Ympäristökertomus 2013 HUS ympäristöhallinto
Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa MIrja Virta, Ympäristöhallinnon päällikkö 2
SISÄLLYSLUETTELO Ympäristöhallinnon päällikön vuosikatsaus... 3 HUS ympäristöohjelma 2013... 4 Ympäristöorganisaatio... 6 Sisäinen ja ulkoinen sidosryhmäyhteistyö... 7 Koulutus, neuvonta ja viestintä... 8 Energiatehokkuustoiminta 2013... 11 Materiaalitehokkuus syntyy jokaisen valinnoista... 15 Jätehuolto... 23 Laatija HUS-Ympäristökeskus: Mirja Virta, ympäristöhallinnon päällikkö Pirkko Väätäinen, erikoissuunnittelija Jani Valkama, erikoissuunnittelija Editointi: Taitto: Maria Moreno Crespo www.hus.fi 730 YMPÄRISTÖ- VASTAAVAA 3
VUOSIKATSAUS Ympäristöhallinnon päällikkö Mirja Virta: Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa. Koko HUS:ssa syntyi vuonna 2013 jätettä 7,2 miljoonaa kiloa, jonka vuosittainen jätekustannus vuonna 2013 oli noin kuusi (6) miljoonaa euroa. HUS:n ympäristöhallinto on jatkanut vuoden 2013 toimintasuunnitelmassaan ympäristöohjelman 2011 2015 suuntauksia. Sairaanhoitoalueet, sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut sekä HYKS:n tulosyksiköt, joista käytetään jatkossa nimitystä HUS:n toimintayksiköt, laativat omat tavoitteensa mukaillen ympäristöhallinnon tavoitteita. Näistä ympäristötyössä mukana olleista 16 yksiköstä 12 on raportoinut tuloksensa. Ympäristöohjelman 2011 2015 välitavoite vuodelle 2013 oli: päätöksentekijämme ovat ympäristöhallinnon vastuunkantajia. Tätä tavoitetta valmisteltiin jo aiemmin vuosina 2011 12, kun toimintayksiköiden johtoryhmille vietiin tietoa ympäristötavoitteiden ja erikseen energiatehokkuuden päämääristä. Lisäksi alueelliset ympäristövastuuryhmät raportoivat tavoitteista ja tuloksista aina omille johtoryhmilleen, jotka ovat sitä kautta päätöksen teossa mukana joka vuosi. HUS:n merkittävimpinä ympäristötavoitteina ovat materiaali- ja energiatehokkuus, jotka on otettava huomioon kaikessa suunnittelussa, toiminnassa, hankinnoissa, jätehuollossa, jne. HUS-Logistiikka teetti hankintaohjeen liitteeksi jo vuonna 2012 oppaan ohjeistamaan ympäristönäkökohtien huomioimista hankinnoissa, mutta sen käyttö on havaintojeni mukaan vähäistä. Ohje ei ole täydellinen, mutta antaa suunnan monen tyyppisen kilpai-lutuksen ympäristökriteereihin. HUS:ssa ei ole vielä kattavaa seurantajärjestelmää hankintaprosesseissa hyödynnettyjen ympäristökriteereiden lukumääristä. Kokonaisuudessaan yksiköiden tulee tavoitella ympäristöystävällistä ja resurssitehokasta taloutta kestävän kulutus- ja tuotantotavan avulla. Sairaalatyössä alansa asiantuntijoille esitellään uutuustuotteita erilaisissa tilaisuuksissa, jolloin ympäristönäkökulma saattaa jäädä varjoon. Kertakäyttöisten sähköllä toimivien välineiden, joita ei pystytä puhdistamaa verestä ja eritteistä, käyttö on kasvanut. Jätehuollon kannalta ne eivät kelpaa sähkö- ja elektroniikkaromuna kierrätyskäsittelyyn, vaan joudutaan toimittamaan vaarallisena jätteenä poltettavaksi. Laitteiden hankintahinnan lisäksi myös jätekustannukset moninkertaistuvat. Vähintään tuottajalta pitäisi vaatia, että laite pystytään avaamaan ja puhdistamaan tai että tuottaja vastaisi jätehuollosta. Ympäristönäkökulmasta katsottuna kestokäyttöinen sähkölaite olisi paras ratkaisu. Uudessa jäteasetuksessa määritetään jätehuollon kuormakohtaisesta kirjapitovelvollisuudesta, joka koskee sekä jätteen tuottajaa että jätteen kuljettajaa. Melkoisen suuri työ HUS:lle ja toistaiseksi tilastointijärjestelmä ohjelmistoineen puuttuu. HUS on velvoittanut jätehuollon sopimuskumppaneita toimittamaan HUS:lle raportit, joista HUS-Kiinteistöt Oy ja HUS-Ympäristökeskus kokoavat jätteiden vuosiraportit. Tuloksena on hajanaisia ja työläitä kokonaisuuksia, jotka eivät ole riittäviä jätehuollon analyysiä varten. Uuden Meilahden jäteaseman myötä saadaan yhdyskun-tajätteestä kiinteistökohtainen tilastointi. Tavoitteena on myös saada vastuu- yksikkökohtainen tieto syntyvistä jätteistä. Tietoa tarvitaan, kun rakennetaan uusia kiinteistöjä ja halutaan tietää jätehuollon vaatimat tilaratkaisut. Lisäksi oikean tiedon avulla voidaan yksiköitä ohjata oikeaan suuntaan lajittelussa Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa. Koko HUS:ssa syntyi jätettä 7,2 miljoonaa kiloa, jonka vuosittainen jätekustannus vuonna 2013 oli noin kuusi (6) miljoonaa euroa. Kus-tannuksiin on laskettu HUS- Kiinteistöt Oy:n ylläpitosopimukseen kuuluva jätehuolto sekä HUS-Kiinteistöjen hoitaman erityisjätehuollon kustannukset, vaarallisen jätteen jätehuolto, HUS-Logistiikan sisäinen jätekuljetus, HUS-Desikon osastokohtainen jätehuoltoon liittyvä työ sekä käytettyjen jätepakkausten hankintakustannukset. Sairaanhoitopiirin kokonaisympäristökuormituksen mittaaminen on haasteellista. Vaikka Meilahden voimalan päästökauppa loppuukin, tavoitteena voisi olla tulevaisuudessa mitata voimalaitosten ja varavoimaloiden sekä lisäksi HUS:n liikennesuoritteiden päästöjä samoin kuin viemäripäästöjä seuraavalla ympäristöohjelmakaudella. Tiedon kerääminen on suurin haaste isossa organisaatiossa. Lisäksi ympäristötaseen mittaaminen edes osakokonaisuuksina olisi haastava työ, HUS-Total -ohjelmaan saadaan osittaisia kulutustietoja, mutta kaikki muu onkin jo vaikeampaa. Isoja kokonaisuuksia lasketaan, mutta jo yksittäisen sairaalan henkilötyövuodet, hoitojaksot ja materiaalivirrat sekä osastotason energian ja veden kulutus, yms. eivät vielä ole saatavilla. 4
HUS YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 Taulukko 1. HUS:n ympäristöhallinnon tavoitteet 2013 Toteutuneet + / toteutumattomat - Energia-asioiden raportointi + - Vaikuttavuuden lisääminen: Työryhmät. + Henkilökunnalle ympäristöterveellinen työ- ja hoitoympäristö sekä Asiakkaiden ja henkilöstön ympäristökäyttäytyminen on vaivatonta, yksi työryhmä aloitti toiminnan molemmista aiheista. Ympäristöasioiden näkyvyyden ja tunnettavuuden tason nostaminen. Valittujen materiaalitehokkuustuotteiden mittarointi, määrä ja eurot. Kaatopaikkajätteen vähentäminen alle 18 % kokonaisjätemäärästä HUS:ssa. Sairaaloiden jätehuollon prosessikuvaukset. - Ei toteutunut. Ympäristöystävällisten pesuaineiden käyttö, tavoite +5 % + Husarin tietoisku. Intran ympäristösivut. Artikkeleita lehdissä. + - Materiaalitehokkuuden tavoitteet saavutettiin vain kk-vaatteista. + - Toteutuma 18,0 %. - Ei selvitystä. Ympäristövastaava-kurssit + Toteutunut 4 kurssia. Ympäristöseminaari 2013 + Toteutunut. Kokonaisenergian-, lämmön- ja sähkön kulutukset sekä veden kuulutus, tiedot kerätty. + Ks. energiatehokkuus Lainsäädännön seuranta + Listattu uudet säädökset. Ohjeistus jätehuollon kuljetusyrityksille jätehuollon kirjanpidosta, Jäteasetus 179/2012 + Järjestetty tilaisuus huhtikuussa. Lääkäreille oma ympäristökoulutus - Ei tilaisuuksia. Opintokäynnit, tavoite 1-2 kpl/a + Yksi toteutettu Huslaisten osallistuminen ympäristöfoorumeihin. + Järjestetty 17 foorumia, osanottajia oli km. 20 30 hlöä. Ympäristötiedotteet - Ei tuotettu. Ympäristövastuuryhmille työpajoja - Ei järjestetty. Sähkön kulutuksen säästöt, + - Ks. Energiatehokkuus Seurattujen materiaalitehokkuustuotteiden säästöt, + - Ks. Materiaalitehokkuus www.hus.fi 5
TULOSTEN ANALYSOINTIA Kaikki toimintayksiköt eivät raportoineet vuodelta 2013 ympäristöohjelmaa ja energiatehokkuustoimintasuunnitelman raportointia. Energia-asioiden raportointi on toteutettu kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) raportoinnin aikataulussa. Ympäristöasioiden vaikuttavuuden lisäämiseksi ympäristöasioiden neuvottelukuntaan on perustettu työryhmiä, joista osa lopetti toimintansa ja työryhmät Henkilökunnalle ympäristöterveellinen työ- ja hoitoympäristö sekä Asiakkaiden ja henkilöstön ympäristökäyttäytyminen on vaivatonta aloittivat toimintansa yhdistettynä yhdeksi työryhmäksi. Tässä työryhmässä on päätetty tuottaa yleistä jätehuollon ohjeistusta henkilökunnalle ja asiakkaille sekä materiaalia ohjeistamaan julkisten kulkuneuvojen käyttöä asiakkaille. Ympäristöohjelman vaikuttavuuteen liittyen HUS:n toimintayksiköistä HYKS medisiininen, operatiivinen ja Nala sekä HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen ovat paneutuneet HUS-Riskit mittarin tuloksiin. Lohjan sh-alue on vaikuttanut tiedottamalla materiaali- ja energiatehokkuudesta foorumeissa ja johtoryhmässä. HUS:ssa suosituin energia- ja materiaalitehokkuuden mittari ja tavoite oli tulostuspaperin kulutuksen vähentäminen. Paperin kulutusta vähennettiin huomattavasti monessa toimintayksikössä, vaikka HUS:n kokonaistavoitetta ei saavutettukaan. HUS-Totalista mitattuna koko HUS:n paras tulos oli kuitenkin kertakäyttövaatteiden kulutuksen väheneminen -5,1 %, kun tavoite oli -5,0 %. Koko HUS:n sekajätteen määrä kaatopaikalle oli 18,0 % kokonaisjätemäärästä, eli ei alle 18 %, hyvältä tämäkin 18 %:n osuus näyttää. Tähän lukemaan päästiin ensisijaisesti, koska Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueet ovat toimittaneet sekajätteensä polttolaitokseen. Vuonna 2014 kaatopaikalle ei viedä juuri mitään, kun Vantaan uusi jätevoimalaitos aloittaa toimintansa ja silloin voimakkaiden kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, syntyminen vähenee. Kuitenkin sekä kaato-paikalle toimitettavan että poltettavan sekajätteen osuus yhteensä koko HUS:ssa on vielä 21,8 %. Prosessien osa-alueita Sairaaloiden jätehuollon prosessikuvaukset ja Ympäristöystävällisten pesuaineiden käyttö, n. 52 miljoonaa A4 paperiarkkia vuodessa 2010 2011 5640 m 5563 m 2012 2013 5261 m 5150 m tavoite +5 % ei selvitetty vuonna 2013. Lainsäädäntöä seurataan jatkuvasti ja ympäristökeskuksen säädöslistaan lisättiin mm. asetus terveydenhuollon terävien instrumenttien tapaturmien ehkäisemisestä, kemikaalilaki ja täsmennys keräyspaperin kierrätyksestä. Keväällä järjestettiin HUS:n kanssa sopimussuhteessa oleville jätehuollon kuljetusyrityksille tilaisuus, jossa kerrottiin uuden jäteasetuksen vaatimasta jätehuollon kuljettajan ja jätteen lähettäjän kirjapitovelvollisuudesta. Tavoitteena on saada käyttöön yhtenäinen malli, joka on samalla tilastopohja jätemäärille. Ympäristöfoorumeja oli 17 tilaisuutta vuoden aikana, vaikka aivan kaikissa sairaaloissa ei ollutkaan omaa foorumia. Useimpiin foorumeihin osallistui 20 30 henkilöä. HUS-Ympäristökeskuksen vuosi oli työntäyteinen ja on hauskaa huomata, että toimintayksiköt osallistuvat ympäristötyöhön aina vaan kattavammin kiireisen työnsä ohella. Alpit 4810 m 4750 m 2014? Ympäristöasioiden näkyvyyttä ja tunnettavuutta parannettiin työstämällä uutta intranettiä. Tavoitteena on, että osakokonaisuudet ovat helposti huslaisten löydettävissä. Myös lehdistö oli kiinnostunut sairaalajätteen käsittelymahdollisuuksista uuden jätelain muutosten johdosta. 6
YMPÄRISTÖORGANISAATIO HUS:SSA 2013 YVR Et = Ympäristövastuuryhmä = Muut ympäristöasiat = Energiatehokkuus = Energiayhteyshenkilö Hallitus Toimitusjohtaja Yhtymähallinto Hallintoylilääkäri Talousjohtaja Hallintoylihoitaja Hallintojohtaja Tarkastusjohtajjohtaja Viestintä- Henkilöstöjohtaja Johtajaylilääkäri Energiatehokkuuden ohjausryhmä HUS-Tilakeskus Tutkimus ja kehittäminen Kiinteistöjen et-työryhmä Ydintoim. ja tukipalveluiden et-työryhmä HUS-Ympäristökeskus YNK - Ympäristöasioiden neuvottelukunta Sairaanhoidolliset tukipalvelut HUS-Apuvälinekeskus HUS-Apteekki HUS-Kuvantaminen HUSLAB Sairaanhoitoalueet HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Psyk. ty. NaLa ty. Oper. ty. Med. ty. Hyvinkää Porvoo Lohja LU Tukipalvelut HUS-Servis HUS-Logistiikka HUS-Desiko Ravioli Tytäryhtiöt USP Oy HUS-Kiinteistöt Oy Työterveys Tietohallinto Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Jory Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et Et YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR YVR Ympäristövastaavat 1-2/vastuuyksikkö Kuva 1. HUS:n ympäristöorganisaatio 2013 HUS:n ympäristöasioita johtaa HUS-Tilakeskuksen alla yhtenä vastuualueena toimiva HUS-Ympäristökeskus kolmen työntekijän voimin. Ympäristöhallinnon päällikkö vastasi ympäristöhallinnon alaan kuuluvista viranomaistehtävistä ja toimi myös HUS:n vaarallisten aineiden maantiekuljetusten (VAK) turvallisuusneuvonantajana ja kemikaalikäytön koordinaattorina. Ympäristöasioiden neuvottelukunta (YNK) perustettiin 2001. Puheenjohtajana on ympäristöhallinnon päällikkö. Kunkin toimintayksikön johtoryhmä nimeää jäsenet työryhmään, joka käsittelee HUS-Ympäristökeskuksen valmistelemat asiat kokouksissaan. Samat johtoryhmät nimeävät alueilleen ympäristövastuuryhmät (YVR), joiden tehtävänä on johtaa oman alueen ympäristötoimintaa kuten tehdä alueelleen ympäristöohjelma ja energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma sekä seurata ja raportoida toiminnastaan HUS-Ympäristökeskukselle ja omalle johtoryhmälleen. YVR:t perustettiin vuonna 2011. HUSkuntayhtymän ja Työ- ja elinkeinoministeriön (ent. KTM) välinen energiatehokkuussopimus, joka solmittiin 2007 (vuodet 2008 2016), velvoittaa toiminnan www.hus.fi 7
HUS:n vuonna 2015 voimaan astuva organisaatiomuutos vaikuttaa myös ympäristöasioiden järjestämiseen. Jätehuollon tuleviin muutoksiin, käytäntöihin ja ohjeistukseen liittyviä tapaamisia oli kaikkiaan 15, joihin osallistui sekä HUS:n omaa että ulkopuolista henkilöstöä. Jätehuollon seurantapalavereja pidettiin HUS-Logistiikan ja HUS-Kiinteistöt Oy:n kanssa vuoden aikana kymmenen. Rakennushankkeiden yhteydessä osallistuttiin jätehuollon järjestämisen suunnitteluun eri yhteyksissä ja tapaamisissa. Vaarallisten jätteiden jätehuollon kilpailutuksen valmistelu yhdessä HUS-Logistiikan ja hallinnon lakimiehen kanssa alkoi 2013 syksyllä ja jatorganisoinnin. HUS-Ympäristökeskuksen toinen erikoissuunnittelija on toiminut nykyisen ja aikaisempien energiansäästösopimusten yhteyshenkilönä jo vuodesta 2001. Vuonna 2008 perustettiin ohjausryhmä ja HUS:n energiatehokkuustoimintasuunnitelman (hallitus hyväksyi 2008) tekemistä varten valmisteluryhmä, joka on kokenut vuosien saatossa muodonmuutoksen. Ryhmä on jaettu ohjausryhmän alla toimiviksi kahdeksi erilliseksi energiatehokkuustyöryhmäksi (et-työryhmä). Kiinteistötoimen et-työryhmä aloitti 2012 ja ydintoiminnan ja tukipalvelujen et-työryhmän ensimmäinen toimintavuosi oli 2013. Näissä työryhmissä on jäseniä myös tytäryhtiöistä, sillä et-sopimuksen piiriin kuuluvat myös HUS:n 100 %:sti omistamat tytär- ja osakeyhtiöt. Ympäristövastaavia on koulutettu HUS:ssa ja sitä ennen HYKS:ssä vuodesta 1998 saakka lähes 1200. He toimivat kukin oman työyksikkönsä ympäristöasioiden edistäjinä ja toimeenpanijoina esimiehensä vastuuttamina. Tavoite on saada jokaiseen HUS:n vastuuyksikköön yhdestä kahteen kurssin käynyttä ympäristövastaavaa. HUS:n vuonna 2015 voimaan astuva organisaatiomuutos vaikuttaa myös ympäristöasioiden järjestämiseen. Johtoryhmät, jotka ovat nimenneet edustajansa niin YNK:iin, YVR:ään kuin ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmään, eivät pysy ennallaan. HYKS:n neljän tulosyksikön (ja nykyisen neljän YVR:n) sijaan vuoden 2015 alussa HYKS:ssä on 12 osaamiskeskusta. Tukipalvelut järjestetään myös uudella tavalla. Vuoden 2014 aikana onkin selvitettävä, miten ympäristöasioiden organisointia muutetaan vastaamaan uutta HUS:n organisaatiota parhaalla mahdollisella tavalla. SISÄINEN JA ULKOINEN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ HUS-Ympäristökeskuksen työntekijät osallistuivat lähes päivittäin erilaisiin HUS:n sisäisiin sidosryhmätapaamisiin. Tapaamiset liittyivät mm. jätehuoltoon (muutokset, ohjeistus, tilojen suunnittelu, sopimukset), rakentamishankkeisiin ja koulutus- ym. tilaisuuksien järjestämiseen. Uuden intran ja HUS-Total -ohjelman käyttöön liittyi runsaasti työtä ja tapaamisia. Ympäristöhallinnon päällikkö oli mukana HUS:n turvaneulatyöryhmässä ja HUS:n turvallisuustyöryhmässä. HUS:n energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilö hoiti yhteyksiä Työ- ja elinkeinoministeriöön ja Motivaan päin. Hän toimi HUS:n sisällä energiatehokkuusasioiden koordinaattorina, jonka tehtäviin kuului puheenjohtajan ja/ tai sihteerin tehtävät energiatehokkuuden eri työryhmissä sekä sopimuksen mukainen raportointi valtakunnalliseen ohjelmaan. kuu vuoden 2014 alussa. Jätetilastoinnin hyödyntämisessä HUS on tehnyt yhteistyötä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa jo yli kymmenen vuoden ajan viemällä jätetiedot vuosittain Petra-jätevertailuun. 8
HUS-Ympäristökeskus osallistui aktiivisesti Suomen Sairaalatekniikan yhdistyksen SSTY:n ympäristöjaoksen toimintaan. Työryhmätapaamisia oli vuoden aikana kolme kertaa. Viranomaistapaamisten ohella HUS-Ympäristökeskus tapasi tuote-esittelijöitä ja muita ulkopuolisia tahoja erilaisten ympäristökysymysten puitteissa. Aasiasta saakka kävi vieraita tutustumassa kemikaaliasioiden valvontaan työsuojeluasioiden yhteydessä. Belgian suurlähetystön kanssa vaihdettiin tietoja sairaalajätteen käsittelystä. Ravioli järjesti yhdessä HSY kanssa Ruokaa vai Roskaa kampanjan syksyllä henkilöstöravintoloissaan. Lohjan ja Länsi-Uusimaan sh-alueet tekivät aktiivista yhteistyötä kunnan ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa energiansäästöviikon tapahtumien järjestämisessä. HUS:ssa oli pilaantuneisiin maihin liittyviä selvityksiä ja yksi ympäristövahinko. Naistenklinikan rakennustyömaalla vanhan rakennuksen alta löytyi rakennusjätettä, jota oli aikoinaan yleisesti käytetty täyttömaana. Maa-aineksen selvityksessä ilmeni, että siinä oli myös lyijyä. Alueelta poistettiin pilaantunut maa-aines ja toimitettiin käsittelyyn. Myös Porvoon sairaalan jäteaseman työmaata kaivettaessa maasta löytyi öljypäästöjä. Historiatietojen mukaan naapuritontilla oli aiemmin rikkoutunut Porvoon Energian muuntaja, josta oli päässyt valumaan öljyä, Porvoon sairaalan tontille valunutta öljyä ei huomattu. Pilaantunut maa-aines poistettiin käsittelyyn. HUS:n Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden alueilta poistettiin polttoöljysäiliöt syksyllä 2013. Kellokosken 1000 m3 säiliön maaperä oli säilynyt puhtaana. Ohkolan sairaalan 25 m3 ja 55 m3 maanalaisten polttoöljysäiliöiden alta poistettiin n. 29 m3 aistinvaraisesti pilaantuneeksi epäiltyä maata. Täydellistä loppuselvitystä alueesta ei pystytty tekemään sortumavaaran vuoksi. Alueelta saadun maanäytteen hiilivetypitoi-suus oli alle määritysrajan. Aluetta tullaan tarkistamaan lisää, kun kohteessa tehdään kaivauksia. HUS:n alueella tapahtui lisäksi ympäristövahinko vuoden 2013 aikana. Kirurgisen sairaalan lämmitysöljysäiliön täytössä polttoöljyä pääsi valuma-altaaseen ja jonkin verran maahan. Öljysäiliöt ja betoninen valuma-allas sekä huoneen katto purettiin ja toimitettiin käsittelyyn. Tilapäisratkaisuna öljysäiliöt korvattiin palomestarin hyväksymillä piensäiliöillä. Alueen työt jatkuvat, kun ensin maapohjan mahdolliset päästöt tutkitaan. Ohkolan sairaalan luonnonvaraisella niittyalueelle tehtiin syksyllä Tuusulan kunnan ympäristökeskuksen johdolla ympäristötarkastus, joka liittyi rajanaapurin tekemään valitukseen niittyalueen hoidosta. Alueella on myös aikoinaan poltettu sairaalajätettä. Aluetta on tutkittu jo aiemmin, mutta sen vaadittu jatkotutkimus ja puhdistus aloitetaan 2014 keväällä. Uuden päästökauppalain johdosta HUS:n Meilahden voimalaitos putoaa pois päästökaupasta, koska varageneraattoreiden tuotto alittaa vaaditun rajan ja koko voimalaitoksen kapasiteetti jää alle 20 MW:n. Energiaviraston virallista päätöstä asiasta ei saatu vielä vuoden 2013 loppuun mennessä. KOULUTUS, NEUVONTA JA VIESTINTÄ Ympäristökeskus järjesti kaksipäiväisiä ympäristövastaavakursseja neljä, ja uusia ympäristövastaavia osastoille valmistui 72. Ympäristövastaavia oli vuoden 2013 lopussa osastoilla ja yksiköissä työssä n. 730. Sh-alueiden henkilökuntaa heistä oli n. 430 ja tukipalvelujen n. 300. Ammattinimikkeiden mukaan jaoteltuna eniten oli sairaanhoitajia (kuva 2). Kaiken kaikkiaan hoitohenkilökuntaa, mukaan lukien laboratorio- ja röntgenhoitajat sekä osastosihteerit ja fysioterapeutit, ympäristövastaavina toimi vuoden lopussa noin 550 henkilöä. Muita ammattinimikkeitä ympäristövastaavista oli kaikkiaan 118 (yksi tai kaksi kutakin). Kuva 2. Sairaanhoitaja Laboratoriohoitaja Perushoitaja Röntgenhoitaja Kätilö Osastonsihteeri Mielenterveyshoitaja Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Lastenhoitaja Fysioterapeutti YMPÄRISTÖVASTAAVIEN LUKUMÄÄRÄ HOITOHENKILÖKUNNASTA NIMIKKEITTÄIN 05 01 00 1502 00 2503 00 www.hus.fi 9
Tukipalveluista lukumääräisesti eniten yv-kurssin käyneitä oli HUS-Desikolla (92): laitoshuoltajia 59, välinehuoltajia 14 ja työnohjaajia, palveluesimiehiä tai muulla nimikkeellä kaikkiaan 19 henkilöä. HUSLAB:lla oli kaikkiaan 85 ja HUS- Kuvantamisella 56 ympäristövastaavaa. Sen sijaan henkilömäärään suhteutettuna HUS-Apteekilla oli kattavin ympäristövastaavaverkosto (7,9 %, kuva 3). HUS-Desiko, HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen ovat seuraavana 5,4 4,8 %:n välillä. Ravioli ja HUS-Logistiikka jäävät alle 4 %:n (3,9 ja 3,4), ja vähiten ympäristövastaavia on Tietohallinnolla (2 %) ja HUS-Servisillä (1 %) henkilöstön määrään suhteutettuna. 10 8 6 4 2 0 YMPÄRISTÖVASTAAVAT %:NA LIIKELAITOKSIEN/TASEYKSIKÖN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄSTÄ 7,9 Apteekki Kuva 3. 5,45,3 4,8 Desiko HUSLAB Kuvantaminen 3,9 3,4 Ravioli Logistiikka 2,0 1,0 Tietohallinto Servis Sairaanhoitoalueiden henkilöstön määrään suhteutettuna ympäristövastaavia oli ylivoimaisesti eniten Lohjan sh-alueella (6,4 %, kuva 4) ja hyvänä kakkosena tuli Länsi-Uusimaan sh-alue (3,6 %). Muilla sh-alueilla ympäristövastaavien suhteellinen määrä jäi kahden ja kolmen prosentin välille (Länsi-Uusimaa 3,6 %, HYKS ja Porvoo 2,7 %, Hyvinkää 2,1 %). Tukipalvelujen kurssin käyneet ympäristövastaavat jakaantuvat eri puolille HUS:a sh-alueiden henkilökunnan lisäksi, eivätkä he ole em. %-luvuissa mukana. Myös HUS-Kiinteistöt Oy:llä oli ympäristövastaavia 16 henkilöä eri tehtävissä. HUS-Ympäristökeskuksen maaliskuussa järjestämään ympäristöseminaariin osallistui 116 kuulijaa. Tilaisuuden aiheita olivat mm. Vantaalle vuonna 2014 valmistuva jätevoimala, jätehuollon kustannustehokkuus, materiaalitehokkuus ja LED-valot. Kemikaaliasioissa koulutusta annettiin mm. työsuojelupareille ja esimiehille kuusi kertaa (osallistujia yli 240). Kaikille avoimena opintokäyntinä oli vierailu Helsingin Energian energiatorilla lokakuussa ennen energiansäästöviikkoa. Vierailuun osallistui 21 henkilöä. 10 8 6 4 2 0 YMPÄRISTÖVASTAAVAT %:NA SH-ALUEEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄSTÄ Kuva 4. 6,4 3,6 2,7 2,7 17 YMPÄRISTÖFOORUMIA 330 OSANOTTAJAA 2,1 LohjaL -Uusimaa HYKS Porvoo Hysa 10
HUS-Ympäristökeskuksen henkilökunta antoi neuvontaa huslaisille kaikissa ympäristöasioissa puhelimen ja sähköpostin välityksellä sekä vierailemalla yksiköissä. Varsinaisilla osastotunneilla käytiin kuusi kertaa ja yhdessä ympäristövastuuryhmän (YVR) kokouksessa pidettiin esitys. HUS:n toimintayksiköiden alueilla ympäristöasioiden neuvottelukunnan (YNK) jäsenien järjestämiä ympäristöfoorumeita oli kaikkiaan 17, joihin myös HUS-Ympäristökeskuksen henkilökunta osallistui mm. pitämällä esityksiä pyydetyistä aiheista. Osanottajia foorumeissa kävi kaikkiaan 330. Ajankohtaisten ja paikallisten asioiden lisäksi mm. energiansäästöviikon yhteydessä järjestetyissä koulutustilaisuuksia ja ympäristöfoorumeissa energiatehokkuus oli vahvasti esillä. HUS-Desiko järjesti kattavasti ja monipuolisesti ympäristöasioita käsittelevän kymmenen kerran koulutussarjan noin 300 työntekijälleen, ja HUSLAB:lla oli oma puolen päivän mittainen koulutus ympäristövastuusta ja energiatehokkuudesta toukokuussa. HYKS Operatiivisen ty:n esimiespäiville osallistui 60 henkilöä. Toimintayksiköiden vastuuhenkilöt järjestivät lisäksi henkilöstölleen tietoiskuja ja perehdytyspäiviä, joihin osallistui kaikkiaan 135 henkilöä. HUS-Tilakeskuksen ja Ramboll Oy:n välistä puitesopimusta asiantuntijapalveluista hyödynsivät vuonna 2013 HUSLAB, HYKS:n operatiivinen ty ja Hyvinkään sh-alue. Arcadan järjestämässä hygieniahoitajien koulutuksessa HUS-Ympäristökeskus piti edellisten vuosien tapaan kaksi luentoa jätehuollosta. Jätelaitosyhdistyksen seminaarissa kerrottiin sairaalajätteistä yli 100 kuulijalle ja HSY:n järjestämässä Majakka-projektin tulosseminaarissa oli HUS:n osuudesta oma esitys. Viestintä Energiansäästöviikolla panostettiin erityisesti energiansäästöön ja energian tehokkaaseen käyttöön, ja monet toimintayksiköt keskittivät tapahtumiaan viikon tuntumaan. Esimerkkinä tilaisuuksista olivat Länsi-Uusimaan sairaanhoitoalueen Miljöforum, Hyvinkään sairaanhoitoalueen ympäris-tövastaavien koulutuspäivä, HUS-Kuvantamisen ympäristövastaavien koulutus- ja verkottumistilaisuus, HYKS-Operatiivisen tulosyksikön ympäristöfoorumikiertue eri sairaaloissa ja HYKS NaLa:n ympäristöfoorumi. Energiansäästöviikko oli esillä HUS:n internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Intranetin energiansäästöviikon tietokilpailuun ja kyselyyn vastasi 66 henkilöä. Vaikka vastausten määrä oli vaatimaton vuoteen 2012 verrattuna, saatiin kyselyn tuloksena hyvää palautetta energiatehokkuusasioiden viestinnän kehittämiseksi ja käyttökelpoisia energiansäästövinkkejä. Toimintayksiköt tiedottivat esviikon aikana valitsemistaan teemoista omilla sivuillaan ja alueellisesti eri tilaisuuksissa ja henkilöstölehdissä. HUS:n toimintayksiköistä 10 ilmoittautui Motivan es-sivuille itsenäiseksi kampanjaviikon viettäjäksi. Lohjan ja Länsi-Uusimaan sh-alueiden kampanjointia tehtiin tunnetuksi HUS:n ulkopuolelle kunnan ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa yhteistyössä (esim. koululaisten taidetehtävä, drop-in -piste, artikkelin paikallislehdessä). Vuonna 2013 Uusiouutiset-lehdessä oli artikkeli HUS:n tulevista jätehuoltomuutoksista ja ympäristöhallinnon päällikköä haastateltiin puhelimitse kaksi kertaa HUS:n ympäristöasioihin liittyen. Husarissa oli alkusyksyllä tietoisku keräyskartongin keräyskokeilusta Kolmiosairaalassa. HUS:n intranetin ympäristösivut Intran uudistaminen työllisti HUS-Ympäristökeskusta koko vuoden ajan. HUS- Ympäristökeskus sekä osallistui intran käsittely- ja käyttökoulutukseen että antoi sitä omille kohderyhmilleen. Mm. eri ympäristöorganisaation työryhmille perustettujen työtilojen käyttöä neuvottiin useissa tilaisuuksissa. Viestinnässä keskityttiin suurelta osin HUS:n uuden sharepoint-pohjaisen intranetin ympäristösivujen kehittämiseen, niiden hyödyntämiseen ja intranetsisällön tuottamiseen. Myös ympäristöviestinnän väylien termistö muuttui: Ympäristötiedote on intranetin tiedoteluokka, jossa julkaistavia tiedotteita sivujen laatijat voivat nostaa esiin intranetissä. Sekaannusten välttämiseksi intranetissä ja sähköpostilla jaettavan pdf-julkaisun nimeksi vaihdettiin HUS Ympäristötiedotelehtinen. Lisäksi ajankohtaisia asioita tullaan jatkossa pohtimaan Ympäristö-blogissa, joka avattiin energiansäästöviikolla. HUS:n uuden intranetin ympäristösivujen kehitystyö jatkuu edelleen saatujen kokemusten perusteella. Monia osakokonaisuuksia on vielä myös kesken. Kehittämisen ohjenuorana pidetään tavoitettavuutta, selkeyttä ja hyödynnettävyyttä. Ympäristösivuja jäsennellään niin, että tarpeellinen informaatio on helposti käsillä sitä tarvitseville ja toisaalta ajankohtainen ympäristötieto saavuttaa kohderyhmänsä. www.hus.fi 11
Taulukko 2. HUS:n intranetin ympäristösivustojen sisältö HUS:n Intranetin ympäristösivustot ja sivut Sisällön kuvaus Ympäristöasiat sivusto (sijainti: /Yhteiset palvelut/ympäristöasiat) Ympäristötiedotteet, linkit kaikkien ympäristöaiheisten sivustojen pääsivulle Energiatehokkuusasiat HUS:n toimintasuunnitelma, yhteystiedot, hyviä käytäntöjä, selvityksiä, esitysmateriaaleja Jäteasiat HUS jäteohje, sairaaloiden jäteohjeita, jätetilastot, tilaus ja merkintälomakkeet ja -tarrat, esitysmateriaalit Kemikaaliasiat Kemikaalityöryhmän yhteystiedot, kemikaalilomakkeet, ohjeet Materiaalitehokkuus Materiaalitehokkuustietoa, hyviä käytäntöjä Ympäristöorganisaatio sivusto (/Organisaatio/Liikelaitokset-ja-tukipalvelut/HUS-Tilakeskus/ HUSYmparistokeskus/) Pääsivuna HUS-Ympäristökeskus HUSin ympäristöorganisaatio HUS:n ympäristöverkoston toimijoiden ja tehtävien kuvaus, ympäristövastaavalista, Ympäristöasioiden neuvottelukunnan muistiot Ympäristöohjelma Ympäristöohjelma 2011 15, ympäristöhallinnon vuosittainen toimintasuunnitelma, BSC-kortti, ympäristökertomukset HUS-Ympäristökeskuksen henkilöstö ja päävastuualueet Alueittaiset ja sairaalakohtaiset yhteyshenkilöt HUS-Ympäristökeskuksessa Ympäristövastuuryhmät työtila (tiimit.hus.fi /hallinto/ HUS_Tilakeskus_Ymparistovastuuryhmat) Työtilaan lisätään materiaalia eri aihealueilta kaikkien huslaisten hyödyksi Pääsivulla ilmoituksia ja linkkejä Linkit ympäristövastuuryhmien työtiloihin ja sivuihin Eri aihealueiden materiaalikirjastoja esim. energiansäästöviikon materiaalipankki, jäteasioita Ympäristövastuuryhmille tarkoitettu sisäinen työtila Tiedonvaihto Ympäristövastuuryhmien ja HUS-Ympäristökeskuksen kesken Extranet työtilat energiatehokkuustyöryhmille Työtilat työskentelyyn HUS:n ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa Intranetin käytön helpottamiseksi alkuvuonna 2014 toteutetaan ns. ympäristövastaavien sivu, johon tulee ympäristöasioiden sisällysluettelo sekä tiedottamisessa ja ohjeistuksessa hyödynnettävää materiaalia. 12
ENERGIATEHOKKUUSTOIMINTA 2013 Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) sopimuskautta 2008 2016 on kulunut jo kuusi vuotta ja kolme on jäljellä. Energiansäästöä on kertynyt varhaistoimet (vuosien 1997 2007 aikana tehdyt toimenpiteet) mukaan lukien jo yli 17,4 GWh (2013 elokuun tilanne). Vuoden 2013 välitavoite noin 16,8 GWh on näin ollen ylitetty. Kokonaistavoitteena on noin 25,1 GWh:n säästöt. KETS:n tavoitteisiin (ja KETS vuosiraportointiin) sisältyvät olennaisena kiinteistöihin liittyvien energiansäästötoimenpiteiden lisäksi jatkuvaan parantamiseen ja HUS:n ydintoimintaan ja tukipalveluihinkin liittyviä osa-alueita: uudet toimintamallit ja kehityshankkeet, hankinnat ja suunnittelun ohjaus, koulutus ja viestintä, organisointi ja järjestelmät, sekä energiankulutustietoja eri osa-alueilta. HUS:n toimintayksiköiden ympäristövastuuryhmät (YVR) päivittivät aikaisemmin tehtyjä energiatehokkuuden toimintasuunnitelmiaan vuoden 2013 aikana (11 toimintayksikköä 18:sta) ja suurin osa energiayhdyshenkilöistä raportoi yksikkönsä vuoden 2013 energiatehokkuustoiminnasta. Kulutustilastot ja kustannukset Energiatehokkuussopimukseen sisältyvät HUS:n omistamien rakennusten lisäksi myös 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt sekä vuokrasairaaloista Kätilöopiston ja Paloniemen sairaalat. Taulukossa 3 olevassa tilastossa ei ole mukana Uudenmaan Sairaalapesulan kulutuksia. Maakaasulla tuotettiin höyryä sairaaloiden käyttöön ja jonkin verran lämpöä. Lämmön kulutuslukemat ovat sääkorjattuja. Lämmön ja sähkön kulutuksissa tapahtui hienoista muutosta alas- Taulukko 3. Kulutustilasto 2011-2013 HUS:n rakennuksissa (ei asunto Oy:t) Lämpö (normitettu) MWh 2011 2012 2013 Muutos 2012-13 155403 154278 151450-1,8 % Sähkö MWh 111366 110776 108957-1,6 % Vesi m3 707149 699560 699960 0,1 % Maakaasu Nm3 3261926 3172809 2824883-11,0 % Energiakustannukset HUS:ssa 19,3 miljoonaa euroa päin. Veden kulutus pysyi ennallaan ja maakaasun kulutus laski yli 10 %. HUS toimii myös monilla vuokrakiinteistöillä ja vuokriin sisältyvät kulutukset eivät ole mukana yllä olevassa tilastossa. Toisaalta HUS:n rakennuksissa on vuokralla muun muassa terveysasemia, joiden kulutukset vastaavasti ovat HUS:n tilastoinnissa mukana. Energiakustannukset kokonaisuudessaan HUS:ssa olivat 19,3 miljoonaa euroa (ei tytäryhtiöitä mukana). Laskua edelliseen vuoteen nähden oli 3 %. Ostetun lämmön kustannukset HUS:ssa vuonna 2013 olivat noin 7,5 miljoonaa euroa (laskua edelliseen vuoteen 6,4 %, mihin vaikutti edellistä lämpimämpi vuosi). Sähkön ja maakaasun kustannukset laskivat hieman noin 10,31 mil-joonaan euroon (-0,6 %). Sähkön kustannukset pysyivät ennallaan noin 9,2 miljoonassa eurossa ja maakaasun kustannukset olivat 1,11 miljoonaa euroa (laskua 4,1 %). Vedenkäytön kustannukset laskivat hieman ollen n. 1,57 miljoonaa euroa (laskua 1 %). HUS:n energiatehokkuustyöryhmät HUS:n energiatehokkuussopimuksen ohjausryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana kaksi kertaa ja perusti 13.2.2013 kokouksessaan HUS:n ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmän, johon on valittu jäsen useimmista HUS:n toimintayksiköistä. Työryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana neljä kertaa, samoin kuin HUS:n kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmäkin. Ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmän koordinaattoriksi (puheenjohtaja ja sihteeri) valittiin samassa kokouksessa nimitetty HUS:n uusi energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilö erikoissuunnittelija Jani Valkama HUS-Ympäristökeskuksesta. Edellinen yhteyshenkilö, erikoissuunnittelija Pirkko Väätäinen jatkoi molempien energiatehokkuustyöryhmien jäsenenä. www.hus.fi 13
HUS:n kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmän toiminta vuonna 2013 Laskennalliset energiansäästöt löytyvät HUS:n kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmän ohjaaman seurantatyön kautta. Työryhmän kokoonpanoon kuuluu edustajia HUS-Tilakeskuksesta (HUS:n kiinteistöjen omistajan edustaja) ja HUS-Kiinteistöt Oy:stä (rakennusten ylläpidosta vastaava ja rakentamispalvelujen tuottaja) sekä konsulttina edustajia Granlund Oy:stä (mm. energiansäästötoimenpiteiden säästövaikutusten laskenta yhteistyössä HUS-Kiinteistöt Oy:n kanssa). Vuonna 2012 perustetun työryhmän tehtävälistaus päätettiin ohjausryhmässä 13.2.2013 ja päivi-tettiin aikataulutuksineen (vuosikello) kevään työryhmäkokouksessa. Työryhmän keskeisiin tehtäviin kuuluvat suunnitelmien laatiminen ja seuranta koskien kiinteistöjen energiakatselmussuunnitelmaa, energiansäästötoimenpidesuunnitelmaa sekä säästötoimenpiteiden kartoitus ja seuranta. Ennen kaikkea energiakatselmuksissa löydetään säästötoimenpiteitä. Lisäksi HUS-Tilakeskuksen kiinteistöpäälliköt ja HUS-Kiinteistöt Oy kartoittavat säästötoimenpiteitä mm. pieninvestointiohjelmasta ja kiinteistökorjaussuunnitelmasta. Lisäksi työryhmä seuraa sekä energiankulutusta että sen mittaroinnin kehittämistä (lämpö, sähkö ja vesi). Työryhmä seuraa energiankulutusraportteja sekä säästötoimenpiteiden laskentaa, joiden tulokset raportoidaan valtakunnalliseen KETS-vuosiraportointiin, jonka konsultit ja HUS:n energiatehokkuussopimuksen yhdyshenkilö tekevät. Lisäksi Uudenmaan sairaalapesula Oy raportoi itse oman toimintansa. Työryhmässä käydään läpi myös mahdollisuuksia kehittää laitehankintojen sekä uudis- ja peruskorjausrakentamisen energiatehokkuutta huomioivaa ohjeistusta ja näihin liittyvää energiansäästötoimenpiteiden säätövaikutusten laskentaa HUS:ssa. Vuonna 2013 HUS-Tilakeskus ja HUS-Kiinteistöt Oy Laskennalliset energiansäästöt löytyvät HUS:n kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmän ohjaaman seurantatyön kautta. aloittivat Energiatehokkuuden varmistaminen HUS-rakennusinvestoinneissa ohjeen päivityksen. Työryhmä kartoittaa, käynnistää ja seuraa energiatehokkuutta edistäviä hankkeita. Vuonna 2013 seurattiin mm. Raviolin keittiöiden energiakatselmushanketta (Lohja, Meilahti, Peijas) ja sairaalakiinteistöjen lämmöntalteenottojärjestelmien kuntotarkastushanketta, jonka pohjalta tehdyillä säädöillä ja parannuksilla on mahdollista saada runsaasti säästövaikutusta (2013 arvio oli n. 2,5 GWh, joka on alustavan arvion mukaan kasvamassa yli 4 GWh:n vuoden 2014 aikana). Työryhmä seuraa kiinteistökohtaisten energiatodistusten laadintaa ja kartoittaa energiatehokkuuden koulutus ja viestintätarpeita sekä kiinteistöjen ylläpidon ja rakennuttamisen että käyttäjien näkökulmasta. Työryhmä raportoi puolivuosittain ohjausryhmälle, joka raportoi edelleen vuosittain HUS-kuntayhtymän hallitukselle. HUS:n ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmän toiminta vuonna 2013 Uutena työryhmänä aloitti HUS:n ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuuden työryhmä, jonka tehtävänkuvaa ja jäsenistöä kartoitettiin jo vuoden 2012 syyspuolella. Työryhmän jäsenet nimettiin ja työryhmän tehtävät päätettiin helmikuussa 2013 energiatehokkuussopimuksen ohjausryhmässä. HUS-Tilakeskus teki energia- ja ympäristöasioiden konsulttipalvelujen puitesopimuksen pohjalta ympäristöasiantuntija Riina Känkäsen asiantuntijapalveluja Ramboll Oy:ltä työryhmän toiminnan käynnistämiseen ja ohjaustyöhön vuodelle 2013. Ohjaustyö jatkuu myös vuonna 2014. Työryhmän toiminnan ja tilaisuuksien valmistelu ja yhteenveto tehtiin Känkäsen ja HUS-Ympäristökeskuksen yhteistyönä. HUS:n ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmän tavoitteita ovat: Toimintayksiköiden energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien päivittämisen ja laadun varmistaminen Yhteistyö energiatehokkuutta edistävien toimintamallien kehittämisessä Energiatehokkuuden kehittäminen Tärkeänä tavoitteena on, että energiatehokkuuden koulutus ja viestintä tavoittavat koko henkilöstön. Tätä tavoitetta tuetaan mm. pilotoimalla perehdytyksiä ja koulutuksia sovellettavaksi eri yksiköissä, yhtenäistämällä viestintämateriaalia sekä energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien tavoitteiden ja tulosten näkyvyyttä HUS:n sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. 14
Työryhmän työskentelyn keskeinen sisältö vuonna 2013: Toiminnan energiatehokkuutta kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen, o Toimintayksiköiden tunnusluvut o Konsernin tunnusluvut: energiatehokkuuskriteerien huomioiminen hankinnoissa o Tuotantoprosessien energiatehokkuus Energiansäästön ja energiatehokkuuden näkyvyyden parantaminen, Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien ja niiden tuki- ja esittelymateriaalien kehittäminen, Energiatehokkuuden perehdytysmateriaalin kehittäminen verkko-oppimateriaaliksi. Toiminnan energiatehokkuuden tunnusluvut HUS-tasolla Osa tunnusluvuista seuraa samoja tuoteryhmiä kuin HUS:n ympäristöhallinnon materiaalitehokkuustavoitteet. Toimintayksiköiden yhteisiksi energiatehokkuutta kuvaaviksi tunnusluvuiksi valittiin mittareita, jotka kuvaavat toiminnan välillistä energiankulutusta, osin myös välitöntä (kannettavien tietokoneiden osuus kaikista tietokoneista). Lisäksi vuoden aikana käytiin läpi tunnuslukuihin liittyviä näkökohtia energiatehokkuuden ja toiminnan näkökulmista. Tämä nähtiin tärkeäksi, jotta tunnuslukuja osataan hyödyntää oikein ja kehittää paremmiksi ja jotta uusia tunnuslukuehdotuksia olisi helpompi kehittää. Konsernin et-tunnusluvut (energiatehokkuuskriteerien huomioiminen hankinnoissa) ja tuotantoprosessien energiatehokkuutta kuvaavat et-tunnusluvut luonnosteltiin ja niiden seuranta aloitettaneen, kun lähtötietojen jatkuva ja kattava saatavuus varmistuu. Toimintayksiköiden pitää kehittää omia tuotantoprosessien et-tunnuslukujaan. Työryhmä raportoi toiminnastaan ja kehittämisehdotuksistaan ohjausryhmälle sekä työryhmän jäsenet omien toimintayksiköidensä johtoryhmille. Työryhmän yksi keskeisistä aihealueista vuoden 2013 aikana oli energiatehokkuuden tietoisuuden ja viestinnän parantaminen. HUS:n uutta intranetia haluttiin hyödyntää mahdollisimman paljon, mm. ympäristösivustojen ja HUS:n toimintayksiköiden ympäristövastuuryhmien ja HUS ympäristöverkoston työtilojen kehittäminen aloitettiin. Kaikissa työskentelyn osa-alueissa laadittiin suunnitelmat, kolmessa ensimmäisessä edettiin toteutusvaiheisiin. Työryhmän antaman palautteen perus- teella tärkeimmiksi tavoitteiksi vuodelle 2014 valittiin viestintään ja koulutukseen panostaminen ja toimintayksiköiden energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien tukeminen. Toimintayksikön toiminnan luonne ja mittakaava vaikuttavat huomattavasti energiatehokkuuden tunnuslukujen (ettunnusluvut) lukemiin, jotka vaihtelevat toimintayksiköittäin. Tunnuslukujen kehittymistä tuleekin seurata ensisijaisesti toimintayksikön sisällä ja toissijaisesti toimintayksiköiden välillä ja suhteessa HUS-tason et-tunnuslukuihin. Et-tunnuslukujen taustatiedoiksi koostetaan kunkin tunnusluvun kytkös toiminnan energiatehokkuuteen ja huomioitavat asiat toiminnan luonteen näkökulmasta. Tämän toivotaan myös kannustavan toimintayksiköitä löytämään uusia kohteita ja näkökulmia energiatehokkuuden parantamiseen. Taulukossa 4 on esitetty et-tunnuslukujen taulukko HUS-tasolla vuosilta 2011 2013. Tunnuslukuja on pyritty laskemaan euro- ja kappalemääriin pohjautuen. VUOSIKELLO 2013 TOIMINNAN TIEKARTTA KESÄ -tapaaminen - Tietoisku & työskentely: Viestintä: YVR:n työtilan kehittäminen sisäisen viestinnän välineenä, viestinnän tukimateriaalit ja viestintäkanavat - Energiasäästöviikon 2013 näkyvyys - Energiasäästöviikon materiaalipankki KEVÄT -tapaaminen Tietoisku & työskentely: Toiminnan energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut -Toimintasuunnitelman 2013 ja työskentelyn tarkentaminen TALVI -tapaaminen Tietoisku & työskentely: Koulutus ja perehdytys - ET-Passi -Toimintavuoden 2013 yhteenveto ja uuden toimintavuoden 2014 tavoitteet SYKSY -tapaaminen - Tietoisku & työskentely: Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: selkeyttäminen ja konkretisoiminen - Jory-raportoinnin esittelymateriaalit www.hus.fi 15
Taulukko 4. Et-tunnusluvut (HUS-tasolla) 2011 2012 2013 2011 2012 2013 Kopiopaperi (valkoinen A4) [ /htv] 12,11 11,62 11,23 [riisiä/htv]: 6,14 5,75 5,63 Tulostusvärit [ /htv] 76,99 59,60 56,50 kk leikkaustakit [ /htv] 24,80 25,22 28,23 [kpl/htv]: 19,75 19,91 20,60 kk leikkausliinat ja -lakanat [ /htv] 17,47 16,88 17,86 [kpl/htv]: 19,25 18,57 20,07 kk vilutakit [ /htv] 1,39 2,63 2,81 [kpl/htv]: 0,80 1,57 1,70 kk työpuvut [ /htv] 2,32 2,28 2,36 [kpl/htv]: 2,32 2,28 2,36 kk suojatakit [ /htv] 3,78 3,69 3,00 [kpl/htv]: 8,30 8,08 6,79 kk käsipyyhepaperit [ /htv] 19,77 17,93 17,70 [kpl/htv]: 4841 4370 4335 Tietokoneiden tunnusluvut tammi-kesäkuun tilanteen mukaan: Tietokoneet [kpl/htv] 1,75 1,76 1,74 Kannettavat tietokoneet [kpl/htv] 0,21 0,26 0,29 Kannettavien tietokoneiden osuus [%] 10,8 % 13,0 % 14,3 % * Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin HUS:n ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmässä kirjattiin myös taustatietoja, huomioita ja perusteluja koskien tunnuslukuja. Näitä toivotaan kaikilta huslaisilta lisää työryhmän työn tueksi. Jatkossa nähdään mitkä ettunnusluvut jäävät elämään ja mitä uusia kehittyy, kun saadaan kokemuksia niiden hyödyntämisestä viestinnässä. Toimintayksiköitä on myös kannustettu laatimaan omia tunnuslukujaan. Hyvä esimerkki tästä on HUSLAB:n Suurin Pudottaja kampanja, jossa HUSLAB:n työyksiköt kilpailevat vuoden ajan. HUS- LAB valitsi kilpailussa seurattaviksi tunnusluvuiksi erilaisia tarvikekulutuksia. Kilpailulla pyritään kannustamaan yksiköitä vähentämään kertakäyttötuotteiden määrää ja parantamaan toiminnan materiaali- ja energiatehokkuutta. Tunnusluvut suhteutetaan henkilötyövuosiin ja kulutusta suhteessa eniten vähentänyt yksikkö palkitaan huhtikuun 2014 jälkeen. MATERIAALITEHOKKUUS SYNTYY JOKAISEN VALINNOISTA Materiaalitehokkuuden tavoitteet osana kokonaisvaltaista resurssitehokkuutta HUS:n ympäristöhallinnon ympäristöohjelmassa 2011 2015 ympäristötoiminnan päämääriksi asetettiin mm. energiaja materiaalitehokkuuden merkittävä tason nosto ja huomioiminen kaikissa prosesseissa ja prosessien vaiheissa (esimerkiksi suunnittelu-, toiminta-, hankinta- ja jätehuoltovaiheet). Lisäksi tavoitteena on toteuttaa energia- ja materiaalitehokkuudella saavutettavat kustannussäästöt niin, että ne ylittävät ympäristöasioiden hoitoon kohdennetut taloudelliset panostukset. Viimeksi mainittua tavoitetta tarkastellessa kannattaa pohtia, tavoitellaanko edullista panostuotos suhdetta yksittäisen tuotteen tai tuoteryhmän osalta vai laajempi kokonaisuus huomioiden? Verrataanko esimerkiksi kertakäyttöisten tekstiilien hankinnan vähentämistä niiden kulutuksen vähentämiseksi tehtyihin ponnisteluihin? Vai, mietitäänkö laajempaa kokonaisuutta ja sen elinkaarta sekä kustannus- että ympäristönäkökulmasta? Kokonaistarkastelussa tulisikin huomioida monia näkökohtia lähtien kestokäyttöisten tekstiilien ympäristöhyödyistä, hoitotyön hygienia-asioista ja vaatteiden suojaavuudesta ja käyttömukavuudesta päätyen aina kertakäyttötuotteiden aiheuttamaan jätemäärään ja resurssitehokkuuteen. Kertakäyttöisiä tuotteita kannattaa käyttää vain perustelluista syistä ja pyrkiä edistämään kestokäyttöisyyttä. Yksittäistä tuotetta tai prosessia tarkastellessa kokonaiskuva ei saisi jäädä huomioimatta. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun katsotaan kulutustilas- 16
toista ja niiden pohjalta laadituista mittareista miten materiaalitehokkuus tai energiatehokkuus on kehittynyt ja millä keinoin. Omassa työssä kannattaa pohtia mitä välillisiä vaikutuksia säästöllä jonkin tuotteen kulutusmäärissä on muiden tuotteiden kulutukseen (esim. kertakäyttöiset kaarimaljat ja oksennuspussit) tai energiankulutukseen (esim. kerta- ja kestokäyttöiset kaarimaljat ja pesuprosessin energiatehokkuus), oman työajan käyttöön ja jätemäärään. Lisäksi hyvin tehty jätelajittelu lisää materiaalin elinkaaren pituutta ja siten materiaalitehokkuutta. Joissakin tapauksissa on aiheellista miettiä myös omien valintojen vaikutusta muiden työajan käyttöön ja koko työyhteisön energia- ja materiaalitehokkuuteen. Pohdinnoistaan kannattaa myös kertoa muille. Näin voimme yhdessä kaikkien huslaisten kanssa etsiä kokonaisvaltaista HUS:n toiminnan resurssitehokkuutta. Materiaalitehokkuuden kehitys 2010-2013 valituissa tuoteryhmissä Materiaalitehokkuus on osa resurssitehokuutta, jonka tavoitteena on tuottaa vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella enemmän hyötyä ja hyvinvointia. Samalla usein myös kustannustehokkuus paranee ja ympäristökuormitus vähenee. Alempana on esitetty joitain valittuja tuoteryhmiä, jotka on valittu osin esimerkeiksi ja osin siksi, että niille on olemassa vaihtoehtoisia tuotteita tai palveluja, jotka ovat useimmissa käyttökohteissa ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. Tilastot kertovat vain yhden tuotteen hankinnan muutoksen, eivätkä paljasta taustalla vaikuttaneita keinoja ja asioita, jotka ovat johtaneet muutokseen. Jokainen saattaa huomata näitä taustatekijöitä, joista kannattaa välittää tietoa HUS:n ympäristöverkostolle ja HUS-Ympäristökeskukseen. Näin voimme koko HUS:n laajuisesti oppia lisää resurssitehokkaan toiminnan reunaehdoista ja mahdollisuuksista. HUS:n ympäristöhallinnon ympäristöohjelmassa 2011 2015 päätettiin seurata materiaalitehokkuuden kehittymistä tarkastelemalla kulutuksen muutosta vuoden 2010 kulutustasoon nähden. Valitut seurattavat tuoteryhmät ovat: kopiopaperi ja kertakäyttöiset (kk) tuotteet: kk kaarimaljat, kk astiat ja aterimet, kk leikkaustakit ja liinat sekä kk vaatteet. Seuraavassa taulukossa (taulukko 5) on esitetty materiaalitehokkuuden väliaikatilanne vuoden 2013 jälkeen. Kopiopaperin, kk kaarimaljojen ja kk astioiden ja aterimien kulutus suhteutettuna henkilötyövuosiin (htv) on laskenut, kun taas kaikkien kk tekstiilien kulutus on noussut vuodesta 2010. Varsinkin kk vilutakkeja ja työpukuja käytetään selvästi enemmän kuin aiemmin. Tosin vuonna 2013 kk vaatteiden (tarkemmin ottaen kk suojatakkien) kulutus lähti laskuun vuoden 2012 kulutukseen nähden (ks. taulukko 6). Kertakäyttöisiä tuotteita kannattaa käyttää vain perustelluista syistä ja pyrkiä edistämään kestokäyttöisyyttä. Taulukko 5. Materiaalitehokkuuden kehitys 2010 2013 Tuoteryhmä Kulutus 2010, Kulutus 2013, Muutos Kulutus 2010 kpl Kulutus 2013 kpl Kulutus 2010 kpl/htv Kulutus 2013 kpl/htv Muutos, kpl/htv Kopiopaperi (valk. A4), riisiä 196000 102000 98000 6,1 5,6-7,6 % kk kaarimaljat 40000 38000-2000 931000 886000 55,4 50,7-8,5 % kk leikkaustakit 413000 493000 80000 326000 360000 19,4 20,6 6,2 % kk leikkausliinat ja -lakanat 303000 312000 9000 321000 351000 19,1 20,1 4,9 % kk vaatteet yhteensä 81800 143000 61200 132000 190000 7,9 10,9 38,1 % kk vilutakit 18000 47000 29000 10400 29600 0,6 1,7 174 % kk työpuvut 15700 41200 25500 15700 41300 0,9 2,4 153 % kk suojatakit 48100 52300 4200 106000 119000 6,3 6,8 7,7 % kk astiat ja aterimet [ ] 85200 78300-6900 /htv: 5,1 4,5-11,7 % * Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin www.hus.fi 17
Materiaalitehokkuuden mittarit vuoden 2013 ympäristöohjelmassa Vuoden 2013 HUS:n ympäristöohjelmassa materiaalitehokkuustavoitteena oli kopiopaperin ja kertakäyttötuotteiden kulutuksen vähentäminen. Tavoitteita seurattiin suhteutettuna henkilötyövuosiin (htv), jotta kulutuksen kehittymisessä huomioitaisiin myös toiminnan laajuuden muutos. Tuoteryhmittäiset kustannusten muutokset on myös todettu. Materiaalitehokkuuden tavoitteina vuodelle 2013 oli kulutuksen vähentäminen suhteessa vuoden 2012 kulutukseen. Euromääräisten mittarien lisäksi seurataan kappalemääräistä muutosta, jotta tekstiilien kappalehintojen muutoksen vaikutus tulisi huomioiduksi. HUS:n materiaalitehokkuuden mittarit Vuonna 2013 seurattiin kopiopaperin ja kertakäyttötuotteiden kulutusta tuoteryhmäkohtaisesti. Tavoitteiksi asetettiin hankittujen tuotteiden kappalemäärien tai kustannusten prosentuaaliset vähennystavoitteet vuoden 2012 kulutukseen verrattuna. Tavoitteita seurataan ensisijaisesti toiminnan laajuuteen suhteutettuna, niin että kulutuksen muutos suhteutetaan henkilötyövuosien määrään. Myös hoitojaksoihin ja hoitopäiviin vertaaminen on mahdollista, mutta vain erikoissairaanhoidon osalta. Toimintayk- sikkö tai vastuuyksikkö voi tarkastella omaa kulutustaan monissa muissakin tuoteryhmissä HUS-ToTal raportointiportaalin kautta. Materiaalitehokkuuden mittarit ja vastaavat kustannussäästöt koko HUS:n osalta on esitetty taulukossa 6. Taulukossa esitetään HUS:n materiaalitehokkuuden mittareina olleet tuotteet ja tuoteryhmät vuonna 2013 ja näiden vuosikustannukset sekä niiden muutos. Kertakäyttöisten tuotteiden vähentämisen ohella tavoiteltiin siirtymistä kestokäyttöisten tarvikkei-den, kuten teräskaarimaljojen, posliiniastioiden, kestokäyttöaterimien ja mikrokuituisten tekstiilien, käyttöön. Tarvikehankintojen järkevyyden lisäksi toinen asia, johon kannattaa kiinnittää huomioita ovat käytetyt hyväkuntoiset kalusteet. Näihin liittyy monia suuria organisaatioita vaivaava materiaalitehot-tomuutta aiheuttava ongelma: hyvät kalusteet eivät löydä uusia omistajia organisaation sisällä, koska tieto ei saavuta ajoissa tiedon tarvitsijaa, koska kalusteita ei kannata varastoida pitkiä aikoja. Muuttotilanteissa ylimääräiseksi jäävistä kalusteista kannattaa tiedottaa ajoissa, jotta kalusteille ehditään löytää uudelleenkäyttäjät ja järjestää kuljetukset. Ilmoituskanavia ovat uuden intranetin Taukotilojen Foorumi-sivu, josta löytyvät Kalusteet kiertoon osio ja Kierrätyspörssi, joiden avulla kaluste löytää uuden omistajan HUS:n sisällä. HUS:n materiaalitehokkuus lukuina Materiaalitehokkuusmittarien toteumat tulosalueittain ja yksiköittäin on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 7). Taulukossa on korostettu erikseen luku- ja euromääräisesti eniten kulutusta vähentäneiden toimintayksiköiden lukemia, vaikka suhteellinen vähennys ei näissä kaikissa tapauksissa olekaan suuri. Lisäksi uudella osaamiskeskuksella (HYKS Syöpäkeskus) ei ole henkilötyövuosia vertailutietona edelliseltä vuodelta. Kustannussäästöissä on huomioitu vain välittömät säästöt tuotteiden hankintakustannuksissa, ei välillisiä säästöjä esimerkiksi jätehuoltokustannuksissa tai korvaavien ei-kertakäyttöisten tuotteiden ja palvelujen käyttökustannuksia. Tuoteryhmiä, jotka sisältävät useita erilaisia tuotteita, seurataan euromäärien perusteella, koska kappalemäärän laskenta olisi työlästä. Tähän on syynä eri tuotteiden pakkausten sisältämien kappalemäärien suuri vaihtelu. Lisäksi kappalemäärä ei kertoisi luotettavasti kulutetun materiaalin määrää tuoteryhmillä, joilla tuotteiden koot, materiaalit ja massat vaihtelevat suuresti. Taulukko 6. Materiaalitehokkuuden mittarit 2013 Tuoteryhmä Ed. vuosi (muutos 2011-12/htv) Mittari (muutos 2012-13/ htv) Tavoite 2013 Kustannukset 2013 [Euroa] Kustannusten muutos 2012-13 [Euroa] Kustannusten muutos 2012-13 Kopiopaperi (valkoinen A4) -6,1 % -2,2 % -5 % 196000-6500 -3,2 % kk kaarimaljat -5,2 % -2,0 % -5 % 38000-730 -1,9 % kk astiat ja aterimet -11,5 % +0,5 % -10 % 78000 +520 0,7 % kk leikkaustakit +1,7 % +11,9 % -5 % 493000 +53100 12,1 % kk leikkausliinat ja -lakanat -3,4 % +5,8 % -5 % 312000 +17400 5,9 % kk vaatteet +14,9 % -5,1 % -5 % 143000-7500 -5,0 % * Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin 18
Kopiopaperi, valkoinen A4 Tulosalue tai -yksikkö HUS- Logist. -100 % -16 Apuvälinekes. Tietohallinto HUS- Servis Riisiä / htv, muutos 2012-2013 Kertakäyttöiset kaarimaljat Riisien määrän muutos Tulosalue tai -yksikkö -51,64 % -347 HUS- Logist. -35,74 % -297 HUS- Servis -28 % -1654 HUS- Desiko Kpl / htv, muutos 2012-2013 Kappalemäärän muutos 2012-13 Kertakäyttöiset leikkaustakit Tulosalue tai -yksikkö Euroa / htv, muutos 2012-2013 Eurojen muutos 2012-13 Kertakäyttöiset leikkausliinat ja -lakanat Tulosalue tai -yksikkö -100 % -100 HUSLAB -100 % -234 Yhtymähallinto -100 % -10-33,3 % -300 Lohjan Sha LU Sha -17,9 % -452 Hy Sha -8,5 % -4547 HYKS OperTy Lohjan Sha HUS- Työterv. HUS- Kuvant. HUS- Desiko TAVOITE - 5 % HUS- Desiko -0,3 % -361 HYKS PsyTy -14,8 % -626 Por Sha -5,8 % -1552 LU Sha 11,3 % 743 HUS- Apteekki -9,6 % -46-7,2 % -281 Lohjan Sha TAVOITE - 5 % HYKS MedTy -4,6 % -59 HYKS OperTy TAVOITE - 5 % HUS- Kuvant. Euroa / htv, muutos 2012-2013 Eurojen muutos 2012-13 Kertakäyttöiset vaatteet Tulosalue tai - yksikkö -100 % -52 Apuvälinekes. -100 % -212 HYKS PsyTy 9,1 % 31937 LU Sha -13,4 % -1267 HUS- Apteekki 11,4 % 275-4,8 % -1452 HUS 11,9 % 53142 Lohjan Sha -3,8 % -3864 Por Sha 12,1 % 2610 HYKS NaLa -2,6 % -96 HYKS NaLa HUS -2,2 % -2103 HUS -2,0 % -16946 HYKS MedTy Hy Sha -3,1 % -216 LU Sha -2,9 % -1084 HUS-Apteekki Yhtymähallinto Apuvälinekes. -1,8 % 20 HYKS -1,5 % -8259 HYKS NaLa Por Sha -1,8 % -68 HUS-Kuvant. HUS- Apteekki Euroa / htv, muutos 2012-2013 Eurojen muutos 2012-13 Kertakäyttöiset astiat ja aterimet Tulosalue tai -yksikkö -98,2 % -83 HUS- Apteekki -46,9 % -12 Ravioli -71,5 % -128 Tietohallinto -11,0 % -231 HUS- Desiko TAVOITE - 5 % HYKS MedTy 0,1 % -101 HYKS SK-kes. 1,1 % 494 HYKS OperTy -69,3 % -73 HUS- Servis -65,9 % -506 HUS- Desiko -22,5 % -1670-18,1 % -629 HYKS SK-kes. Euroa / htv, muutos 2012-2013 Eurojen muutos 2012-13 -100 % -24-55,7 % -54-43,0 % -75-36,7 % -139-13,6 % -50 TAVOITE - 10 % -7,9 % -190-14,6 % -8833 Por Sha -6,7 % -92-3,1 % -5865 HYKS 12,9 % 44536 Hy Sha 3,6 % 643 HUSLAB -11,4 % -463 Ravioli -4,2 % -639 13,3 % 935 HYKS OperTy -2,5 % -3307 Hy Sha 14,0 % 4638 HUS 5,8 % 17371 Lohjan Sha -0,1 % 835 HYKS SK-kes. -1,8 % -38 HUSLAB 0,1 % -517 HYKS PsyTy HUSLAB -0,4 % -173 HYKS SK-kes. HYKS OperTy HYKS NaLa -0,4 % 224 HUS- Työterv. 0,7 % 91 HYKS PsyTy Ravioli 2,9 % 77 HYKS Syöpäk. HYKS 3,8 % 2250 HUS- Tilakes. HYKS SK-kes. HYKS MedTy HYKS PsyTy HUS- Tilakes. HYKS Syöpäk. Taulukko 7. HUS:n materiaalitehokkuuden mittarit 2013 tulosalueittain ja -yksiköittäin 6,5 % 198 Yhtymähallinto 7,0 % 922 Tietohallinto 7,9 % 231 Apuvälinekes. 41,4 % 59 HUS- Apteekki 5,9 % 3941 HUS- Tilakes. 7,8 % 20 Yhtymähallinto 66,6 % 2195 Tietohallinto - -1359 Apuvälinekes. 5,2 % 11540 HYKS -9,3 % -10245 HYKS NaLa -8,4 % -502 Lohjan Sha 23,1 % 362 HYKS 6,0 % 14682 HUS -5,1 % -7455 HYKS OperTy 31,5 % 9355 HYKS SK-kes. 39,7 % 2493 HUS- Kuvant. - 0 HYKS MedTy 7,5 % 89 TAVOITE - 5 % 7,9 % 1103 Por Sha -3,3 % -134 HUS- Työterv. 16,8 % 2424 HUS- Kuvant. - 0 Por Sha 24,9 % 2757 HYKS NaLa 0,3 % 78 HYKS MedTy -2,5 % -195-2,0 % -98-1,9 % -69 HYKS -0,4 % -25 0,2 % 5 0,4 % 72 14,0 % 3774 HUS 0,5 % 523-0 HUSLAB 36,2 % 50 LU Sha 23,8 % 1221 LU Sha 2,9 % -6-0 HUS- Tilakes. - 0 Tietohallinto - 0 Ravioli - 0 Apuvälinekes. - 0 HUS-Desiko - 0 HUS-Logist. - 0 HUS- Servis - 0 HUS- Työterv. - 428 Ravioli - 20 HYKS Syöpäk. - 0 Hy Sha 24,4 % 3023 HUS- Kuvant. - 0 HUS- Tilakes. - 0 Yhtymähallinto - 0 Ravioli - 0 Tietohallinto - 0 HUS- Logist. - 0 HUS- Servis - 0 HUS- Työterv. - 389 HYKS Syöpäk. - 0 HUS- Logist. - 0 HUS- Servis - 0 HUS- Työterv. - 147 HYKS Syöpäk. - 0 HUS- Logist. 5,2 % 166 8,1 % 91-0 HUSLAB 10,5 % 263-0 HYKS PsyTy - 288 Yhtymähallinto 11,3 % 315 11,7 % 3-0 Hy Sha 13,0 % 1245-0 HUS- Tilakes. - -2803 HYKS Syöpäk. - 0 - -5 www.hus.fi 19
Kopio- ja tulostuspaperipino madaltunut edellisvuotta hitaammin Tavallisen valkoisen A4-kokoisen kopiopaperin kulutus vuoden 2010 määrästä, 102 000 riisistä, on laskenut vuoteen 2013 neljä prosenttia, 98 300 riisiin. Materiaalitehokkuus parani vuoden 2013 aikana 2,2 %:a, mutta tavoitteeksi asetettua 5 %:n vähennystä kulutuksessa henkilötyövuosiin suhteutettuna ei saavutettu koko HUS:n osalta. Vuonna 2012 tavoitteeseen päästiin. Edellä olevasta taulukosta 7 nähdään kulutuksen muutos tulosalueittain ja -yksiköittäin vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna. Tavallisen valkoisen A4 kopiopaperin kulutus vastaa noin 90 %:a HUS:n kaikesta tulostus ja -kopiopaperin kulutuksesta. HUS:ssa kulutetaan myös erivärisiä, kokoisia ja laatuisia kopiopapereita (n. 10 %). Lisäksi alkupuoliskon 2013 tietojen perusteella hankittujen painatuspalvelujen paperin määrä vastaa noin kymmentäosaa (1/10) HUS:n kopiopaperin kulutuksesta. On ennakoitavissa, että paperin kulutus laskee edelleen, koska yhä uusia prosesseja hoidetaan sähköisesti ilman tarvetta tulostuksiin. Paperin kulutuksen lasku hidastui vuonna 2013. Tavallisen valkoisen kopiopaperin kulutus henkilötyövuotta kohden laski vuoden 2010 3055 paperiarkista (6,1 riisiä) 65 arkkia vuoden 2011 2990 arkkiin, josta kulutuksen lasku kiihtyi vuonna 2012 103 arkkiin/vuosi. Vuonna 2012 kulutus oli 2877 arkkia (5,75 riisiä) henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2013 kulutuksen lasku hidastui 64 arkkiin/vuosi kulutuksen ollessa 2813 arkkia (5,63 riisiä) henkilötyövuotta kohden. Kopio- ja tulostuspaperien kulutukseen kytkeytyy osin myös toimisto- ja tulostustarvikkeiden kulutus, joka on eräiden tuoteryhmien osalta vähentynyt selvästi vuodesta 2010. Tulostusvärien hankintakustannukset ovat vähentyneet vuodesta 2010 noin 20 % ja vuoden 2013 aikana 5 % (2010: 1 230 000 euroa, 2011: 1 310 000 euroa, 2012: 1 040 000 euroa 2013: 987 000 euroa). Etenkin prosessien sähköistäminen, toimintatapojen muuttaminen sekä harmaasävy- ja kaksipuoleisen tulostuksen käyttö ovat vähentäneet tulostuskustannuksia. Suurimmat ympäristöhyödyt ovat tulleet paperin kulutuksen (eli paperin valmistuksen) vähenemisen kautta ja kustannushyödyt tulostuskustannusten laskun kautta. Tiedottamalla voidaan vaikuttaa turhaan kulutukseen case kaarimaljat HUS:n kertakäyttöisten kaarimaljojen vähentäminen onnistui hyvin vuonna 2012 jolloin vuositavoite saavutettiin. 2013 kaarimaljojen kulutus laski edelleen, mutta alle kolmanneksen vauhdilla edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2010 kulutettujen kertakäyttöisten kaarimaljojen kappalemäärä oli 931 000 ja vuonna 2013 886 000. Henkilötyövuotta kohden kulutus laski vuonna 2012 52 kappaleeseen ja vuonna 2013 51 kappaleeseen. Kuvassa 5 esitetään kertakäyttöisten kaarimaljojen kappalemääräisen kulutuksen muutos vuodesta 2010 vuoteen 2013. 1000 800 600 400 200 0 KERTAKÄYTTÖISTEN KAARIMALJOJEN KULUTUS Kuva 5. Vuonna 2012 kertakäyttöiset kaarimaljat oli ainoa tuoteryhmä, jossa materiaalitehokkuustavoite (kaarimaljoille -5 %/ htv) saavutettiin. Vuonna 2013 kk kaarimaljojen hankinta väheni enää hieman (2 % kpl/htv). Vuonna 2012 kaarimaljoihin kiinnitettiin erityishuomiota, mutta kun tiedottamista ei enää 2013 juuri ollut ympäristöfoorumeita lukuun ottamatta, kaarimaljojen vähentäminen vakiintui saavutetulle tasolle. Ympäristömielessä tärkeintä on, että turhaa kulutusta on jälleen vähennetty, koska kappalemääräinen kulutus on laskussa. Kk kaarimaljoja korvaavina vaihtoehtoina ovat pestävät kestokäyttöiset kaarimaljat, oksennuspussit tai kaarimaljojen turhaa kulutusta ajatellen esim. erilaiset tyhjät tuotepakkaukset. Kertakäyttöiset leikkausliinat ja takit Kertakäyttöisten (kk) tekstiilien kulutus on ympäristön kannalta huolestuttavasti kasvussa. Kk tekstiilejä voidaan usein korvata kestokäyttöisillä puhtailla tekstiileillä, jotka ovat hygienianäkökulmasta ja usein käyttökertakustannuksiltaan yhdenvertaisia. Toki kertakäyttöiset tekstiilit saattavat olla esim. epide- 2010 2011 2012 2013 kk kaarimaljat [ kpl] kk kaarimaljat [ kpl/htv] 60 58 56 54 52 50 20