Valtuusto , LIITE 3 YMPÄRISTÖ- KERTOMUS HUS-Ympäristökeskus

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 3 Fullmäktige BILAGA YMPÄRISTÖ- KERTOMUS 2014 HUS-Ympäristökeskus

2 Laatija HUS-Ympäristökeskus: Mirja Virta, ympäristöhallinnon päällikkö Pirkko Väätäinen, erikoissuunnittelija Jani Valkama, erikoissuunnittelija Virpi Vuori, erikoissuunnittelija 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ympäristöhallinnon päällikön vuosikatsaus Ympäristötyön onnistuminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä 2. HUS:n ympäristötavoitteet Positiivista kehitystä keskeisissä kehittämiskohteissa 3. Koulutus, neuvonta ja viestintä Koulutusta ja perehdytystä kehitetään 4. Energiatehokkuus Perustoiminnassa ja kiinteistönhallinnassa huomioidaan energiatehokkuutta 5. Materiaalitehokkuus Kertakäyttötuotteet ja paperin kulutus seurannassa 6. Hiilijalanjälki Energiankulutus aiheuttaa suuren osan hiilijalanjäljestä 7. Jätehuolto Jätehuollossa muutosten aikaa 8. Puhdistettavat maa-alueet Tarkistettavana vanhojen öljysäiliöiden alueita 9. Kemikaaliturvallisuus Uusi ohjelmisto helpottaa kemikaalien hallintaa Ympäristötyö on osa yhteiskuntavastuuta, vastuullisuutta suhteessa ympäristöön ja sidosryhmiin. 10. Ympäristötavoitteet

4 YMPÄRISTÖ- HALLINNON PÄÄLLIKÖN VUOSIKATSAUS HUS:n ympäristötyön tavoitteena on toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen. Ympäristötyön keskeisimmät tavoitteet HUS:ssa olivat 2014 energian ja materiaalien käytön tehokkuuden parantaminen, jätehuollon ohjeistus, sekä henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen. Vuonna 2014 on valmisteltu uutta ympäristöorganisaatiota, jonka toiminta käynnistyy vuoden 2015 alussa. Vahvuutta haetaan HUS:n johdon muodostaman uuden ympäristöohjausryhmän kautta sekä yhdistämällä tähän asti omana kokonaisuutenaan hallinnoitu energiatehokkuustyö enemmän muun ympäristötyön kanssa. Samassa yhteydessä HYKS:in aiempien neljän tulosyksikön ympäristövastuuryhmät organisoidaan uudelleen, uuden tulosyksikköjaon mukaisesti. Muutoksia on tapahtunut myös jätehuollossa. Uusi jätelaki 646/ velvoittaa kuntaa järjestämään yhdyskuntajätehuoltoa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. HUS:n sekajäte-, biojäte- ja biologisen jätteen kuljetus siirtyi HYKS -alueella kunnallisen yhtiön eli HSY:n alihankkijoiden hoidettavaksi. Samalla HSY:n vaatimuksesta lopetettiin erillisen energiajakeen keräys ja aloitettiin keräyskartongin keräys. Ongelmaksi kuitenkin muodostui keräyskartongin vähäinen määrä. Kalliit jätepuristimet ovat tehottomassa käytössä. HSY:lle tullaan esittämään muutosta keräyskartongin keräämiseen. Jätelain määrittämän kirjanpitovelvollisuuden käynnistämisessä on ollut vaikeuksia. Kaikki sidosryhmät eivät toimittaneet tilastoja ajoissa, minkä vuoksi jätehuollon tilastointi ei valmistunut kokonaisuudessaan määräaikaan mennessä. HUS:ssa on laskutettu erityisjätteet suoraan tuottajayksiköistä viivakoodijärjestelmän avulla. Järjestelmä on vanha ja siihen on haettu korvaavaa menetelmää. Selvitystyötä on tehty yhteistyössä mm. HUS-Desikon ja Tietohallinnon kanssa. Kun nyt kehitetään uusi jäteseurantajärjestelmä, miksi ei sitten oteta järjestelmään myös suuren volyymin jätteet kuten sekajäte. Silloin saadaan tuottajayksikkökohtainen seuranta volyymijäteistä ja erityisjätteiden laskutustiedot. Tilastosta löytyy myös jätelajittelun heikot kohdat, joiden perusteella HUS-Ympäristökeskus ja alueelliset toimintayksiköiden ympäristövastuuryhmät (YVR) sekä ympäristövastaavat voivat ohjata yksikköä oikeaan suuntaan. HUS-Ympäristökeskus oli mukana työryhmässä, joka antoi lausunnon johtajaylilääkärille terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä. Ympäristökeskus selvitti turvaneulojen keräämisen ja jätehuollon. Turvaneulat vievät selvästi suuremman tilan kuin tavalliset neulat ja ne ovat jo suojattuja, joten vähäisempi pakkaaminen riittää. HUS-Tilakeskus on hankkinut HUS:n käyttöön kemikaalien hallintaohjelman. Ohjelma helpottaa yksiköiden lakisääteistä työtä, mm. käyttöturvatiedotteiden hankintaa ja kemikaalilomakkeen laatimista. Mirja Virta ympäristöhallinnon päällikkö 4

5 HUS:n ympäristöhallinnon tavoitteet 2014 Toteutuneet + / toteutumattomat Työryhmä; Henkilökunnalle ympäristöterveellinen työ- ja hoitoympäristö sekä asiakkaiden ja henkilöstön ympäristökäyttäytyminen on vaivatonta. Materiaalitehokkuus; kalusteiden kierrätyksen toimintamalli ja keinot. Vaikuttavuuden lisääminen: + Kestotekstiilien käytön edistäminen, keinot. + Kertakäyttötuotteiden vähentämiskampanjat. + Ympäristötarkistuslistan laadinta. + Intranettiin ympäristövastaaville oma sivu. + Ympäristöasioiden työtila intranettiin kaikille toimintayksiköiden ympäristövastuuryhmille. + Materiaalitehokkuuden uusien tavoitteiden kartoitus. Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen materiaalina nostetaan 47 % :iin. Jätehuollon prosessikuvaukset/ sairaanhoitoalue. Yksikkökohtaisen jäteseurannan parantaminen. + Prosessit: + Kokonaisenergian, lämmön (sääkorjattu) ja sähkön sekä veden kulutustietojen keräys. + Kopiopaperin kulutuksen vähentäminen 5 % edellisestä vuodesta. Kertakäyttötuotteiden kulutuksen vähentäminen. Ympäristöorganisaation muutos. Ympäristövastaavakurssit + + Henkilöstö: + Ympäristövastaavat osallistuvat täydennyskoulutuksiin ja infoihin. + Ympäristövastuuryhmät osallistuvat työpajoihin. Sähkön kulutuksen laskulla saadut säästöt. + Työryhmä on laatinut kolme lajitteluohjetta jäteastioiden yhteydessä käytettäväksi. Ulkosairaaloille suunniteltu, julkisen liikenteen käytön puolesta kampanjointi ei toteutunut. HUS-Tilahallinnon päätöksellä uusissa ja saneerattavissa kohteissa toimsitokalusteet hankitaan kiinteistölle. Niitä ei siirretä muutoissa, minkä uskotaan vähentävän kalusteiden jätteeksi poistamista. HYKS Operatiivinen tulosyksikkö kampanjoi kestokäyttöisten tekstiilien käytön puolesta energiansäästöviikolla. Ympäristövastuuryhmät ovat järjestäneet useita paikallisia kampanjoita. Ei ole määritelty. Ympäristötarkistuslista on tehty ja sen käyttökokemuksia kerättiin halukkailta osastoilta. Sivun runko toteutunut. 10 työtilaa on perustettu, 7 ympäristövastuuryhmältä työtila puuttuu. Jätetilastoja ei ole saatu kattavasti vuodelle Ei toteutunut. Talous ja henkilöstöresurssit: Selvitystyö uuden jäteseurantaohjelmiston hankkimiseksi jatkui läpi vuoden. Työ jatkuu Seuranta ja tilastointi on ajan tasalla. Kopiopaperin kulutus on kasvanut edellisestä vuodesta 0,3 %. Osalla seurantatuotteista kulutus on vähentynyt, mutta ei kaikilla. Tehty muutosehdotus, jota muokataan edelleen. Toteutunut 4 kurssia. Ympäristöseminaari 19.3., ympäristöfoorumeita ja muita infotilaisuuksia koko HUS:n alueella. Ympäristövastuuryhmien vuosisuunnittelun ja raportoinnin työpaja ks. Energiatehokkuus Kertakäyttötuotteiden laskulla saadut säästöt. Kopiopapereiden vähentymisestä aiheutuvat säästöt. + Kolmesta seurattavasta tuotteesta säästöä, viidestä kulut lisääntyivät; kts Materiaalitehokkuus Kopiopaperin kulutus kasvoi, ei säästöjä. 5

6 KOULUTUS, NEUVONTA JA VIESTINTÄ Ympäristötietoisuus vahvistuu kouluttamalla HUS:n ympäristötyön perusta on läpi koko HUS:n jakautunut, liki 800 ympäristövastaavan verkosto. He huolehtivat oman toimensa ohessa yksikkönsä ympäristöasioista: kehittävät, toteuttavat ja viestivät omissa yhteisöissään. Ympäristövastaavat saavat perustiedot tehtäväänsä HUS-Ympäristökeskuksen järjestämässä ympäristövastaavakoulutuksessa. Vuonna 2014 ympäristövastaavakurssin kävi peräti 77 henkilöä. Ympäristövastaavat sekä muut huslaiset päivittivät tietojaan vuosittaisessa, koko HUS:n yhteisessä ympäristöseminaarissa, sekä paikallisissa ympäristöfoorumeissa. Ympäristöfoorumeita järjestettiin vuonna 2014 yhdeksän ja niissä tietojaan kartutti liki 200 henkilöä. Ympäristöseminaariin osallistui 101 henkilöä. Uusia koulutusmuotoja ja -materiaaleja suunnitellaan vuodelle Ympäristökoulutuksen uudistus on menossa. Vuonna 2014 kehitettiin ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuuden työryhmässä Rambollin ympäristöasiantuntija Riina Känkäsen tuella esimiehille suunnattua ympäristöasioiden perustietopakettia sekä ympäristö- ja energiatehokkuusasioiden HUS:n Ympäristö-Passi -verkkokoulutusmateriaalia. Ympäristötietoa tilaisuuden tullen Jätehuoltoon liittyviä tilaisuuksia järjestettiin vuonna 2014 poikkeuksellisen paljon. Laitoshuollon henkilöstölle järjestettiin erillinen jätehuollon koulutussarja 15 eri HUS:n toimipisteessä. Jätteistä ja lajittelusta kerrottiin myös Jorvin sairaalan kaksipäiväisessä jäteinfossa, jonka yhteydessä sairaalan henkilökunta pääsi halutessaan myös kurkkaamaan jäteasemalle. HUS-Ympäristökeskuksen edustajat käyvät pyynnöstä puhumassa ympäristöasioista monenlaisissa tilaisuuksissa. Vuonna 2014 ympäristöasioista kerrottiin kolmessa Meilahden tornin muuttoon liittyvässä tiedotustilaisuudessa sekä Tietohallinnon ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen järjestämissä energiansäästöviikon tempauksissa. Sairaaloiden jätehuollosta käytiin luennoimassa Arcadassa koulutettaville hygieniahoitajille. HUS:n energiansäästöviikko tärkeää ympäristöviestintää Valtakunnallisella energiansäästöviikolla halutaan muistuttaa jokaisen mahdollisuuksista vaikuttaa energiankulutukseen ja energiatuotannon ja -kulutuksen hiilidioksidipäästöihin. HUS on viettänyt valtakunnallista energiansäästöviikkoa (ESV) vuodesta 2000, perustamisestaan lähtien. Energiansäästöviikkoon osallistuminen on osa HUS:n energiatehokkuuden viestintä- ja koulutussuunnitelmaa. Motivan energiansäästöviikon viettäjiksi olikin ilmoittautunut HUS kuntayhtymänä ja 9 sen toimintayksiköistä. Energiansäästöviikkoa pohjustettiin syyskuun Husarissa 4/2014 Energiaa säästyy -artikkelilla, jossa kerrottiin, miten kiiinteistöhallinnossa, kiinteistöjen ylläpidossa ja kaikessa toiminnassa voidaan käyttää järkevästi energiaa. Varsinaisella energiansäästöviikolla ympäri HUS:a intrassa, viikkopalavereissa, kahvipöydissä, jääkaapin ovissa ja ilmoitustauluilla oli esillä Mekin vietämme energiansäästöviikkoa osastollamme juliste energiansäästövinkkeineen. Lisäksi oli saatavilla kymmenen kohdan tietopaketti HUS:n energiatehokkuudesta intran Energiansäästöviikon materiaalipankissa. Hieman kevyempää otetta tärkeään asiaan toi energiansäästöviikon tietokilpailu ja kysely energiansäästöviikosta ja energiansäästöstä. 6

7 Moni vastaaja haluaisi energiansäästöviikon ajatusten näkyvän ja konkretisoituvan ympäri vuoden. Kyselylomakkeen täyttämällä sai selville kuinka lähellä ympäristösankaruutta itse kukin oli. Tietohallinto järjesti tietoiskun energiansäästöasioista ja julkaisi neljä askelta toimistolaitteiden energiansäästöön: Energiansäästöviikko näkyi eri puolilla HUS:a monin tavoin Lohjan sairaanhoitoalueella rohkaistiin kimppakyytiverkostoitumiseen paikallislehden jutussa, johon haastateltiin mm. johtavaa lääkäriä ja työnantajan kustantamaa bussikuljetusta käyttäviä huslaisia. Myös perinteeksi muodostunut näyttely Ojamon koulun oppilaiden energiansäästö-aiheisesta taiteesta herätti energiansäästöajatuksia. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ja ammattikorkeakoulu Novian opiskelijat toteuttivat tiedotustempauksen infolehtisin, joiden vinkkejä noudattamalla kykeni vastaamaan opiskelijoiden kehotukseen: Ole ympäristösankari! Var klimatsmart! Be a climate hero! HUSLAB kehotti löytämään vihreän sisäisen hankkijansa ja hankkimaan vain tarpeeseen. HUSLAB kampanjoi energiatehokkuusnäkökulman puolesta vinkkien ja hyvien käytäntöjen kautta, samalla muistuttaen Motivan hankintapalvelusta, josta on saatavissa ohjeita ja neuvontaa kestävien hankintojen tekemiseen. HUS-Servis korosti pientenkin, suuressa organisaatiossa kertautuvien, tekojen merkitystä todeten, että jokainen viikko on Energiansäästöviikko, vaikka sitä vietetäänkin vain kerran vuodessa. Esimerkkeinä pienistä suurista teoista olivat paperinsäästö ja järkevä jätelajittelu. 1. HANKI energiatehokkaita laitteita. 2. KÄYTÄ virranhallinta-asetuksia tehokkaasti. 3. SAMMUTA laite, kun et tarvitse sitä. 4. SEURAA noudatetaanko edellisiä ohjeita. HYKS:n eri tulosyksiköissä kerrottiin sairaaloiden energiakulutuksen kehityksestä ja materiaalitehokkuudesta, kampanjoitiin mikrokuitutekstiilien käytön lisäämisen puolesta esimerkkiä näyttäen ja pidettiin energia-aiheita esillä osastotunneilla. Hyvinkään sairaanhoitoalue järjesti energiansäästö- ja ympäristöseminaarin ympäristövastaavilleen. 7

8 ENERGIATEHOKKUUS HUS:n toiminnan energiatehokkuutta kehitetään HUS:n energiatehokkuussopimuksessa (Kuntien energiatehokkuussopimus, KETS) HUS:n toimintayksiköiden ympäristövastuuryhmät (17 ympäristövastuuryhmää vuonna 2014) sairaanhoitoalueilla, tukipalveluissa ja HYKS:n tulosyksiköissä toteuttavat omaa vuosittaista energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaansa. Nämä ympäristövastuuryhmät jatkoivat yhteistyötä HUS:n ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmässä, joka keskittyy HUS:n perustoiminnan ja tukipalvelujen toimintojen kehittämiseen entistä energiatehokkaampaan suuntaan. Ympäristöasiantuntija Riina Känkänen Rambollista valmisteli ja ohjasi työryhmän työtä yhdessä HUS-Ympäristökeskuksen kanssa. Vuoden 2014 tärkeimmät tavoitteet olivat energiatehokkuuteen liittyvän viestinnän ja koulutuksen kehittäminen sekä toimintayksiköiden energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien tukeminen. Vuonna 2014 ympäristövastuuryhmille järjestettiin energiatehokkuuden vuosittaisten toimintasuunnitelmien energiatehokkuusklinikoita (ET-klinikoita). Yhdeksän ympäristövastuuryhmää osallistui omaan ideointi- ja suunnittelutapaamiseensa työryhmän vetäjien kanssa. Energiatehokkuuden toimenpiteitä sekä ideoitiin jatkopohdintaa varten että suunniteltiin pidemmälle ottaen huomioon toteutusmahdollisuudet, keinot ja vastuut. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto energiatehokkuusklinikoissa suunnitelluista asioista ja ympäristövastuuryhmien raportoimista toimenpiteistä. Työryhmä vieraili Helsingin kaupungin Viikin ympäristötalossa, energiatehokkaassa toimistorakennuksessa, jossa Helsingin ympäristökeskus järjesti opastetun esittelykierroksen. Samassa yhteydessä kuultiin HUS-Kiinteistöt Oy:n puheenvuoro kiinteistöjen käytön ja ylläpidon energiatehokkuudesta käyttäjän näkökulmasta. Energiatehokkuustoimenpiteitä Tulostamisen vähentäminen ja tulostusohjeistukset Laitteiden ja valojen sammutuskäytännöt Ylimääräisten laitteiden kartoitus jatkuvana prosessina Uusien laitteiden käyttöönotossa huomioidaan energiatehokkuus, kannettavien tietokoneiden lisääminen vähitellen (hankkiminen pöytäkoneiden sijaan) Hankinnoissa ja kilpailutuksessa huomioidaan energiatehokkuuskriteerit Ohjeistuksen lisääminen ja viestinnän tehostaminen Kimppakyyti -verkostoitumisen edistäminen Koulutus- ja tiedotustoimintaa Energiatehokkuuden esilläoloa ja tietoiskuja esimies-, perehdytys ja koulutuspäivillä Energiatehokkuuteen liittyviä erillisiä koulutus-, perehdytysja viestintätilaisuuksia mm. energiansäästöviikon ympäristöfoorumeita Raviolin työnjohdon koulutuksessa esitys keittiöiden energiakatselmusten tuloksista Ympäristövastuuryhmän (YVR) järjestämä osastojen ja tilojen ympäristökierros Viestintää Viikkotiedotteiden ja -palaverien hyödyntäminen, intratiedotus, työhyvinvointipäivien tietoiskut, ympäristövastuuryhmien intratyötilat, opiskelijanohjaus- ja perehdytyskansioiden hyödyntäminen Energiansäästövinkkejä Oman toiminnan ja palvelujen energiatehokkuus- ja ympäristönäkökulmat 8

9 Yhteistapaamisessa Suomen Sairaalatekniikan Yhdistyksen SSTY ry:n ympäristöjaoksen kanssa kuultiin eri sairaanhoitopiirien energia- ja ympäristöasioista ja niihin liittyvistä kehitystarpeista ja ylpeydenaiheista sekä pohdittiin resurssitehokkuuden kehittämistä eri näkökulmista: käyttäjälähtöinen tilasuunnittelu, tehokas jätehuolto, kestävät hankinnat, erikoissairaanhoidon hoitoprosessit sekä LEAN -ajattelu ja resurssitehokkuus erikoissairaanhoidossa ja sen tukipalveluissa. Työryhmän palautteen pohjalta tärkeimpiä tavoitteita vuodelle 2015 ovat aloitettujen koulutus- ja viestintämateriaalien viimeistely ja käyttöönotto, myös ruotsinkielisinä versioina. Energiatehokkuusklinikoiden toteutus jossain muodossa koettiin tärkeäksi. Ympäristövastuuryhmille tulisi tarjota tukea enemmän ja kohdennettuna entistä enemmän kunkin YVR:n toimintaan. Energiatehokkuuden tietoisuuden ja viestinnän kehittäminen Viestintää ja perehdytystä todettiin järkeväksi kehittää kokonaisuutena kaikki ympäristöasiat ja energiatehokkuus huomioiden. Lisäksi vuonna 2014 aloitettiin Intranetin ympäristövastaavan sivun kehittäminen. Yksikön ympäristöasioista laadittiin tarkistuslista, jota testattiin muutamissa HUS:n vastuuyksiköissä. Ympäristöasioiden tarkistuslista on yksikön esimiehille tarkoitettu työkalu yksikön ympäristöasioiden hallintaan. Viestintää tukevien toiminnan energiatehokkuutta kuvaavien tunnuslukujen (ET-tunnusluvut) seurantaa jatkettiin. Energiatehokkuuden tunnusluvut ovat mittareita, jotka kuvaavat toiminnan välitöntä ja välillistä energiankulutusta. Tunnuslukuja kannattaa seurata ensisijaisesti toimintayksikön sisällä ja toissijaisesti toimintayksiköiden välillä tai suhteessa HUS-tasoon. HUS-Ympäristökeskus toimittaa tunnuslukutiedot ympäristövastuuryhmien saataville intran Ympäristövastuuryhmät-työtilaan neljännesvuosittain. Alla on esitetty ET-tunnuslukujen taulukko (Taulukko 1) HUS-tasolla vuosilta euro- ja kappalemääriin pohjautuen. Taulukko 1 ET-tunnusluvut (HUS-tasolla) Kopiopaperi (valkoinen A4) [ /htv] 12,11 11,62 11,19 11,19 [riisiä/htv]: 6,14 5,75 5,61 5,62 Tulostusvärit [ /htv] 76,99 59,60 56,29 67,44 kk leikkaustakit [ /htv] 24,80 25,22 28,06 23,40 [kpl/htv]: 19,75 19,91 20,59 19,93 kk leikkausliinat ja -lakanat [ /htv] 17,47 16,88 17,75 15,94 [kpl/htv]**: - 61,93 67,15 84,77 kk vilutakit [ /htv] 1,39 2,63 2,79 3,35 [kpl/htv]: 0,80 1,57 1,69 2,24 kk työpuvut [ /htv] 2,32 2,28 2,35 1,94 [kpl/htv]: 2,32 2,28 2,35 2,05 kk suojatakit [ /htv] 3,78 3,69 2,98 3,24 [kpl/htv]: 8,30 8,08 6,75 7,02 kk käsipyyhepaperit [ /htv] 19,77 17,93 17,98 18,88 [kpl/htv]: * Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin ** kk leikkausliinojen ja -lakanoiden tilastojen määrätiedot täydentyneet 2015 aiempiin tilastoihin nähden HUS on sitoutunut sekä rakennustensa että toimintansa energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. 9

10 HUS:n kiinteistöjen energiatehokkuus HUS:n kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmä koordinoi HUS:n rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää kehitystyötä ja laskennallisten energiansäästöjen kartoitusta. Työryhmän tehtäväkenttää ovat: Energiansäästötoimenpiteiden kartoitus, vuosittainen tietojen keruu ja energiansäästöjen laskenta KETS vuosiraportointia varten Kiinteistöjen energiakatselmussuunnitelma Energiankulutuksen seuranta ja seurannan sekä mittaroinnin kehittäminen Energiatehokkuutta edistävien hankkeiden kartoitus ja käynnistäminen Rakennuskohtaisten energiatodistusten teettäminen Raportointi puolivuosittain energiatehokkuussopimuksen ohjausryhmälle Tehtäväkenttäänsä liittyvän viestintä- ja koulutustarpeen seuranta Kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) energiansäästötoimenpiteiksi hyväksytään tavanomaista vaatimustasoa energiatehokkaammat ratkaisut, laitteistojen ja järjestelmien käyttötekniset parannus- ja säätötoimenpiteet ja energiatehokkaat toimintamallit. Potentiaalisia säästötoimenpiteitä etsitään Taulukko 2 energiakatselmuksissa sekä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa. Katselmuksia on toteutettu sopimuskaudella 2008 alkaen 21 rakennukselle tai rakennuksen osalle ja kaikkiaan 1990-luvulta lähtien 30 kohteelle seurantakatselmuksineen yli 50 kpl aloitettiin neljän kohteen, mm. Meilahden Palvelukeskuksen ja väestönsuojien energiakatselmus ja Naistenklinikan kuntokartoituksen yhteydessä tehtiin energiatarkastelu. Katselmussuunnitelmassa on useita kohteita vuosille Uudis- ja peruskorjausrakentamisen energiatehokkuus huomioidaan Energiatehokkuuden varmistaminen HUSrakennusinvestoinneissa -ohjeessa. Vuonna 2014 sovittiin HUS:n rakennusten energiatodistusten päivittämisestä. Energiansäästötoimenpiteitä vuonna 2014 Meilahden 16-kerroksisen tornisairaalan peruskorjauksen valmistuminen loppuvuodesta 2014 ja rakennuksen talotekniset ratkaisut parantavat energiatehokkuutta merkittävästi. Rakennuksen lämmityksessä ja viilennyksessä hyödynnetään maahan varastoitunutta energiaa 49 kaivoa käsittävän energiakaivokentän avulla. Energiansäästöä tuovat lämpöpumppujärjestelmä (geoenergiakenttä ja lämpöenergian kierrätys), ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, ilmanvaihtokoneiden hyvä hyötysuhde, julkisivun ja valaistuksen uusiminen, vettä säästävät kalusteet ja aurinkolämpökeräimet. Vuonna 2014 jatkettiin muissa HUS:n sairaalakiinteistöissä lämmöntalteenottojärjestelmien säätöjä ja parannuksia. Energiatehokkuussopimuksessa HUS on sitoutunut kiinteään MWh/ a:n energiansäästötoimenpiteiden kertymään vuoden 2016 loppuun mennessä. Sopimuskauden tavoite ylittyi jo vuoden 2014 loppuun mennessä saavutetulla MWh/a:n säästökertymällä. Säästötoimenpiteissä on mukana varhaistoimet (n MWh/a) vuosilta Säästötoimenpiteiden eliniät vaihtelevat vuosista kymmeniin vuosiin. Ne tuottavat energiansäästöä useita vuosia ja vähintään vuoden 2016 loppuun asti. Säästötoimenpiteiden kertymät ovat olleet: MWh/a vuonna 2013 ja MWh/a vuonna 2014 tuottaen yhteensä vuosittain noin euroa säästöä energiakustannuksissa. Energiankulutus Rakennuksista energiatehokkuussopimukseen sisältyvät HUS:n omistamien rakennusten lisäksi myös HUS:n 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt sekä vuokrasairaaloista Kätilöopiston ja Paloniemen sairaalat. Taulukossa 2 on energiatehokkuussopimuksessa raportoitu energiankulutus ja kuvassa 1 on esitetty lämmön Kulutustilasto HUS:n rakennuksissa * Muutos Lämpö (normitettu) mwh ** ,3 % *** Lämpö (mitattu) MWh ,6 % Sähkö MWh ,8 % Vesi m³ ,9 % Maakaasu Nm³ ,5 % * Mukana HUS-Asunnot Oy ja asunto-osakeyhtiöt; osuus lämmöstä n. 8 %, sähköstä n. 1 % ja vedestä n. 12 % ** Normitetut lukemat ilman asuntoja, vanhalla lämpönormituksella; 2013 uudella lämpönormituksella olisi MWh *** Verrattu uudella normituksella. 10

11 Lämpö- ja sähköenergian kulutus HUS:n rakennuksissa MWh Kuva 1 Lämpö (vanha normitus) MWh Lämpö (mitattu) MWh Lämpö (uusi normitus) MWh Sähkö MWh ja sähkön kulutuksen kehitykset viime vuosilta. Maakaasulla tuotettiin höyryä sairaaloiden käyttöön ja jonkin verran lämpöä. Lämpöenergia on ilmoitettu sekä mitattuna kulutuksena että sääkorjattuna (normalisoituna). Normalisoidun lämpöenergian laskenta muuttui 2014, koska vertailussa käytettävä normaalivuoden lämmitystarveluku muuttui lämpimämmäksi. Siksi vuoden 2014 sääkorjatut lämmitysenergiankulutukset eivät ole suoraan vertailtavissa aiempien vuosien lukemiin. Mitatuissa lämmönkulutuksissa näkyy eri vuosien lämmitystarvelukujen vaihtelu: jonakin vuonna on keskimäärin lämpimämpää kuin toisena. Normitetun lämmön kulutuksessa ei ollut suurta eroa vuosien 2013 ja 2014 välillä, mutta suhteutettuna lämmitystarvelukuihin lämmön kulutus on vähentynyt selvästi vuodesta Sähkön kulutus vaihtelee hieman vuosittain. Veden kulutus kasvoi 2 % ja maakaasun hieman vähemmän. Lisäksi HUS:lla on toimintaa monilla vuokrakiinteistöillä; esimerkkinä Psykiatriakeskus, Tammiharju ja monet etäyksiköt mm. terveysasemilla. Vuokriin sisältyvät energiankulutukset eivät ole mukana yllä olevassa kulutustilastossa. Toisaalta HUS:n rakennuksissa on vuokralla muun muassa terveysasemia, joiden kulutukset vastaavasti ovat HUS:n tilastoinnissa mukana. Lämpöenergiankulutuksesta osa on Kirurgisella sairaalalla käytössä olevaa kaukokylmää. Vuonna 2014 kaukokylmää kului 153 MWh (kaukolämpöä 4690 MWh). Vastaavasti kylmempänä vuonna 2012 Kirurgisella sairaalalla kului kaukokylmää 117 MWh (kaukolämpöä MWh). Energiakustannukset kokonaisuudessaan HUS:ssa olivat 18,9 miljoonaa euroa (ei tytäryhtiöitä mukana). Laskua edelliseen vuoteen nähden oli 2,3 %. Ostetun lämmön kustannukset HUS:ssa vuonna 2014 olivat noin 6,9 miljoonaa euroa (laskua edelliseen vuoteen 7,5 %, mihin vaikutti edellistä lämpimämpi vuosi). Sähkön kustannukset kasvoivat 2,1 % ollen 9,4 miljoonaa euroa. Maakaasun kustannukset olivat 0,93 miljoonaa euroa (laskua 17 %). Vedenkäytön kustannukset nousivat 6,5 % ollen n. 1,7 miljoonaa euroa. Kauden energiansäästötavoite ylittyi jo vuoden 2014 loppuun mennessä. 11

12 MATERIAALITEHOKKUUS Materiaalitehokkuus - kohti järkevämpää ja ekologisempaa kulutusta Materiaalitehokkuuden kehittymistä seurataan esimerkkituotteiden kautta henkilötyövuosiin suhteutetun kulutuksen muutoksina tuoteryhmittäin vuoden 2010 kulutustasosta vuoteen 2014 (taulukko 3). Taulukossa on esitetty lisäksi muutokset kolmelta edelliseltä vuodelta. Toiminnan laajuuteen suhteutettu kulutus on laskenut jaksolla muilta osin paitsi kertakäyttöisten vaatteiden osalta. Taulukko 3 Tuoteryhmä Muutos /htv Muutos /htv Muutos /htv Tavoite 2014 Muutos kaudella /htv Kopiopaperi (valkoinen A4) [kpl] 6,1 % 2.2 % +0,3 % 5 % 7,4 % kk kaarimaljat [kpl] 5,2 % 2,0 % -6,4 % 5 % 14,5 % kk astiat ja aterimet [ ] 11,5 % +0,5 % +0,3 % 5 % 9,9 % kk leikkaustakit [ ] +1,7 % +11,9 % 16,6 % 5 % 4,9 % kk leikkausliinat ja -lakanat [ ] 3,4 % +5,8 % 10,2 % 5 % 11,7 % kk vaatteet [ ] +14,9 % 5,1 % +5,0 % 5 % +75,2 % * Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin. Kertakäyttöiset vaatteet tarpeen vai ei Taulukossa 4 kulutuksen muutosta tuoteryhmittäin vertaillaan kustannustietojen ja kappalemäärien kautta vuoden 2010 kulutustasosta vuoteen Kertakäyttöisten leikkaustekstiilien kulutus on melko vakiintunutta, mutta kustannukset ovat kääntyneet edellisten vuosien kasvun jälkeen selvään laskuun vuonna Muissa vaatteissa kertakäyttöisten kappalemäärä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta Kertakäyttöisten vilutakkien määrä kasvoi vuosi vuodelta voimakkaasti, mutta kääntyi vuonna 2014 laskuun ( 13 % kpl/htv). Kertakäyttöisten työpukujen (+33 % kpl/htv) ja suojatakkien (+4 % kpl/htv) kulutuksen kappalemääräinen kasvu vuonna 2014 sai kertakäyttövaatteiden kokonaiskulutuksen kasvamaan kappaleella. Kertakäyttöisten kaarimaljojen turhaa kulutusta on todennäköisesti vähennetty, koska kappalemäärä on laskenut neljässä vuodessa lähes 10 %. Vuonna 2014 kulutus laski entistä jyrkemmin. Kertakäyttöisyys vähentyi myös astioissa ja aterimissa erityisesti vuonna 2012, mutta lasku tasaantui tällöin saavutetulle kulutustasolle. Paperinsäästömaratonilla on tulossa hyvä tulos Kopiopaperin kulutus saavutti huippunsa vuonna 2011 ollen noin riisiä ( euroa). Tavallisen kopiopaperin kulutus onkin laskenut vuoden 2010 noin arkista noin 2800 arkkiin henkilötyövuotta kohden. Kopiopaperin laskutrendi on kuitenkin tasaantunut vuonna Huslaisen vuosittainen paperipino on edelleen yli 28 cm korkea, hieman yli 5,5 papeririisiä (kuva 2). Sähköisten prosessien lisääntymisen myötä laskun odotetaan kuitenkin käynnistyvän uudelleen. Toiminnan energiatehokkuuden tunnusluvuista tulostus-värikustannukset ovat kääntyneet pitkään jatkuneen laskusuunnan jälkeen kasvuun (ks. taulukko 1 Energiatehokkuusosiossa). 12

13 Taulukko 4 Tuoteryhmä Kustannukset Kulutus 2010, Kulutus 2014, Muutos, Kappalemäärät Kulutus 2010, kpl ** Kulutus 2014, kpl Kulutus 2010, kpl/htv ** Kulutus 2014, kpl/htv Muutos, kpl/htv Kopiopaperi (valk. A4), riisiä ,1 5,6 7,4 % kk kaarimaljat ,4 47,4 14,5 % kk leikkaustakit ,4 20,0 +2,8 % kk leikkausliinat ja -lakanat ,3 84,8 +31,8 % kk vaatteet yhteensä ,9 11,3 +43,8 % kkk vilutakit ,6 2, % kk työpuvut ,9 2, % kk suojatakit ,3 7,0 +11 % kk astiat ja aterimet [ ] /htv: 5,1 4,6 9,9 % * Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin, htv henkilötyövuosiin. ** kk leikkausliinojen ja -lakanoiden osalta kulutus vuonna 2012 (ei 2010), koska HUS-ToTal kappalemäärätiedot ovat täydentyneet vuodenvaihteessa Paperiarkkien määrä ja paperipinon korkeus henkilötyövuotta kohden arkkia/htv Paperipinon korkeus [cm/htv] ,37 30,72 28,81 28,03 28, arkkia/htv paperipinon korkeus/htv Kuva

14 HUS-Logistiikka ja Tietohallinto lähes puolittivat kulutuksensa 2014 Paperinkulutuksen vähentämisestä löytyy hyviä esimerkkejä viime vuosilta. HUS:n viime aikojen huippukulutusvuoteen 2011 verrattuna paperin määrä on ilman suhteutuksiakin vähentynyt HUS:ssa lähes 5 % ja reippaasti usealla alueella ja monessa toimintayksikössä vuoden 2011 kulutuksesta. Esimerkiksi: HUS-Logistiikassa 87 % Tietohallinnossa 49 % HUS-Servisissä 34 % Lohjan ja Hyvinkään sairaanhoitoalueilla: 17 % Yhtymähallinnossa ja HUS-Tilakeskuksessa: 14 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella ja HUS-Kuvantamisessa: 13 % HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä 5,5 % Vuoden 2014 aikana suhteessa henkilötyövuosiin eniten pudotti HUS-Logistiikka, joka lähes puolitti paperintilauksensa. Tietohallinnon kulutus putosi lähes yhtä paljon ( 44 %). Myös Yhtymähallinto näytti esimerkkiä pudottamalla paperinkulutustaan viidenneksen henkilötyövuotta kohden. Sairaanhoitoalueista Hyvinkää pudotti selvästi parhaiten, yli 7 %. Myös HUS-Työterveys ( 7 %) ja HUS-Kuvantaminen ( 5 %) pudottivat kulutustaan. Sähköisiin prosesseihin siirtyminen sekä tulostusasetukset ja -käytännöt säästävät eniten paperia. Tulostusvärien kustannukset seuraavat paperinkulutuksen kehitystä vain osassa yksiköitä. Vaikka HUS:n tulostusvärikustannukset kasvoivatkin viidenneksen vuonna 2014, onnistui osa toimintayksiköistä vähentämään myös tulostuskustannuksiaan: Lohjan sairaanhoitoalue vähensi 15 % ja lähes nollakasvuun ylsi HYKS Naisten- ja Lastentautien tulosyksikkö. Vuoden 2014 materiaalitehokkuustekoja Vuonna 2014 HYKS:n Psykiatrian tulosyksikkö ja Syöpäkeskus ovat vähentäneet kertakäyttöisten kaarimaljojen suhteellista kulutustaan 20 %, Hyvinkään sairaanhoitoalue 12 %, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 11 %, HUS- Kuvantaminen 9 % ja Porvoon sairaanhoitoalue lähes 7 %. HYKS:n koko alueen pudotus oli yli 5 %, joka vastaa lukumääränä yli kpl vuodessa (72 %:ia HUS:n kulutuksen laskusta). Vuodesta 2011 lähtien myös kokonaiskulutusmäärät ovat vähentyneet monessa toiminnassa. Porvoossa kertakäyttöisten kaarimaljojen kulutus on laskenut 17 %, Länsi-Uudellamaalla ja Hyvinkäällä peräti neljänneksen vuodesta Operatiivinen tulosyksikkö vähensi 2014 kertakäyttöisten vilutakkien kulutustaan peräti 35 % ja on puolittanut kulutuksen vuodesta Porvoon sairaanhoitoalue vähensi kertakäyttöisten leikkaustakkien kulutusmääriä 43 % ja kertakäyttöisten vaatteiden määriä 29 % vuonna HYKS Syöpäkeskus on vähentänyt kertakäyttöisten suojatakkien kulutusta 30 %. Vuonna 2014 on aloitettu useita kokeiluja tai käytäntöjä, jotka vähentävät kertakäyttöisyyttä ja parantavat ekologisuutta. Meilahden sairaalan potilaspaikkojen väliverhot hankitaan kestokäyttöisinä. Lisäksi Meilahden leikkausosasto on kokeillut mikrokuitupeittoja. Töölön tapaturma-asema luopui kertakäyttökatetrointiseteistä ja Silmätautien leikkausosasto kokeilee Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n mikrokuituista vilutakkia. Myös HUS:n työvaateohje (Pysyväisohje 7/2014) toteaa, että kertakäyttöiset vaatteet on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön erityisolosuhteissa ja tavoitteena on minimoida kertakäyttökulutusta. HUSLAB jatkoi keväällä 2014 päättynyttä Suurin pudottaja -kampanjaansa, jolla mm. edistettiin tiettyjen tarrapohjien käyttöönottoa ja kertakäyttöisyyden vähentämistä kampanjassa HUSLAB:n vastuuyksiköiden tavoitteena on luopua vinyylikäsineiden tarpeettomasta käytöstä sekä vähentää tulostusvärien ja paperin kulutusta. Myös kertakäyttöisten astioiden ja aterimien kulutusta on onnistuttu vähentämään: HUS-Logistiikka lähes puolitti kulutuksen vuonna 2014, Ravioli vähensi 17 % ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 16 %. HUS:ssa on myös toimintayksiköitä, jotka eivät juuri tai ollenkaan käytä kertakäyttöisiä astioita: Yhtymähallinto, Apuvälinekeskus, HUS- Servis, HUS-Apteekki, HUS-Desiko, Tietohallinto ja HUS-Tilakeskus. Kestopyyhkeet HUS:ssa Kestopyyhkeitä kokeiltiin Iho- ja allergiasairaalassa Paperipyyhetelineistä 25 % vaihdettiin rullapyyheannostelijoihin, joita asennettiin koekäyttöön 99 kpl. Positiivisten käyttökokemusten perusteella ja ympäristön kannalta suositeltavana vaihtoehtona HUS teki kestopyyhkeiden käyttöönotosta ohjekirjeen (25/2001). Kestopyyhkeet on todettu puolueettomissa tutkimuksissa hygieenisiksi; niitä käytetään mm. elintarviketeollisuudessa. HUS:n käyttämillä kestopyyhkeillä on Pohjoismainen Joutsenmerkki ja toimittajalla on Materiaalitehokkuutta voidaan lisätä korvaamalla kertakäyttötuotteet palvelulla kuten korvaamalla paperiset käsipyyhkeet pestävillä pyyhkeillä. 14

15 sertifioidut SFS-EN ISO 9001 Laadunhallintajärjestelmä, SFS-EN ISO Ympäristöjärjestelmä ja SFS EN koskien pesulassa huollettujen tekstiilien mikrobiologisen puhtauden hallintaa. Käyttö lisääntyi viime vuosina Kestopyyhkeiden käyttö on vaihdellut vuosien mittaan paljon (kuva 3). Lohjan sairaalaan pyyheannostelijoita hankittiin jo Meilahteen lähinnä julkisiin tiloihin (mm. aulojen vessat) annostelijoita hankittiin ensimmäisen kerran vuonna Psykiatriakeskukseen ostettiin omat annostelijat remontin yhteydessä 2005 (määrä ei ole tiedossa, Helsingin kaupunki remontoi tilat HUS:lle). Samana vuonna Porvoon sairaala otti kestopyyhkeet käyttöön, mutta luopui niistä myöhemmin. Kestopyyherullien käyttö (kpl) HUS:ssa Kuva 3 Iho- ja allergiasairaala Meilahden sairaala pkl HUS-Servis Lohjan sairaala Porvoo Peijas Meilahti Psykiatriakeskus Leppävaaran terveysasema Peijas hankki pyyheannostelijoita 2007, HUS-Servis Viimeisin käyttöönottaja on Leppävaaran terveysaseman laboratorio Vuonna 2014 vuokrattuja kestopyyheannostelijoita oli käytössä HUS:ssa 84 kappaletta Psykiatriakeskuksen omien annostelijoiden lisäksi. Kestopyyhkeiden käyttö on alkuvuosien kokeilujen jälkeen vähitellen alkanut lisääntyä. Vuonna 2012 kulutettiin pyyherullaa, 2012 käytettiin jo 800 rullaa enemmän ja kulutus oli 2014 liki kappaletta. Annostelijavuokrien ja pyyherullien pesukustannukset ovat nousseet suhteessa kulutukseen hieman enemmän (kuva 4). Yhden käsienpyyhintäkerran kustannus laskee, mitä enemmän annostelijaa kohti pyyherullia käytetään. Keskimääräinen kulutus yhtä annostelijaa kohti oli 50 pyyherullaa vuodessa. Pienin kulutus oli 14 ja suurin kulutus 96 rullaa. Annostelijaa ei kannata hankkia tilaan, missä rullia kuluu vähemmän kuin 10 vuodessa. Paperiset käsipyyhkeet vs. kestopyyhkeet Paperipyyhkeiden käyttö on myös lievästi lisääntynyt. Vuonna 2012 käytettiin 78,3 miljoonaa paperipyyhettä, seuraavana vuonna 79,5 miljoonaa ja 2014 kului jo 83,6 miljoonaa paperipyyhettä. Henkilötyövuosiin suhteutettuna nousu myös näkyy sekä kappalemääränä että kustannuksina. HUS:ssa käytetään paperiarkkien lisäksi rullalla olevia paperisia käsipyyhkeitä. Laskelmissa paperirullat on muunnettu arkeiksi. Vertailuissa yhtä käsienpyyhintäkertaa kohti on arvioitu kuluvan kaksi paperipyyhettä, ja yhdellä puhtaalla kangasrullalla voi pyyhkiä käsiä noin 120 kertaa (rullassa on kangasta metriä ja keskimäärin yksi pyyhintäkerta kuluttaa 30 cm kangasta). Kestopyyhkeiden prosenttiosuus pyyhintäkerroista on kasvanut hieman (2012 0,9 %, ,2 % ja ,4 %) mutta kattaa vain murtoosan kokonaisuudesta. Paperipyyhkeitä ostettiin vuonna 2014 reilulla eurolla, kestopyyhkeiden pesupalvelu ja annostelijavuokrat maksoivat vähän yli euroa. Hankintakustannuksista kestopyyhkeiden osuus on noussut vuoden %:sta %:iin. Hankintakustannuksilla laskettuna käsienkuivauskerta tulee n. 4,4 kertaa kalliimmaksi kestopyyhkeillä kuin paperisia käyttäen. Paperipyyhkeiden hankintakustannuksiin pitäisi kuitenkin lisätä laitoshuoltajien käyttämä työaikakustannus, 15

16 Kestopyyherullakustannukset ja annostelijavuokrat HUS:ssa Kuva Pyyherullat (kpl/a) Annostelijavuokra ja pyyherullakustannukset ( a) jätesäkkien ja -astioiden hankinnat sekä jätehuollosta aiheutuvat muut kustannukset (logistiikan työaikakustannus, kiinteistön keräysvälineet, jätteen kuljetukset ja käsittelymaksut), joita ei kestopyyhkeiden osalta synny lainkaan. Ympäristönäkökohtien kannalta kestopyyhkeiden etu kertakäyttöpaperipyyhkeisiin verrattuna on selkeä. Kestopyyherulla painaa vajaat kaksi kiloa, ja sillä voidaan pyyhkiä kädet noin kertaa. Kun rulla päätyy jätteeksi, sen elämä jatkuu vielä teollisuuden pyyhkeinä. Vastaavasta määrästä käsienkuivaamisesta paperipyyhkeillä syntyy jätettä kiloa riippuen siitä, montako kappaletta kuivaamiskertaa kohti käytetään. Kun yksi paperipyyhe painaa 3,1 g (punnittiin yhden tuottajan käsipyyhe), jos oletetaan yhden mustan ison sekajätesäkin painavan kaksi kiloa, jätesäkkejä tarvittiin noin kappaletta. Lisäksi pitäisi säkkien kulutukseen laskea mukaan työyksiköiden ja vessojen roska-astioissa olevat pienet sekajätepussit, joita yhden mustan säkin sisällä on yleensä useampia kappaleita. Paperisia käsipyyhkeitä ei voi myöskään hyödyntää materiaalina. Paperipyyhkeet valmistetaan suurelta osin kierrätyskuidusta. Onkin ympäristön kannalta erittäin tärkeää kerätä keräyskartonki ja keräyspaperi mahdollisimman hyvin talteen kierrätyskuidun valmistusta varten. Kahvia kupista Kertakäyttöastioiden käyttö on HUS:ssa vain silloin tällöin perusteltua ja tarpeellista. Tämä on yksiköissä huomattu ja kertakäyttöastioiden kulutus väheneekin vuosi vuodelta. Samaan aikaan HUS:n yksiköt ovat hankkineet joka vuosi käyttöönsä uutta posliinista kuppia tai mukia. Vuosina hankittiin yhteensä kuppia. Raviolilta tilattavat kahvit ja teet tilataan useimmin posliinikupeista. Tuo osuus on pysynyt noin 70 %:ssa viime vuodet, eli noin 30 % tarjoiluista tilataan kuitenkin vielä kertakäyttöastioista. Kahvitusten tilausmäärät ovat viimeisen kolmen vuoden aikana pudonneet 19 %, mikä on välillisesti vähentänyt kertakäyttöastioiden kulutusta. Ehkäpä yksiköissä tarjotaan nykyään kokouksissa ja koulutuksissa useammin itse keitettyä kahvia, niistä vastaostetuista, omista posliinimukeista. Raviolin hankinnoissa kertakäyttökuppien kulutus on pienentynyt selvästi. Kertakäyttökuppeihin tilattujen kahvitusten lisäksi myös muu käyttö on vähentynyt, sillä parin viimeisen vuoden aikana kertakäyttökuppien kulutus pienentyi liki 40 %. Vuonna 2014 Ravioli kulutti yli kertakäyttökuppia vähemmän kuin vuonna 2012! Siinä on säästynyt paljon energiaa ja materiaalia sekä syntynyt paljon vähemmän jätettä. Paperisten käsipyyhkeiden osuus on 8 paino-% sekajätteestä. 16

17 JÄTEHUOLTO Jäteohjeiden päivitys HUS-jäteohje on ohjekirje (39/2002), jonka päivitys on edelleen käynnissä. Vuoden 2014 alussa voimaan tulleet muutokset jätteiden lajittelussa HUS:ssa, uuden jätevoimalan käyttöönotto Vantaalla ja laki pistävien ja viiltävien turvatuotteiden käytöstä vaikuttavat jäteohjeiden sisältöön. Uuteen muotoon kirjoitetut jäteohjeet lähetetään lausuntokierrokselle kuntiin ja yhteistyökumppaneille sekä joukolle HUS:n omaa henkilöstöä, joita ohjeet koskevat. Tämän jälkeen vanha ohjekirje voidaan kumota. Vantaalle valmistui 2014 uusi jätevoimala, jonne sekajätettä viedään poltettavaksi kaatopaikkasijoituksen sijaan. Vantaan Energia sai Etelä-Suomen aluehallintovirastolta luvan polttaa myös sairaalajätettä kuten biologisia jätteitä ja viiltäviä ja pistäviä jätteitä jätevoimalassaan. Turvaneulojen käyttöön otosta annettiin johtajaylilääkärin ohje (8/2014) , jonka mukaan HUS:ssa siirrytään vuoden 2016 loppuun mennessä käyttämään turvamekanismeilla varustettuja laskimokanyyleja ja neuloja. Turvatuotteiden käyttöön siirrytään käytännössä asteittain. Turvatuotteet lisäävät jätemäärää mistä syystä etsitään aikaisempaa taloudellisempia keräystapoja näille tuotteille. Muutokset HUS:n jätelajitteluun 2014 vuoden alusta Tyhjentämättömät imu- ja dreenipussit sai aikaisemmin viedä kaatopaikalle haudattaviksi silloin, Sekajätteen, energiajakeen, pahvin ja keräyskartongin määrien muutokset tonneina HUS:ssa kun niissä käytettiin jähmeainetta veden sitomiseksi geelimäiseen muotoon. Valtioneuvoston uuden asetuksen 331/2013 ( 14) mukaan jätettä ei saa sekoittaa muuhun aineeseen vain kaatopaikalle hyväksyttävälle jätteelle asetettujen kelpoisuusvaatimusten täyttämiseksi. Jähmeainetta käytettäessä imuja dreenipussit ohjeistettiin lähettämään vuoden 2014 alusta alkaen Ekokemille hävitettäviksi. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) poikkeuslupa laittaa keräyskartonki nestepakkauksia ja ruskeaa pahvia lukuun ottamatta energiajakeen joukkoon HYKS:n alueella päättyi vuoden 2014 alussa Kuva 5 Sekajäte Energiajae Keräyskartonki Pahvi 17

18 Keräyskartongin erilliskeräys aloitettiin ja energiajakeen kerääminen lopetettiin. HUS-Ympäristökeskus tarkasti Meilahden alueella sekajätesäkkien sisältöä toukokuussa selvittääkseen lajittelumuutosten toteutumista. Otos ei ollut kovin suuri (22 sekajätesäkkiä), mutta tulokset antoivat viitteitä lajittelun onnistumisesta. Luvattoman paljon sekajätesäkeistä löytyi erilaista sinne kuulumatonta jätettä. Sisältö lajiteltiin ja jätemäärät punnittiin. Punnitusten mukaan sekajätteeseen meni (valkaisukuituista) keräyskartonkia 6,3 % ja ruskeaa pahvia 1,4 %. Tuloksia verrattiin HSY:n ja Ramboll Oy:n 2012 tekemään sekajäteselvitykseen, jonka mukaan Meilahden sairaala-alueen sekajätteessä 4,2 % oli keräyskartonkia ja pahvia. Tämän valossa tilanne ei ole lainkaan parantunut. Myös keräyskartonkipuristimien tyhjennykset osoittivat, että keräyskartonkia syntyy vähänlaisesti. HSY:n peruste evätä jatko luvalle laittaa keräyskartonki energiajakeeseen oli se, että kartonki pitäisi kierrättää eli hyödyntää materiaalina polttamisen sijaan. Tämä on myös uuden jätelain etusijajärjestyksen mukaista toimintaa. Poltettaessa saadaan vain osa tuotteen elinkaaren aikana käytetystä energiasta talteen eikä lainkaan hyödynnettävää materiaalia. Kuvasta 5 nähdään, ettei keräyskartongin määrä lisääntynyt huomattavasti (lisäys oli 54 tonnia 2014 aikana). Ruskean pahvin määrä pysyi kutakuinkin ennallaan. Taloudellisesti ja lajittelun helpottamiseksi olisi järkevää kerätä ruskea pahvi ja valkaistukuituinen keräyskartonki samaan puristimeen. Biologiset jätteet sekä viiltävät ja pistävät jätteet Tietosuojattavat ja eettiset biologiset jätteet HUS ohjeistaa vietäväksi vaarallisen jätteen polttolaitokselle samoin kuin nesteitä sisältävät imu- ja dreenipussit ja muun nesteitä sisältävän jätteen. Osa näistä jätteistä on viety myös kaatopaikalle haudattavaksi. Alla olevan kuvan 6 mukaan em. jätteen määrä on kasvanut tasaisesti 2008 jälkeen ja on vakiintunut viime vuosina Tietosuojattavan biologisen ja eettisen jätteen sekä nesteitä sisältävän biologisen jätteen määrien muutos tonneina HUS:ssa Kuva 6 HKI JORVI PEIJAS HYSA LOHJA LUSA PORVOO 18

19 Määrän kasvu 2008 vuoden jälkeen voinee selittyä osittain vuonna 2007 HUSLAB:n terveysasemalaboratorioille suunnatuilla uusilla ohjeilla, joilla biologinen tunnistamaton jäte ja tietosuojattava biologinen jäte ohjattiin keräämään yhteen ja lähettämään vaarallisen jätteen polttolaitokselle. Myöhempinä vuosina koko HUS-alueen laboratoriot on liitetty osaksi HUSLAB-liikelaitosta, joten jätemääräkin on sitä kautta lisääntynyt. Biologinen, tunnistamaton jäte sekä viiltävä ja pistävä jäte joko haudattiin kaatopaikalle tai vietiin polttolaitokselle (kuva 7). Edellämainittu jätteen vieminen Vantaan Energian polttolaitokselle aloitettiin kesällä Viiltävä ja pistävä jäte on viety jo vuosia Hyvinkään sairaanhoitoalueelta ja terveyskeskuslaboratorioista Ekokemille vaarallisen jätteen uunissa poltettavaksi. Hyvinkään sairaanhoitoalueen biologinen, tunnistamaton jäte on poltettu Ekokemin jätevoimalassa voimalan valmistumisesta saakka. Tunnistamattoman biologisen sekä viiltävän ja pistävän jätteen kokonaismäärä on vuosittain pysynyt suurin piirtein samana; vuoden 2014 tilastossa on todennäköisesti puutteita. Kaatopaikalle hautaaminen on luvallista enää vuoden 2015 aikana. Biologinen, tunnistamaton jäte sekä viiltävä ja pistävä jäte HUS:ssa tonneina käsittelypaikan mukaan Viiltävä ja pistävä jäte vaarallisen jätteen polttolaitokselle Biologinen jäte polttolaitoksille Kuva 7 Biologinen, sekä viiltävä ja pistävä jäte kaatopaikalle 19

20 HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT HUS:n CO 2 -päästöt olivat noin CO 2 -ekv. Laskennan lähtötietojen epävarmuuden vuoksi lukeman arvioitu tarkkuus on ± t CO 2 -ekv. Arviossa ovat mukana energiankulutus (sähkö, kaukolämpö), energiantuotanto (maa-kaasu, öljy), jätehuolto ja omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineenkulutus. Arvion mukaan päästöt jakaantuvat seuraavasti: Osuus CO 2 -ekv. -päästöistä Sähkö 45 % Kaukolämpö 38 % Maakaasu 10 % Jätteet 4,8 % Öljy 1,8 % Ajoneuvot 0,3 % Yhteensä 100 % Laskennassa on käytetty Meilahden voimalaitoksen päästötietoja, energiayhtiöiden ilmoittamia päästökertoimia (2012, 2013 tai 2014) ja tarvittaessa keskimääräisiä päästökertoimia kaukolämmön yhteistuotantoalueille (2014) ja sähköntuotannon keskimääräistä päästökerrointa (2014). Jätehuollon osalta on käytetty HSY:n Petra-järjestelmän arviota HUS:n vuoden 2013 päästötiedoista. Ajoneuvot on arvioitu VTT:n Lipastotietokannan päästökertoimien avulla osin HUS:n vuoden 2013 polttoainetietojen ja yksinkertaistetun kalustoerittelyn perusteella. Kaikille alueille keskimääräisiä kaukolämmön (tai tätä suurempia tiedettyjä) ja sähköntuotannon päästökertoimia käyttämällä päädyttäisiin noin t CO 2 -ekv. -kokonaispäästöihin. 20

21 MAAPERÄ Pilaantuneet maat Kellokosken sairaalalla ei ole enää omaa lämpövoimalaa, joten alueen vanha lämmitysöljysäiliö on poistettu kesällä Säiliöiden poiston yhteydessä maaperässä oli havaittu merkkejä öljyhiilivedyistä. Vuonna 2014 kunnostusalueelta poistettiin pilaantuneita maita yhteensä 358 tonnia. Kaivannosta poistettiin lisäksi vanhoja öljysäiliön ja sen imuputkiston betonirakenteita 40 tonnia. Ohkolan sairaalan maanalaiset öljysäiliöt poistettiin kesällä Säiliöiden poiston yhteydessä maaperässä oli havaittu merkkejä öljyhiilivedyistä. Vuonna 2014 kunnostusalueelta poistettiin pilaantuneita maita yhteensä 629 tonnia. Kaivannosta poistettiin vanhoja öljysäiliöiden betonirakenteita 21 tonnia. Kaivettavista maa-aineksista poistettiin mahdolliset yksittäiset jätejakeet. Alueen puhtaita maa-aineksia käytettiin hyväksi kaivantojen takaisin täytössä. Sekä Kellokosken että Ohkolan sairaaloiden maamassat toimitettiin Ekokem Oy:n käsittelypisteisiin Kouvolaan ja Hyvinkäälle. Kaikkien kaivannoista otettujen jäännösnäytteiden pitoisuudet alittivat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot. Molemmista kohteista öljyiset betonielementit toimitettiin Ekokem Oy Kouvolan vastaanottokeskukseen. Ohkolan sairaalan alueella on aikoinaan poltettu sairaalan jätteitä. Polttoalueelta löytyi epäorgaanisia haitta-aineita, kuten arseenia, kromia, nikkeliä, ym. raskasmetalleja. Keski-Uudenmaan ELYkeskus velvoitti HUS:n kunnostamaan alueen. Kunnostusalue sijaitsee Mäntsälän kunnan Ohkolan kylässä korttelin 21 tontilla 178. Kunnostusalueelta poistettiin pilaantuneita maita yhteensä tonnia. Alueelta poistettiin myös jätettä sisältäneet täyttömaat. Ohkolan sairaalan maamassat toimitettiin Ekokem Oy:n käsittelypisteisiin Kouvolaan, Hyvinkäälle ja Hausjärvelle. Alueella esiintyy maa-aineksia joiden raskasmetallipitoisuudet ylittävät Taulukko 5 Vuonna 2014 käsitellyt pilaantuneet maamassat Ohkolan niityn puhdistus - raskasmetallipitoinen maa Ohkolan öljysäiliön alustan puhdistus ja putkistojen poisto - öljyinen maa Kellokosken öljysäiliön alustan puhdistus ja putkistojen poisto - öljyinen maa Pilaantuneen Kustannus/ maamassat/t Yhteensä Pilaantuneiden maiden kunnostuskustannukset oli lähes euroa. valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt kynnysarvotasot. Todettujen pitoisuuksien voidaan olettaa olevan alueen maaperässä esiintyvää ns. luontaista pitoisuutta. Puhdistuksesta ei ole vielä saatu ELY-keskukselta lopullista hyväksyntää. Kokonaiskustannus Ohkolassa ja Kellokoskella oli 494 t. Kiljavan sairaalan metsästä on löytynyt pieni kaatopaikka. Alue on nykyisin yksityisen maatilan omistuksessa. HUS on myynyt metsän vuonna HUS- Ympäristökeskus tutustui syksyllä 2014 alueeseen ympäristöviranomaisen kanssa. Jäteläjityksen päällä kasvoi paksu sammal ja jykevä puusto. Alueelta löytyi kevyen kaivauksen jälkeen mm. vanhoja lääkepulloja, koeputki, lasia sekä posliinilautasia. Keski-Uudenmaan ELY-keskus on rekisteröinyt alueen Maaperän tila -tietojärjestelmän selvitystarve-osaan ja siirtänyt asian käsittelyn Uudenmaan ELY-keskukselle. 21

22 KEMIKAALI- TURVALLISUUS Kemikaalien hallintaohjelma HUS-Tilakeskus hankki ohjelman kemikaalien hallintaan. Kyseessä on valmis ohjelmisto, jolla voidaan hallita kemikaalien käyttöön liittyviä dokumentteja mm. kemikaaliluettelot, käyttöturvallisuustiedotteet, riskinarvioinnit ja käyttöturvatiedotteiden arkistointi lakisääteisen kymmenen vuoden ajan. Ohjelma helpottaa merkittävästi yksikköjen työtä hankkia uudet käyttöturvatiedotteet ja päivittää yksikkökohtaiset lakisääteiset kemikaalilomakkeet. HUSLAB on aloittanut ohjelmiston pilotoinnin. Ohjelmisto tulee olemaan kaikkien huslaisten käytössä ja toimii pilvipalveluna. Aloitusvaiheessa vie aikaa kemikaalien tuottajien, maahantuojien ja kemikaalin tuotenumeroiden selvitys. Näiden tietojen avulla saadaan kaikkien kemikaalien käyttöturvatiedotteet palveluna ohjelmaan. Ohjelma toimii myös kemikaalikäytönvalvojan apuna. Uusi kemikaalien hallintaohjelma helpottaa merkittävästi yksikköjen työtä. 22