Pasi Metsäpuro. Työmatkapyöräilyn potentiaali Jyväskylän Kankaan alueen uudella pyöräväylällä

Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaali Jyväskylän Kankaan alueen uudella pyöräväylällä

[tyhjä sivu blank page] [tyhjä sivu blank page]

Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere University of Technology. Transport Research Centre Verne Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaali Jyväskylän Kankaan alueen uudella pyöräväylällä Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 2013

Kansikuva: Pasi Metsäpuro 12.2.2013

Sisällys Työn kuvaus... 4 Tiivistelmä ja johtopäätökset... 4 Työssä käytetyt menetelmät... 5 Lähtötietoja Jyväskylän työmatkoista... 6 Työmatkojen sijoittelu liikenneverkolle... 7 Asumisen saavutettavuus... 8 Työpaikkojen saavutettavuus... 9 Korkeuserot... 10 Liite 1: Työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko vs. polkupyörälaskenta 2007... 11 Liite 2: Työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko - 5-asteikkoinen... 12 Liite 3: Aineiston kuvaus... 13 3

Työn kuvaus Työssä arvioidaan suunnitellun, Jyväskylän Kankaan alueen läpi kulkevan pyöräväylän potentiaalia (Kuva 1). Potentiaalin arviointi perustuu väylän varrella sijaitsevaan asumiseen ja työpaikkoihin, työmatkojen pituuksiin sekä väylän korkeusvaihteluun. Analyysissa otetaan huomioon Kankaan alueen ja Palokärjen teollisuusalueen osayleiskaavan muutokset. Työssä pääpaino on työmatkojen tarkastelussa. Asiointi- ja vapaa-ajanmatkat sekä matkat kouluihin ja opiskelupaikkoihin on rajattu tämän työn ulkopuolelle. Lisäksi työssä mallinnetaan pyöräilyn liikennemääriä työmatkaliikenteessä. Mallinnus tehdään sijoittamalla Jyväskylään suuntautuvat, alle 5 km työmatkat katuverkolle ja yhdistämällä ne liikennemäärätiedoksi. Työmatkojen kuormitusanalyysissä voidaan löytää sellaisia väyliä, joilla on työmatkaliikenteen kannalta korkea potentiaali ja joihin on tästä näkökulmasta kannattavaa investoida. Tiivistelmä ja johtopäätökset Suunnitteilla olevan Kankaan väylän vaikutusalueella asuu tällä hetkellä 13 000 asukasta ja asukasluku väylän varrella kasvaa vuoteen 2025 mennessä ainakin 3000 asukkaalla. Työpaikkoja väylän vaikutusalueella 17 000 ja työpaikkamäärä kasvaa Kankaan sekä Palokärjen alueiden laajennusten yhteydessä noin 20 000:een. Kankaan väylän varrella asuvien työmatkat ovat tyypillisesti melko lyhyitä, mikä kertoo korkeasta pyöräilyn potentiaalista. Työssä työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko osoitti kyseiselle väylälle melko vähän käyttäjiä, mutta keskustan Jyväskylän koillisen osan välillä on kuitenkin osoitettavissa merkittäviä työmatkavirtoja. Kankaan alueen valmistuttua laadukas pyöräväylä kuitenkin houkuttelee käyttäjiä lisää. Jos asumisen ja työpaikkojen määrää tarkastellaan koko väylän matkalla, se saa melko vaatimattoman saavutettavuuden, mutta asumisen ja työpaikkojen saavutettavuus Jyväskylän keskustan ja Mäntykankaan hautausmaan välillä on kuitenkin melko hyvä. Väylän rakentaminen on Mäntykankaan hautausmaan ja Laukaan rajan välille on perusteltua alueiden yhdistävyyden ja virkistyspyöräilyn houkuttelevuuden parantumisella sekä Palokärjen teollisuusalueen laajennuksen johdosta. Vanhaa ratapohjaa pitkin kulkeva väylä on pituuskaltevuudeltaan tasainen, joka on tästä näkökulmasta korkean potentiaalin pyöräilyväylä. 4 Kuva 1. Suunniteltu pyöräreitti kulkee vanhaa ratapohjaa pitkin Jyväskylän keskustasta Kankaan alueen läpi kohti Leppävettä Laukaan rajalle. (Kuva: Jyväskylän karttapalvelu, 12.5.2012)

Työssä käytetyt menetelmät Työssä tehdyt analyysit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tuottamaan yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) aineistoon sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaan korkeusmalliin, jonka tarkkuus on tarkastelualueella 2 metriä. Lisäksi työmatkojen sijoitteluun on käytetty pohja-aineistona Digiroad-tieverkkoa. Digiroad-verkosta on reittitarkastelussa rajattu pois moottoriliikenteen päätiet, jotta se simuloisi mahdollisimman kattavasti pyöräilyverkkoa ( esimerkki aineistosta kuvassa 2 vas.). Aineistoa on analysoitu pääosin Esrin tuottamalla ArcGIS-ohjelmistolla. Aineistoa tarkastellaan erilaisten paikkatiedon analyyseihin soveltuvilla menetelmillä. Näitä ovat muun muassa erilaiset kyselyt aineistosta, laskennalliset analyysit sekä visuaaliset analyysit. Työmatkojen pituuksien tarkastelussa pohja-analyysinä on käytetty tiedonlouhinnan alueella paljon sovellettua klusterointia. Kankaan väylän käyttäjäpotentiaalia on arvioitu kolmen eri mittarin avulla, joita ovat asumisen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä korkeuserot. Lisäksi on tarkasteltu työmatkojen pituuksein maantieteellistä jakautumista. Asumisen ja työpaikkojen saavutettavuuden analyysissä on otettu nykytilan rinnalle myös vuoden 2025 yleiskaavan maankäyttösuunnitelma. Asumisen ja työpaikkojen saavutettavuusanalyysissä tarkasteltavan väylän ympärille on muodostettu 500 metrin säteinen vyöhyke eli bufferi (kuva 2 oik.), jonka sisälle jäävää aineisto on rajattu tarkasteluun. Menetelmä perustuu parhaiden eurooppalaisten pyöräilykaupunkien pääpyörätieverkon rakenteeseen, jossa silmukkakoko on yleensä 500-1000 metriä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat suostuvat pyöräilemään matkan määränpäissä lyhyen matkaa alempitasoista verkkoa, jos pääosa matkasta voidaan tehdä korkeatasoisella pyöräväylällä. Aineistoa on potentiaalin arvioimiseksi visualisoitu kuvin sekä sijoitettu se pyöräilyn potentiaali-indeksiä kuvaavalle asteikolle. Asteikon skaalaus perustuu PYKÄLÄ II -projektissa tehtyyn menetelmään, jossa on vertailtu pyöräilyn pääväylästön potentiaalia 9 suomalaisessa kaupungissa. Potentiaalia kuvaavassa indeksissä pyöräilyn potentiaalia arvioidaan asteikolla 1-5 (heikko - erinomainen). Asumisen ja työpaikkojen saavutettavuudet sekä korkeusvaihtelut on otettu huomioon omissa asteikoissaan. Kuva 2. Digiroad-tietoaineisto (vas.) sisältää valtakunnallisen tie- ja katuverkon geometriatiedon lisäksi monipuolisia ominaisuustietoja, kuten tieluokka-, nopeus- liikennemäärätietoja. Työssä Digiroad-aineistoa käytetään työmatkojen sijoitteluun tie- ja katuverkolle. Tarkasteltavan pyöräväylän saavutettavuutta analysoidaan työssä muun muassa rajaamalla aineistoa väylän ympärille muodostetun 500 metrin suuruisen vyöhykkeen eli bufferin sisältä. 5

Lähtötietoja Jyväskylän työmatkoista Työmatkojen tiedot ovat peräisin Suomen Ympäristökeskuksen tuottamasta YKR-aineistosta, joka sisältää työllisen henkilön asuin- ja työpaikan YKR-ruudun koordinaatit. Aineistossa on salattu tiedot sellaisista ruuduista, joihin tulee tai joista lähtee alle 5 matkaa. Käytännössä tämä aiheuttaa sen, että harvaan asutuilta seuduilta ei saada tarkkoja tietoja. Tässä työssä on kuitenkin keskitytty työmatkaliikenteen päävirtoihin, jolloin salaus ei olennaisesti vaikuta tarkastelun luotettavuuteen. Jyväskylän vuoden 2009 työmatka-aineisto sisälsi yhteensä 42 300 kodin ja työpaikan välistä matkaa. Työmatkojen pituus linnuntietä pitkin mitattuna oli keskimäärin 20,5 km. Pyöräiltäviksi matkoiksi on rajattu linnuntietä alle 5 km pituiset matkat, joita työmatka-aineistossa on yhteensä noin 9000. Työmatkojen alueellista vaihtelua selvitettiin klusterointimenetelmällä. Menetelmän perusteella pystyttiin osoittamaan, että Jyväskylään suuntautuvien työmatkojen pituus on riippuvainen työntekijän kotipaikasta. Työmatkojen yleistarkastelusta havaitaan, että työmatkojen pituus kasvaa kun mennään kauemmas keskustasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä lähempänä työntekijä asuu Jyväskylän keskustaa, sitä lyhyempi työmatka hänellä todennäköisesti on. Kuvassa 3 on esitetty klusteroinnilla muodostettu jako lyhyiden ja pidempien työmatkojen alueellisesta jakaantumisesta. Työmatkojen pituuksien klusteroituminen Kluster_tyomatkat_9000 GiZScore < -2.58 Std. Dev. -2.58 - -1.96 Std. Dev. -1.96 - -1.65 Std. Dev. -1.65-1.65 Std. Dev. 1.65-1.96 Std. Dev. 1.96-2.58 Std. Dev. > 2.58 Std. Dev. 0 1.5 3 6 9 12 15 Km YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA Kuva 3. Kuvassa on klusteroitu Jyväskylään suuntautuvat työmatkat työntekijän kotipaikan ja työmatkan pituuden suhteen. Klusterointi osoittaa, että Jyväskylän keskustan lähellä asuvilla on tyypillisesti lyhyemmät matkat kuin kauempana keskustaa asuvilla. Kuvassa sininen väri kuvaa alueita, joilla asuvilla on tyypillisesti lyhyt työmatka (alle 10 km), vaaleilla alueilla työmatkat ovat keskipitkiä (10-15 km) ja punaisilla alueilla asuvilla on tyypillisesti pitkä työmatka (yli 15 km). Kankaan väylän potentiaali työmatkojen klusteroinnin perusteella Työmatkojen klusteroinnin (kuva 3) perusteella voidaan sanoa, että suunnitellun Kankaan alueen läpi kulkevan pyöräväylän varrella asuvilla on tyypillisesti lyhyt työmatka. Lyhyeksi luokiteltavia työmatkoja on vielä Laukaan kunnan puolellakin Leppäveden alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että työmatkaliikenteessä väylällä näyttäisi olevan potentiaalista käyttäjäkuntaa. Erityisesti Kankaan alueen ja Palokärjen teollisuusalueen valmistuttua väylä palvelee useita työmatkaliikkujia. 6

Työmatkojen sijoittelu liikenneverkolle Jotta saadaan analysoitua työmatkaliikenteen kuormittavuutta tie- ja katuverkolla, on työmatkat sijoiteltava verkolle. Koska työssä tarkastellaan pyöräilyn potentiaalia, on työmatkoista rajattu tarkasteluun pyöräiltävät eli käytännössä alle 5 km pituiset työmatkat linnuntietä pitkin mitattuna. Työssä tehty malli kuvaa käytännössä sitä, miltä katuverkon pyöräilymäärät olisivat siinä tapauksessa, jos kaikki Jyväskylään suuntautuvat alle 5 km työmatkat tehtäisiin pyörällä lyhintä mahdollista reittiä pitkin. Pyöräiltävien työmatkojen määriä kuvaava malli on esitetty kuvassa 4. Mallin perusteella voidaan todeta, että mallinnettu potentiaali ja olemassa olevat laatuväylät eivät kaikkien väylien osalta täsmää. Esimerkiksi Kauppakadulla, Seminaarinkadulla, Vaajakoskentiellä sekä Vaajakosken moottoritien eteläpuolisella rantaväylällä on mallin mukaan korkea potentiaali työmatkapyöräilyyn, mutta pyöräilyn laatuväylä näiltä puuttuu. Toisaalta Jyväsjärven rannassa kulkeva laatuväylä 2 ja Laajavuorea kohden kulkeva laatuväylä 6 eivät mallissa ole potentiaalisia työmatkaliikenteen näkökulmasta, mutta ovat opiskelijoiden ja vapaa-ajan liikkumisen kannalta tärkeitä laatuväyliä. Tässä analysoidut matkat käsittävät ainoastaan työmatkat. Jyväskylässä lähes kolmannes väestöstä on koululaisia tai opiskelijoita, jolloin heidän tekemät matkat toisivat pyöräilymatkojen verkkomalliin olennaista lisäarvoa. ± 0 0.5 1 2 3 Km YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA Kuva 4. Kuvassa on mallinnettu tilanne siitä, kuinka suuret työmatkoista johtuvat pyöräilymäärät olisivat katuverkolla, jos kaikki Jyväskylään suuntautuvat alle 5 km pituiset kodin ja työpaikan väliset matkat tehtäisiin pyörällä lyhintä mahdollista reittiä pitkin. Violetin viivan paksuus kuvaa matkojen määrää eli mitä paksumpi viiva on, sitä suuremmat liikennemäärät ovat. Kuvaan on myös piirretty nykyiset kuusi laatuväylää sekä seitsemäntenä laatuväylänä arvioitava Kankaan väylä. Työmatkat Liikennemäärä 100-200 201-300 301-400 401-500 501-600 601-700 701-800 801-1000 1001-1300 1301-1700 Laatuvayla1 Laatuvayla2 Laatuvayla5 Laatuvayla3 Laatuvayla4 Laatuvayla6 Laatuvayla7 Kankaan väylän potentiaali työmatkojen mallinnuksen näkökulmasta Työmatkavirtojen mallintamisen perusteella näyttää, että Kankaan väylällä ei olisi suurta potentiaalia työmatkaliikenteessä. Malli kuitenkin osoittaa, että potentiaalia on runsaasti Lohikoskentiellä sekä Seppäläntiellä, joiden käyttäjiä laadukas Kankaan väylä varmasti houkuttelee. Mallin pohjalla olevat työmatkatiedot ovat vuodelta 2009, joten tulevaisuudessa Kankaan alueen valmistuttua työmatkaliikenne keskustan suuntaan lisääntyy voimakkaasti. 7

Asumisen saavutettavuus Kankaan väylän saavutettavuusalueella on vuoden 2010 asukastietojen mukaan 13 000 asukasta ja vuoteen 2025 mennessä Kankaan alueen kehitys lisää väestöpotentiaalia 3000 asukkaalla. Asukkaiden saavutettavuusindeksi on laskettu väylälle suhteuttaen väestömäärä reitin pituuteen, jolloin índeksin asteikoksi saada 1-5 (heikko - erinomainen). Asukkaiden saavutettavuusindeksi vuosi 2010 1 2 3 4 5 1700 as./km (1,6) 0 0.5 1 2 3 4 5 Km YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA Kuva 5. Asumisen saavutettavuus Kankaan pyöräväylällä vuonna 2010. Vihreät alueet reitin varrella kuvaavat hyvää saavutettavuutta, keltaiset melko hyvää ja punaiset alueet haja-asutusta. Väestö Väestö vaesto7 250 <VALUE> m ruudussa 1-10 11-25 26-50 51-100 110-180 190-250 260-430 440-710 720-1,200 Asukkaiden saavutettavuusindeksi vuosi 2025 1 2 3 4 5 2000 as./km (2,0) 0 0.5 1 2 3 4 5 Km YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA Kuva 6. Asumisen saavutettavuus Kankaan pyöräväylällä vuonna 2025. Väestö 250 m ruudussa <VALUE> 1-10 11-25 26-50 51-100 110-180 190-250 260-430 440-710 720-1,200 Kankaan väylän potentiaali asumisen näkökulmasta Nykyisellä väestömäärällä asukkaiden saavutettavuusindeksi asettuu 1,6:een ja vuoden 2025 väestömäärällä 2,0 eli käyttäjäpotentiaali on tästä näkökulmasta melko vaatimaton. Kuvien 5 ja 6 perusteella väestö on keskittynyt väylän varrella Jyväskylän keskustan, Seppälän ja Huhtasuon alueille ja koillispäässä reitin varrella asumista vähän. Jos tarkastellaan väylän osuutta Jyväskylän keskustan ja nykyisen Mäntykankaan hautausmaan välillä, saadaan asukkaiden saavutettavuusindeksiksi 2,8 ja vuoden 2025 asukasmäärällä 3,4, jolloin saavutettavuus on jo melko hyvä. 8

Työpaikkojen saavutettavuus Kankaan väylän saavutettavuusalueella on vuoden 2009 työpaikkatietojen mukaan 17 000 työpaikkaa ja arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä Kankaan alueen kaavoitus lisää työpaikkojen määrää 2000:lla ja Palokärjen teollisuusalueen lisärakentaminen noin 1200:lla. Työpaikkojen saavutettavuusindeksi on laskettu väylälle suhteuttaen työpaikkojen määrä reitin pituuteen, jolloin índeksin asteikoksi saada 1-5 (heikko - erinomainen). Työpaikkojen saavutettavuusindeksi vuosi 2009 1 2 3 4 5 2100 työp./km (2,2) 0 0.5 1 2 3 4 5 Km Kuva 7. Työpaikkojen saavutettavuus Kankaan pyöräväylällä vuonna 2009. YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA Työpaikat Työpaikat tpaikka7 <VALUE> 250 m ruudussa 1-10 11-25 26-50 51-100 110-180 190-250 260-430 440-710 720-1,200 Työpaikkojen saavutettavuusindeksi vuosi 2025 1 2 3 4 5 2500 työp./km (2,6) 0 0.5 1 2 3 4 5 Km Kuva 8. Työpaikkojen saavutettavuus Kankaan pyöräväylällä vuonna 2025. Työpaikat <VALUE> 250 m ruudussa 1-10 11-25 26-50 51-100 110-180 190-250 260-430 440-710 720-1,200 Kankaan väylän potentiaali asumisen näkökulmasta Nykyisellä työpaikkamäärällä työpaikkojen saavutettavuusindeksi on 2,2 ja vuoden 2025 arvioidulla työpaikkamäärällä 2,6 eli käyttäjäpotentiaali on työpaikkojen näkökulmasta kohtalainen. Työpaikkoja on kuitenkin väylän varrella tasaisesti ja useimmista työpaikoista on vielä alle 5 km matka Jyväskylän keskustaan (Kuvat 7 ja 8). Työmatkaliikenteen näkökulmasta väylän jatkaminen koillispäässä Laukaan rajalle on kannatettavaa, koska se kytkee tällöin Leppäveden asuinalueen Palokärjen teollisuusalueeseen. Kankaan väylä olisi siis työmatkaliikenteen näkökulmasta merkittävä väylä pyöräilyn edistämiseen. 9

Korkeuserot Korkeuserot ovat yksi merkittävimmistä pyöräilyn houkuttelevuuteen vaikuttavista tekijöistä. Jyrkät tai pitkät nousuosuudet koetaan usein raskaiksi polkea pyörällä ja yli 5 % tasolla osa pyöräilijöistä joutuu jo taluttamaan pyörää. Kevyen liikenteen suunnitteluohjeen mukaan alle 3 % pituuskaltevuus on suositeltava. Korkeuserojen arvoinnissa pyöräväylä on jaettu 100 metrin pituisiin osiin ja laskettu jokaiselle osuudelle kaltevuusarvo. Korkeusindeksissä on laskettu näiden 100 metrin osuuksien keskiarvo ja luokiteltu se potentiaali-indeksille. Indeksi toimii samalla jaottelulla kuin asumisen ja työpaikkojen saavutettavuusindeksi eli asteikolla 1-5 (heikko - erinomainen) Kuvassa 9 on esitetty visuaalisesti kaltevuudet Kankaan väylälle, jossa punainen tarkoittaa mäkistä maastoa ja vihreät ovat tasaisia osuuksia. Korkeusindeksi 1 2 3 4 5 1,9 % (4,2) 0 0.5 1 2 3 Km Kuva 9. Korkeuserot Jyväskylän Kankaan väylällä. Vihreä väri takoittaa alle 3 % kaltevuutta, mikä on Kevyen liikenteen suunnitteluoppaan suositeltava pituuskaltevuus. Tätä suuremmat kaltevuudet vähentävät merkittävästi pyöräilyn houkuttelevuutta. Punaiset kaltevuudet Kankaan väylällä aiheutuvat korkeusmallin kuvaamasta maaston muodoista Tourujoen ja 4-tien kohdilla. Korkeuserot tasoittuvat, kun varsinainen väylä rakennetaan ja näihin kohtiin rakennetaan ylikulut. Laatuväylä 7 Korkeus (m) 160 140 120 100 80 60 40 20 0 0km 1 km 2 km 3 km 4 km 5 km 6 km 7 km 8 km Keskusta Kuva 10. Korkeuskäyrä Kankaan väylästä. Maanmittauslaitos, OpenStreetMap CC-BY-SA Laukaan raja Kaltevuus-% Avg_Slope 0.35-1.5 1.6-3.0 3.1-4.5 4.6-6.0 6.1-22 Kankaan väylän potentiaali korkeuserojen näkökulmasta Kankaan väylä on analyysin perusteella hyvin tasainen, mikä kertoo sen houkuttelevuudesta potentiaalisena työmatkareittinä. Suurin osa väylästä on kaltevuudeltaan alle 3 %, mikä on Kevyen liikenteen suunnitteluoppaan mukaan suositeltu pituuskaltevuus. Väylän keskimääräinen kaltevuus on 1,9 %, mikä vastaa korkeusindeksillä arvoa 4,2 eli omaa korkeuserojen näkökulmasta korkean käyttäjäpotentiaalin. 10

116 319 213 Liite 1 Työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko vs. polkupyörälaskenta 2007 101 101 156 319 319 225 531 117 230 276 124 124 101 781 101 450 438 133 151 237 109 244 140 138 265 480 165 261 191 235 103 512 137 234 181 168 173 164 122 134 157 329 142 123 826 155 162 289 341 145 292 150 338 110 807 501 294 257 114 414 112 149 321 186 256 313 700 307 135 376 113 488 277 532 119 418 102 125 461 388 663 206 238 785 160 182 239 817 434 121 245 203 459 118 192 269 207 652 152 1400 128 992 136 198 163 378 104 334 333 726 107 864 222 528 211 129 693 178 199 315 200 529 194 1616 327 557 306 172 530 511 241 147 236 394 258 385 221 393 271 184 869 412 305 922 278 115 161 218 159 287 506 560 477 340 708 628 101 576 312 323 156 337 270 243 463 442 350 130 433 167 296 215 117 106 147 277 149 155 199 151 275 234 231 246 248 235 171 119 443 125 106 153 244 309 182 422 407 575 326 190 933 170 0 0.5 1 2 3 Km 114 125 175 125 115 198 159 110 395 215 771 265 131 820 166 122 119 115 286 100 241 101 967 172 210 412 108 102 130 395 141 157 369 1026 299 103 153 465 163 543 107 1037 102 111 198 131 232 788 491 587 626 122 172 734 209 645 215 384 401 483 363 122 375 787 241 233 144 134 145 113 100 390 253 472 161 101 218 518 113 382 139 263 102 255 218 189 152 229 417 211 194 324 523 287 281 160 183 141 267 146 183 300 746 111 120 188 196 310 405 443 175 243 172 397 180 101 249 147 233 100 375 110 314 467 YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA 352 Työmatkat Liikennemäärä 100-200 201-300 301-400 401-500 501-600 601-700 701-800 801-1000 1001-1300 1301-1700 11

Liite 2 Työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko - 5-asteikkoinen 0 0.5 1 2 3 Km ± YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA Työmatkat Liikennemäärä 401-550 551-700 701-850 851-1000 1001-1628 12

Liite 3 Aineiston kuvaus Lähde: YKR-ruututiedot Työmatkat Perusjoukko: Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia alueella asuvia työllisiä. Alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työmatkan asuinpaikan ja työpaikan sijainnin mukaan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työmatkan. Työllisen työpaikka voi sijaita asuinpaikassa. Rekisteritiedoista kerätyissä tiedoissa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Huom. Lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää työmatkatietoja. Esim. monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan, tai monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevat henkilöt ovat voineet kirjautua yrityksen päätoimipaikkaan. Huom. Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat 18-68 -vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14-vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten opiskelijoiden työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Aineistolähde: Väestölaskenta 1980, Väestölaskenta 1985 Mm. Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhde-aineistot. Verotietokanta. Verohallitus. Työssäkäyntitilasto Työssäkäynti. Tilastokeskus. Määritelmät: Asuinpaikka = alueella asuva työllinen Työpaikka = alueella työssäkäyvä Toimiala (elinkeino) määräytyy henkilön työpaikan toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman elinkeinon ammatistaan riippumatta. Tieto toimialasta perustuu yleensä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin ja julkisyhteisörekisterin sekä Kuntien eläkevakuutuksen toimintayksikkörekisterin tietoihin. Itsenäiselle ammatinharjoittajalle elinkeino määritetään toiminnan laadun mukaan. Tiedoissa käytetään vuoden 1995 ja 2002 toimialaluokitusta. Luokitukset noudattavat EU:n toimialaluokituksen (NACE ) rakennetta ja koodijärjestelmää. Toimialat on määritelty toimialan pääluokan eli kirjaintason mukaan 18 luokkaan. Lisäksi korkean teknologian ja informaatiosektorin toimialat ovat erikseen. Tarkan kuvauksen kunkin toimialan sisällöstä saa julkaisusta Toimialaluokitus TOL 2002, Tilastokeskus 2002, Käsikirjoja 4. Toimialaluokitus 2002 Tietosuoja: Mikäli työmatkojen lukumäärä ruudusta ruutuun on alle 5, työmatkoja koskevia tietoja ei saa julkistaa. Tilastovuosi: 2009 13

Väestö Perusjoukko: Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Väestön sijainti määräytyy asuinrakennusten koordinaattien perusteella. Henkilöt, jotka asuvat laitoksissa, saavat sijaintitiedon laitoksen koordinaattien mukaan, mikäli ne ovat tiedossa. Sijainniltaan tuntemattomiin jäävät koordinaatiton laitosväestö, ulkomailla tilapäisesti asuvat Suomen kansalaiset ja henkilöt, joiden sijaintitietoa ei tiedetä. Määritelmät: Asuinpaikalla tarkoitetaan sen asunnon sijaintia, jossa henkilö on kirjoilla. Nykyinen kotikuntalaki (1994) antaa henkilölle mahdollisuuden vapaasti valita vakinaisen asuinpaikkansa, esim. opiskelijat voivat halutessaan olla kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan. Henkilöllä voi vakinaisen asuinpaikan lisäksi olla tilapäinen asuinpaikka asunnossa, jossa henkilö ilmoituksensa mukaan asuu tilapäisesti vähintään kolme kuukautta. Tilastot tehdään vain vakinaisen asuinpaikan mukaan. Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina. Väestön tiedoista on muodostettu ns. toiminnallisia ikäryhmiä. Huom. Sijaintitieto on korjattu vuoden 2006 koordinaattitiedon mukaan YKR-aineistoihin. Aineistolähde: Väestön keskusrekisteri, Väestötietojärjestelmä (http://www.vrk.fi) Tietosuoja: Väestötiedoissa ei ole salauksia. Tilastovuosi 2010 14

Työpaikat Perusjoukko: Alueella työssäkäyvien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Rekisteritiedoista kerätyissä tiedoissa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Huom. Lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää työpaikkamääriä. Esim. monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan, tai monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevat henkilöt ovat voineet kirjautua yrityksen päätoimipaikkaan. Huom. Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat 18-68 -vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14-vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten opiskelijoiden työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Aineistolähde: Väestölaskenta 1980, Väestölaskenta 1985 Mm. Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhde-aineistot. Verotietokanta. Verohallitus. Työssäkäyntitilasto Työssäkäynti. Tilastokeskus. Määritelmät: Alueella työssäkäyvä = työpaikka. Jokainen alueella työssäkäyvä henkilö muodostaa tällöin yhden työpaikan. Lukuun sisältyvät myös osa-aikaiset työntekijät. Toimiala (elinkeino) määräytyy henkilön työpaikan toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman elinkeinon ammatistaan riippumatta. Tieto toimialasta perustuu yleensä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin ja julkisyhteisörekisterin sekä Kuntien eläkevakuutuksen toimintayksikkörekisterin tietoihin. Itsenäiselle ammatinharjoittajalle elinkeino määritetään toi-minnan laadun mukaan. Tiedoissa käytetään vuoden 1995 ja 2002 toimialaluokitusta. Luokitukset noudattavat EU:n toimialaluokituksen (NACE) rakennetta ja koodijärjestelmää. Toimialat on määritelty toimialan pääluokan eli kirjaintason mukaan 18 luokkaan. Lisäksi pääluokan G (Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus) toimialat 50 (moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto sekä polttoaineen vähittäismyynti), 51 (agentuuritoiminta ja tukkukauppa pl. moottoriajoneuvojen kauppa) ja 52 (vähittäiskauppa pl. moottoriajoneuvot; kotitaloustavaroiden korjaus) ovat erikseen. Tarkan kuvauksen kunkin toimialan sisällöstä saa julkaisusta Toimialaluokitus TOL 2002, Tilastokeskus 2002, Käsikirjoja 4. Toimialaluokitus 2002 Tietosuoja: Mikäli työmatkojen lukumäärä ruudusta ruutuun on alle 5, työmatkoja koskevia tietoja ei saa julkistaa. Tilastovuosi: 2009 15

Verne tukee ja edistää kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä. Tampereen teknillinen yliopisto Liikenteen tutkimuskeskus Verne PL 541 33101 Tampere www.tut.fi/verne