2 (14) Sisältö 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 6 3 VIESTIN ANTAMINEN... 6 3.1 Määrämuotoiset viestit... 7 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset... 9 3.3 Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä... 9 4 TOIMINTA RAILI-VERKOSSA... 10 4.1 Yleistä... 10 4.2 Junaliikenne... 10 4.3 Vaihtotyö... 11 4.4 Ratatyö... 12 4.5 Ilmoitukset onnettomuuksista tai niiden uhista... 13 4.6 Radioviestinnän viat ja häiriöt... 13 4.7 Aiheettomat hätäpuhelut... 14 4.8 Aiheettoman kirjautumisen purku... 14
3 (14) 1 Määritelmiä Analoginen radiopuhelinverkko on järjestelmä, jossa tietyllä taajuudella on yksi kanava käytettävissä tiettyä käyttötarkoitusta varten. Dicora on liikenteenohjauksen viestintäverkon puhelin, jolla hallitaan puheluita myös GSM-Rverkossa. GSM (Global System for Mobile communication) on yleinen kaupallinen radiopuhelinverkko. GSM-R on GSM:n pohjalle kehitetty rautatiekäyttöön suunniteltu, suljettu digitaalinen radioverkko, joka on osa RAILI-verkkoa. Digitaalinen radiopuhelinverkko on järjestelmä, jossa tietty taajuus on jaettu useamman samanaikaisen käyttäjän kesken aikaväleihin. Kukin käyttäjä varaa automaattisesti puhelinta käyttäessään oman aikavälinsä verkon resursseista. Jatkuvalla yhteydellä tarkoitetaan näköyhteyttä tai puheyhteyttä vaihtotyönjohtajan ja kuljettajan välillä. Junahätäpuhelulla tarkoitetaan RAILI-verkon hätäpuhelua. Se on korkeimman prioriteetin ryhmäpuhelu (tunnus 299), joka avautuu automaattisesti RAILI-puhelimiin ja katkaisee alueellaan muut puhelimissa mahdollisesti meneillään olevat puhelut. Kirjautumisella tarkoitetaan tehtävän mukaisen roolin, aktivoimista RAILI-verkkoon ja puhelimeen. Konduktöörihätäpuhelu on konduktöörien käyttöön tarkoitettu ryhmäpuhelu (tunnus 399), joka avautuu automaattisesti alueella olevien junien konduktöörien ja matkustajaliikenteen kuljettajien puhelimiin katkaisten niissä mahdollisesti meneillään olevat alemman prioriteetin puhelut. Puhelu kytkeytyy myös ao. rataosan liikenteenohjaajalle. Kuljettajalla tarkoitetaan vaihtotyössä tai junaliikenteessä raiteella liikkuvan yksikön kuljettamisesta vastaavaa henkilöä. Kulkutiellä tarkoitetaan yksikölle turvattua reittiä. Kulkutiehen kuuluvat sillä olevat opastimet, vaihteet, raiteensulut ja raideosuudet. Kulkutiehen liittyvät mahdolliset sivusuoja- ja ohiajovaraelementit. Liikennöinnillä tarkoitetaan junaliikennettä tai vaihtotyötä. Liikenteenohjaus tarkoittaa junien kulkuteiden turvaamista ja lupien antamista vaihtotyöhön sekä ratatyön suojaamista liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella. Liikenteenohjauksen yhteystiedot ovat RAILI-puhelinluettelossa. Se sisältää liikenteenohjauksen puhelinnumeroita, vastuualueita, ryhmiä ja ryhmäalueita sekä muita yhteystietoja. Liikenteenohjaukseen vaikuttavat muutokset ilmoitetaan ennakkoilmoitusjärjestelmässä. Liikenteenohjauksen roolilla tarkoitetaan vastuualueella olevaa työtehtävää. RAILI-verkossa rooleilla on toimintanumero, joka on muotoa 7<vastuualue><tehtävä>.
4 (14) LOV (LiikenteenOhjauksen Viestintäverkko) on liikenteenohjauksen puhelinverkko, joka on RAILI-verkon osa. LOV muodostuu Tercos puhelinkeskuksesta ja siihen liitetyistä Dicora puhelimista. Neuvottelupuhelun muodostaminen, enimmillään kuusi osallistujaa ml. puhelun muodostaja, on mahdollista jokaisella liittymällä. Neuvottelupuhelu eroaa ryhmäpuhelusta siten, että neuvottelupuhelussa kaikki voivat sekä kuunnella että puhua yhtäaikaisesti, eikä se ole sidottu tiettyyn alueeseen. Nopea tiedotusryhmäpuhelu on nopeaan tiedottamiseen tarkoitettu ryhmäpuhelu (tunnus 200, joka avautuu automaattisesti alueella oleviin RAILI-puhelimiin katkaisten niissä mahdollisesti meneillään olevat alemman prioriteetin puhelut. Puhelu kytkeytyy myös ao. alueen liikenteenohjaajalle. Puhetie on puheviestin lähettämiseen käytettävä radiotie. Puhepainike (PTT, push to talk) on puhetien avauspainike. RAILI (=Rautateiden integroitu liikenneviestintäjärjestelmä) on Suomen rataverkolle suunniteltu GSM-R pohjainen viestintäverkko, johon kuuluu myös LOV. RAILI-puhelin on GSM-R verkon kiinteästi asennettu ohjaamo- tai käsiradiopuhelin. Rooli on alueella tai yksikössä oleva työtehtävä. Ratatyöilmoitus (Rt-ilmoitus) on on liikenteenohjaukselle annettava kirjallinen ilmoitus ratatyöstä. Ratatyö on rautatiealueella tapahtuvaa radanpitoa, kuten kunnossapito- ja rakennustyötä, jossa tarvitaan liikenteenohjauksen lupa ratatyöhön. Ratatyöstä vastaava on henkilö, joka vastaa ratatyön liikenneturvallisuudesta, hankkii liikenteenohjauksen luvan ratatyöhön ja ilmoittaa ratatyön päättymisestä. Ryhmäpuhelu on avointa radiokanavaa vastaava viestintätapa, jossa yksi puhuu vuorollaan muiden ryhmässä olijoiden ollessa kuuntelulla. Puheenvuoro saadaan painamalla puhepainiketta (PTT) puhetien ollessa vapaa. Ryhmäpuhelualueet on määritelty kullekin ryhmäpuhelutunnukselle erikseen. Alue muodostuu yhdestä tai useammasta tukiasemasta. Tekstiviestit (SMS, short message service) välitetään RAILI-verkon tekstiviestikeskuksen kautta, joka pitää viestit tallessa ja yrittää lähettää viestit uudelleen, kunnes kohteena oleva RAILI-puhelin vastaanottaa sen tai viestin voimassaoloaika päättyy. RAILI-verkossa tekstiviestejä voidaan käyttää lähtölupien antamiseen/vastaanottamiseen radio-ohjatuilla rataosilla. RAILI-puhelimet eivät voi lähettää tai vastaanottaa tekstiviestejä RAILI-verkon ulkopuolelta. Toimintanumero on RAILI-verkossa käytettävä roolikohtainen kutsunumero. Toimintatunnus on tehtävää, tiettyä laitetta, toimintaa tai ryhmää kuvaava tunnus, esim. junan kuljettaja tai konduktööri. Vaihtotyöllä tarkoitetaan liikennöintiä vaihtotyöstä annettujen määräysten mukaan.
5 (14) Vaihtotyönjohtajalla tarkoitetaan henkilöä, joka vaihtotyössä hankkii luvat vaihtotyön tekemiseen sekä antaa työselostukset ja käskyt vaihtotyöhön osallistuville. Viestinnällä tarkoitetaan liikennöinnissä ja ratatyössä käytäviä turvallisuuteen liittyviä keskusteluja. Viiveetön ryhmäpuhelu on ryhmäpuhelun ja neuvottelupuhelun yhdistelmä, jota käytetään tietyllä alueella vaihtotöiden viestinnässä. Yksilöpuhelu on kahden käyttäjän välinen puhelu. Yksiköllä tarkoitetaan junaa tai muuta raiteella liikkuvaa kalustoa.
6 (14) 2 Soveltamisala Tätä ohjetta on noudatettava viestinnässä valtion rataverkon liikenteenohjauksen kanssa sekä liikennöinnissä ja ratatyössä valtion rataverkolla. Tätä ohjetta ei sovelleta Suomen valtion rajat ylittävässä liikenteessä valtion rataverkolla siltä osin, kun siitä on erilliset ohjeet. Rautatieliikenteen viestintään käytettävää verkkoa saa käyttää ainoastaan liikenneturvallisuuteen liittyvässä viestinnässä. Liikenneviraston on huolehdittava siitä, että rautatieliikenteen viestiliikenne, turvalaitteiden tuottamat tiedot sekä muut vaaratilanteiden ja onnettomuuksien tutkinnassa tarpeelliset tiedot tallennetaan ja säilytetään tavalla, joka turvaa ne oikeudettomalta puuttumiselta. Tiedot tulee hävittää sen jälkeen kun tietoja ei enää tarvita tietojen käyttötarkoituksen toteuttamiseksi. (Rautatielaki 84 ) Liikenneturvallisuuteen liittyvällä viestinnällä tarkoitetaan myös viestintää häiriötilanteissa. Nopea ja täsmällinen tiedonkulku osaltaan varmistaa nopean toipumisen häiriöistä. Häiriötilanteilla tarkoitetaan esimerkiksi seuraavia asioita: - kalustoyksiköiden viat (esim. sellaiset, jotka voivat aiheuttaa merkittävän häiriön liikenteelle, sekä menettelyt rikkoutuneen kaluston pois siirtämiseksi) tai - radan ja sen laitteiden viat (esim. kun virransyöttö on katkennut tai tilanteet, joissa junia joudutaan poikkeuttamaan suunnitellulta reitiltä) tai - toimintaa äärimmäisissä sääoloissa 3 Viestin antaminen Viestinnässä on käytettävä suomen kieltä. Viestinnässä on käytettävä normaalia puhenopeutta ja yleiskieltä sekä puhuttava selkeästi. Liikennöinnin ja ratatyön turvallisuuden kannalta keskeisen viestinnän pitää olla viestin rakenteen ja sisällön osalta määrämuotoista kuten tässä ohjeessa on kuvattu. Viestinnässä on käytettävä yksilöiviä tunnuksia. Samanaikaisesti ei saa olla käytössä samaa tunnusta eri yksiköillä tai ratatöillä. Käynnissä olevan viestinnän saa keskeyttää vain uhkaavan vaaran torjumiseksi. Viestinnässä on ensisijaisesti käytettävä yhteyttä, joka tallentuu. Viestinnän osapuolten on varmistuttava toistensa tunnistamisesta. Viestinnän onnistumisen kannalta on tärkeää, että viestintä käydään oikeiden henkilöiden kesken ja viesti on kuultu ja ymmärretty oikein. Jokaisen viestintään osallistuvan on velvollisuus omalta osaltaan toimia niin, ettei väärinkäsityksiä pääse syntymään. Hyvän viestinnän tunnusmerkkejä ovat myös: Viestin sisältö on ennakolta valmiiksi mietitty Varmistutaan, että käytettävä puhetie on vapaa eli ei puhuta päälle
7 (14) Viestintä on lyhyttä ja ytimekästä Käytetään vain virallisia tunnuksia, termejä ja paikannimiä Puhutaan rauhallisesti Kuunnellaan rauhallisesti viesti kokonaan keskeyttämättä puhujaa Jaetaan pitkä viesti osiin Viestin vastaanottajan on toistettava viestin antajalle määrämuotoiset viestit. Viestin antajan on korjattava viestin toistamisessa tapahtunut virhe sanomalla virhe ja annettava viesti uudestaan. Mikäli viestin saaja on epävarma saamansa viestin sisällöstä, viesti on pyydettävä toistamaan, kunnes viestin saaja on ymmärtänyt viestin. 3.1 Määrämuotoiset viestit Määrämuotoiset viestit ovat: - lähtölupa / lupa ohittaa junakulkutien päätekohta -merkki, - lupa Seis-opastetta näyttävän opastimen ohittamiseen, - lupa kaikkien Seis-opastetta näyttävien opastimien ohittamiseen, - lupa vaihtotyöhön, - lupa ratatyöhön ja - ilmoitus ratatyön päättymisestä. Lähtölupa ja lupa ohittaa junalle turvatun kulkutien päätekohta on liikenteenohjauksen annettava suoraan kuljettajalle. Lupa ohittaa Seis-opastetta näyttävä opastin ja lupa ohittaa kaikki Seis-opastetta näyttävät opastimet luvan kattamalla alueella on liikenteenohjauksen annettava suoraan kuljettajalle tai vaihtotyönjohtajalle. Lupa vaihtotyöhön on annettava suoraan vaihtotyönjohtajalle. Jos liikenteenohjaus rajaa pyydettyä lupaa vaihtotyöhön, on saatu lupa toistettava. Lupa ratatyöhön on annettava suoraan ratatyöstä vastaavalle. Ilmoitus ratatyön päättymisestä on annettava suoraan liikenteenohjaukselle. Määrämuotoiset viestit on ilmaistava kaavojen mukaan, joissa tulee olla luetellut asiat seuraavassa järjestyksessä: Lähtölupa / Lupa ohittaa junakulkutien päätekohta -merkki 1. junan tunnus 2. lähtölupa 3. tieto siitä, miltä paikalta on lupa lähteä 4. viestin toistaminen 5. vahvistaminen Lupa ohittaa Seis-opastetta näyttävä opastin 1. yksikön tunnus
8 (14) 2. lupa ohittaa Seis-opastetta näyttävä opastin 3. opastimen tunnus 4. opastimen sijainti 5. tieto siitä, mihin asti lupa oikeuttaa liikkumaan 6. Seis-opasteen syy tai se, että syy ei ole tiedossa 7. viestin toistaminen 8. vahvistaminen Lupa ohittaa kaikki Seis-opastetta näyttävät opastimet luvan kattamalla alueella 1. yksikön tunnus 2. lupa ohittaa kaikki Seis-opastetta näyttävät opastimet 3. ensimmäisen opastimen tunnus ja sen sijainti 4. tieto siitä, mihin asti lupa oikeuttaa liikkumaan 5. Seis-opasteen näyttämisen syy tai se, että syy ei ole tiedossa 6. viestin toistaminen 7. vahvistaminen Lupa vaihtotyöhön 1. yksikön tunnus 2. lupa tai lupa ohi pääopastimien 3. viestin toistaminen 4. vahvistaminen Lupa ratatyöhön 1. ratatyön tunnus 2. lupa ratatyöhön 3. viestin toistaminen 4. vahvistaminen Ilmoitus ratatyön päättymisestä 1. ratatyön tunnus 2. tieto siitä, onko työalue liikennöitävissä samoin edellytyksin kuin ennen työtä, tai työstä aiheutuneet liikennöinnin rajoitteet 3. ilmoitus ratatyön päättymisestä 4. viestin toistaminen 5. vahvistaminen Viestit on annettava seuraavien kaavojen mukaan (A = kutsuja; B = vastaanottaja(t)): RAILI-verkon ryhmäpuheluissa: A: Ketä kutsutaan (rooli) ja kuka kutsuu (rooli) (viestin vastaanottaja on kuulolla ja odottaa, kunnes kuulee ketä kutsutaan) B: Kuka kuulee ketä (roolit) A: [viesti] B: [tarvittaessa toisto] A: viestin kuittaus ja lopetus. Yksilöpuheluissa viestit on annettava seuraavan kaavan mukaan: B: Kuka kuulee (rooli) (vastaus yksilöpuheluun) A: Kuka puhuu (rooli) + [viesti]
9 (14) B: [tarvittaessa toisto] A: viestin kuittaus ja lopetus. RAILI-verkon yksilöpuheluissa verkkoon kirjautuneet osapuolet näkevät toistensa tunnukset puhelimen näytössä. Määrämuotoisten viestien lisäksi, on vastaanottajan toistettava viestin antajalle liikenteenohjauksen ilmoituksen asiasisältö. Liikenteenohjauksen ilmoituksen saa antaa vain liikenteenohjaus. 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset Tunnuksessa olevat numerot on luettava numero kerrallaan. Liikuttaessa pelkällä veturilla saapuvaan tai lähtevään junaan kohdistuvassa vaihtotyössä käytetään tunnuksena junan numeroa (esim. lähtevä 124, saapuva 124). Lähtevällä tai saapuvalla veturilla tehtävissä vaihtotöissä voidaan käyttää kyseisen junan tunnusta. Ratatyön yksilöivä tunnus on liikenteenohjauksen vastuualueen nimi ja vaihtuva RAILI-verkon ratatyön ryhmänumero. Yksilöivä tunnus on esimerkiksi "Saimaan työ 801". Yksilöivä tunnus on samalla myös ratatyöstä vastaavan rooli RAILI-verkossa. Ratatyöstä vastaava kirjautuu tätä tunnusta vastaavalla toimintanumerolla RAILI-verkkoon. Vaihtotyön ja ratatyön yksilöivät tunnukset ovat RAILI-puhelinluettelossa. 3.3 Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä Liikennepaikoilla, joilla ei ole näkyviä lähtöopastimia voi liikenteenohjaus antaa lähtöluvan määrämuotoisena tekstiviestinä kuljettajan RAILI -puhelimeen kauko-ohjausjärjestelmän lähtölupatoiminnon avulla. Kauko-ohjausjärjestelmä ja lähtölupatoiminto huolehtivat tekstiviestin lähettämisestä turvalaitteen sallimien ehtojen mukaisesti. Varajärjestelmänä toimii liikenteenohjauksen ilmoituksella lähtölupaviestin lähetys kuljettajan GSM-puhelimeen. Määrämuotoisen sanoman, joka välittyy palvelimien ja lopulta tekstiviestikeskuksen kautta junan kuljettajan RAILI- tai GSM-puhelimeen, mallisisältö on: LAPIN KAUKO lähettäjätunniste, kauko-ohjaajan kutsu 15.06.2008 päivämäärä klo 15:30:05 kelloaika 55201 LÄHTÖLUPA junanumero, jolle lähtölupa on annetaan KOIVU liikennepaikka, jolta lupa annetaan LAPIN KO luvanantaja Kuljettaja vastaanottaa tekstiviestin puhelimeensa flash-viestinä: - Tulee näytölle automaattisesti - Ei tallennu automaattisesti - Viestin voi vahingossa poistaa ennen lukemista
10 (14) Kauko-ohjausjärjestelmä ja lähtölupatoiminto huolehtivat mahdollisten järjestelmähäiriöiden ilmaisemisesta liikenteenohjaajalle. Puheviestinä annettu lähtölupa tai liikenteenohjauksen ilmoitus on aina määräävä. Huom. Jos vastaanottajalla on RAILI-ryhmäpuhelu meneillään, tekstiviesti ei mene perille. Viesti ei tule näkyviin, jos puhelimen muisti on täynnä. 4 Toiminta RAILI-verkossa 4.1 Yleistä Ennen tehtävän aloittamista on RAILI-verkkoon kirjauduttava tehtävän mukaisella toimintanumerolla. Ohjeet kirjautumisesta ovat liittymäoppaassa ja puhelimien käyttöohjeissa. Jos kirjautuminen haluttuun toimintanumeroon epäonnistuu toistuvasti, on otettava yhteyttä liikenteenohjaukseen. Tehtävän mukaisesta toimintanumerosta on ehdottomasti kirjauduttava ulos heti työn päätyttyä. Toimintanumeroon kirjautumisen voi poistaa puhelimen käyttäjän lisäksi vain rataliikennekeskus. RAILI-verkon palvelut, liittymät ja numerointi kuvataan RAILI-liittymäoppaassa. Alueet ja yhteystiedot ovat RAILI-puhelinluettelossa. Onnettomuuksista tai niiden uhista ilmoittamista koskevat ohjeet ovat kohdassa 4.5. Mikäli kyseessä ei ole välitön vaaratilanne käytetään ilmoittamiseen nopeaa tiedotusryhmäpuhelua (ryhmätunnus 200). Nopea tiedotusryhmäpuhelu katkaisee alueellaan olevista RAILI-puhelimista muut puhelut paitsi junahätäpuhelut ja konduktöörihätäpuhelut, jos ryhmä 200 on aktivoitu. 4.2 Junaliikenne Muut varoitukset ja tiedotukset annetaan tiedotusryhmäpuheluina (ryhmätunnus 300) ao. alueelle kaikille puhelimille. Tiedotusryhmäpuhelu katkaisee alueellaan olevista RAILIpuhelimista alemman prioriteetin puhelut, jos ryhmä 300 on aktivoitu. Junan kuljettaja käyttää kirjautuessaan toimintatunnusta 01 (junan kuljettaja). Kirjautuminen tehdään ennen junan lähtöä. Tässä vaiheessa kuljettaja aktivoi myös rataosalla käytettävät ryhmäpuhelutunnukset. Junan lähtö- ja määräpaikalla yksikön kuljettaja käyttää toimintatunnusta 01 ja muilla liikennepaikoilla lisäksi toimintatunnuksia 04 (lähtevä) ja 05 (saapuva), jos samaan junanumeroon kohdistuu useampi yksikkö. Junamiehistö käyttää kirjautuessaan tehtävänsä mukaista toimintatunnusta, esim. 10, johtava konduktööri. Kirjautuminen tehdään ja rataosalla käytettävät ryhmäpuhelutunnukset aktivoidaan heti, kun mahdollista.
11 (14) 4.3 Vaihtotyö Kaikista junista on annettava lähtöpaikalla lähtövalmiusilmoitus ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa, kun juna on lähtövalmis. Lähtövalmiusilmoitus on annettava myös junan kokoonpanon muututtua, kun juna on lähtövalmis. Jos juna ei voi noudattaa aikataulun mukaista lähtöaikaa, on rautatieyrityksen annettava lähtöpoikkeusilmoitus liikenteenohjaukselle. Lähtövalmiusilmoitus annetaan soittamalla RAILI-verkon lyhytvalintanumeroon 1777. Lähtöpoikkeusilmoitus annetaan soittamalla liikenteenohjaukseen. Mikäli kuljettajalla tai junamiehistöllä ei ole varmuutta toistensa läsnäolosta tai valmiudesta lähtöön on havaitsijan annettava lähtöpoikkeusilmoitus liikenteenohjaukselle. Junamiehistön antaessa valmis lähtöön opasteen puhelimella puhelua ei saa katkaista ennen kuin juna on lähtenyt liikkeelle. Valmis lähtöön opaste on annettava ensisijaisesti RAILIpuhelimella veturivetoisissa matkustajajunissa, joissa on tarkoitus kuljettaa matkustajia. Ennen luvan pyytämistä ja vaihtotyön aloittamista on vaihtotyönjohtajan kirjauduttava RAILIverkkoon käyttäen yksilöivää tunnusta ja tehtävänsä mukaista toimintatunnusta. Vaihtotyönjohtajan ja kuljettajan välillä on työnnettäessä oltava jatkuva yhteys. Vaihtotyönjohtajan ja kuljettajan välistä yhteyttä ei saa häiritä. Vaihtotyönjohtajan on huolehdittava jatkuvan yhteyden olemassaolosta. Kuljettajan on pysäytettävä liike, kun jatkuva yhteys katkeaa. Vaihtotyönjohtajan on viestinnässään kuljettajalle ilmaistava luetellut asiat seuraavassa järjestyksessä: 1. tarvittava työselostus 2. yksikön tunnus 3. käsky tai opaste Jatkuvan yhteyden olemassaolo pitää varmistaa seuraavasti: - Vaihtotyönjohtaja ilmoittaa työntöliikkeen päätekohtaa lähestyttäessä vähintään välimatkat 200 metristä alkaen seuraavasti: 200 metriä, 100, 50, 40, 30, 20, 10, 5, 4, 3, 2 ja metri. Kuljettajan on toistettava välimatkat 200 ja 100. - Vaihtotyönjohtajan on varmistettava puheellaan jatkuva yhteys koko työntöliikkeen ajan. - Yli 20 metrin etäisyyksillä vaihtotyönjohtajan on varmistettava jatkuva yhteys puheellaan siten, että katkos on enintään viisi (5) sekuntia. - Alle 20 metrin etäisyyksillä vaihtotyönjohtajan on pidettävä puhetie auki ja varmistettava jatkuva yhteys puheellaan siten, että katkos on enintään kaksi (2) sekuntia. - Mikäli tauot pelkkien etäisyyksien ilmoittamisen välillä jäisivät liian pitkiksi, vaihtotyönjohtaja lisää etäisyyksien väliin jonkin täytesanan, esimerkiksi "yhteys". - Jos yhteydessä on liian pitkä katkos, kuljettaja aloittaa täysvoimaisen käyttöjarrutuksen ja antaa mahdollisuuksien mukaan vihellinopasteen "seis havaittu".
12 (14) 4.4 Ratatyö Liikenteenohjaus antaa ratatyön yksilöivän tunnuksen ennen luvan antamista ratatyöhön. Ennen luvan pyytämistä ratatyöhön on ratatyöstä vastaavan kirjauduttava RAILI-verkkoon RAILI-puhelimellaan käyttäen liikenteenohjauksen antamaa yksilöivää ratatyötunnusta. Ratatyöilmoitukseen (Rt-ilmoitus) merkitään muiden tietojen lisäksi ratatyön yksilöivä tunnus. Tarkemmat menettelyt ovat Radanpidon turvallisuusohjeessa (TURO). Ratatyöstä vastaava ei saa olla kirjautuneena samanaikaisesti muuhun kuin tarvittaessa kuljettajan tehtävään. Ratatyöstä vastaavan (RTV) ja liikenteenohjauksen (LO) välisestä määrämuotoisesta viestinnästä ratatyössä: Yksilöivän tunnuksen pyytäminen ratatyöhön RTV: soittaa luvan antavalle liikenteenohjaukselle LO: vastaa sillä liikenteenohjauksen tunnuksella, johon puhelu tuli RTV: kertoo nimensä ja työalueen sijainnin, pyytää yksilöivän tunnuksen ratatyötä varten ja kertoo tarvitseeko ryhmäpuhelua työssään LO: antaa tunnuksen ja kertoo sen voimassaoloajan (kirjaa tunnuksen ja sen alkamisajan yksilöivien tunnusten taulukkoon) RTV: kuittaa, lopettaa puhelun ja kirjautuu saamallaan tunnuksella RAILI-verkkoon (kirjaa tunnuksen Rt-ilmoitukseen) Luvan pyytäminen ja antaminen ratatyöhön RTV: on ensin kirjautunut yksilöivällä tunnuksellaan RAILI-verkkoon ja soittaa luvan antavalle liikenteenohjaukselle LO: vastaa sillä liikenteenohjauksen tunnuksella, johon puhelu tuli (Dicora puhelimen käyttäjä näkee RTV:n yksilöivän tunnuksen/yhteystiedon puhelimensa näytöllä) RTV: kertoo nimensä, kirjautumisen onnistumisen yksilöivällä tunnuksella/yhteystiedon, mitä työtä on tarkoitus tehdä, mikä alue työhön tarvitaan, onko työalue vaihtumassa ja kertoo, mitä suojaustoimenpiteitä käyttää ja voiko alueella liikennöidä ratatyön aikana sekä työhön tarvittavan ajan LO: antaa luvan ratatyöhön [ratatyön tunnus, lupa ratatyöhön], kirjaa työn alkamisajan ja sovitun päättymisajan junapäiväkirjaan tai lupapäiväkirjaan RTV: toistaa viestin LO: kuittaa, lopettaa puhelun Ilmoitus ratatyön päättymisestä RTV: sulkee/deaktivoi käyttämänsä ryhmäpuhelut, soittaa luvan antaneelle liikenteenohjaukselle LO: vastaa sillä liikenteenohjauksen tunnuksella, johon puhelu tuli RTV: kertoo nimensä ja yksilöivän tunnuksen, onko työalue liikennöitävissä samoin edellytyksin kuin ennen työtä tai työstä aiheutuneet liikennöinnin rajoitteet. Ilmoittaa ratatyön päättyneeksi. LO: toistaa viestin RTV: kuittaa, lopettaa puhelun ja kirjautuu ulos yksilöivästä tunnuksestaan
13 (14) 4.5 Ilmoitukset onnettomuuksista tai niiden uhista Varoitus välittömästä vaarasta (hätäpunainen) annetaan junahätäpuheluna, joka ohjautuu vaara-alueesta vastaavalle liikenteenohjaukselle ja alueella oleville RAILI-puhelimille. Junahätäpuhelu katkaisee alueellaan olevista RAILI-puhelimista muut meneillään olevat puhelut. Kuljettajan käynnistämä junahätäpuhelu avautuu automaattisesti kolmen peräkkäisen tukiaseman alueella oleville käyttäjille ja alueesta vastaavalle liikenteenohjaukselle. Liikenteenohjauksen käynnistämä junahätäpuhelu avautuu liikenteenohjauksen valitsemalla alueella oleviin RAILI-puhelimiin. Junahätäpuhelujen aluenumerointi ja alueet kuvataan liittymäoppaassa ja RAILIpuhelinluettelossa. Junahätäpuhelun käynnistyttyä RAILI-puhelimesta kuuluu varoitusääni 5s ajan. Tuona aikana kuljettajien on aloitettava täysvoimainen käyttöjarrutus. Puhetien avauduttua (5s kuluttua) on junahätäpuhelun käynnistäjän ilmoitettava ketä puhelu koskee ja mistä on kyse. Hätätilanteessa on käytettävä opastetta Hätäpunainen. RAILI-verkon junahätäpuhelut ovat ryhmäpuheluita. Puhetie avautuu painamalla puhepainiketta (PTT) ja puheen aikana on puhepainike pidettävä alas painettuna. Tyypillinen tilanne, jossa pitää tehdä junahätäpuhelu, on välitön onnettomuuden uhka rautatiealueella tai sen läheisyydessä. Tyypillinen tilanne, jossa pitää tehdä nopea tiedotusryhmäpuhelu (ryhmätunnus 200) on rautateihin kohdistuvasta uhasta tai vahingonteosta ilmoittaminen. Tyypillinen tilanne, jossa pitää tehdä konduktöörihätäpuhelu (399) on henkilökuntaa uhkaavasta tilanteesta ilmoittaminen. 4.6 Radioviestinnän viat ja häiriöt Varayhteytenä käytetään, esim. GSM-puhelinta. RAILI-puhelimista voidaan myös muodostaa neuvottelupuhelu GSM-puhelimiin. Vaikka liikenteenohjauksen viestintäverkko ei toimisi, GSM-R-radiopuhelinverkko on silti käytettävissä RAILI-puhelimilla. Yhteys liikenteenohjaukseen saadaan varayhteydellä (ks. liikenteenohjauksen yhteystiedot). Puhelu saattaa katketa yllättäen. Puhelut ovat alttiita erilaisille häiriöille ja katkoksille, joita aiheutuu mm. sääolosuhteista, ulkoisista radiohäiriöistä, laite- ja ohjelmistovioista sekä muutoksista verkossa, puhelimissa ja niiden lisälaitteissa. Puhelu saattaa katketa kesken työturvallisuuden kannalta kriittistä työvaihetta. Puhelun katkeamisen vaikutus työhön ja turvallisuuteen korostuu sen vuoksi, ettei yhteys palaudu itsestään, niin kuin analogisen verkon radiopuhelinyhteys, vaan käyttäjän pitää tehdä uusi puheluyritys. Uusikaan puhelu ei välttämättä onnistu heti tai onnistuu vasta vähän myöhemmin häiriötekijän poistumisen myötä. Puheyhteyden jatkuva valvonta ja toiminnan seuranta on työturvallisuuden kannalta tärkeää.
14 (14) 4.7 Aiheettomat hätäpuhelut Jos hätäpuhelun avauduttua ei tule ilmoitusta siitä ketä hätäpuhelu koskee ja mistä on kyse, on liikenteenohjauksen kutsuttava hätäpuhelun käynnistäjää, esim. "Kuuleeko hätäpuhelun käynnistäjä liikenteenohjausta?". Jos tähän ei saada vastausta, liikenteenohjauksen on ensin selvitettävä, onko alueella poikkeavaa ja jos ei ole, niin sitten voidaan antaa yleistiedote hätäpuhelualueelle, esim. Huomio, tämä hätäpuhelun syy ei ole tiedossa, se ei edellytä enää toimenpiteitä. ja sulkee hätäpuhelun hallitusti siten, että hätäpuhelu päättyy. 4.8 Aiheettoman kirjautumisen purku Liikenteenohjaus, joka on saanut tiedon mahdollisesti aiheettomasta kirjautumisesta, ilmoittaa rataliikennekeskukselle, ettei kirjautuminen onnistu rooliin se-ja-se. Pakotetun kirjautumisen poiston voi tehdä vain rataliikennekeskus.