Maisemakokemuksen tutkiminen mielikuvakarttojen avulla Luontomatkailun ja virkistyksen tutkimusseminaari 22.10.2010 Marja Uusitalo
Esityksen sisältö Johdanto maisema tilana ja kokemuksena avaruudellinen hahmottaminen kognitiivinen kartografia tutkimuskysymykset Aineisto ja menetelmät Tulokset karttojen sisältö karttojen rakenne vastaajien luokittelu Johtopäätökset erilaisten käyttäjäryhmien huomioiminen maisemasuunnittelussa paikallisten asukkaiden ja itsenäisesti liikkuvien matkailijoiden tarpeet ensikertalaisten tarpeet karttamenetelmän vahvuudet ja heikkoudet
Johdanto
Maisema tilana ja kokemuksena Maisematila Yhden tai useamman maisematekijän (-elementin) muodostama, kolmiulotteisesti hahmotettava rajattu tilamuoto (Lahden ammattikorkeakoulun miljöösuunnittelun koulutus, 2010) Avaruudellinen ulottuvuus, jolla on mittakaava (Selman, 2006) Visuaalinen tila, jonka perspektiivi tai tapa katsoa synnyttävät (mm. Cosgrove & Daniels, 1988; Raivo, 1996). Maisemakokemus Moniaistisesti ja tunne- ja tiedostamisprosessien kautta syntyvä tieto fyysisestä todellisuudesta (Karjalainen, 2006)
Avaruudellinen hahmottaminen Mieli luo tilamuodosta malleja, joita tarvitaan liikkumiseen suuntien ja etäisyyksien arviointiin paikantamiseen Tilamalleista heijastuu ympäristön luettavuus, joka on yhteydessä turvallisuuden kokemiseen ennakoi käyttäytymistä ympäristössä (passive or active exploration) Voidaan tutkia kartanpiirtomenetelmän (kognitiivisen kartografian) avulla
Tutkimuskysymykset Ovatko Ylläksen alueella liikkuvien ihmisen maisemakokemukset erilaisia? Millaisia mielikuvakarttoja alueiden käyttäjät tuottavat? Millaisia maisematekijöitä symboloivia merkintöjä karttoihin on tehty? Onko symbolien välille muodostettu yhteyksiä? Millaisena tilana/rakenteena maisema hahmotetaan? Onko käyttäjäryhmien kartoissa eroja?
Aineisto ja menetelmät
35 karttaa Ylläksen matkailijahaastatteluun (2005) tai maisematyöpajaan (2006) osallistuneet 14 kotimaista ja 7 ulkomaista matkailijaa 14 paikallista asukasta Kartanpiirtotehtävä: kartta Ylläksestä ensikertalaiselle 20 karttamuuttujaa ympäristökuvauksien tyypittämiseksi mielikuvakarttojen sisältö Lynchin elementtien (alue, reuna, solmukohta, reitti ja maamerkki) määrä: tuntureiden nimetyt laet ja rakennukset maamerkkejä joet, järvet, tunturijonot reunoja tai alueita mielikuvakarttojen rakenne ja laatu Appleyardin kahdeksan hahmomallia virheiden määrä: poikkeavuudet, puutteet todenmukaisuus: mittakaava, symbolien määrä, luonto- ja kulttuurisymbolien suhde, objektiivisuus (piirtäjän näkökulma) merkittävien erojen tunnistaminen: ei-parametrinen yksisuuntainen varianssianalyysi (ANOVA-testi)
Tulokset
Karttojen sisältö: Lynchin testi tekomuodot (kulttuurimaiseman symbolit) yleisempiä matkailijoiden kartoissa paikallisten asukkaiden kartoissa eniten symboleja eniten maamerkkejä, reittejä, solmukohtia ja reunoja sekä nimettyjä paikkoja paikallisten asukkaiden kartat laajempia 5 x laajempia vs kotimaisten matkailijoiden kartat 25 x laajempia vs ulkomaisten matkailijoiden kartat
Karttojen rakenne ja laatu: Appleyardin testi mosaiikki 25 pistevaltaista karttaa / tilaorientoituneisuus mosaiikkirakenne yleisin viittaa siiten, ettei paikallisuus ja suomalaisuus välttämättä selitä eroja karttojen sisällössä tai rakenteessa puolella paikallisten kartoista linkki- tai kaavarakenne 10 viivavaltaista karttaa / väyläorientoituneisuus haararakenne yleisin linkki kaava paikallisten asukkaiden kartat virheettömämpiä ja todenmukaisempia iällä, sukupuolella tai koulutuksella ei merkitystä haara
Käyttäjien tyypittely ryhmiä parhaiten erottaneet karttatekijät mittakaava, rakenne, hallitsevat maisematekijät, paikkojen nimet ja todenmukaisuus piirtäjien taustatekijät läsnäolon pituus, matkustustapa (paikallisten olosuhteiden tuntemus) neljä käyttäjätyyppiä A. lähialueen tieverkoston minäkeskeinen tarkastelija B. lähialueen maisematekijöiden minäkeskeinen tarkastelija C. laajan alueen maisematekijöiden paikkakeskeinen järjestäjä D. laajan alueen maisematekijöiden paikkakeskeinen suhteuttaja
Ylläksen tilallinen hahmottaminen A. rakennetaan yhteys kahden tärkeän paikan välille lähialueen tieverkoston minäkeskeinen tarkastelija B. täytetään aukot tärkeillä maamerkeillä lähialueen maisematekijöiden minäkeskeinen tarkastelija C. hahmotetaan laajempi kokonaisrakenne laajan alueen maisematekijöiden paikkakeskeinen järjestäjä D. muistetaan yksityiskohtia sekä tunnistetaan paikkojen mittakaava ja ominaislaatu laajan alueen maisematekijöiden paikkakeskeinen suhteuttaja Avaruudellisen oppimisen kiintopisteteoria (Golledge 1978)
Johtopäätökset
Mielikuvakartat Taustatekijät vaikuttavat Avaruudellinen ja visuaalinen hahmottamiskyky Motivaatio Alueen tuntemus, oppiminen ja merkityksenanto (esim. maamerkit) Indikoivat maiseman laatua Maisemaa tilana Mosaiikkirakenne / kyliin + rinteisiin hajautunut matkailuinfrastruktuuri laajan erämaan ympäröimä Mökkikylien puuttuminen / piiloutuvat maisemaan Maisemaa visuaalisena kokonaisuutena Kulttuurivaltainen / rakennettu ympäristö tutumpaa Luonto reuna-alue / luonto vaikeasti saavutettavissa
Maisemasuunnittelu Paikallisten asukkaiden ja itsenäisesti liikkuvien matkailijoiden (new tourism) tarpeet: alueen kokonaisrakenne Liikkumista ohjaavat maamerkit Yhteydet alueiden välillä (erityisesti raja-alueille) Risteys- ja sisääntuloalueet Ensikertalaisten tarpeet: rakennettu ympäristö Palvelualueen visuaalinen yhtenäisyys Lähiluonto solmukohtana ja aktiviteettialueena Selkeät opasteet
Menetelmä Heikkoudet Tehtävänasettelu Piirtämistaito Kartanlukutaito Epäsuora arvokartoitus Vahvuudet Yksinkertainen Apuväline alueen visuaalisten tai rakenteellisten heikkouksien tunnistamiseen Apuväline käyttäytymisen ennakointiin
Lisätietoja: Uusitalo, M. 2010. Differences in tourists and local residents perceptions of tourism landscapes: A case study feom Ylläs, Finnish Lapland. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 10(3): 1-24.