivalastimoottorialuksen bruttovetoisuus oli 9 039 rekisteritonnia ja suurimman kuivalastihöyryaluksen 7 252 rekisteritonnia. Veailun vuoksi mainittakoon, että ennen sotaa, vuoden 938 päättyessä oli yli 2 000 bruttotonnin aluksia 6, vetomäärältään yhteensä 36 656 bruttotonnia, vastaavasti 3.5 ja 56. l % sekä yli 5 000 bruttotonnin aluksia, jotka kaikki olivat alle 7 000 biutto- Andelen för motorfaygstonnaget i storleksgruppen under 500 bruttoton var 77.0 % och i storleksgruppen over 2 000 bruttoton 74.7 %. Om man endast tager betraktande fayg om minst 5 000 bruttoton, sammanlagt 55 fayg om 467 802 bruttoton eller 48.6 % av handelsflottan, var motorfaygstonnagets andel hela 89.7 %. Antalet fayg over 0 000 bruttoton var 23 om sammanlagt 264 20 bruttoton, alia motoankfayg, av vilka det största matte 5 796 bruttoton. Det största torrlastmotorfaygets bruttodräktighet var 9 039 registeon och motsvarande ängfaygs 7 252 registeon. För jämförelsens skull kan nämnas att före kriget eller vid utgängen av är 938 var antalet fayg om 2 000 bruttoton och däröver 6 om sammanlagt 36 656 bruttoton, motsvarande 3.5 resp. 56. i % samt antalet fayg om 5 000 bruttoton och däröver,

4 tonnia, vain 6, yhteensä 34 975 bruttotonnia, vastaavasti 0.7 ja 5.4 %. Luvut osoittavat suurien alusten osuuden kauppalaivastossa sodan jälkeen huomattavasti kasvaneen. Jos otetaan huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa veailukelpoinen kauppalaivasto, joka käsittää vain vähintään 00 bruttotonnin varsinaiset kauppaalukset, saadaan alusten suuruusryhmityksestä seuraava asetelma. Siinä on pohjoismaiden kesken sovittu, myös liitetaulussa 4 käytetty yksityiskohtaisempi jaoittelu suuruusryhmiin kuin rekisteröityä kauppalaivastoa koskevassa taulukossa G. vilka alla var mindre än 7 000 bruttoton, endast 6 om sammanlagt 34 975 bruttoton, motsvarande 0.7 resp. 5.4 %. Siffrorna utvisar att andelen för större fayg i handelsflottan efter kriget märkba ökats. Om man endast tager i betraktande d e n m e d d e n o r d i s k a lande rnas handelsflottor jämförliga handelsflottan, som omfattar endast egentliga handelsfayg om minst 00 bruttoton, fâr man följande sammanställning angâende faygens storleksgruppering. I den har använts en mellan de nordiska länderna överenskommen, även i tabellbilaga 4 använd mera detaljerad fördelning pä storleksgrupper än i tabell G angâende den registrerade handelsflottan. Suuruusryhmät nia Storleksgrupper Ängfayg Luku Antal 00 499 36 500 999 3 000 499... 7 500 999... 24 2 000 2 499... 30 2 500 2 999... 3 3 000 3 999... 4 000 4 999... 3 5 000 5 999... 6 000 7 999... 6 8 000 9 999... 0 000 4 999... 5 000... Yhteensä Summa 34 ît Moottorialukset M otorfayg Bruttot. Luku Bruttot. Bruttoion Ántal 6 084 48 39 246 2 765 3 0 428 9 998 35 47 582 43 370 26 45 000 65 085 0 2 4 9 6 35 98 5 4 637 39 028 5 7 6 75 4 44 9 3 8 482 5 49 6 84 640 42 464 4 2 4 89 5 4 6 5 22 2 4 8 4 0 5 5 7 96 2 6 4 680 3 09 6 8 4 093 Purjealukset apukonein Segelfayg m. hjälpmaskin Yhteensä Summa Luku Bruttot. Luku Bruttot. Antal Brutto ton Antal 5 3 58 99 4 8 4 8 8 6 3 93 42 57 5 8 0 50 88 3 7 0 40 89 28 28 77 6 8 6 56 7 0 3 2 52 8 9 6 7 9 0 3 0 67 3 5 5 5 46 5- ~r 22 2 4 8 4 05 5 7 9 6 5 3 5 8 458 95 93 Jos verrataan pienimmän suuruusryhmän, joka käsittää myös erittäin hyvin Itämeren ja Pohjanmeren liikenteeseen soveltuvat ns. pykäläalukset, osuutta eri pohjoismaiden kauppalaivastoissa, havaitaan, että niitä oli Ruotsin kauppalaivastossa 449, yhteensä 36 000 bruttotonnia, Tanskan kauppalaivastossa 432, yhteensä 05 000 bruttotonnia ja Norjan kauppalaivastossa 845, yhteensä 20 000 bruttotonnia, mutta Suomen kauppalaivastossa vain 99 alusta, yhteensä 48 500 bruttotonnia. Alusten luvun mukaan laskettuna niiden suhteellinen osuus oli suurin, 52.9 % Tanskan kauppalaivastossa ja sen jälkeen Ruotsin kauppalaivastossa 47.3 %, Suomen kauppalaivastossa 43.4 % ja Norjan kauppalaivastossa 36.5 %. Edelliseen vuoteen verrattuna tämä osuus on kasvanut kaikissa näissä kauppalaivastoissa. Lisäksi voidaan panna merkille ja kuten edellä on jo ilmennyt, että Suomen kauppalaivastossa oli vain yksi yli 5 000 bruttotonnin alus, kun sen sijaan niitä oli Ruotsin kauppalaivastossa 73, Tanskan kauppalaivastossa 3 ja Norjan kauppalaivastossa peräti 249. Iän mukaan jakaantui rekisteröity kauppalaivasto taulukkojen G ja H sekä liitetaulun 4 osoittamalla tavalla. Bruttovetomäärän mukaan laskettuna siitä oli, jättäen proomut huomioonottamatta, uutta eli alle 5 vuoa vanhaa tonnistoa 9. l % ja alle 0 vuotta vanhaa tonnistoa 32.9 %. Yli viidesosa eli 22.0 % tonnistosta oli vielä 20 vuotta vanhaa tai sitä vanhempaa, siitä lähes neljännes jo 40 vuotta täyttänyttä. Alusten luvusta sen sijaan oli vain 4. o % alle Om man jämför andelarna för den minsta storleksgruppen, som omfattar även s.k. paragraffayg, vilka lärnpar sig särskilt väl för östersjö- oeh nordsjötrafik, i de olika nordiska handelsflottorna, framgär det att deras an tai i Sveriges handelsflotta var 449 om 36 000 bruttoton, i Danmarks handelsflotta 432 om 05 000 bruttoton och i Norges handelsflotta 845 om 20 000 bruttoton, men i Finlands handelsflotta endast 99 fayg om sammanlagt 48 500 bruttoton. Räknat efter faygens antal var deras relativa antal störst i Danmarks handelsflotta med 52.9 % och därefter följde Sveriges handelsflotta med 47.3 %, Finlands handelsflotta med 43.4 % ooh Norges handelsflotta med 36.5 %. Jämfö med föregäende är har denna andel ökats i alla dessa handelsflottor. Ytterligare kan man lägga märke tili att i Finlands handelsflotta, säsom ovan redan framgâtt, farms endast ett fayg over 5 000 bruttoton, medan antalet sädana fayg i Sveriges handelsflotta uppgick tili 73, i Danmarks handelsflotta tili 3 och i Norges handelsflotta tili hela 249. I äldershänseende fördelade sig d e n registrerade handelsflottan säsom av tabellerna G och H samt av tabellbilaga 4 framgär. Räknat efter bruttotontal utgjorde andelen för nytt tonnage eller tonnage under 5 är, om prämarna icke medräknas, 9. % och andelen för tonnage under 0 âr 32.9 %. Over en femtedel eller 22. o % av tonnaget var 20 âr eller däröver, därav inemot en fjärdedel over 40 âr. Av faygens antal var däremot endast 4. o % under 5 âr

5 H. Kauppalaivaston jakaantuminen rakennusaineen ja iän mukaan v. 964 Handelsflottans fördclning efter byggnadsmaterial ocli älder är 964 Teräs tai rauta St&l eller järn Puu Trä Yhteensä - Summa Luku Bruttoto rmia Luku nia Luku nia Antal Antal Antal 0 9 v. ä r... 4 0 683 4 0 683 0 9 v. Höyryalukset är... 45 2 983 30 46 3 3 2 0 29 v. är... 26 8 5 60 8 27 8 5 782 Angfayg 3 0 39 v. är... 8 2 8 859 _ 8 2 8 859 4 0 v. ä r... 53 27 82 9 4 3 7 62 2 9 249 46 265 938 748 57 267 686 0 9 v. ä r... 3 3 0 6 070 30 32 3 06 00 0 9 v. Moottorialukset är... 64 3 4 75 30 3 85 94 3 8 566 < 2 0 29 v. är... 36 3 4 369 0 0 7 6 46 35 445 Motorfayg 3 0 39 v. är... 5 9 875 6 73 2 0 606 4 0 v. ä r... 64 6 729 2 2 223 76 8 952 30 68 758 59 7 9 369 689 669 0 9 v. ä r... Purjealukset 0 9 apukonein v. är... 20 2 057 20 2 057 2 0 29 v. är... 3 227 3 227 Segelfayg med 3 0 39 v. är... 2 43 2 43 hjälpmaskin 4 0 v. ä r... 3 2 428 3 2 428 38 4 855 38 4 855 0 9 v. ä r... 35 3 6 753 30 36 36 783 0 9 v. är... 09 4 27 698 5 6 038 60 433 736 Yhteensä 2 0 29 v. är... 62 9 970 4 4 84 76 2 454 Summa 3 0 39 v. är... 33 38 734 8 8 74 4 39 608 4 0 v. ä r... 7 44 54 3 4 6 088 5 5 0 629 4 56 9 4 7 696 08 4 54 5 64 962 20 0 9 v. ä r... 3 565 0 733 3 2 98 09 Proomut v. är... 6 75 75 5 467 8 6 8 2 2029 v. är... 3 925 29 9 977 42 902 Prämar 3039 v. är... 7 4 39 5 0 3 647 67 8 0 38 40 v. ä r... 56 0 380 45 3 078 0 3 458 95 7 976 30,9 22 902 404 40 878 5 vuotta vanhoja ja 24. l % alle 0 vuotta vanhoja sekä vanhojen alusten romutuksesta ja ulkomaille myynneistä huolimatta vielä lähes puolet yli 20 vuotta vanhoja aluksia. Edelliseen vuoteen verrattuna on kuitenkin sekä alusten lukumäärän että bruttovetomäärän mukaan laskettuna yli 20 vuotta vanhan tonniston suhteellinen osuus pienentynyt ja alle 5 vuotta vanhan tonniston osuus kasvanut. Eri aluslajien jakaantuminen iän mukaan on erilainen. Niinpä oli höyryaluksista uusia eli alle 5 vuotta vanhoja aluksia vain yksi ja alle 0 vuotta vanhoja 4 eli 2.5 %, mutta moottorialuksista vastaavasti 78 ja 32 eli 2. ja 35.8 %. Bruttovetomäärän mukaan laskettuna oli alle 0 vuotta vanhan tonniston osuus höyryaluksilla vain 4.0 %, mutta moottorialuksilla peräti 44.4 %. Yli-ikäistä eli yli 20 vuotta vanhaa tonnistoa oli höyryaluksista yli puolet eli 53.8 %, mutta m oottorialuksista vain 9.4 %. Purjealuksista apukonein ei ollut yhtään alle 0 vuotta vanhaa, mutta puolet yli 40 vuotta vanhaa tonnistoa. Jos otetaan huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa veailukelpoinen kauppalaivasto, se jakaantui eri ikäryhmiin seuraavasti: och 24. % under 0 är samt trots nedskrotningar och försäljningar tili utlandet av äldre fayg ännu inemot hälften över 20 är gamla. Jämfö med föregäende ä.r har dock den relativa andelen för över 20 är gamla fayg räknat säväl enligt faygens antal som bruttodräktighet minskats och andelen för under 5 är gamla fayg ökats. I fräga om de olika faygsslagen framträder det olikheter i äldersfördelningen. Sälunda hörde av ängfaygen endast ett fayg tili gruppen nya eller under 5 är gamla fayg och 4 eller 2.5 % tili gruppen under 0 är gamla, men av motorfaygen 78 resp. 32 enheter eller 2. l resp. 35.8 %. Räknat efter bruttotontalet var andelen för under 0 är gammalt tonnage för ängfaygens del endast 4. o %, men för motorfaygens del heia 44.4 %. Av ängfaygstonnaget var över hälften eller 53.8 % överärigt eller över 20 är gammalt, men av motorfaygstonnaget endast 9.4 %. Av segelfaygen med hjälpmaskin var inget fayg rivare än 0 är, men hälften över 40 är gammalt tonnage. Om endast d e n m e d d e n o r disk a Undernas handelsflottor jämförliga h a n - delsflottan tages i betraktande, fördelar den sig pä olika äldersgrupper pä följande sätt:

6 Höyryalukset Moottorialukset Purjealukset apukonein Yhteensä Ikä Angfa.yg Motorfayg Segelfayg m. hjälpmaskin Summa Alder Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Antal Brutto ton Antal Antal Antal Brutto ton 0 4 v. ä r... 3 4 7 8 7 7 9 6 4 0 7 2 8 3 8 5 9»>... 3 7 2 0 5 5 3 2 5 5 9 8. 5 6 3 2 8 0 3 0 4 '»... 4 3 9 2 0 8 4 4 2 2 8 0 0 2 453 6 0 2 6 7 7 6 5 9!>... 3 7 3 3 6 0 3 0 8 8 4 4 7 5 595 6 6 6 2 4 0 2 2 0 2 4»... 9 6 9 2 5 0 6 5 6 4 8 3 5 8 4 8 9 8 2 5 2 9»... 7 6 4 6 2 0 9 0 2 9 2 7 3 5 4 9 0 3 0»... 5 9 5 5 7 8 7 5 2 7 6 3 8 2 n o 4 2 8 5 4 5 9 Yhteensä Summa 3 4 2 6 4 6 8 0 3 0 9 6 8 4 0 9 3 5 3 5 8 4 5 8 9 5 9 3 Tämän yhdistelmän mukaan on alle 5 vuotta ja alle 0 vuotta vanhan tonniston osuus suhteellisesti vähän suurempi kuin rekisteröidyssä kauppalaivastossa. K. o. tonnistosta oli bruttovetomäärän mukaan uutta eli alle 5 vuotta vanhaa tonnistoa 9.3 % ja alle 0 vuotta vanhaa tonnistoa 3 3.2 % ja yli 2 0 vuotta vanhaa tonnistoa 2.6 %, vastaten edellisenä vuonna 7.3, 3 4,3 ja 2 7.6 %. Vastaavat suhdeluvut olivat Ruotsin kauppalaivastossa 4 2.9, 7 2.0 ja 8.5 %, Tanskan kauppalaivastossa 3 9.4, 7 2.2 ja 4.3 % ja Norjan kauppalaivastossa 43., 75.7 ja 3.7 %. Prosenttiluvut osoittavat, että muiden pohjoismaiden kauppalaivastoissa oli uutta tonnistoa suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin Suomen kauppalaivastossa. Rekisteröidyn kauppalaivaston keskimääräinen ikä bruttotonnia kohden oli selontekovuoden päättyessä 4. ti vuotta, erikseen höyryaluksilla 22.so vuotta, moottorialuksilla.02 vuotta ja apukonein varustetuilla purjealuksilla 33.oi vuotta. Kun tämä ikä oli edellisen vuoden lopussa koko kauppalaivastolla 5.6 2 vuotta, on se vanhojen alusten poistoista ja lisää tulleista uusista aluksista huolimatta kauppalaivaston luonnollisen vanhenemisen takia alentunut vain.2 vuodella. Suurin keskimääräinen nuouminen on tapahtunut höyry ai us toimistossa, josta on huomattavan paljon vanhaa tonnistoa myyty ulkomaille tai romutettu. Purjealusten apukonein, jota tonnistoa ei ole uudistettu, keskimääräinen ikä on sen sijaan vähän kasvanut. Jos keskimääräinen ikä lasketaan alusten lukumäärän perusteella, on se yli 0 vuotta korkeampi kuin bruttotonnia kohden laskettuna eli 26.3 4 vuotta. Lisäksi voidaan panna merkille, että kuivalastialusten keskimääräinen ikä oli huomattavasti korkeampi kuin tankkialusten eli bruttotonnia kohden vastaavasti 6.20 ja 0.6 4 vuotta ja lukumäärän mukaan laskettuna vastaavasti 27.3 ja.7 vuotta. Kauppalaivastosta oli, jättäen proomut huomioon ottamatta, bruttovetomäärän mukaan laskettuna rautaja teräsa.luksia 98.6 %, erikseen höyryaluksista 99.3 % ja moottorialuksista 98.9 %. Kaikki apukonein varustetut purjealukset olivat puisia. Proomuista oli lukumääräisesti lähes neljännes rautaisia, mutta bruttovetomäärän mukaan yli 2/5. Alusten keskimääräinen bruttovetomäärä niiden rakennusaineen mukaan ilmenee seuraavasta asetelmasta: Enligt denna sammanställning är andelen för det under 5 är och under 0 är gamla tonnaget relativt nägot större än i den registrerade handelsflottan. Av ifr.v. tonnage var enligt bruttotontalet 9.3 % nytt eller under 5 är gammalt tonnage, 33.2 % under 0 är gammalt tonnage och 2.6 % tonnage över 20 är mot 7.3, 34.3 och 27.5 % äret förut. Motsvarande relationstal utgjorde i Sveriges handelsflotta 42.9, 72.0 och 8.5%, i Danmarks handelsflotta 39.4, 72.2 och 4.3 % och i Norges handelsflotta 4.3. i, 75.7 och 3.7 %. Procenttalen utvisar att det i de övriga nordiska ländernas handelsflottor fanns relativt märkba mera nytt tonnage än i Finlands handelsflotta. D e n rogisterade handelsflottans medelälder räknad per bruttoton utgjorde i slutet av redogörelseäret 4.4 är. Ängfaygens medelälder var 22.8 0 är, motorfaygens.02 är och segelfaygens med hjälpmaskin 33.6 är. Dä denna medelälder i slutet av föregäende är för heia handelsflottans del uppgick tili 5.6 2 är, har den, trots att äldre fayg avfös och -nya fayg tillkommit, pä grund av den naturliga föräldringen av handelsflottan nedgätt endast med.2 är. Den största föryngringen har i medeltal skett i ängfaygstonnaget, varav märkba mycket gammalt tonnage har sälts tili utlandet eller nedskrotats. Medeläldern av segelfaygen med hjälpmaskin, vars tonnage icke har förnyats, har däremot nägot ökats. Om handelsflottans medelälder räknas enligt faygens antal, är den över 0 är högre än räknad per bruttoton eller 26.3 4 är. Ytterligare kan man konstatera att medeläldern för torrlastfaygen var märkba högre än för tankfaygen eller per bruttoton 6.20 resp. 0.6 4 är och enligt faygens antal 27.3 resp..7 är. Medräknas icke prämarna, representerade järn- och stälfaygen, räknat efter bruttotontal, 98.5 % av handelsflottan. Av ängfavgcn var 99.3 % av järn och stäl och av motorfaygen 98.9 %. Alia segelfayg med hjälpmaskin var av trä. Av antalet prämar var inemot en fjärdedel av järn, men räknat efter bruttotontal över tvä femtedelar. Faygens medeldräktighet i bruttoton och med fördelning efter byggnadsmaterial framgär av följande sammanställning: Höyryalukset Ä n gfayg... Moottorialukset: Motorfayg... Purjealukset apukonein Segelfayg med hjälpmaskin... Alusten laatuun katsomatta Oavsett faygens a... Proomut Prämar... Teräs tai rauta Puu Rakennusaineeseen katsomatta Stäl eller järn Trä Oavsett byggnadsmaterial nia nia nia Brutto tori Brut, toton Brutto ton. 82 59 705. 2 99 34 869 27 27. 2 078 34 706 89 74 0

7 Se oli ennen sotaa 777 rekisteritonnia, mutta laski sitten sodan aiheuttamien alusten menetysten ja sotakorvausluovutusten johdosta vuonna 945 54 tonniin. Sen jälkeen se on vuosi vuodelta noussut vuoteen 958 saakka, jolloin se oli 403 rekisteritonnia eli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tämä housu on johtunut siitä, että sodan jälkeen hankitut alukset sekä kuivalasti- että varsinkin tankkialukset ovat olleet huomattavalta osalta suuria ja poistetut alukset suhteellisen pieniä. Vuonna 959 tapahtuneet vanhojen ja suurehkojen alusten poistot vaikuttivat, että koko kauppalaivaston keskimääräinen bruttovetoisuus laski silloin 389 rekisteri tonniin. Seuraavina vuosina se jälleen nousi ja oli vuoden 963 lopussa 657 rekisteritonnia ja vuoden 964 lopussa 706 rekisteritonnia. Tankkialusten keskimääräinen bruttovetoisuus oli huomattavasti suurempi kuin matkustaja-alusten ja kuivalastialusten eli vastaavasti 8 700,650 ja 33 rekisteritonnia. Proomujen keskimääräinen bruttovetoisuus oli 0 eli 2 rekisteritonnia suurempi kuin edellisenä vuonna. Medeldraktigheten uppgick fore kriget till 777 registeon, men sjonk sedan till foljd av krigsforlisningar och skadestsndsoverlstelser Sr 945 till 54 ton. Darefter har den Sr for Sr stigit till och med Sr 958, ds den utgjorde 403 registeon och yar storre an nsgonsin tidigare. Denna uppgsng har berott ps att de efter kriget anskaffade ssval torrlast- som i synnerhet tankfaygen till overvagande del varit stora och de avforda faygen relativt sms enheter. DS aldre, storre fayg avfordes under Sr 959, nedgick hela handelsflottans medeldraktighet till 389 registeon. Den steg Ster under foljande Sr och var i slutet av Sr 963 657 registeon och i slutet av Sr 964 706 registeon. Tankfaygens medeldraktighet i bruttoton var markba storre an passagerarfaygens och torrlastfaygens eller 8 700,650 resp. 33 registeon. PrSmarnas medeldraktighet utgjorde 0 bruttoton och var 2 registeon storre an Sret forut. I. Kauppalaivaston jakaantuminen alusten kotipaikan mukaan v. 964 Hamlelstlottans fördelning efter liemo Sr 964 Kaupungeissa ja kauppaloissa Maaseudulla I städer och köpingar A landsbygd Luku Antal abs. % Brutto tonnia abs. % Luku Antal abs. % Brutto tonnia abs. % Höyryaluksia Ängfayg... 47 93.6 262 045 97.9 0 6.4 5 64 2. Moottorialuksia Motorfayg... 264 7.5 667 536 96.8 05 28.5 22 33 3.2 Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin... 3 34.2 862 38.4 25 65.8 2 993 6.6 Yhteensä Summa 424 75.2 93 443 96.8 40 24.8 30 767 3.2 Proomuja P rsm ar... 307 76.0 28 709 70.2 97 24.0 2 69 29.8 Kaikkiaan I allt 73 75.6 960 52 95.7 237 24.6 42 936 4.3 Varsinaisen kauppalaivaston bruttovetomäärästä tuli Av den egentliga handelsflottans bruttodräktighet 96.8 % kaupunkien ja kauppaloiden osalle ja 3.2 % kom 96.8 % pä städerna och köpingarna och 3.2 % maaseudun osalle vastaten 97. l ja 2.9 % edellisenä pä landsbygden mot 97. och 2.9 /j äret förut. För vuonna. Proomujen osalta nämä suhdeluvut olivat prämarna var dessa andelar 70.2 resp. 29.8 %, mot 70.2 ja 29.8 % vastaten 70.3 ja 29.7 % vuonna 963. Sellaisia paikkakuntia, joilla kauppalaivaston bruttovetomäärä, jättäen proomut huomioonottamatta, oli yli 0 000 rekisteritonnia, oli selontekovuonna 0 eli kahta enemmän kuin edellisenä vuonna Uudenkaupun- 70.3 och 29.7 % föregsende Sr. Under redogörelsesret uppvisade 0 oer eller tvs mera an föregsende Sr, ds Nystad och Borgä landskommun tillkommit, ett bruttotonnage om mer än 0 000 registeon, prämarna icke medräknade. Främst J. Kauppalaivaston suuruus v. 964 niillä paikkakunnilla, joiden osalle tuli vähintään 0 000 bruttorekisteritonnia Handclsflottans fördelning Sr 964 pä särskilda oer med ett bruttotontal om minst 0.000 registeon Höyryaluksia Moottorialuksia Purjealuksia Yhteensä Proomuja Ängfayg Motorfayg apukonein Summa Prämar Brutto tonnia li rutto tonnia Segelfayg m. Brutto tonnia Brutto tonnia hjälpmaskin Brutto tonnia - - Helsinki Helsingfors...... 0 4 9 8 3 2 9 2 2 4 9 0 6 3 9 7 3 3 8 3 4 0 Maarianhamina Mariehamn...... 3 4 2 3 3 2 0 2 7 7 2 4 8 3 2 3 7 4 8 8 ---- Turku Äbo...... 6 0 9 2 4 7 4 5 9 7 8 5 0 6 8 4 4 Naantali Nädendal...... 2 4 4 4 7 8 7 --- 5 0 3 2 Loviisa Lovisa...... 3 0 3 2 2 3 4 5 8 --- - 3 6 4 9 0 2 4 K o tk a... 3 6 2 9 6 --- 3 6 2 9 6 Vaasa - V a sa...... 2 3 7 0 8 5 0 8 5 2 8 7 9 3 2 2 9 Rauma Raumo...... 8 9 2 6 0 3 5 4 5 7 4 9 8 5 4 9 5 Uusikaupunki N ystad...... 7 3 8 0 7 2 3 9 4 6 9 Porvoon mlk Borgä lk......... 0 6 3 4 7 5 5 3 8 3 3478 66

8 gin ja Porvoon maalaiskunnan tultua niiden joukkoon. Ensimmäisellä tilalla oli tietenkin Helsinki, jonka osalle tuli yli 2/5 eli 4.3 % maan koko tonnistosta. Sen jälkeen seurasivat järjestyksessä Maarianhamina 24.7 %, Turku S. 8 %, Naantali 5.2 %, Loviisa 3.8 %, Kotka 3.8 %, Vaasa 3.0 %, Rauma 2. l %, Uusikaupunki.5 % ja Porvoon maalaiskunta.2 %. Järjestys on muuten sama kuin edellisenä vuonna paitsi että Naantali on mennyt Loviisan, Kotkan, Vaasan ja Rauman edelle. Suurin lisäys, 38 600 bruttotonnia, on vuoden 964 aikana tapahtunut Naantalin kauppalaivastossa ja se johtuu siitä, että Neste Oy on siiänyt alustensa kotipaikan Helsingistä Naantaliin. Maarianhaminan kauppalaivaston lisäys oli 4 300 bruttotonnia ja Vaasan kauppalaivaston lisäys 0 00 bruttotonnia. Sen sijaan on Helsingin kauppalaivasto pienentynyt, pääasiallisesti edellä mainitusta alusten kotipaikan muuttumisesta johtuen, 22 300 bruttotonnilla, Turun kauppalaivasto 4 600 bruttotonnilla ja Loviisan kauppalaivasto 00 bruttotonnilla. Edellä mainittujen 9 kaupungin ja yhden maalaiskunnan kauppalaivastot edustivat yhteensä 95.4 % ja Helsingin ja Maarianhaminan kauppalaivastot yhdessä 66.0 % koko tonnistosta. kom naturligtvis Helsingfors, p& vilken över 2/5 oiler 4.3 % av landets hela tonnage belöpte sig. Därefter följde Mariehamn med 24.7 %, Äbo med 8.8 %, N&dendal med 5.2 /0, Lovisa med 3.8 %, Kotka med 3.8 %, Vasa med 3. o %, Raumo med 2.x %, N y stad med.5 % och Borgä landskommun med.2 %. Ordningsföljden var annars densamma som äret förut, förutom att Nádendal har g&tt om Lovisa, Kotka, Vasa och Raumo. Den största ökningen, 38 600 bruttoton, har är 964 skett i N&dendals handelsflotta och det beror p& att Neste Oy har flyttat sinä faygs hemo fr&n Helsingfors tili N&dendal. Ökningen av Mariehamns handelsflotta utgjorde 4 300 bruttoton och av Vasa handelsflotta 0 00 bruttoton. Däremot har Helsingfors handelsflotta minskats, huvudsakligen p& grund av den ovannämnda ändringen av faygens hemo, med 22 300 bruttoton, Ábo handelsflotta med 4 600 bruttoton och Lovisa handelsflotta med 00 bruttoton. Handelsflottorna i ovannämnda 9 städer och en landskommun representerade sammanlagt 95.4 % och i Helsingfors och Mariehamn sammanlagt 66.0 % av hela tonnaget. II. Kauppalaivaston käyttäminen Kauppalaivaston käyttämisestä on varustajilta saatu tietoja, jättäen kalastusalukset huomioon ottamatta, 984 aluksesta, joiden bruttovetomäärä oli yhteensä 056 207 rekisteritonnia. Näistä 580 alusta, yhteensä 05 32Ö bruttotonnia, kuului varsinaiseen kauppalaivastoon ja 404 alusta, yhteensä 40 878 bruttotonnia oli proomuja. Varsinaisesta kauppalaivastosta on ollut liikenteessä 540 alusta, yhteensä 009 492 bruttotonnia, niistä osa selontekovuoden aikana kauppalaivastosta poistettuja. Seisomassa on ollut 40 alusta, yhteensä 5 837 bruttotonnia. Näistä oli höyryaluksia 2, yhteensä 3 053 bruttotonnia, moottorialuksia 3, yhteensä 2 276 bruttotonnia ja purjealuksia apukonein 6, yhteensä 508 bruttotonnia. Proomuista on seisonut 34, yhteensä 8 900 bruttotonnia. II. Handelsflottans anvandning Ang&ende anvandningen av handelsflottan avgav redarna uppgifter om 984 fayg om sammanlagt 056 207 bruttoregisteon, fiskefaygen icke medraknade. Av detta tonnage horde 580 fayg om sammanlagt 05 329 bruttoton till den egentliga handelsflottan, medan 404 enheter om sammanlagt 40 878 bruttoton utgjordes av pr&mar. Av den egentliga handelsflottan har 540 fayg om sammanlagt 009 492 bruttoton varit i trafik, av vilka en del under &ret avfordes fr&n handelsflottan. Upplagda var 40 fayg om sammanlagt 5 837 bruttoton. Det upplagda tonnaget omfattade 2 &ngfavg om sammanlagt 3 053 bruttoton, 3 motorfayg om sammanlagt 2 276 bruttoton och 6 segelfayg med hjalpmaskin om sammanlagt 508 bruttoton. Av pr&marna var 34 om sammanlagt 8 900 bruttoton upplagda. K. Kauppalaivaston käyttäminen v. 964 Handelsflottans användning &r 964 Suomen satamain Suomen ja ulkomaan Ulkomaan satamain Seisoneet Yhteensä välijjci välillä välillä Upplagda Summa Mellan finska iiamnar Mellan Finland och Mellan utländska utiandet hamnar 3 c ' 3 i - 3 3 3 3 3 G 3 \ - o _o S 3 +2 o o I e < ** \ o o O o i 3 \ O O O 3 3 O O c 3 3 o o 3 o 5 3 O o O o 3 O O x s "s X X *3 3 X *3 3 X 5 3 p p p P p p P P M ú PQP Ä P P P Höyryalukset Ängfayg... 36 5 07 2 309 9 205 740 05 949 23 79 949 43 756 2 3 053 87 7 293 83 53 83 Moottorialulcset. Motorfayg... 27 28 948 3 87 203 553 76 289 442 27 32 97 73 44 3 2 276 356 370 76 597 378 056 Purjealukset apukoneiii Segelfayg med hjälpmaskin.. 23 2 059 84 0 2 352 522 _ 6 508 303 39 4 99 3 009 Yhteensä Summa 86 36 078 7 30 304 76 268 396 93 50 22 46 797 40 5 837 3 476 580 05 329 534 896 Proomut Prämar 270 2 978 9 945 34 8 900 6 083 404 40 878 36 028 Kaikkiaan I alli 456 58 056 37 255 304 76 268 396 93 50 22 46 797 74 24 737 9 559 984 056 207 570 924

9 Seisomassa ollut tonnisto, jättäen proomut huomioon ottamatta, oli, kuten edellä mainittiin, 5 837 bruttotoimia eli vain 0.6 % kauppalaivastosta vuoden lopussa. Seisomassa olleet alukset olivat paria alusta lukuunottamatta kotimaiseen liikenteeseen käytettyjä aluksia. Muut seisomassa olleet alukset on joko myyty ulkomaille tai romutettu ennen vuoden loppua ja poistettu tilastosta, niin että ne eivät enää sisälly kauppalaivaston käyttöä koskevaan tauluun. Mitä liikenteen eri lajeihin tulee, on kaikissa alusten käyttöä koskevissa tauluissa vuodesta 959 lähtien käytetty jakoperusteena alusten pääasiallista käyttöä. Sen sijaan aikaisempina vuosina sisälsivät Suomen satamain välinen liikenne ja ulkomaan satumain välinen liikenne yksinomaan näissä liikenteissä olleet alukset ja ryhmään»suomen ja ulkomaan välillä» luettiin kaikki alukset, jotka olivat tehneet yhdenkin lastimatkan Suomen ja ulkomaan välillä. Alusten pääasiallista käyttöä koskeva taulu on kyllä sisältänyt jokaiseen k. o. tilastojulkaisun tekstiosaan lisätauluna vuodasta 949 lähtien, joten uuden jakoperusteen mukainen veailu voidaan tehdä mainittuun vuoteen saakka. Veailun vuoksi esitetään taulussa L myös yksinomaan kotimaisessa ja ulkomaiden välisessä liikenteessä olleet alukset. Vuonna 964 liikenteessä olleesta tonnistosta, jättäen proomut huomioon ottamatta, on 86 alusta, yhteensä 36 078 bruttotonnia eli 3.0 % ollut pääasiallisesti kotimaisessa liikenteessä, 304 alusta, yhteensä 76 268 bruttotonnia eli 75.4 % pääasiallisesti Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä ja 50 alusta, yhteensä 22 46 bruttotonnia eli 2.0 % pääasiallisesti ulkomaiden välisessä liikenteessä. Yksinomaan kotimaisessa liikenteessä on ollut 69 alusta, yhteensä 25 799 bruttotonnia eli 2.0 % ja yksinomaan ulkomaiden välisessä liikenteessä 4 alusta, yhteensä 59 472 bruttotonnia eli 5.9%. Edelliseen vuoteen verrattuna on liikenteessä ollut tonnisto kasvanut 56 825 bruttotonnia eli 6.0 %. Pääasiallisesti kotimaiseen liikenteeseen käytetyn tonniston kasvu oli vain 655 bruttotonnia eli.8%, kun sen sijaan Suomen ja ulkomaiden väliseen liikenteeseen käytetyn tonniston lisäys oli 26 376 bruttotonnia eli 3.6 % ja ulkomaiden väliseen liikenteeseen käytetyn tonniston lisäys 29 794 bruttotonnia eli 6.5 %. Det upplagda tonnaget, prámarna icke medräknade, var sásom ovan nämnts 5 837 bruttoton eller endast O.ö % av handelsflottan vid árets slut. Det upplagda tonnaget omfattade p& ett par fayg när fayg, som användes i inrikesfa. Övriga upplagda fayg har sálts bo eller nedskrotats före árets slut och avfös ur Statistiken, sá att de icke ingár i tabellen ang&ende handelsflottans användning. Beträffande olika slag av fa har i alia tabellen angäende handelsflottans användning frán och med är 959 sásom indelningsgrund använts faygens huvudsakliga sysselsättning. Däremot omfattade under tidi - gare ár trafiken mellan finska hamnar och trafiken mellan utländska hamnar fayg enba i dessa faer och tili gruppen»mellan Finland och utlandet» hänfördes samtliga fayg, som utfö nágon lastresa mellan Finland och utlandet. Tabellen angáende handelsflottans huvudsakliga sysselsättning har dock ingátt i textavdelningen i varje ifrágavarande statistisk Publikation sásom tilläggstabell frán och med ár 949, sá att jämförelser kan göras enligt den nya indelningsgrunden frán och med nämnda ár. För jämförelsens skull behandlar tabell L även de fayg, som varit enba i inrikesfa eller enba i trafik mellan utländska hamnar. Av det är 964 i gáng varande tonnaget, om prámarna icke medräknas, har 86 fayg om sammanlagt 36 078 bruttoton eller 3.6 % huvudsakligen varit i trafik mellan finska hamnar, 304 fayg om sammanlagt 76 268 bruttoton eher 75.4 % huvudsakligen mellan Finland och utlandet och 50 fayg om sammanlagt 22 46 bruttoton eller 2. o % huvudsakligen mellan utländska hamnar. Enba i inrikesfa ha.r 69 fayg om sammanlagt 25 799 bruttoton eller 2.6 % gátt och i trafik enba mellan utländska hamnar 4 fayg om sammanlagt 59 472 bruttoton eller 5.9 %. Jämfö med föregäende är ökades det i trafik insatta tonnaget med 56 825 bruttoton eller 6. o %. Ökningen av tonnaget huvudsakligen i inrikesfa var endast 655 bruttoton eller.8 %, när däremot ökningen av tonnaget i trafik huvudsakligen mellamfinland och utlandet utgjorde 26 376 bruttoton eller 3.6 % och av det tonnage, som huvudsakligen användes i trafik mellan utländska hamnar, 29 794 bruttoton eller 6.5 %. L. Kauppalaivaston käyttäminen vuosina 960 64 Handelsflottans användning áren 96064 964 963 962 96 960 <5 G G G G < G. G G G < c e G < "H G G e "5 O O O O o o O O o o o o Ó ó o o I Óo I o o s s S 'S 5 G S S S G M G Hl 5 H? 3 «PP Hl im Suom en satam ain välillä M ellan finská h a m n a r... 86 3 6 0 78 93 35 4 2 3 97 3 5 6 85 86 3 5 3 0 85 30 537 Siitä yksinomaan tässä liikenteessä - Därav enba i denna trafik... 6 9 2 5 7 9 9 8 2 2 8 5 4 4 7 4 2 7 6 7 4 2 4 8 8 3 7 6 2 4 3 4 7 Suom en ja ulkom aan välillä M ellan F in - la n d o ch u tla n d e t... 3 0 4 76 2 68 29 7 3 4 892 2 8 0 6 7 5 005 282 65 4 2 274 6 5 4 0 7 5 U lkom aan satam ain välillä M ellan u t- lä n d sk a h a m n a r... 50 2 2 46 49 82 3 52 49 8 2 043 40 6 2 72 42 3 4 3 5 4 Siitä yksinomaan tässä liikenteessä Därav enba i denna trafik... 4 5 9 4 7 2 0 4 8 3 6 4 7 5 7 9 6 6 7 9 3 4 9 7 2 6 4 9 S eis o n e e t U p p l a g d a... 40 5 837 38 2 9 9 9 3 0 5 224 24 2 6 56 3 4 7 8 Yhteensä Summa 580 0 5 329 57 9 8 8 66 5 5 6 8 9 7 957 532 8 4 6 870 532 8 2 3 7 47

20 Ulkomaisessa liikenteessä, siis Suomen ja ulkomaiden ja ulkomaiden välisessä liikenteessä olleesta tonnistosta, joka käsitti 354 alusta, yhteensä 973 44 bruttotonnia, on 47 alusta, yhteensä 34 578 bruttotonnia eli 32.3 % ollut pääasiallisesti linjaliikenteessä, siitä 20 alusta, yhteensä 32 045 bruttotonnia eli 0 % aikarahdattuna tähän liikenteeseen. Pääasiallisesti muussa säännöllisessä liikenteessä on ollut 60 alusta, mm. melkein kaikki tankkialukset, yhteensä 355 297 bruttotonnia eli 36. 5 %, josta aikarahdattua tonnistoa noin 6 000 bruttotonnia, ja pääasiallisesti hakurahtiliikenteessä 35 alusta, yhteensä 258 904 bruttotonnia eli 26. g %. Muu osa tästä tonnistosta, yhteensä 44 665 bruttotonnia eli 4. e %, on ollut pääasiallisesti ulkomaiden välisessä aikarahtauksessa. Av tonnaget i utländsk fa, dvs. i trafik mellan Finland och utlandet och mellan utländska hamnar, vilket omfattade 354 fayg om sammanlagt 973 44 bruttoton, har 47 fayg om sammanlagt 34 578 bruttoton eller 32.3 % huvudsakligen g&tt i linjefa, därav 20 fayg om sammanlagt 32 045 bruttoton eller 0 % som tidsbefraktaie i denna trafik. Huvudsakligen i annan regelmässig trafik har värit 60 fayg, bl. a. nästan alla tankfayg, om sammanlagt 355 297 bruttoton eller 36.5 %, varav som tidsbefraktade c. 6 000 bruttoton, och huvudsakligen i trampfa 35 fayg om sammanlagt 258 904 bruttoton eller 26.6 %. Den övriga delen av detta tonnage, sammanlagt 44 665 bruttoton eller 4.6 %, har huvudsakligen värit som tidsbefraktat i trafik mellan utländska hamnar. III, Kauppalaivaston arvo Kauppalaivaston, proomut mukaanluettuina, arvo oli varustajien antamien tietojen mukaan vuoden 964 lopussa 763.2 milj.. Kun vastaava arvo oli edellisen vuoden lopussa 704.o milj., on se näin ollen kasvanut 58.3 milj. eli 8.3 %. Varsinaisen kauppalaivaston (ilman proomuja) arvo on kasvanut 702. o milj. miestä 760.5 milj. :aan eli samoin 8.3 %. Kun kauppalaivasto, kuten edellä mainittiin, kasvoi vuoden 964 aikana vain.8 %, oli arvon lisäys suhteellisesti huomattavasti suurempi kuin tonniston kasvu. Mitä eri alustajien arvojen muutoksiin tulee, on ainoastaan moottorialusten arvo kasvanut. Se oli vuoden 963 lopussa 578.7 milj. ja selontekovuoden lopussa 642. milj., joten lisäys oli 63.4 milj. eli ll.o %. Höyryalusten arvo on pienentynyt 4.8 milj. eli 3.9 % ja purjealusten apukonein 0.2 milj. eli peräti 23.9 %. Rekisteröityjen proomujen arvon vähennys oli 0.2 milj. eli 6.9 %. Arvojen muutokset III. Handelsflottans värde Värdet av handelsflottan (inklusive pr&mar) belöpte sig enligt av redama givna uppgifter vid 964 &rs slut till 763.2 milj.. D& motsvarande värde &r 963 uppgivits tili 704.9 milj., utgjorde värdeökningen 58.3 milj. eller 8.3 %. Den egentliga handelsflottans (exklusive pr&mar) värde ökades fr&n 702. o milj. tili 760.5 milj. eller likasá med 8.3 %. DáMiandelsflottans ökning, sásom ovan nämnts, &r 964 utgjorde endast.8 %, var värdeökningen relativt märkba större än tonnagets tillväxt. Vad förändringarna av de olika faygsgruppernas värden beträffar, har endast värdet för motorfayg ökats. Det var vid utg&ngen av &r 963 578.7 milj. och vid rcdogörelse&rets slut 642. i milj., varigenom ökningen s&lunda utgjorde 63.4 milj. eller ll.o %. Värdet för ängfayg minskades med 4.8 milj. eller med 3.9 % och för segelfayg med hjälpmaskin med 0.2 milj. eller med heia 23.9 %. De registrerade M. Kauppalaivaston arvo vuosina 98 964) Handelsflottans viirdc áren 98-964) Vuosi Ár Höyryalukset M oottorialukset Purjealukset Purje- Yhteensä Proom ut Kaikkiaan' Ángfayg M otorfayg apukonein alukset Summa Prámar I atlt Segelfayg m. Segelfayg hjälpmaskin 000 n] 000 n 000 n 000 n 000 n 000 n 000 n 9 6 4... 7 7 5 6 4 2 5 7 5 7 6 _ 7 6 0 4 8 4 2 7 4 9 7 6 3 2 3 3 9 6 3... 2 2 5 4 4 5 7 8 7 3 9 7 5 7 7 o 2 0 4 0 2 9 7 7 o 4 9 5 7 9 6 2... 2 7 6 0 5 3 0 6 2 5 7 6 5 8 9 3 8 3 0 2 2 6 6 9 6 0 9 6... 5 0 3 5 4 6 0 8 8 8 9 5 6 2 3 9 8 3 0 7 4 6 5 4 7 2 9 6 0... 5 8 3 9 3 8 5 8 2 3 3 6 7 5 3 9 0 2 9 3 3 2 0 5 4 2 3 4 9 9 5 9... 4 6 6 4 3 4 6 8 6 4 7 4 8 9 7 7 3 6 9 4 9 2 8 8 6 9 5 8..... 7 8 7 3 2 5 5 8 7 7 8 6 4 9 8 5 6 0 3 2 6 9 5 u l 8 2 9 9 5 7... 7 0 2 7 3 2 9 7 2 4 0 8 9 4 6 9 4 0 4 3 5 9 8 4 7 3 0 0 2 9 5 6... 5 6 7 0 2 2 0 4 9 4 5 8 8 4 3 6 3 5 3 4 0 2 3 6 7 5 4 3 9 5 5... 3 3 5 7 4 6 7 3 8 5 9 0 7 3 0 2 8 6 6 4 8 4 3 3 0 7 7 u 9 9 5 4... 2 0 2 0 3 4 8 7 5 9 2 7 2 7 0 3 0 5 5 0 5 6 2 7 5 3 6 9 5 3... 2 5 8 8 2 5 6 5 0 9 0 4 2 4 9 4 2 5 5 4 2 5 4 2 9 6 9 5 2... 2 9 9 6 5 6 7 4 9 5 2 7 i 9 9 6 3 2 5 3 5 2 <4 9 4 7 9 5... 9 2 8 7 2 3 6 4 2 5 2 3 0 7 2 3 6 7 9 5 4 0 6 3 7,0 8 5 9 5 0... 7 6 6 7 9 2 5 7 6 9 2 3 8 2 0 4 7 6 5 3 0 3 0 0 6 4 9 4 5... 2 0 5 7 9 4 2 2 9 8 8 5 7 2 3 7 7 6 2 4 2 3 2 6 9 9 9 4 0... 4 5 7 3 6 8 9 7 7 8 6 8 5 6 9 7 9 2 9 3 6 9 3 5... 6 3 0 4 6 3 2 2 5 2 8 7 3 4 2 7 6 8 0 5 8 9 3 0... 5 0 5 2 3 7 0 5 4 2 2 0 5 6 4 3 7 9 2 5... 3 3 3 0 4 7 2 3 8 0 2 0 2 4 8 2 3 9 2 0... 3 0 9 7 3 3 3 7 5 2 8 3 7 4 5 8 9 9 8... 5 3 5 3 4 2 0 6 5 4 3 0 2 4 9 5 9 000 n 00 000 v-g-ojd

2 johtuvat aluskannassa tapahtuneiden muutosten ohella niistä uusista arvoista, jotka alusten omistajat ovat ilmoittaneet aluksilleen ja joihin ovat vaikuttaneet alusten käyttömahdollisuudet ja uusien alusten hankintahinnat. Varsinaisen kauppalaivaston keskimääräinen arvo bruttotonnia kohden oli 790, erikseen tankkialuksilla 464 ja muilla aluksilla 948, vastaten 743, 437 ja 879 vuonna 963. Eri aluslajeista on tämä arvo noussut höyryaluksilla 45 :sta vuoden 963 lopussa 440 :aan vuoden 964 lopussa ja moottorialuksilla 899 :sta 93 :aan, mutta laskenut purjealuksilla apukonein 34 :sta 9 :aan. Vastaavat arvot olivat proomujen osalta 64 ja 67. Erilaisessa liikenteessä olleiden ja seisoneiden alusten osalle arvo, jättäen proomut ja kalastusalukset huomioon ottamatta, jakaantui siten, että pääasiallisesti kotimaisessa liikenteessä olleiden alusten osalle tuli 42.2 milj. eli 5.6 %, pääasiallisesti Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä olleiden alusten osalle 69.3 milj. eli 8.6 %, pääasiallisesti ulkomaiden välisessä liikenteessä olleiden alusten osalle 95.l milj. eli 2.5 % ja seisoneiden alusten osalle 2.2 milj. eli 0.3 %. Edelliseen vuoteen verrattuna on pääasiallisesti kotimaisessa liikenteessä olleiden ja seisoneiden alusten arvot pienentyneet ja sekä Suomen ja ulkomaiden että ulkomaiden välisessä liikenteessä olleiden alusten arvot kasvaneet. Kauppalaivastoon, jättäen proomut huomioon ottamatta, otettujen kiinnityksien kokonaismäärä oli vuoden 964 päättyessä 227.6 milj. eli 29.9 % kauppalaivaston arvosta vastaten 220. milj. eli 3.3 % vuotta aikaisemmin. Se lisääntyi edellisestä vuodesta 7.3 milj. eli 3.3 %. Lisäys johtui melkein kokonaan moottorialuksiin otettujen kiinnitysten kasvusta, joka oli 6.6 milj. eli 4.0 %, sillä höyryaluksiin otettujen kiinnitysten lisäys oli vain 703 000 eli.3 % ja apukonein varustettuihin purjealuksiin otetut kiinnitykset vähenivät 20 000 eli yli kolmanneksella. Proomujen kiinnitykset pysyivät entisellään. Höyryaluksiin otetut kiinnitykset olivat suhteellisesti suurimmat eli 47.4 % alusten arvosta vastaten 44.9 % edellisenä vuonna. Moottorialusten kiinnitykset olivat 26.7 % ja purjealusten apukonein 5.9 % alusten arvosta vastaavien prosenttilukujen oltua vuotta aikaisemmin 28.5 ja 7. l. prämarnas värde nedgick med 0.2 milj. eller 6.9 %. Värdeförändringarna beror förutom pa förändringarna i faygsbest&ndet även p& de nya värden, som redama uppgivit för sinä fayg, och pä vilka faygens användbarhet i trafik och anskaffningspriserna av nya fayg inverkat. Medelvärdet per bruttoton för den egentliga handelsflottan var 790, särskilt för tankfaygen 464 och övriga fayg 948 mot 743, 437 och 879 &r 963. Detta värde har stigit för ángfaygen fr&n 45 i slutet av &r 963 till 440 i slutet av &r 964 och för motorfaygen fr&n 899 tili 93, men nedg&tt för segelfaygen med hjälpmaskin fr&n 34 tili 9. Motsvarande värden för pr&marna var 64 och 67. P& de olika sjöfaskategorierna och upplagda fayg fördelade sig värdet, om pr&marna och fiskefaygen icke medräknas, s& att 42.2 milj. eller 5.6 % belöpte sig p& fayg huvudsakligen i inrikesfa, 69.3 milj. eller 8.6 % pa fayg huvudsakligen i fa mellan Finland och utlandet, 95. milj. eller 2.5 % p& fayg huvudsakligen i fa mellan utländska hamnar och 2.2 milj. eller 0.3 % p& upplagda fayg. Jämfö med föreg&ende &r har värdena för fayg huvudsakligen i inrikesfa och för de upplagda faygen minskats och bäde för fayg i fa mellan JFinland och utlandet och för fayg i fa mellan utländska hamnar ökats. Det totala inteckningsbeloppet i handelsflottan, pr&marna icke medräknade, utgjorde i siutet av ar 964 227.5 milj. eller 29.9 % av handelsflottans värde mot 220. milj. eller 3.3 % aret förut. Beloppet ökades jämfö med föreg&ende är med 7.3 milj. eller 3.3 %. Ökningen hänförde sig nästan heit och h&llet tili ökningen av inteckningarna i motorfayg, som utgjorde 6.6 milj. eller 4. o %, ty ökningen av inteckningarna i ängfayg utgjorde endast 703 000 eller.3 % och inteckningarna i segelfayg med hjälpmaskin minskades med 20 000 eller med över en tredjedel. Inteckningarna i prämar blev oförändrade. Inteckningarna i ängfayg var relativt de största eller 47.4 % av faygens värde mot 44.9 % &ret förut. Inteckningarna i motorfayg utgjorde 26.7 % och i segelfayg med hjälpmaskin 5.9 % av värdet mot 28.5 och 7. % föreg&ende &r. N. Kiinnitykset alusten laadun mukaan y. 964 x) Inteckningarna enligt faygens a är 964J) Höyryalukset M oottori- Purjealukset Yhteensä Proom ut Kaikkiaan Ängfayg alukset apukonein M otorfayg Segelfayg m. hjälpmaskin Summa Präm ar I allt 53 O O O =3 e 53 O O.* s s Bm 2AC +=> s IS o O o tí tí M -2 GM M4 < GM -h a th S -h a r- a rn a -n a V u od en alkaessa V id ärets ingäng 626 55 073 99 65 0 7 54 6 2 4 220 38 0 200 6 3 4 220 338 Lisäys Ökning... 54. 4 600 70 4 207 24 8 807 24 8 807 Vähennys Minskninq... 5 3 870 49 7 592 2 20 66 482 66 482 V u od en p äättyessä V id ärets utgäng 565 55 803 02 7 626 5 34 5 8 2 227 463 0 200 592 227 663 *) M aistraattien alusrekistereistä saa tu jen tie to je n m ukaan. *) E n ligt up p gifter häm tade ur m agistraternas faygsregister.

22 IV. Kauppalaivaston rahtitulot Liitetauluissa 5 7 esitetään tietoja kauppalaivaston ansaitsemista bruttotuloista varustajilta saatujen tietojen mukaan. Bruttorahtien kokonaismäärä oli 437.0 milj., josta 436.7 milj. tuli varsinaisen kauppalaivaston osalle ja 0.9 milj. proomujen osalle. Lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 70.4'milj. eli 9.2 %. Varsinaisen kauppalaivaston bruttotulot kasvoivat 366.4 milj. :sta 436.7 milj. mlcaan eli 70.3 milj. vastaten samoin 9.2 %. Suurimman tuloerän, tavararahtien, joka käsittää myös postinkuljetuksesta saadut tulot, lisäys oli 52. milj. eli 6.l %. Matkustajain kuljetuksesta saadut tulot kasvoivat 5.6 milj. eli 27. % ja aikarahtaustulot 2.5 milj. eli peräti 66.8 %. Hinauksista ja pelastuksista saadut tulot sen sijaan olivat yhtä suuret kuin edellisenä vuonna eli 2.2 milj.. Aikarahtaustuloiliin nähden huomautettakoon, että niistä on vielä osa sellaisia tuloja, jotka aluksen omistaja on saanut toiselle suomalaiselle varustamolle aikarahtaamastaan aluksesta. Mikäli on saatu tiedot todellisista bruttotuloista eli niistä tuloista, jotka aikarahtaaja on aluksella ansainnut, on ne otettu tilastossa mukaan tuloina tavarain kuljetuksesta aikarahtimaksujen sijasta. Aikarahtaustuloista onkin suurin osa saatu ulkomaalaisten maksamina ulkomaiden välisestä liikenteestä. Erilaisen meriliikenteen osalle jakautuivat bruttotulot, proomujen tulot mukaan luettuina, siten, että 2.5 milj. eli 4.fl % saatiin kotimaisesta liiken- IV. Handelsflottans fraktinkomster I tabellbilagorna 5 7 lämnas uppgifter om av handelsflottan intjänta bruttofrakter enligt av redarna meddelade uppgifter. Det totala bruttofraktbeloppet belöpte sig tili 437.0 milj., varav 436.7 milj. hänförde sig tili den egentliga handelsflottan och 0.9 milj. tili pr&marna. Ökningen sedan föregäende &r utgjorde 70.4 milj. eller 9.2 %. Den egentliga handelsflottans bruttofrakter ökades fr&n 366.4 milj. tili 436.7 milj. eller 70.3 milj., motsvarande även 9.2 %. Ökningen av den största inkomstposten, godsfrakterna, som omfattar även inkomsterna frän postbefordring, utgjorde 52. i milj. eller 6.l %. Passageraravgifterna ökades med 5.6 milj. eller 27.l % och tidsbefraktningsavgifterna med 2.5 milj. eller heia 66.8 %. Bogseringsoch bärgningsavgifterna var däremot lika stora som &ret förut eller 2.2 milj.. Ang&ende tidsbefraktningsavgifterna m& uppmärksamgöras att av dem är ännu en del s&dana inkomster, som faygsägaren f&tt av sitt fayg, som tidsbefraktats &t nägon finsk redare. Om man har erh&llit uppgifter om de verkliga bruttoinkomsterna eller de intakter, som inseglats av tidsbefraktaren, har man medtagit de i Statistiken s&som godsfrakterna i stallet för tidsbefraktningsavgifterna. Den största delen av tidsbefraktningsavgifterna har man verkligen f&tt av utländska tidsbefraktare av trafiken mellan utländska hamnar. P& de olika sjöfaskategorierna fördelade sig intäkterna, om pr&marna medräknas, s& att 2.5 milj. eller 4.9 % belöpte sig pä inrikesfa, 36.4 milj. O. Kauppalaivaston ansaitsemat bruttorahdit vuosina 99 964*) Av handelsflottan intjänta bruttofrakter Aren 99 964 0 Varsinainen kauppalaivasto Den egentliga handelsflottan Proomut Prim är Kaikkiaan I allt es a d Matkustajain kuljetuksesta Passageraravgifter Tavaran kuljetuksesta Godsfrakter Hinauksista ja pelastuksista Bogserings-och bärgningsavgifter Aikarahtauksesta Tidsbefraktningsavgifter Yhteensä Summa d u > *< 000 n % 000 n % 000 n % 000 n % 000 n % 000 n % 000 n 964 26 46 6.0 376 746 86.3 2 25 0.5 3 30 7.2 436 687 loo.o 907 0.2 437 594 9 6 3 2 0 777 5.7 3 2 4 65 88.6 2 2 22 0.6 8 767 5. 3 6 6 3 8 loo.o 8 0 4 0.2 3 67 85 962 8 745 5.4 3 0 4 6 0 0 87.8 2 627 0.7 2 0 43 6. 3 4 7 0 5 00.O 8 65 0.2 3 4 7 8 80 96 7 424 5.3 288 969 87.6 2 467 0.7 2 3 5 6.4 329 995 loo.o- 894 0.3 330 889 960 4 846 5.0 26 980 88.7 2 403 0.8 6 22 5.5 295 450 00.O 7 3 0.4 296 623 9 5 9 2 4.3 2 3 3 0 55 89.5 2 8 06. 3 3 69 5. 2 6 0 44 loo.o 27 0.4 26 5 68 958 0 2 4 4.2 2 907 87.2 2 467.0 8 546 7.6 243 044 loo.o 3 4 0.5 244 78 957 0 329 3.4 265 872 88.0 2 630 0.9 23 440 7.7 302 27 loo.o 6 9 0.4 303 440 956 9 506 3.6 235 7 88.7 2 992. 7 543 6.6. 265 58 loo.o 6 7 0.4 266 325 9 5 5 8 4 49 3.9 9 6 7 35 89.4 3 3 0 4.5 472 5.2 2 9 9 6 0 loo.o A 392 0.6 2 2 3 52 954 7 390 4.6 46 286 9 0.o 9 8 9.2 6 880 4.2 62 545 00.0 2 220.3 64 765 953 6 869 4.6 34 388 89.4 7 9 0.2 7 88 4.8 50 235 00.0 2 27.5 52 452 952 ' 6 458 3.6 50 345 84.5 2 883.6 8 366 0.3 78 052 loo.o 2 392.3 80 444 95 5 7 55 3. 55 0 7 85.0 3 490.9 8 253 lo.o 8 2 5 5 00.0 2 937.6 ( 85 4 52 950 4 070 3.9 89 66 84.3 827.7 0 729 0. 05 792 loo.o 2 238 2. 08 030 945 262 0.5 5 534 46.3 503 4.2 4 668 39.0 9 6 7 00.0 469 0.8 3 436 940 300 2.0 2 84 85.2 57.0 7 7 7.8 5 075 loo.o 32 2.0 5 387 935 432 6.2 5 977 85.2 00.4 508 7.2 7 07 loo.o 365 4.9 7 382 930 506. 3 655 80. 30 2.8 272 6.0 4 563 loo.o 494 9.8 5 057 925. 4 69 3.4 2 9 00 83. 05 3.0 8 0.5 3 492 loo.o 5 00 2.5 3 9 92 920 4 0.6 3 0 40 78.5 2 76 7.2 42 3.7 3 8 6 9 00.0 3 90 9.2 4 259 9 9 2 6 8.3 2 0 5 4 78.2 22 4.7 23 8.8 2 6 23 loo.o 55 5.6 2 7 78 *) 000 n = 00 000 v-g-old