Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon
Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon 2 Pirkanmaan liitto Tampere 2010 Kannen kuva Hannu Vallas Taitto Mainoscraft Oy Painosmäärä 700 kpl Painopaikka Domus Print Oy, Tampere
Saatteeksi Pirkanmaan liitossa laaditaan vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitemuistio valtion seuraavan vuoden talousarvioon vaikuttamiseksi ja maakunnallista edunvalvontaa varten. Siihen sisällytetään hankkeita ja toimenpide-esityksiä, mitkä ovat maakunnalle keskeisiä ja edellyttävät ratkaisuja määrärahavarauksina tai muutoin toimenpiteitä budjettivalmistelun yhteydessä. Muistio Pirkanmaan budjettitavoitteista valtion vuoden 2011 talousarvioon on keskeinen asiakirja maakunnallisessa edunvalvontatyössä. Maakuntahallitus on hyväksynyt 2.3.2010 Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon. 3
4 Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon
SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi 3 A. Yleistavoitteet 2011 6 Hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 6 Maakunnan kehittämisrahan tason nostaminen 6 Liikenteen kehittämisen kohteet Pirkanmaalla 6 Kuntien rahoituksen turvaaminen 9 Tampereen yliopistojen toimintaedellytysten turvaaminen 9 Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen aiesopimuksen toteuttaminen 9 B. Määrärahatavoitteet 2011 10 Aluekehitys 10 Maakunnan kehittämisrahan tason nostaminen Liikenne 10 1. Tien rakentamisen ja kunnossapidon rahoitus 10 1.1. Jatkorahoitukset: pääteiden teemahankkeiden jatkaminen 10 1.2. Uudet investoinnit: kehittämishankkeet ja uudet teemahankkeet 11 1.3. Perustienpidon rahoitus, alueelliset investoinnit ja siltainvestoinnit 12 1.4. Puuhuollon kuljetukset turvaavan tienpidon rahoitus 12 2. Rataverkon rahoitus 13 Suomen pääradan rahoitus eurooppalaisena TEN-T -prioriteettikohteena 13 2.1. Ratainvestointien jatkorahoitukset 13 2.2. Uudet ratainvestointihankkeet 14 3. Joukkoliikenteen edellytysten kehittäminen ja joukkoliikenteen tukeminen 15 Vesihuolto 17 1. Valtion vesihuoltotyöhankkeet 17 1.1. Valtion vesihuoltotyöhankkeiden jatkorahoitukset 17 1.2. Uudet valtion vesihuoltotyöhankkeet 17 2. Valtion avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 18 Koulutus ja osaaminen 18 Tampereen yliopistojen rahoitus 18 EVO-rahoituksen tason korottaminen 18 Metsäntutkimuslaitoksen Parkanossa sijaitsevan Länsi-Suomen alueyksikön toiminnan vahvistaminen 18 Kansainvälisen koulun perustaminen Tampereen Amuriin 19 Muut kohteet ja hankkeet 19 Valtion työllisyysperusteisten investointien määrärahojen lisääminen 19 Laajakaistayhteyksien valtion rahoituksen lisääminen haja-asutusalueilla 19 Valtion rahoituksen osoittaminen tilainvestointeihin 20 5
Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon A. Yleistavoitteet 2011 Hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 Vaalikausirytmin mukaisesti vuonna 2011 valittavan uuden hallituksen ohjelmaa pohjustava valmistelu käynnistyy hyvissä ajoin vuoden 2010 lopulla. Maakunnan kehittämisrahan tason nostaminen Hallitusohjelmassa on todettu, että maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osaan tehdään tasokorotus. Maakunnan kehittämisrahan vapaasti maakuntien käyttöön tulevaan osuuteen tulee tehdä selvä tasokorotus vuonna 2011 hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Liikenteen kehittämisen kohteet Pirkanmaalla: 6 Maakunnan kehittämisraha jakautuu osaamiskeskusohjelmaan ja ohjelmiin sitomattomaan osuuteen. Vuonna 2010 käynnistynyt alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) sisältää aikaisemmat aluekeskusohjelman, maaseutupoliittisen erityisohjelman ja saaristo-ohjelman osuudet maakunnan kehittämisrahasta. KOKO-rahoitus on yhdistetty ohjelmiin sitomattomaan rahoitukseen. Maakuntien omaehtoista kehitystyötä tulee vahvistaa. Sitomattoman maakunnan kehittämisrahan tasoa tulee nostaa aluekehitysviranomaisen omaehtoiseen, suoraan päätäntävaltaan tulevan rahoituksen osalta. Ilman vapaata maakunnan kehittämisrahaa alueiden kehittämisinstrumentit jäävät hyvin vähäisiksi erityisesti silloin, kun tarvitaan nopeaa ja joustavasti kohdennettavissa olevaa kehitysrahoitusta. Kehittämisrahan korottamista puolustaa myös se, että kuntien kiristyvä talous heikentää niiden mahdollisuuksia rahoittaa tarvittavia kehityshankkeita siitä huolimatta, että aluekehitysvastuu on määritelty myös kunnille. Maakunnan vapaaseen harkintaan annettu kehittämisrahoitus lisää ja monipuolistaa maakuntasuunnitelman toteuttamista. Se vahvistaa omaehtoista toimintaa alueen kehittämispolitiikasta päätettäessä ja on myös aluekehityslain hengen mukaista, sillä se vahvistaa maakuntien omaehtoista roolia aluekehityksen toteutuksessa ja koordinoinnissa. Tieliikenteen isojen investointihankkeiden edistäminen Pirkanmaalle erityisen tärkeää on alueen liikenteellinen kilpailukyvyn parantaminen ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen. Liikennesuoritteilla mitattuna Pirkanmaa on maan toiseksi suurin heti Uudenmaan jälkeen. Maakunnassa niin päätiestön kuin seutu- ja yhdysteiden kunto ja liikenneturvallisuus on taattava. Tämä edellyttää liikenneväylien rakentamiseen ja ylläpitoon osoitettavien määrärahojen merkittävää korotusta. Pirkanmaalla isoja investointihankkeita on odottamassa useita. Liikennepoliittisen selonteon mukaisesti etenee valtatie 12:lla Tampereen Rantaväylän tunnelin toteuttaminen. Selonteon investointiohjelmaan vuoden 2011 jälkeen toteutettaviin kohteisiin on määritelty valtatie 3 välillä Tampere Vaasa. Investointikohteita ovat Vt 3:lla Hämeenkyrön ohikulkutien rakentaminen, Teiskontien (Vt 12) parantaminen keskussairaalan kohdalla Tampereella ja joukkoliikenteen edistäminen Vt 12:lla Tampereella ja Vt 9:n ruuhkaisuuden helpottaminen Tampereen ja Oriveden välillä. Perustienpidon rahoituksen tason nostaminen Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksi-
en turvaamiseksi liikenneväylien rakentamiseen ja ylläpitoon osoitettaviin määrärahoihin on saatava huomattava korotus. Valtakunnallisena lähtökohtana on pidettävä, että tarjotaan toimiva ja turvallinen tieverkko kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tieverkon hoito ja ylläpito antavat perusedellytykset yhteiskunnan tasapainoiselle kehittymiselle. Tienpidon vuosirahoitus on pienentynyt lähes 100 miljoonalla eurolla verrattuna viime vuosikymmenen alun mukaiseen rahoitustasoon. Pirkanmaalla perustienpidon lisämäärärahatarve on noin 10 miljoonaa euroa, jotta päästäisiin tiehallinnon määrittelemään kohtuulliseen tienpidon tasoon. Perustienpidon painopisteet Pirkanmaalla ovat päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen, liikenteen ajo-olosuhteiden varmistaminen, liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Pirkanmaalla tieliikenteen kasvu valtateillä vuoteen 2040 on arvioitu olevan yli 50 prosenttia vuoden 2006 tasoon verrattuna. Yhdysteillä vastaava kasvu on arvioitu yli 10 prosentin suuruiseksi. Perustienpidon määrärahasta yli 90 prosenttia kuluu tiestön hoitoon ja ylläpitoon. Alueellisiin investointeihin rahoitusta on käytettävissä hyvin vähän. Alueelliset investoinnit ovat lähinnä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista ELY-keskukset päättävät. Toteutettavia kohteita ovat muun muassa kevyen liikenteen väylät. Myös tarve siltojen korjaamiselle on paljon suurempi kuin nykyisellä rahoituksella pystytään toteuttamaan. Nämä hankkeet ovat maakuntien päätöksentekoa korostavia, sillä hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä. Liikenteen rahoituksessa on perustellusti lisätty määrärahoja puunkuljetusten turvaamiseen tarvittavien teiden kunnossapitoon. Puutavarakuljetuksilla on Pirkanmaalla hyvin keskeinen rooli myös valtakunnallisesti. Maakunnassa on runsaasti sekä metsäteollisuutta että puutavaran hankintaa, mutta alueen olosuhteet etenkin pohjoisella Pirkanmaalla ovat erittäin epäedulliset teiden painorajoi- tusriskin johdosta. Nyt määritellyn rahoituskauden jälkeen on metsäteollisuuden puukuljetusten varmistaminen taattava kestävämmällä tavalla mitoittamalla perustienpidon määrärahat riittävälle tasolle. Joukkoliikenteen edellytysten kehittäminen ja joukkoliikenteen tukeminen Hallitus on asettanut tavoitteeksi joukkoliikenteen käytön lisäämisen ja joukkoliikennepalvelujen turvaamisen koko maassa. Suurilla kaupunkiseuduilla liikennemäärät kasvavat niin nopeasti, että ruuhkautumista ja siitä aiheutuvia ongelmia ei pelkästään kehittämisinvestoinneilla voida mitenkään ratkaista. Siksi tarvitaan nopeita ratkaisuja muun muassa joukkoliikenteen sujuvoittamiseksi ja sen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Seudullisen joukkoliikenteen kehittämiseksi Tampereen kaupunkiseudulla on valmistunut yhteistoimintasopimus joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen perustamisesta 2011 alusta lukien. Liikenteen sujuvuutta voidaan nopeasti parantaa rakentamalla kaupunkiseutujen liikenneväylille joukkoliikennekaistoja. Raideliikenteen käyttöä on edistettävä alueilla, missä siihen on väestöllisesti ja aluerakenteellisesti edellytyksiä. Liikennepoliittisessa selonteossa kirjattua Tampereen seudun lähiliikennejärjestelyn suunnittelua ja toteuttamista tulee jatkaa. Kaupunkijunaliikenteen kehittämiselle on hyvät edellytykset pääkaupunkiseudun ohella Tampere Helsinki -vyöhykkeellä sekä siihen liittyvällä Tampereen seudun lähiliikennealueella (rataosat Tampere Toijala, Tampere Nokia Sastamala, Tampere Ylöjärvi ja Tampere Kangasala Orivesi Mänttä-Vilppula). Raideliikenteen kehittämisellä voidaan tukea myös alakeskusten ja radan tuntumaan sijoittuvien yhdyskuntien liikenteellistä kytkentää kasvukeskukseen ja näin parantaa työssäkäynti-, asiointi- ja opiskelijaliikennettä laajalti haja-asutusalueilla. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmä- 7
Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon 8 suunnitelma valmistunee vuoden 2010 alkupuolella. Se sisältää myös suunnitelman raitioliikenneverkosta kaupunkiseudulle. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemista tulee vuosittain korottaa kehysbudjetoinnissa suunnitellulla tavalla. Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen tuki on säilytettävä palvelujen saatavuuden ja asioimismahdollisuuksien turvaamiseksi. Seutulippujärjestelmä on hyväksi koettu keino edistää joukkoliikenteen käyttöä. Sitä voidaan käyttää Tampereen seudulla sekä kaupungin liikennelaitoksen että yksityisten liikennöitsijöiden autoissa. Seutulippu tulisi saada toimimaan myös rautateiden seudullisessa/lähiliikenteessä. Tämä edistäisi merkittävästi joukkoliikenteen kokonaissuosiota ja käytettävyyttä seudullisessa matkustamisessa. Nopeiden junayhteyksien kehittäminen Suomen päärata Helsinki Tampere Seinäjoki Oulu Rovaniemi on Suomen liikennejärjestelmän selkäranka ja samalla osa eurooppalaista verkostoa. Pääradan kapasiteetin ja nopeustason nostaminen on merkittävä tulevaisuusinvestointi, millä vastataan jo tiedossa oleviin kuljetustarpeisiin ja luodaan samalla edellytyksiä myös pitkälle tulevaisuuteen hyödynnettäessä pohjoisen mittavia energiaja muita raaka-ainevaroja. Pääradan merkitys Suomen liikennepolitiikassa sekä tavara- että henkilöliikenteessä on valtakunnallinen. Päärataa koskevilla ratkaisuilla on elimellinen yhteys liikennepoliittisiin valintoihin kuten liikenteen energiatehokkuuteen, päästöihin ja logistiikan tehostamisen sekä henkilöliikenteen kasvun vaatimuksiin. Suomen hallituksen linjaukset liikennepoliittisessa selonteossa osoittavat asian tärkeyden. Radan kapasiteetin parantaminen mahdollistaa nopeiden junayhteyksien kehittämisen sekä koko pääradalla että nopeilla Pietarin yhteyksillä Riihimäen kautta. Tampere-Pirkkalan lentoaseman palvelutason parantaminen Tampereen ja Helsingin välinen alue on Suomen ainoa Manner-Euroopan olosuhteisiin vertautuva yhdyskuntarakenteellinen ja toiminnallinen kasvuvyöhyke. Sen vaikutuspiirissä asuu yli kolmannes koko maan väestöstä. Samassa suhteessa alueella on taloudellista toimintaa ja sitä palvelevaa infrastruktuuria lähtien pääradasta, moottoritiestä ja asutustaajamista. Tampere Helsinki -vyöhykkeen väestöosuus on jatkuvasti kasvanut. Työpaikoista yli kolmannes on tällä alueella. Erityisesti kasvutoimialat ovat kehittyneet voimakkaasti. Vyöhyke tukeutuu hyvin olemassa olevaan liikenteen infrastruktuuriin: maan päärata, yhtämittainen moottoritie ja Tampere- Pirkkalan sekä Helsinki-Vantaan lentoasemat. Vyöhykkeen väestöllistä, taloudellista ja muuta kehityspotentiaalia tulee nykyistä paremmin hyödyntää koko maan hyväksi taloudellisen toiminnan, vientiteollisuuden ja kasvavan väestön kehittämisalueena. Suomen kilpailukykyä tukevan kasvuvyöhykkeen vaikutusta tulee vielä tehostaa tarkoituksenmukaisella työnjaolla, jolloin muun muassa vyöhykkeen molemmissa päissä sijaitsevien lentoasemien toimintaan liittyvät investoinnit voidaan optimoida liittämällä ne tehokkaammin päärataan ja moottoritiehen. Tampere-Pirkkalan lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema. Se palvelee kasvavaa matkustajajoukkoa erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa. Pirkanmaan elinkeinoelämän kansainvälistyvät yhteydet ja tiedeyhteisön tiivistyvä kansainvälinen kanssakäyminen edellyttävät yhä enemmän suoria ja nopeita lentoyhteyksiä. Matkustajamäärät ovat kasvaneet viime vuosina erityisesti matkailun ansiosta. Tampere-Pirkkalan lentoasemasta on muodostunut matkailullisesti tärkeä halpalentotoiminnan keskus Suomeen, mutta se voi myös luontevasti ottaa vastatakseen osan lentorahtiliikenteestä ja näin helpottaa paineita kehitysvyöhykkeen toisella eli Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Myös henkilöliikenteessä Tampere-Pirkkala voi hoitaa suurempaa osaa kuin nykyisiin kohteisiin suuntautuvaa liikennettä. Kiireellisesti on lisättävä Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaali 2:n kapasiteettia ja tasokkuutta vastaamaan kasvavan kansainvälisen toiminnan tarpeita. Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaali 2:een on saatava uusia odotustiloja ja on varauduttava lisäämään maatoimintoja ja muita kenttäpalveluja.
Kuntien rahoituksen turvaaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaatimien toimien edistämistä on jatkettava turvaamalla riittävä tuki kuntien rahoitukseen myös siirtymävaiheen aikana. Taloudellisen laskukauden seurauksena vuosi 2011 tulee olemaan kunnille taloudellisesti raskas. Kuntien taloustilanteen heikkeneminen vaikuttaa ensi vaiheessa erityisesti niiden kuntien talouteen, joiden riippuvuus yhteisöverosta on ollut suuri. On välttämätöntä, että valtio sitoutuu toteuttamaan pitkäjänteistä ja kuntien taloutta vakauttavaa kuntapolitiikkaa, jotta kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu voidaan turvata koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Talouden ja työllisyyden heikkeneminen lisää nopeasti harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen tarvetta. Valtion ja kuntien välistä tehtävien jakoa ja rahoitusvastuuta tulee selkeyttää. Kuntien vastuulla olevien peruspalvelujen järjestäminen edellyttää riittäviä valtionosuuksia kunnille. Kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen tulee varata kuluvaa vuotta suurempi määräraha. Äkillisille rakennemuutosalueille kohdennettua rahoitusta tulee jatkaa ja tehdä siitä joustavasti käyttöön otettavissa oleva instrumentti. Pirkanmaalla yliopistot tuottavat osaajia monille eri aloille. Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa on yhteensä noin 27 000 opiskelijaa. Tampere on haluttu ja suosittu opiskelupaikkakunta. Tampereen yliopistojen toimintaedellytykset on jatkossakin turvattava. Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen aiesopimuksen toteuttaminen Valtioneuvoston 12.11.2009 hyväksymässä selonteossa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on tarkasteltu kaupunkiseutujen yhteistyön kehittymistä puitelaissa tarkoitetulla tavalla. Selonteossa esitetään, että Tampereen ja Turun seuduilla otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön vuoden 2012 loppuun asti kestävä valtion ja seudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely. Aiesopimusta valmistellaan yhteistyössä maakuntaliiton ja muiden asian kannalta tarpeellisten tahojen, kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Valtionvarainministeriö ja ympäristöministeriö ovat asettaneet 1.1.2010 30.10.2010 työryhmän, jonka yhtenä tehtävänä on laatia 30.6.2010 mennessä ehdotus Tampereen ja Turun seuduilla kokeiluluontoisesti käyttöön otettavasta seudun kuntien ja valtion välisestä aiesopimusmenettelystä ja sen toteuttamisesta. Tampereen kaupunkiseudulla on edellytykset solmia aiesopimus syksyllä 2010 valtion kanssa. Aiesopimukseen nostettujen hankkeiden ja toimintatapojen resursointi tulee turvata. Tampereen yliopistojen toimintaedellytysten turvaaminen Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa vain korkean tason osaamiseen perustuvalla tuotantotaidolla ja tuottavuuden kasvulla. Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää laaja-alaista yliopistokoulutusta yhteiskunnan moninaisiin tarpeisiin, mutta myös tieteen ja teknologian huippuyksiköitä. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yliopistojen toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa tutkimuksessa, tutkijakoulutuksessa ja kansainvälistymisessä sekä kehittämällä tutkimusinfrastruktuuria. 9
Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon B. Määrärahatavoitteet 2011 10 Aluekehitys Maakunnan kehittämisrahan tason nostaminen: Ohjelmiin sitomattoman rahoituksen lisääminen Maakunnan kehittämisrahan määräraha vuodelle 2010 on koko maassa 30,156 miljoonaa euroa (vuonna 2009: 32,656). Rahoituksesta on osoitettu osaamiskeskusohjelmaan (OSKE) 9 miljoonaa euroa ja ohjelmiin sitomattomaan osaan 21,156 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 käynnistynyt alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) sisältää aluekeskusohjelman (AKO), maaseutupoliittisen erityisohjelman ja saaristo-ohjelman osuudet maakunnan kehittämisrahasta. KOKO-rahoitus on yhdistetty ohjelmiin sitomattomaan rahoitukseen. Maakunnan vapaaseen hankerahoitukseen maakunnan liittojen käyttöön on jäämässä aiempaa pienempi rahoitus. Hallitusohjelmassa on todettu, että maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osaan tehdään tasokorotus. Vapaasti maakuntien käyttöön tuleva erillisohjelmiin sitomaton osuus vuonna 2009 oli 13,056 miljoonaa euroa ja em. kolmen muun ohjelman kanssa yhteensä 23,656 miljoonaa euroa. Pirkanmaa saa vuonna 2010 ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa 800 000 euroa. Maakunnan kehittämisrahan tasoa tulee nostaa erityisohjelmiin sitomattoman rahoituksen osalta. Maakunnan harkintaan jätettävän maakunnan kehittämisrahoituksen lisääminen monipuolistaa maakuntasuunnitelmassa linjattujen tavoitteiden toteuttamista sekä vahvistaa samalla maakunnan omaehtoista toimintaa alueen kehittämispolitiikasta päätettäessä. Se on myös aluekehityslain hengen mukaista, sillä se vahvistaa maakuntien omaehtoista roolia aluekehityksen toteutuksessa ja koordinoinnissa. Maakunnan kehittämisrahan vapaasti maakuntien käyttöön tulevaan osuuteen tulee tehdä tasokorotus vuonna 2011 niin, että Pirkanmaalle osoitettava rahoitus lisääntyy 1,0 miljoonalla eurolla. Liikenne 1. Tien rakentamisen ja kunnossapidon rahoitus 1.1. Jatkorahoitukset Pääteiden teemahankkeiden jatkaminen: Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parantavien hankkeiden rahoitus Kuluvana vuonna valtakunnallisiksi teemapaketeiksi on määritelty satamien ja terminaalien tieyhteyksien kehittäminen sekä pohjavesiohjelma. Aiemmin teemahankkeilla on voitu parantaa liikenteen sujumista ja liikenneturvallisuutta muun muassa ohituskaistoja ja keskikaiteita rakentamalla. Pääteiden keskisuurien turvallisuusinvestointien ja pääteiden kohtaamisonnettomuuksia vähentävien teemahankkeiden rakentaminen tulee sisällyttää teemapakettiohjelmaan vuonna 2011. Teemapakettiohjelmilla täytyy jatkaa myös pääteiden melusuojauksien rakentamista. Pirkanmaalla tällaisia kohteita on Vt 3:lla Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Parkanossa sekä Vt 9:llä Urjalassa, Kylmäkoskella, Kangasalla ja Orivedellä, Vt 11:llä Nokialla sekä Vt 12:lla Tampereella, Kangasalla ja Pälkäneellä sekä Nokialla ja Sastamalassa. Valtatie 3:lla välillä Ruskontie Lakalaiva tulee toteuttaa melusuojaus puuttuvalta osin.
1.2. Uudet investoinnit Kehittämishankkeet: Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere Vaasa: Hämeenkyrön ohikulkutie Tampere Vaasan yhteysvälin parantamisessa runkotietasoiseksi yli 200 kilometrin pituudelta pitää edetä vaiheittain. Suunnitellut investoinnit sisältävät ohituskaistoja, keskikaiteita, paikallisen liikenteen erottamista päätieliikenteestä, liittymien uudistamista, pohjavesisuojauksia, meluesteiden rakentamista ja valaistuksen lisäämistä. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on runsaat 110 miljoonaa euroa. Valtatie 3:n yhteysvälillä Ylöjärvi Vaasa on isoja puutteita liikenneturvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa. Tie on kaikilla liikenneturvallisuuden tunnusluvuilla mitattuna tuntuvasti muita valtateitä vaarallisempi. Vt 3:n parantaminen on kirjattu liikennepoliittisen selonteon investointiohjelmaan vuoden 2011 jälkeen alkaviin hankkeisiin. Ensimmäisenä investointikohteena oleva Hämeenkyrön ohikulkutie (noin 10 km) on valmis aloitettavaksi nopeallakin aikataululla. Hankkeen kokonaiskustannusarvio pääosin keskikaiteellisena nelikaistatienä on noin 35 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen tarve vuonna 2011 Hämeenkyrön ohikulkutielle investoinnin aloittamiseksi on 5 miljoonaa euroa. Valtatie 9:n liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen parantaminen välillä Tampere Orivesi. Valtatie 9 on osa Suomen TEN-tieverkkoa ja poikittaisyhteytenä tärkeä valtatieverkon osa. Vt 9 kulkee Turusta Tampereen ja Jyväskylän kautta Kuopioon ja jatkossa myös Joensuun kautta itärajalle. Tie on osin pahasti ruuhkainen ja liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen. Ongelmia helpottamaan tielle on teemahankkeiden avulla pystytty rakentamaan ohituskaistoja, keskikaiteita ja risteysliittymiä, mutta pääosin tie on edelleen kaksikaistainen. Vt 9:n suurimmat ruuhkat ovat Tampereen ja Oriveden välisellä osuudella. Viime vuosina liikennemäärät ovat kasvaneet Tampereen päässä runsaat neljä prosenttia ja Oriveden päässä runsaat kaksi prosenttia vuodessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 8 12 prosenttia. Vt 9:n ruuhkaisuus kytkeytyy yhteen myös Vt 12:n ruuhkiin, joita aiheutuu erityisesti Tampereen Teiskontiellä keskussairaalan risteyksen kohdalla puutteellisten risteysjärjestelyjen vuoksi. Alasjärvi Orivesi -yhteysväli sijoittuu kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa valtateiden vaarallisimpaan viidennekseen. Liikenteen ennustetaan Tampereen Nurmi-Sorilan maankäytön kasvun takia jopa kolminkertaistuvan Alasjärven ja Aitovuoren välillä vuoteen 2030 mennessä. Oriveden puoleisessa päässä liikenteen ennustetaan kasvavan noin 1,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Pirkanmaan tieverkon kehittämissuunnitelmassa valtatie 9 yhteysväleillä Alasjärvi Suinula ja Suinula Orivesi on kirjattu yhdeksi kolmesta tärkeimmästä mittavasta tieinvestoinnista Pirkanmaalla. Tavoitteena on Tampere Orivesi-välin (noin 35 km) rakentaminen nelikaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi tiejaksoksi. Suunnittelussa on varauduttu myös siihen, että hankkeen toteuttaminen on mahdollista vaiheittainkin, jolloin tieosuuden liikenteellisesti hankalimmat kohteet voidaan ottaa erillisiksi hankekohteiksi. Valtatie 9:n jatkosuunnittelua tulee nopeuttaa ja yhteysväleille Alasjärvi Suinula ja Suinula Orivesi on osoitettava investointirahoitus siten, että investointi voidaan sijoittaa seuraavan vaalikauden ohjelmaan. Lisäksi tulee teemahankkeina toteuttaa ennakoivia investointeja yhteysvälin liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi lisäämällä ohituskaistoja sekä keskikaiteita. 11
Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon 12 Teiskontien (valtatie 12) parantaminen keskussairaalan kohdalla Tampereella Teiskontien parantaminen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kohdalla Tampereella on koko Pirkanmaata koskeva hanke ja sillä parannetaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta tällä yhdellä keskeisimmistä Tampereen kaupungin sisääntuloteistä, joka on samalla valtakunnallista liikennettä välittävä päätie (Vt 12). Se on keskussairaala-alueella kaikkea sinne välittävää liikennettä palveleva väylä ja yhteys muun muassa ensiapu Acutaan. Hanke on tiehallinnon ja Tampereen kaupungin yhteishanke ja kustannusarvioltaan 6,8 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen tarve vuodelle 2011 on 3,4 miljoonaa euroa. Uudet teemahankkeet: Joukkoliikenteen edistämisen teemahanke Tampereella (Vt 12) Tampereen Näsijärven ranta-alueella kaupungin ydinkeskustan tuntumassa kulkee valtatie 12. Tiehen liittyy liikennepoliittisessa selonteossa vaalikauden 2007 2011 investointiohjelmaan kirjattu aikaistamisrahoituksen käyttäminen Rantaväylän Tampellan pitkään liikennetunneliin ja tarvittaviin eritasoliittymiin. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti valtion maksut tästä alkaisivat vuonna 2015. Kokonaissuunnitelma sisältää lisäksi joukkoliikennekaistojen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiset. Tampereen Rantaväylän joukkoliikennekaistojen kustannusarvio on 14,8 miljoonaa euroa, mistä Tampereen kaupunki on valmis rahoittamaan merkittävän osan. Valtion rahoituksen tarve vuodelle 2011 on 10 miljoonaa euroa. 1.3. Perustienpidon rahoitus, alueelliset investoinnit ja siltainvestoinnit Tiehallinto vastaa valtion vastuulla olevista maanteistä osana liikennejärjestelmää. Maantieverkon pituus on 78 300 kilometriä ja tieomaisuuden arvo on noin 15 miljardia euroa. Tavaraliikenteestä 69 prosenttia ja henkilöliikenteestä 93 prosenttia kulkee teillä. Tätä kansallisesti merkittävää pääomaa ei tule päästää rappeutumaan, koska tiestön ennalleen saattaminen muodostuu kohtuuttoman kalliiksi. Tieverkon laadun vähittäinen heikkeneminen aiheuttaisi myös merkittäviä haittoja teollisuudelle ja muille alueen kuljetuksille ja vaikeuttaisi osaltaan maaseudun väestön ja yritystoiminnan edellytyksiä. Kuntauudistusten yhteydessä on erityinen tarve turvata kuntien sisäisen tieverkon toiminta vanhojen kuntakeskusten välillä. Painopisteinä tulee olla päällysteiden uusiminen ja siltojen korjaaminen. Tienpidon määrärahavähennys on kohdistunut voimakkaasti alueellisiin investointeihin, jotka ovat lähinnä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista ELYkeskukset päättävät. Nämä hankkeet ovat maakuntien päätöksentekoa korostavia, sillä hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä. Alueellisilla investoinneilla toteutetaan muun muassa kevyenliikenteen väylien rakentamista. Tarve myös siltojen kunnostamiselle ja uusimiselle on paljon suurempi kuin mitä nykyisellä rahoituksella pystytään toteuttamaan. Perustienpidon määrärahojen mitoituksessa ja jakoperusteissa tulee ottaa huomioon teollisuuden puunkuljetusten vaatimukset tiestön kunnossapidolle. Pirkanmaalla perustienpidon rahoitus vuonna 2010 on noin 37 miljoonaa euroa. Maakunnan teiden kunnon ylläpitämiseen hyväksyttävällä tasolla tarvittaisiin noin 10 miljoonan euron tasokorotus. Pirkanmaalla kaikkein kiireellisimmät seutu- ja yhdysteiden investointikohteet ovat seuraavat: Toivola Vesilahti, Hämeenkyrö Maaniitunkulma, Pohja Kuhmoinen, Pinsiöntie, Rönni Vihasjärvi, Mouhijärvi Lavia, mt 252 Punkalaidun Sastamala, mt 307 Valkeakoski Pälkäne 2. vaihe, kt 65 Kyrönlahti Kuru, mt 325 kehittämisen ulottaminen välille Moltsia Pohja ja mt 261 Kilvakkala (Ikaalinen) Jämijärvi -välin perusparantaminen, Ikaalisten sisääntulotien (mt 2595) kunnostaminen, Punkalaidun Vesilahti -tien (2986) perusparantaminen ja Jylli Jämi -yksityistien muuttaminen maantieksi sekä Raivala Suomijärvi -tien (2611) liikennekelpoisuuden parantaminen. 1.4. Puuhuollon kuljetukset turvaavan tienpidon rahoitus Pirkanmaan puutavarakuljetuksilla on hyvin keskeinen rooli myös valtakunnallisesti. Maakunnas-
sa on runsaasti sekä metsäteollisuutta että puutavaran hankintaa, mutta alueen olosuhteet etenkin pohjoisella Pirkanmaalla ovat erittäin epäedulliset teiden painorajoitusriskin johdosta. Puutavaran kuljettajien tarpeet keskittyvät sorateiden kelirikon ehkäisemiseen sekä metsänkorjuuteillä olevien päällysteiden ja siltojen kantavuuden parantamiseen. Puukuljetukset myös Pirkanmaalla on pystyttävä hoitamaan kannolta tehtaalle. Sorapintaisten maanteiden ja yksityisteiden kunnostamiseen tulee valtion talousarviossa varata puuhuollon kuljetukset turvaava tienpidon rahoitus sekä osoittaa lisärahoitus metsäteiden tekemiseen ja kunnostusojitukseen. 2. Rataverkon rahoitus EU-komissio on asettanut Euroopan unionin jäsenvaltioille rajat hiilidioksidipäästöille. Liikenteen osalta Suomen velvoite on vähentää hiilidioksidipäästöjä 16 prosentilla. Liikennepoliittisessa selonteossa ilmaston muutos on otettu huomioon. Tämä tulee vaikuttamaan niiden toimenpiteiden kehittämiseen, mitkä lisäävät raideliikenteen osuutta niin tavara- kuin henkilöliikenteessä. Suomen rataverkon pituus on 5900 kilometriä. Runkoverkkosuunnitelmassa määriteltiin liikenteellisesti tärkeimmät radat, joiden pituus on noin 2700 kilometriä. Perusradanpidon painopiste on rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Suomen pääradan rahoitus eurooppalaisena TEN-T -prioriteettikohteena Suomi on sitoutunut Euroopan unionin liikennepoliittisiin linjauksiin ja panostaa niiden mukaisesti voimakkaasti raideliikenteeseen. Eri liikennemuotojen tehokas yhdistäminen, energiatehokkuus ja ilmastopoliittiset vaatimukset puoltavat raideliikenteen kasvattamista. Suomen pääradan Helsinki Tampere Seinäjoki Oulu Rovaniemi varrella olevat maakunnat ovat yhteisesti selvittäneet radan liittymistä yleiseurooppalaisiin kehityskäytäviin. Rata on Suomen liikennejärjestelmän selkäranka ja samalla osa eurooppalaista verkostoa. Se yhdistää Pohjoisen akselin, Pohjolan kolmion, Itämeren moottoritien ja on tärkeä linkki EU:n ja Venäjän välillä. Päärata yhdistää pohjoisen raaka-ainevarat tärkeimpiin markkina-alueisiin. Pääradan kapasiteetin ja nopeustason nostaminen on merkittävä tulevaisuusinvestointi, millä vastataan jo tiedossa oleviin kuljetustarpeisiin ja luodaan samalla edellytyksiä myös pitkälle tulevaisuuteen hyödynnettäessä pohjoisen mittavia energiaja muita raaka-ainevaroja. Pääradan merkitys Suomen liikennepolitiikassa sekä tavara- että henkilöliikenteessä on valtakunnallinen. Päärataa koskevilla ratkaisuilla on elimellinen yhteys liikennepoliittisiin valintoihin kuten liikenteen energiatehokkuuteen, päästöihin ja logistiikan tehostamisen sekä henkilöliikenteen kasvun vaatimuksiin. Suomen hallituksen linjaukset liikennepoliittisessa selonteossa osoittavat asian tärkeyden. Maakuntien yhteinen tavoite on, että pääradan kapasiteetin nostamiseen saadaan rahoitusta eurooppalaisena TEN-T -prioriteettikohteena. Pääradan korjausta tulee nopeuttaa lisäämällä rahoitusta parannusinvestointeihin ja käynnistämällä suunnittelu kapasiteetin kokonaisratkaisuksi maakuntien esitysten mukaisesti. 2.1. Ratainvestointien jatkorahoitukset Tampere Seinäjoki Oulu -pääradan tason nostaminen ja Tampere Seinäjoki -rataosan kaksiraiteistaminen Meneillään ovat Seinäjoki Oulu-rataosan ensimmäisen vaiheen loppuosan ratainvestoinnit. Jotta näin mittava hanke ei venyisi kymmeniä vuosia kestäväksi, elinkeinoelämän toimintaa ja nopean henkilöliikenteen kasvua vakavasti haittaavaksi, tulisi nykyisen radan perusparannuksen vuosittaisten määrärahojen olla noin 100 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna investointimääräraha on 40 miljoonaa euroa. Tavara- ja henkilöliikenteen parantamiseksi on tarpeen suunnitella Tampere Seinäjoki-rataosan rakentaminen kaksiraiteiseksi ja sisällyttää toteutus pääradan investointiohjelmaan. Pori/Rauma Tampere Jyväskylä -rataosan akselipainojen korottaminen Ratayhteys Porista ja Raumalta Sisä-Suomeen Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen on tärkeä poikittaisyhteys, jota käyttää erityisesti näiden maakuntien teollisuus sekä vienti- että tuontikuljetuksiin. Poikittaisyhteys liittyy päärataan ja kulkee maan vilk- 13
Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon 14 kaimman tavaraliikenteen solmukohdan Tampereen kautta. Pori/Rauma Tampere Jyväskylä -rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä. Välit Mäntyluoto Harjavalta ja Rauma Kokemäki (pääosin) on vahvistettu kestämään 25 tonnin akselipainot, mikä mahdollistaa huomattavat kustannussäästöt kuljetuksissa teollisuuslaitosten ja satamien välillä. Metsäteollisuuden kilpailukyvylle ratakuljetukset kyseisellä radalla ovat elintärkeitä. Kuljetuskustannusten alentamiseksi junakokoja on tarpeen suurentaa, mikä edellyttää sallittujen akselipainojen korottamista 25 tonniin koko rataosalla. Korkeammat akselipainot alentaisivat kuljetuskuluja Jämsänjokilaaksosta noin viidenneksellä. Koko Rauma Tampere Jyväskylä -hanke sisältyy liikenne- ja viestintäministeriön ministerityöryhmän rautateiden tavaraliikenteen edistämisen teemapakettiin. Valtion elvytysrahoituksella on alkanut Tampere Kokemäki -rataosan akselipainojen korottaminen. Korotusinvestointeja on meneillään myös Tampereen ja Jyväskylän välillä. Valtion vuoden 2011 talousarviossa tulee osoittaa määräraha rataosan akselipainojen korottamisinvestointien jatkamiseen. 2.2. Uudet ratainvestointihankkeet Tampere Helsinki raidekapasiteetin lisääminen, erityisesti välillä Tampere Toijala Uusien raideyhteyksien myötä pääkaupunkiseudun liikennöinti on lisännyt pääradan liikennöintikapasiteettia. Tarpeet taajamajunaliikenteen kehittämiselle koko Helsinki Tampere -rataosalla ovat kasvaneet. Riittävän vuorotiheyden mahdollistamiseksi taajamajunaliikenteen suunnittelussa tulee ottaa huomioon lisäraiteiden suunnittelu ja rakentaminen Tampereen ja Toijalan välille. Lisäkapasiteetin tarvetta korostaa myös Vuosaaren satama, mikä kasvattaa tavaraliikennettä Helsinki Tampere -rataosalla ja lisää pääradan lisäkapasiteetin tarvetta. Radanvarren kunnilla on akuutti tarve radan lähialueen maankäytön suunnitelmien tekemiseen. Ensimmäiseksi on käynnistettävä Tampereen ja Toijalan välille rakennettavan kolmannen ja neljännen raiteen suunnittelu. Valtion rahoituksen tarve vuodelle 2011 on 0,3 miljoonaa euroa lisäraiteiden suunnittelumäärärahaksi Tampereen ja Toijalan välille. Tampereen henkilöratapihan kehittäminen Sekä kaukojunaliikenteen että taajamajunaliikenteen osalta suuri ongelma on Tampereen henkilöratapihan riittämätön kapasiteetti ja palveluvarustus. Henkilörahapihalle tarvitaan lisää kapasiteettia. Suunnitellut laiturikatokset tulee toteuttaa sekä henkilöautojen lastaus autojuniin on ratkaistava. Henkilöratapihan kehittämisellä on merkittävä vaikutus koko ratapihan alueen kehittämisessä. Hanke edesauttaa työpaikkavaltaisten asemakaavojen toteutumista kaupungin parhaalle alueelle loistavien joukkoliikenneyhteyksien solmukohtaan. Tampereen kaupunki selvittää myös ratapihan alueen osittaista kattamista Sorin alueella. Kansille on suunniteltu muun muassa uutta monitoimihallia sekä merkittävä määrä toimistorakennusoikeutta. Tasoristeysten vähentäminen (Toijala Turku, Tampere Pori/Rauma) Tasoristeysturvallisuus on riippuvainen tasoristeysten ylitysten määrästä, tasoristeyksen varustuksesta ja olosuhteista sekä autoilijoista. Valtion on mahdollista vaikuttaa erityisesti tasoristeysten varustukseen ja olosuhteisiin rakentamalla varoituslaitteita, merkkejä ja huolehtimalla näkemäalueista sekä poistamalla tasoristeyksiä. Tasoristeyksiä tulee poistaa Toijala Turku -rataosalta ja Tampere Pori/Rauma -rataosilta. Riihimäen kolmioraiteen rakentamisen aloittaminen Suomen raideliikenteen pääväylä kulkee Helsingistä Tampereen kautta Ouluun. Tampere kokoaa raideliikenteen virrat pohjoisen ja etelän välillä sekä osin idän ja lännen välillä. Sekä rahtiliikenteen että matkustajaliikenteen tarpeita varten tulee Riihimäelle rakentaa kolmioraide, joka yhdistää Riihimäki Lahti -radan ja pääradan. Kolmioraide sujuvoittaa ja nopeuttaa liikennettä, kun vältetään veturisiirrot.
Parkanon raakapuuterminaalin rakentaminen Vuonna 2009 valmistui ratahallintokeskuksen selvitys raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittämisestä. Kotimaisen puun kuljetusten uudelleen suuntautuminen tulee lisäämään rautatiekuljetusten määrää. Kuljetukset tulevat kasvamaan erityisesti Länsi- ja Keski-Suomessa. Nykyisen kuljetuskaluston tehokas käyttö edellyttää raakapuuterminaalien rakentamista, joista kuljetukset tuotantolaitoksille hoidetaan asiakasjunina. Terminaalien käytöllä saavutetaan tehokkaan lastauksen ja liikennöinnin ansiosta merkittäviä kuljetuskustannussäästöjä ja parannetaan tällä tavoin Suomen metsäteollisuuden kilpailukykyä. Ratahallinto on määritellyt Parkanon rautatieaseman yhdeksi tärkeän rataverkon vaikutusalueeksi. Parkano on määritelty kiireellisyysluokituksessa ensimmäisessä toimenpidekorissa toteutettaviin raakapuuterminaaleihin. Valtion rahoituksen tarve Parkanon raakapuuterminaalille on 6 miljoonaa euroa. Suunnitelmissa on, että Parkanon raakapuuterminaalia on mahdollisuus myöhemmin täydentää ja laajentaa bioenergiaterminaaliksi. 3. Joukkoliikenteen edellytysten kehittäminen ja joukkoliikenteen tukeminen Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuen korottaminen Tampereen seudulla Valtio on viime vuosina pyrkinyt parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua ja lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta. Maamme kaikista joukkoliikenteen matkoista tehdään pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen ja Turun seuduilla noin 70 prosenttia. Valtio aloitti vuonna 2009 näiden alueiden joukkoliikenteen tukemisen. Kuluvana vuonna tuen piiriin tuli myös Oulun seutu. Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen tulee olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Joukkoliikenteen lisääntyvä käyttö vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää ruuhkia. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemisen jatkamiseksi vuonna 2011 on valtion rahoituksen määrää lisättävä budjetin kehyspäätösten mukaisesti 7,5 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan euroon. Määrärahaa tulee edelleen kohdistaa myös Tampereen kaupunkiseudulle, jossa joukkoliikenteen yhteistoiminnalla toteutetaan kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikennelain mukaisesti. Seudullinen toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen kehittää ja koordinoi seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Kaupunkiseudulle laaditaan yhteinen joukkoliikennesuunnitelma ja siihen liittyvä palvelutasotavoite, joka ohjaa joukkoliikenteen järjestämistä kaupunkiseudun alueella. Valtion tulee osallistua kaupunkiseudun palvelutasotavoitteen toteuttamiseen joukkoliikennetukea korottamalla. Jotta määrärahan käyttäminen kaupungeille olisi mahdollista vaikeutuneessa kuntataloustilanteessa, tulee tuen myöntämisen ehtoja nykyisestä lieventää. Joukkoliikenteen tuki haja-asutusalueilla Haja-asutusalueilla on vaikea ylläpitää säännöllisiin vuoroihin perustuvaa reittiliikennettä, koska asutus on harvaa ja väestö usein iäkästä. Eduskunta on korostanut kutsuohjatun ja palveluliikenteen kehittämistä, jotta palvelut voidaan järjestää joustavasti ja taloudellisesti. On myös tärkeää määritellä valtion rahoittama joukkoliikenne ja valtion ja kuntien kustannusten jaon perusteet. Haja-asutusalueilla on suunniteltu toteutettavaksi ns. kyytitakuu. Pirkanmaan haja-asutusalueilla joukkoliikenteen vuorotiheys ei ole tyydyttävä. Pirkanmaan reunaseutujen maaseutumaisissa kunnissa matkustajavirrat ovat ohuita ja haja-asutusalueen väestöosuus suuri. Näissä kunnissa on jouduttu karsimaan huomattavasti kuntien välistä kesä-, viikonloppu- ja iltaliikennettä sekä rahoituksen priorisoinnin että matkustajien puuttumisen vuoksi. Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut on turvattava kehittämällä niitä nykyistä tehokkaammalla tavalla ja osoittamalla tarkoitukseen riittävä rahoitus. Henkilöliikenteen kehittäminen Tampere Mänttä-Vilppula -rataosalla Tampere Mänttä-Vilppula Haapamäki -radan varressa sijaitsevat pirkanmaalaiset kunnat Mänttä- 15
Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon 16 Vilppula, Juupajoki, Orivesi ja Kangasala. Nykyinen junavuoromäärä on kolme edestakaista vuoroa päivässä. Nykyiset seisakepaikat ovat Oriveden asema, Oriveden keskusta, Juupajoen Korkeakoski, Vilppulan asema ja Vilppulan Kolho. Rataosuus on maan kiskobussiradoista ainoa, joka päättyy suureen kasvukeskukseen. Pysähdyspaikkojen lisäksi tulisi ratavälillä olla riittävä vuorotiheys, jotta sen palvelukyky houkuttelisi uusia joukkoliikenteen käyttäjiä. Orivedeltä, Juupajoelta ja Mänttä-Vilppulasta työssä käyvien määrä Tampereella kasvaa jatkuvasti. Työmatkaliikennöinti yhä kauempaa maakunnan keskuksesta lisääntyy jatkossakin. Lisäksi Tampereella opiskelee päivittäin kymmeniä henkilöitä. Mänttä-Vilppula ja Orivesi ovat radan varren seudullisia koulutuskeskuksia, joihin on päivittäinen liikennetarve. Samanaikaisesti valtatie 9:n välityskyky Tampereen suuntaan heikkenee vuosittain liikennemäärän kasvaessa. Ratavyöhykkeen joukkoliikenteen kehittämisestä on olemassa vuoden 2008 lopulla valmistunut liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelma, jonka mukaan Tampere Orivesi Mänttä-Vilppula -välin junavuorojen määrä kasvaisi nykyisestä kolmesta viiteen, joista kolmen junaparin päätepiste olisi Mänttä-Vilppulan keskusta. Kunnat ovat jo investoineet taajamajunaliikenteen seisakkeisiin ja ovat jatkossakin valmiita osallistumaan liikennöinnin kehittämiseen. Rataosalla Tampere Mänttä-Vilppula tulee henkilöjunaliikennettä lisätä valmistuneen selvityksen mukaisesti ja osoittaa liikennevirastolle määräraha tarvittaviin rata- ja seisakeinvestointeihin, jotta lisäliikenne voidaan käynnistää suunnitellun mukaisena vuonna 2011. Henkilöliikenteen kehittäminen Tampereen seudun rataosilla Liikennepoliittisessa selonteossa kirjattua Tampereen seudun lähiliikennejärjestelyn suunnittelua ja toteuttamista tulee jatkaa. Työmatkaliikenteen kehittämiseksi tulee hyödyntää olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria. Raideliikenteen parempi hyödyntäminen vähentää tieliikenneinvestointien tarvetta ja vähentää kaupunkiseutujen liikenneruuhkia. Henkilöjunaliikenteen kehittämiseksi Tampere Toijala -rataosalla tulee varautua lisäraiteiden toteuttamiseen. Pidemmällä aikavälillä Tampere Helsinki -kasvuvyöhyke pitää kokonaisuudessaan saada tehokkaaksi taajamajuna-alueeksi. Näillä toimenpiteillä otetaan vastuuta myös ilmastomuutoksesta kuten hallitusohjelmakin edellyttää. Henkilöjunaliikenteen kehittäminen Tampereen seudulla tulee jatkossa suunnata myös Sastamalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnan rataosille. Henkilöjunien pysähtyminen Urjalassa Toijala Turku -rataosuuden nykyinen kunto ja aikataulujen kireys eivät mahdollista henkilöjunien pysähtymistä Urjalan asemalla. Suurin ongelma rataosuudella on yksiraiteisuus, sillä radalla on väistöpaikkoja vain 20 kilometrin välein. Väistöpaikkoja tulisi olla käytännössä 10 kilometrin välein. Lisäksi rataosuudella on runsas määrä tasoristeyksiä, mitkä estävät junien nopeuden nostamisen. Junien pysähtyminen Urjalassa mahdollistaisi tehokkaimmin joukkoliikenteen käyttämisen työ-, opiskelu- ja asiointiliikkumisessa Tampereelle ja Tampereen seudulle. Joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet Urjalassa ovat heikentyneet linja-autovuorojen lakkauttamisten vuoksi. Jotta henkilöjunien pysähtyminen tulee mahdolliseksi Urjalan asemalla, on Toijala Turku -rataosalle rakennettava uusia väistöpaikkoja ja vähennettävä tasoristeyksiä. Nopeiden junayhteyksien lisääminen tukemaan Pietarin suunnan liikennettä Suomen raideliikenteen pääväylä kulkee Helsingistä Tampereen kautta Ouluun. Tampere kokoaa raideliikenteen virrat pohjoisen ja etelän välillä sekä osin idän ja lännen välillä. Kun Riihimäelle rakennetaan rahtiliikenteen tarpeita varten kolmioraide, niin olisi perusteltua, että sitä käytettäisiin myös tuomaan osa Pietarin junista suoraan Tampereelle ja Ouluun. Kun nopeat junayhteydet Allegro-junilla alkavat Helsingin ja Pietarin välillä vuonna 2010, niin näitä yhteyksiä tulee suunnata myös Tampereelle ja edelleen Ouluun.
Vesihuolto 1. Valtion vesihuoltotyöhankkeet Pirkanmaalla on toteuttamisvalmiina olevien vesihuoltotyöhankkeiden lisäksi runsaasti valmisteilla olevia mittavia hankkeita, joille tarvitaan valtion rahoitusta. Hankkeilla turvataan sekä normaaliajan vedensaanti että kriisitilanteiden vedenhankinta. Kohteet ovat sekä kahden kunnan yhteisiä puhtaan veden ja jäteveden hankkeita että laajoja, useita kuntia ja suuria asukasmääriä koskevia kuten Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamo, joka mahdollistaa monien pienien puhdistamojen poistamisen, ja Tampereen ja Valkeakosken seudun vesihuoltohanke, jolla turvataan noin 300 000 asukkaan puhtaan veden tarve. Valtion vesihuoltohankkeiden rahoitus jakaantuu valtion talousarviossa pääosin siten, että puhtaan veden hankkeet ovat maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa ja jäteveden hankkeet ympäristöministeriön pääluokassa. 1.1. Valtion vesihuoltotyöhankkeiden jatkorahoitukset Juupajoki Hirsilä Orivesi -siirtoviemäri Juupajoki Hirsilä Orivesi siirtoviemärihanke keskittää jätevesien käsittelyä johtamalla Juupajoen Korkeakosken sekä Oriveden Hirsilän jätevedet Oriveden Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle. Näin sekä Korkeakosken että Hirsilän jätevedenpuhdistamot poistuvat käytöstä. Kaksivuotisen siirtoviemärihankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,4 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 550 000 euroa. Hanke sai kuluvalle vuodelle 250 000 euron määrärahan. Valtion rahoituksen tarve vuodelle 2011 on 0,3 miljoonaa euroa. Sappee Aitoo Pälkäne -yhdysvesijohto ja siirtoviemärihanke on ollut nelivuotinen hanke, mitä on toteutettu yhteistyössä Pälkäneen kunnan ja valtion kanssa. Investointi on tarpeellinen Pälkäneen kunnan elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja turvaamisen kannalta. Alueella sijaitsee laajentuva ja kehittyvä Sappeen matkailukeskus. Kokonaishankkeesta on toteuttamatta Aitoo Pälkäne -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri, jonka kustannusarvio on 3 miljoonaa euroa, mistä valtion osuuden tarve on 1,2 miljoonaa euroa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2011 2012. Valtion rahoituksen tarve vuodelle 2011 on 0,3 miljoonaa euroa. Sastamala Punkalaidun Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 1. vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Sastamala Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Hankkeessa Sastamalan kaupungin jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten kaupungin saneerattavalle jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto. Jätevesien käsittelyn keskittämisen myötä on mahdollisuus päästä kokonaisuuden kannalta parempaan puhdistustulokseen. Hankkeella on suuri merkitys sekä elinkeinoelämän toimivuuden että asumisen viihtyvyyden kannalta. 1. vaiheen kokonaiskustannus on 10,5 miljoonaa euroa, mistä valtion rahoituksen tarve on 3,5 miljoonaa euroa. 2. vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Punkalaidun Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Hankkeessa Punkalaitumen jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto. 2. vaiheen kokonaiskustannus on 2,5 miljoonaa euroa, mistä valtion rahoituksen tarve on 1 miljoona euroa. Hankkeet on suunniteltu yhteensä kolme vuotta kestäviksi. Alueen kunnat ovat tehneet hankkeista myönteiset päätökset. Valtion rahoituksen tarve 1. vaiheen aloittamiseksi vuonna 2011 on 0,5 miljoonaa euroa. 1.2. Uudet valtion vesihuoltotyöhankkeet Aitoo Pälkäne -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Hämeenkyrö Nokia -syöttövesijohto ja siirtoviemäri Hämeenkyrön ja Nokian välisessä syöttövesi- ja siirtoviemärihankkeessa on tarkoitus rakentaa syöttövesijohto pohjaveden johtamiseksi Nokian kau- 17
Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon 18 pungin tarpeisiin. Hankkeessa hyödynnetään osittain jo rakennettua Sastamalan kaupungin syöttövesijohtoa. Syöttöveden kanssa samassa yhteydessä on tarkoitus rakentaa siirtoviemäri Hämeenkyrön jätevesien johtamiseksi Nokian Kullaanvuoren puhdistamolle. Hanke palvelee välillisesti myös Ylöjärveä ja osittain Tampereen länsiosaa. Tavoitteena on vesihuoltoratkaisujen turvaaminen pitkällä aikavälillä. Hankkeen kokonaiskustannus on 14 miljoonaa euroa, mistä valtion osuuden tarve on 5,6 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen tarve hankkeen aloittamiseksi vuodelle 2011 on 0,1 miljoonaa euroa. 2. Valtion avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin Ympäristöhallinnon arvion mukaan kokonaisinvestointitarve haja-asutuksen vesihuoltoon vuoteen 2015 voi nousta koko maassa jopa 800 miljoonaan euroon, mikä ylittää moninkertaisesti aiemmat arviot. Selvityksen mukaan viemäriverkostojen piiriin tulisi vielä saattaa yli 200 000 asukasta. Tämän perusteella myös valtion osoittaman tuen tarve on huomattavasti aiempaa arviota suurempi. Pirkanmaan haja-asutusalueilla liitettäviä kiinteistöjä on noin 7500, joissa on asukkaita noin 20 000. Jos valtion tuki olisi 15 prosenttia, niin Pirkanmaalla tarvittaisiin 2,25 miljoonaa euroa vuodessa hajaasutuksen vesihuoltoverkostojen investointeihin. Nykyinen rahoitus on vain noin kolmannes tästä. Haja-asutusalueellakin tulee pyrkiä liittämään kiinteistöt kunnalliseen vesihuoltoon aina, kun se on teknistaloudellisesti järkevää. Viemäriverkostojen rakentaminen tulisi myös tehdä ennen talousjätevesiasetuksen voimaantuloa, jotta vältytään turhilta kiinteistökohtaisilta ratkaisuilta. Ympäristönja etenkin vesiensuojelun kannalta jätevesien puhdistaminen tulee keskittää mahdollisimman suuriin yksiköihin. Vesihuollon haasteena on lisäksi verkostoja uhkaava rappeutuminen, jos tarvittavia investointeja peruskorjauksiin ei tehdä ajoissa. Valtion avustuksia yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin saa käyttää yhdyskuntien vedenhankintaa ja viemäröintiä edistäviin toimenpiteisiin. Vesihuoltotöillä edistetään erityisesti maaseutuyhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesihuoltoa. Valtion talousarviossa tulee lisätä avustusmäärärahaa yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä varten. Koulutus ja osaaminen Tampereen yliopistojen rahoitus Yliopistojen hallintojärjestelmän ja budjettirahoituskäytännön muututtua opetusministeriö on tehnyt rahoituspäätökset kauden 2010 2012 sopimuksen pohjalta. Välivuosina ministeriö ja yliopistot eivät tee erillistä sopimusta vuodelle 2011, vaan pohjalaskelma päivitetään uusimmilla tilastotiedoilla ja rahoitus kirjataan tarvittavin erittelyin ministeriössä joulukuussa 2010 tehtävään rahoituspäätökseen. Alustava tieto rahoituksesta annetaan elokuun alussa valtiovarainministeriön otettua kantaa opetusministeriön talousarvioehdotukseen. Strategiarahoitus sekä valtakunnalliset erityistehtävät ja niiden rahoitus on sovittu jo sopimuskaudelle. Tampereella sijaitsee vahva bioalan osaamisen klusteri yliopistojen ja alan muiden toimijoiden yhteistyön tuloksena. Yliopistoissa on varauduttava uuden hankepohjaisen tutkimuksen aloittamiseen ja hankkeille anottavan rahoituksen saamiseen. Tällainen on esimerkiksi Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen MediTechhanke eli biolääketieteen ja biolääketieteellisen tekniikan tutkimus- ja koulutusyhteistyö. EVO-rahoituksen tason korottaminen Erityisvaltionosuus (EVO) on korvaus, jonka yliopistosairaalat saavat valtiolta korvaukseksi erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimus- ja opetustoimintaan niin lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen kuin yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimustoimintaan. Kuntien rahoitusosuus tutkimuksesta on kasvanut, kun valtion rahoitus on vähentynyt. Tästä tulisi antaa kompensaatiota vuoden 2011 valtion rahoituksessa. Tutkimus- ja opetustoiminnan taloudellinen vastuu tulisi siirtää kunnilta valtiolle kokonaan vuodesta 2012 lähtien. Valtion lisärahoitustarve vuoden 2011 EVO-rahoitukseen korotuksena Pirkanmaan sairaanhoitopiirille on 2 miljoonaa euroa. Metsäntutkimuslaitoksen Parkanossa sijaitsevan Länsi-Suomen alueyksikön toiminnan vahvistaminen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) uudessa alue-