nro 4 2006 LASIARKKITEHTUURIN HUIMAT VISIOT ANALYYTIKOT ARVOSTAVAT UUTTA STRATEGIAA GALVATEK TÄYDENTÄÄ KEMIRAN TARJONTAA Älypakkaukset viestivät tuotteen sisällöstä KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI
pääkirjoitus KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, 00101 Helsinki puh. 010 8611 www.kemira.com Päätoimittaja Kari Savolainen puh. 010 862 1759 KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL 100 00040 Sanoma Magazines www.sanomamagazines.fi Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Anu Virnes-Karjalainen Hannu Virtanen Ulkoasu AD Marika Slade Kannen kuva Juha Salminen PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 2006 ISSN 0356-5122 Painos 34 000 kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käyte tään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kemira lyhyesti Kemira on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka keskittyy monipuolista osaamista vaativille kemianalan sektoreille. Kokonaispalvelumme ja tuotteemme ovat mukana sellun ja paperin valmistuksessa, puhtaan veden tuotannossa, teollisuuden prosesseissa sekä maalipinnoissa. Tuotantoa meillä on 43 maassa ja henkilöstöä runsaat 10 000. Liikevaihtomme (pro forma) on 2,8 miljardia euroa. Hiljainen tieto siirtyy olemalla läsnä Kanvainvälisessä kilpailussa tieto on yksi kriittinen seikka, jolle Kemirankin menestys pohjaa. Jokaisella kemiralaisella on hiljaista tietoa, jota ei ole kirjattu kirjoihin eikä kansiin. Sitä on kertynyt työvuosien ja kokemuksen karttuessa. Kyseessä on kymmenentuhannen ammattilaisen henkinen pääoma, joka on saatava siirtymään sukupolvelta toiselle ja kollegalta toiselle. Joka päivä. Me kuulemme, haistamme, maistamme, näemme ja tunnemme. Mutta meiltä odotetaan myös kuudetta aistia:herkkyyttä ja avoimuutta kollegoillemme; vain siten syntyy todellinen läsnäolo. Yhä tiiviimmässä yhteistyössä asiakkaidemme sekä tutkimus- ja tuotekehitysyhteisöjen kanssa löytyy uusia ratkaisuja arjen ongelmiin. Keräämme tietoa ratkaisuistamme tehdasympäristöissä ja viestimme tietoa edelleen työyhteisössämme. Kollega puhuu kollegalle, esimies tiimin jäsenelle, tiimin jäsen esimiehelle. Syntyy uutta tietoa ja syntyy kilpailuetua. Hiljaisen kokemusperäisen tiedon siirto maasta toiseen, kulttuurista toiseen ja jopa henkilöltä toiselle on tehtävä, joka vaatii uudistumista niin henkilötasolla kuin koko työntekemisen kultuurissa. Osallistumista on rohkaistava kaikin tavoin ja saatava kaikki mukaan rakentamaan kilpailukykyä. Motivoinnin ohella muutosta myös seurataan: johtamiskulttuurin ja työskentelytapojen muutosta myös odotetaan ja sille annetaan tilaa. Pilottihankessa Great Idea jokaiselta kemiralaiselta odotetaan sitoutumista jakaa ja hyödyntää kokonaisuudelle merkittävää tietoa. Jokaisella on hyviä ideoita ja niitä on tuotava esiin. Mitä paremmin tunnemme toisemme, sitä paremmat edellytykset on tietojen kommunikoimiselle, siirtymiselle ja jatkojalostamiselle. Myös organisaatioiden rajojen yli tapahtuva tietojen vaihto on osa yhteydenpitoa, johon kannustetaan jatkossa yhä enemmän. Tärkeää on oikea hetki. On oltava läsnä, myös henkisesti. On opittava kuulemaan, hyväksymään ja haastamaan. Vaikka yhä avoimempaa dialogia odotetaan esimiesten ja tiimin jäsenten välillä, sekin on vain yksi osatotuus. Keskustelun ja avoimuuden on yllettävä työn tekemisen arkeen, kollegoiden välille, yli organisaatiorajojen. Tiedonvaihto ja kanssakäynti kemiralaisten välillä on tärkeintä olkoon kulttuuri, maa, funktio tai ikä mikä tahansa. Mitä enemmän jaamme keskenämme, sitä enemmän saamme. "MITÄ ENEMMÄN JAAMME KESKENÄMME, SITÄ ENEMMÄN SAAMME." Helena Tammi Henkilöstöjohtaja
12 ÄLYPAKKAUKSET TULEVAT kauppojen hyllyille mutta eivat vielä huomenna. 24 LÄPINÄKYVÄT TALOT ovat yhä huimempaa arkkitehtuuria. 42 34 KOSKETTAVA -NÄYTTTELYSSÄ oli lupa tunnustella. Sisältö 8 Kemiran yrityskulttuuri Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahti jatkaa yrityskulttuurin muutostyötä. 12 Älypakkaukset tulevat Älypakkaukset tulevat kauppojen hyllyille, mutta eivät ihan vielä. 16 Kemira Capital Markets Day Analyytikot arvostivat Kemiran uutta strategiaa sijoittajatapaamisessa. 20 René van Sloten, Cefic: Euroopan kemianteollisuudelle avautuu paljon uusia mahdollisuuksia. 23 Yhä parempia kopioita Kopiopaperin tärkein ominaisuus on ajettavuus. 24 Läpinäkyvät talot Uusi lasitekniikka mahdollistaa yhä huimemman arkkitehtuurin. 28 Suhdanteet kiinnostivat Korkeasuhdanne näkyi Sijoitus Invest 2006 -messuilla Helsingissä. 30 Galvatek täydentää tarjontaa Kemira vahvisti vesiliiketoimintaansa ostamalla lahtelaisen Galvatekin. 34 Koskettava näyttely Designpartners 06 -tapahtuma houkutteli katsojia koskettelemaan. 38 T&K vastaa haasteisiin Tikkurilan tuotekehitys perehtyy uusiin innovaatioihin. 42 Innostavaa kemiaa lukiossa Kalajoen lukion oppilaat ovat jo vuosien ajan tutkineet biologisia ilmiöitä kemian keinoin. INNOSTAVAA KEMIAA Kalajoen lukion ympäristökurssilla. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Kansainvälisesti palkittu luonnontieteen osaaja geenitutkija Leena Palotie. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset. 33 Kynävieras Pankinjohtaja Veikko Karhulahti. 41 Kemiran osavuosikatsaus Kemiran kasvu jatkuu vahvana. 45 Missä Mille luuraa? Etsi Millennium-logo lehdestä. 46 Ristikko Voita pulssimittari 4/2006 Kemira 3
TEKSTI MAARIT SEELING KUVA LEHTIKUVA Luonnontieteen osaaja Leena Palotie GEENITUTKIMUKSEN HUIPULLA Suomalaisen tautigeenitutkimuksen keulahahmo, lääketieteen tohtori ja akatemiaprofessori Leena Palotie edustaa kansain välisen geenitutkimuksen huippua. Lukuisia alan julkisia tunnustuksia saanut, Helsingin yliopistossa ja Kansanterveyslaitoksella työskentelevä Palotie valittiin syksyllä muun muassa ensimmäisenä suomalaisena Yhdysvaltain tiedeakatemian lääketieteen instituutin jäseneksi. 1. Mitä vaaroja geenitutkimukseen liittyy? Ihmisillä tuntuu olevan geenitutkimuksen suhteen hieman ylisuuria odotuksia. Oletetaan, että geenit säätelevät kaiken, mitä elämässämme tapahtuu. Ympäristö ja elämäntapa säätelevät sitä, miten geenit kytkeytyvät päälle tai pois päältä eri soluissa ja kudoksissa. Geenit eivät ole mikään muuri, jonka taakse voi paeta omaa vastuuta. Tätä asiaa ei mielestäni täysin ymmärretä. 2. Mitä odotatte geenitutkimuksen tulevaisuuden sovellukselta? Olen nimenomaan ihmisen tautigeenien tutkija. Odotan sovelluksilta tautien uusia diagnostisia ryhmittelyjä, jotka auttavat erilaisten hoitomuotojen valinnassa. Kun selviää, kuinka monta geeniä liittyy astmaan, depressioon tai korkeaan verenpaineeseen, niin opitaan jakamaan tauti biologisesti erilaisiin ryhmiin ja silloin myös hoitamaan ne tarkemmin. Tämän suhteen odotan tuloksia aika nopeastikin, jo 5 10 vuoden sisällä. 3. Geenihoidolla tarkoitetaan sairauksien hoitamista siirtämällä hoitavia geenejä soluun. Millaiset geenihoidot yleistyvät ensimmäisenä? Koska? Geenihoidot jäävät varmaan vain yhdeksi hoitomuodok si käytettäväksi muiden hoitojen rinnalla. Todennäköisesti ensimmäisenä ne yleistyvät tiettyjen syöpäsairauksien sekä nanoteknologian kehityksen myötä verisuonten seinämien hoidossa. 4. Mitä omaa saavutustanne arvostatte eniten ja miksi? Arvostan kahta asiaa. Toinen on se, että ryhmämme tutkimustyön myötä suomalainen geenitutkimus sekä suomalainen väestö ja sen erityispiirteet on saatu ainakin tutkijapiireissä maailmankartalle. Jälkipolven koulutus on toinen asia, mistä olen ylpeä. Vielä ennen joulua valmistuu jo 65. väitöskirja. 5. Mitä alan huipulle pääseminen on vaatinut? Todella paljon työtä, kuten huipulle pääseminen aina vaatii. Minulla on ollut siinä onni myötä, että satuin syntymään sopivaan maahan oikeaan historialliseen hetkeen. Suomalainen lääketiede on ollut etulyöntiasemassa, kiitos ainutlaatuisen asutushistoriamme sekä hyvän yhteiskunta- ja terveydenhuoltojärjestelmämme, jonka Suomen kansa on verovaroillaan kustantanut. Ensimmäinen ihmisen geeni eristettiin vuonna 1978. Olin juuri saanut silloin väitöskirjani valmiiksi. Vuonna 2000 koko ihmisen perimä oli jo verkossa. Kyllähän tämä aika fantastinen ajanjakso on ollut. 4 Kemira 4/2006 3/2006
ajan asiat LYHYESTI» Kemiran vesikemikaaliliiketoiminnan uudet yhtiönimet Pohjois-Amerikassa ovat Kemira Water Solutions, Inc. Yhdysvalloissa ja Kemira Water Solutions Canada Inc. Kanadassa.» Miten nanotekniikka näkyy arkipäivässämme? Mitä on älykäs paperi? Vastaukset kuullaan Kemian Päivillä, jotka järjestetään ChemBio Finland 07 -tapahtuman yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa 27.-29.3 2007.» Projektitoimitukset Uruguayhin Fray Bentosin nat riumkloraattitehtaalle ovat käynnissä. Ensimmäiseen toimitukseen kuului kloraatti siiloja, muovitankkeja, pumppuja ja kloraatti kennoja.» Sanghaissa järjestettiin suuret selluja paperiteollisuuden messut syyskuussa. China Paperin erikoispiirteitä ovat mm. näyttelyn laajuus, vahva osaaminen ja tasokkaat seminaarit. Messuille osallistui kolmen päivän aikana yhteensä noin 7 000 kävijää Kiinasta ja muista Aasian maista. Seuraavat China Paper -messut järjestetään Beijingissä ensi vuoden syyskuussa.» Helsingin Juhlaviikkojen, WWF:n ja Kemiran yhteistyöllä kerättiin varoja Itämeren suojeluun runsaat 10 000 euroa.» Kemira ja vantaalainen teknokemiaalan yritys VesiTekno Oy:n ovat tiivistäneet yhteistyötään kylmäliuos Freeziumin markkinoinnissa ja myynnissä. Freeziumin käyttöliuosten valmistus ja pakkaus siirtyyvät VesiTeknolle ja Kemira toimittaa tuotteen raaka-aineet Oulun tehtailtaan. Petri Kaipiainen/SK Suolahapon kierrätyslaitos Rautaruukille Raaheen Kemira on sopinut kuumavalssatun teräksen peittauksessa käytettävän hapon regenerointi- eli elvytyslaitoksen toimituksesta Rautaruukin Raahen tehtaalle. Hanke on osa Kemiran kasvavaa vesikemikaaliliiketoimintaa ja yhtiön ensimmäinen täyden mittakaavan elvytyslaitostoimitus metalliteollisuusasiakkaalle, johtaja Hannu Luhtala Kemira Kemwaterista painottaa. Elvytyslaitoksella käsitellään teräksen peittausprosessissa syntyvä rautapitoinen suolahappo. Kemira poistaa haposta raudan, josta se valmistaa vedenpuhdistuskemikaaleja. Puhdistettu suolahappo toimitetaan takaisin Ruukin kuumanauhavalssaamolle. Regenerointi perustuu Kemiran omaan teknologiaan, jonka avulla peittauksessa käytettävä suolahappo voidaan kierrättää lähes sata prosenttisesti. Ruukille elvytyslaitoksen etuina ovat alhaisemmat käyttökustannukset. Uuden prosessin energian kulutus on alhaisempi ja säästöjä syntyy myös kuljetuksesta. Peittaushappo kuljetetaan nykyisin säiliö autoilla Ruukin Raahen tehtailta yhtiön Hämeenlinnan tehtaille käsiteltäväksi; jatkossa happo käsitellään Raahessa. Käsittelyprosessi on entistä ympäristöystävällisempi haitallisia jakeita ei joudu vesistöön eikä ilmaan. Laitoksen on määrä käynnistyä ensi vuoden kesällä. Laitos on ensimmäinen tällä teknologialla rakennettu hapon regenerointi laitos, ja se on Kemiralle tärkeä referenssilaitos. Uudelle teknologialle on kysyntää, kun metalliteollisuusinvestoinnit suuntautuvat kasvaville markkinoille Venäjälle, Kiinaan ja Intiaan. Terästehtaat lisäävät peittauskapasiteettiaan, siirtyvät rikkihappopeittauksesta suolahappopeittaukseen ja hakevat uusia tehokkaita vaihto ehtoja vanhojen regenerointilaitosten vaatiessa suuria korjausinvestointeja. Elvytyslaitosten myötä Kemiralle on tarjolla vedenpuhdistuskemikaalien raakaainetta nopeasti kasvavilla vedenkäsittelymarkkinoilla. Kemira tarjoaa kunnille ja teollisuuslaitoksille kokonaispalveluja jotka kattavat vesi- ja ympäristöalan tutkimuksen, prosessisuunnittelun, laitos- ja kemikaalitoimitukset sekä laitosten operoinnin. Raahen regenerointilaitoksen toimituksesta vastaa Kemiran vast'ikään hankkima tytäryhtiö Galvatek Oy. 4/2006 Kemira 5
ajan asiat VETYVOIMALAITOS KÄYTTÖÖN JOUTSENOSSA Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen vihki käyttöön Pohjoismaiden ensimmäisen vetyä polttoaineena käyttävän ja sähköä ja höyryä tuottavan voimalaitoksen Kemiran Joutsenon toimipaikalla 23.10.2006. Voimalaitos on yksi maailman puhtaimmista energiantuotanto yksiköistä, sillä vety muodostaa palaessaan vain vesihöyryä. Voimalaitos ei aiheuta myöskään hiilidioksidi-, hiukkas- eikä rikkidioksidipäästöjä. Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahti (kuvassa keskellä) tutustui voimalaitokseen. Kuvassa oikealla tehtaanjohtaja Lauri Pälli. Vasemmalla lipeätehtaan vuoromestari Marko Männikkö ja taustalla operaattori Mikko Partinen. TIKKURILALLE MYYNTIYHTIÖ TŠEKIN TASAVALLASTA Kemiran maaliliiketoiminnasta vastaava Tikkurila Oy on ostanut toimivalta johdolta 100 prosentin osuuden Finncolor s.r.o. -nimisestä yhtiöstä Prahassa Tšekin tasa vallassa. Yhtiön uusi nimi on Tikkurila s.r.o.. Kauppa ei vaikuta yhtiön henkilöstön työsuhteiden ehtoihin. Finncolor on toiminut tähän asti yhtenä Tikkurilan kauppa- ja rakennusmaalien sekä teollisuusmaalien maahantuojista Tšekissä. Jatkossa kaikki maahantuonti tulee tapahtumaan Tikkurila s.r.o.:n kautta. Tikkurilan maaleja on viety maahan 1990-luvun alkupuolelta. Vuonna 2005 Tikkurilan liikevaihto Tšekin maalimarkkinoilla oli 3 miljoonaa euroa, josta Finncolorin osuus oli noin 1 miljoona euroa. ASEMAT VAHVISTUVAT KIINAN VESIKEMIASSA Kemira perustaa Keski-Kiinaan yhteisyrityksen ostamalla 80 prosentin osuuden Chongqing Lanjie Tap Water Materials Co Ltd:n osakekannasta. Uusi yhtiö, Kemira Water Solutions (Chongqing) Co., Ltd., tuottaa epäorgaanisia saostuskemikaaleja ja orgaanisia polymeerejä Chongqingin kaupungin vedenpuhdistukseen. Chongqing-yhtiön liikevaihto on nyt vuositasolla noin kaksi miljoonaa euroa, ja sen ennustetaan nousevan nopeasti lähivuosina. Kasvavien juomavedenpuhdistusmarkkinoiden ohella yhtiö keskittyy jatkossa myös teollisuuden ja kunnallisten jätevesien käsittelyyn. Noin 30 miljoonan asukkaan Chongqing on yksi maailman suurimmista kaupungeista. MAAILMALTA»Paperintuottajat vievät Euroopasta vuosittain yli kolme miljoonaa tonnia päällystettyä paperia, josta lähes puolet Aasiaan. Aasialaiset tuottajat vievät puolestaan puoli miljoonaa tonnia samaa tavaraa Yhdysvaltoihin. (Talouselämä 16.11.06)»Itämerta ympäröivistä yhdeksästä valtiosta Puola rehevöittää Itämerta eniten, 37 % fosforista ja 26 % typestä on peräisin sieltä. Kakkosena fosforissa ovat Ruotsi ja Suomi, molemmat 14 %, sitten Venäjä 13 % ja Latvia 9 %. Typessä: Ruotsi 21 %, Suomi 14 %, Venäjä 11 % ja Latvia 9 %. (Helsingin Sanomat 21.10.06)»Vuonna 2005 kemianteollisuudessa tapahtui 11,1 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Vähenemä edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 20 prosenttia. (Kemianteollisuus ry. 6/06)»Kemian opiskelijoille strontium on helppo aine määritettäväksi, koska se värjää liekin karmiininpunaiseksi. Strontiumin löysi lääkäri Adair Crawford Skotlannissa vuonna 1790. (Helsingin Sanomat 7.11.06)»Laske kotisi lämpötilaa asteella tai parilla. Jo yhden asteen pudotus vähentää energiankulutusta viisi prosenttia vuodessa. (Kauppalehti Presso 4.11.06) 6 Kemira 4/2006
ajan asiat LEIDIT LAVALLA HEUREKASSA Kemiran Espoon tutkimuskeskuksen laborantit Hanna Suominen (vas.) ja Kirsi Jormanainen ihastuttivat ruusutempuillaan yleisöä Vantaalla tiedekeskus Heurekassa syksyn Millennium-tapahtumassa. Keskuslavalla tehdyt ruusutemput olivat Kemiran vetonaula, kun Millennium-väki kokoontui Heurekaan. Salin puolella historian toisen Millenniumteknologiapalkinnon voittaja Shuji Nakamura esitelmöi yleisölle led-valokeksinnöstään ja aulassa olivat näytillä Millennium-yhteistyöyritysten asiat. Päivän aikana Hanna ja Kirsi ehtivät loihtia 150 ruusulle uuden värin am- TIKKURILAN ASEMA KAZAKSTANISSA VAHVISTUU Kemiran maaliliiketoimintaan kuuluva Tikkurila vahvistaa markkina-asemaansa IVY:n alueella mukaan lukien Keski-Aasian maat. Almatyyn Kazakstaniin on perustettu sataprosenttisesti omistettu myynti yhtiö TOO Tikkurila markkinoimaan kauppa- ja rakennusmaaleja suomalaisella Tikkurilaja venäläisellä Teks-tuote merkillä. LASSE KURKILAHDELLE VUORINEUVOKSEN ARVONIMI Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen on myöntänyt Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahdelle vuorineuvoksen arvonimen 1.12.2006. LABORATORIOKOMPLEKSI NOUSEE LEVERKUSENIIN moniakkihöyryn avulla ja tehdä siinä samalla ainakin 150 nuorta ja vähän vanhempaakin iloiseksi ojentamalla tällaisen ihmeen kotiin vietäväksi. Tyytyväinen oli myös Heurekan näyttelypäällikkö Paula Havaste, jonka mukaan vierailijoiden mielenkiinto herätetään interaktiivisilla näytöksillä. Vahvistuneen sellu- ja paperikemikaaliliiketoiminnan tukemiseksi ja virtaviivaistamiseksi Kemira PPC Germany GmbH rakentaa uuden toimisto- ja laboratoriokompleksin Leverkusen Innovation Parkiin. Uusiin tiloihin siirtyy noin 90 henkilöä hallinto-, sovellusteknologia- ja T&Kosastoista. Kemira osti huhtikuussa Lanxessin paperi kemikaaliliiketoiminnan. Yhtiöstä tuli maailman johtava kemikaalitoimittaja paperi- ja selluteollisuudelle. Integraatio on edennyt suunnitelmien mukaisesti jopa odotettua paremmin ja nopeammin. Viimeisenä integraatiotoimenpiteenä Kemiraan liitettiin lokakuun alussa Bayer AG:n agentuurien paperikemikaaliliiketoiminta. PARCONIN TANSKALAISYHTIÖT SIIRTYVÄT KEMIRALLE Tanskalaisen jakeluyhtiö Parcon A/S:n omistamien neljän yhtiön Gropa A/S:n, Roma A/S:n, Scantank A/S:n ja SPS A/S:n myynti Kemiralle vahvistui lokakuun alussa. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 21 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja henkilöstömäärä 37. Kemira ja Parconin yhtiöt muodostavat vahvan vedenpuhdistuksen ketjun, jolla on tarjota sekä kunta- että teollisuusasiakkaille kustannustehokkaasti erikoiskemikaaleja ja osaamista Tanskassa ja eteläisessä Skandinaviassa. OSAKEMARKKINAT Täsmennetty strategia otettiin hyvin vastaan Syyskuussa järjestetyn Capital Markets Day -tapahtuman yhteydessä Kemira julkisti täsmennetyn strategiansa. Strategiassa painopiste on kannattavuuden parantamisessa, liiketoiminnan laajentamisessa kehittyville markkinoille sekä asiakaslähtöisten palveluiden ja sovellusten kehittämisessä. Osakemarkkinoilla täsmennetty strategia ja kolmannen vuosineljänneksen tulos otettiin myönteisesti vastaan. Marraskuun puolivälissä Kemiran osakekurssi saavutti 16 euroa, kun ennen Capital Markets Day -tapahtumaa kurssi oli alle 13 euroa. Capital Markets Dayn teemana Saksan Bergisch Gladbachissa ja Leverkusenissa oli sellu- ja paperikemikaaliliiketoiminta. Sen esitykset ovat luettavissa Kemiran kotisivuilla www.kemira.com kohdassa Sijoittajat Esitykset. Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus Kemiran omistajista oli lokakuun lopussa 19,9 prosenttia. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola. 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 01.03 6.2. 16.4. 2.5. 26.7. 31.10. HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS 11.03 01.05 KEMIRA OMX Helsinki CAP FTSE EUROFIRST 300 CHEMICALS TAPAHTUMAKALENTERI klo 9.00 tilinpäätöstiedote 01.06 klo 16.00 varsinainen yhtiökokous klo 9.00 osavuosikatsaus 3 kk klo 9.00 osavuosikatsaus 6 kk klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk 11.06 4/2006 Kemira 7
Kemiraan voidaan luoda voimakas yrittäjähenki, Lasse Kurkilahti uskoo. 8 Kemira 4/2006
TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT JUHA SALMINEN Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahti: Menestys perustuu kulttuuriin Uudistuvan yrityskulttuurin tehtävä on auttaa Kemiraa toteuttamaan strategiaansa, johon liittyy asteittainen siirtyminen perustuotannosta kohti lisäarvotuotteita ja asiakkaalle tarjottavia kokonaisratkaisuja. Tämä on jatkuva prosessi. Pelkkä suunnittelu ei riitä. On toimittava myös työmaalla, oltava mukana rakentamassa, Lasse Kurkilahti sanoi Kemira-lehden haastatte lussa vuoden 2005 lopulla. Mitä vuodenvaihteen jälkeen tapahtui? Kevätkaudella osallistuin 30 tilai suuteen yksiköissämme eri puolilla maailmaa. Toisaalta opin uusia asioita niiden toiminnasta ja toisaalta vein viestiä Good to Great -muutosohjelmastamme. Prosessi jatkuu tietysti edelleen. Kemiran muutosohjelma kattaa kaikki tasot strategiasta ja suorituskyvystä brandiin ja kulttuuriin. Kurkilahti toteaa, että strategian ja rakenteen osalta Kemira on saavuttanut sille kaksi vuotta sitten asetetut tavoitteet. Meillä on selkeämpi fokus ja hyödynnämme synergioita entistä paremmin. Aidosti globaaliin ryhmäämme kuuluu vain johtavia kemikaali bisneksiä, joilla on ainutlaatuinen asema omilla markkinoillaan. Kasvumme on jatkuvaa, sekä orgaanista että yritysostoin luotua. Tuloksentekokykymme on parantunut. Myös yrityskulttuuri on viimeisten parin vuoden aikana alkanut muuttua. Ainutlaatuisen strategian ja sitä parhaalla tavalla tukevan rakenteen luominen on suuri työ, mutta kaikkein vaativinta Kurkilahden mukaan on yritys kulttuurin muuttaminen. Yksikään yritys ei voi nousta erinomaiselle tasolle ilman aloitteellisia, työpaikkansa kehittämiseen aktiivisesti osallistuvia ihmisiä. Menestys perustuu yrityskulttuurille, Kurkilahti painottaa. OSALLISTUMISTA JA YRITTÄJYYTTÄ Kulttuurin kehittyminen lähtee Kurkilahden mukaan siitä, että ihmiset alkavat aloitteellisesti olla mukana oman työkenttänsä kehittämisessä ja kokevat, että voivat myös kehittää itseään. Parhaimmillaan työnteko on niin hauskaa ja jännittävää, että ihminen unohtaa olevansa töissä. Tämä olisi ihannetilanne. Yrittäjillä on usein tämä yrittämisen ambitio päällä, mutta tietysti heillä on myös enemmän vapauksia ja mahdollisuuksia saada palkkioita, jos kaikki menee hyvin. Kurkilahti uskoo, että Kemiraankiin voidaan luoda voimakas yrittäjähenki. Kyllä meilläkin tarvitaan vapauksia ja palkkioita. Tarvitaan myönteinen suhtautuminen työpaikkaa kohtaan, muuten ei lähde mitään suurta tapahtumaan. Kurkilahti sanoo huomanneensa, että ihmisten on usein helpompi ymmärtää kulttuurin kehittämisen tärkeys, kun he ensin miettivät, millaisessa kulttuurissa yrittäjähenkinen ihminen ei voi elää. Ihanteen vastakohta on kulttuuri, joka kohtelee huonosti työryhmänsä jäseniä, ei anna lisäpalkkion mahdollisuuksia ja mielellään pitää palkankin vähän markkinahinnan alapuolella. Se ei anna rohkaisua henkilön oman kokemuksen ja luovuuden käyttöön ja 4/2006 Kemira 9
firman kehittämiseen. Yleensä yritysten todellisuus on jossain näiden ääripäiden välissä. LUOTTAMUS KASVAA Kurkilahti toteaa, että osallistavan, yrittäjyyteen kannustavan kulttuurin luominen vaatii vuosia. Muutos on kuitenkin päässyt hyvään vauhtiin. Kemiran henkilöstön luottamus työnantajan pyrkimysten aitouteen näyttää kasvaneen kahden viime vuoden aikana. Henkilöstökyselyssä mitataan 80 kysymyksen avulla kulttuurin ja työilmapiirin kehittymistä. Osioita kyselyssä ovat muun muassa tiedonkulku, työskentelyedellytykset, palkitseminen, johtaminen ja sisäinen yhteistyö. Kehitystä on tapahtunut miltei kaikilla osa-alueilla. Vuonna 2004 noin puolet henkilöstöstä vastasi kyselyyn ja tänä vuonna vastausprosentti oli jo 80. Ihmiset näkevät, että heidän palautteeseensa myös reagoidaan. Kemira on luonut henkilöstölleen koulutus- ja hyvinvointiohjelmia sekä aloitejärjestelmiä. Palkitseminen, resurssit ja turvallisuus ovat myös keskeisiä kulttuurin osa-alueita. Henkilöstökyselyjen lisäksi Kemira teettää säännöllisesti selvityksiä siitä, kuinka esimiehet suoriutuvat tehtävistään. Esimiestyöskentely on ratkaisevaa työryhmän hengelle. Jos esimies asettaa ilmapiirin huonolle tasolle, ei sitä helposti kukaan jäsen korjaa. Emme me talousraportteja lukemalla saa tietää, miten esimies todella johtaa. Nämä palautteet ovat hyvin tärkeitä. Vie tosin aikansa, ennen kuin palautetta uskalletaan avoimesti antaa sekin on kulttuurikysymys. KOHTI KOKONAISRATKAISUJA Uudistuvan yrityskulttuurin tehtävä on auttaa Kemiraa toteuttamaan strategiaansa, johon liittyy asteittainen siirtyminen perustuotannosta kohti asiakkaalle tarjottavia kokonaisratkaisuja. " INNOVATIIVISUUS VAATII KASVUALUSTAN, JOKA SALLII KEKSELIÄISYYTTÄ JA VIRHEITÄKIN SEKÄ PALKITSEE ONNISTUMISISTA." Yksi malli toimia on myydä tavaraa tonneittain ja kilpailla lähinnä hinnalla. Toinen malli on, että kehitetään parannettuja tuotteita eli ammutaan taivaalle uutta rakettia säännöllisesti ja saadaan muutakin puhuttavaa kuin se hinta. Kolmas malli on ratkaisujen myynti. Siinä ryhdymme asiakkaan kanssa suhteeseen, jossa opimme tuntemaan tämän ongelmat ja mitä me omalla tuotantoja tuotekehitysosaamisellamme voimme tehdä asioiden edistämiseksi. On tarkkaan mietittävä, miten siirrymme solution provider -suuntaan. Se ei tapahdu nopeasti. Ehkä kolmen vuoden kuluttua Kemira on erinäköinen yritys. Kurkilahti toteaa, että innovatiivisten ratkaisujen tarjoaminen on myös kulttuurinen kysymys. Innovatiivisuus vaatii kasvualustan, joka sallii kekseliäisyyttä ja virheitäkin sekä palkitsee onnistumisista. Meidän on annettava henkilöille mahdollisuus ilmaista omaa osaamistaan ja on taattava, että he saavat aina myönteistä palautetta, vaikka keksinnöt eivät aina niin suurenmoisia olisikaan. Toiset keksivät enemmän kuin toiset, mutta kaikki keksivät jotakin, kun ympäristö on sopiva. GLOBALISAATIO PAKOTTAA KEKSELIÄÄKSI Kurkilahden mukaan globalisaatioon liittyvä työn uusjako pakottaa eurooppalaiset yritykset kekseliäiksi. Kehittyvät maat rakentavat moderneja tuotantolaitoksia ympäristössä, jossa kaikki kustannuselementit ovat edullisempia kuin täällä. Ne haluavat pitää kauppataseensa tasa painossa ja tekevät ensin omaan maahan ja sitten vievät ympäri maailmaa. Ensimmäinen aalto on se, että halpakustannusmaista tulee samaa tavaraa mitä me teemme täällä, mutta 30 prosenttia halvemmalla kuin mihin me pystymme. Voimme siirtää itse tuotantoa halpa maihin, jolloin olemme mukana aallossa. Samanaikaisesti meidän on kehitettävä ratkaisuille painottuvaa konseptiamme, jolloin parhaimmassa tapauksessa saamme kerätyksi niin paljon tietoa ja osaamista, että pystymme pitämään tiettyä markkinasegmenttiä omanamme ja joko tekemään sinne tuotteita palveluiden lisäksi tai ostamaan tuotteet muualta. Tässä on melko kiire Suomella ja ylipäänsä eurooppalaisilla teollisuusmailla, Kurkilahti tähdentää. 10 Kemira 4/2006
Eurooppa nyt KEMIANTEOLLISUUDEN MAINE ALKAA KOHENTUA Ceficin joka toinen vuosi teettämä yleiseurooppalainen kemianteollisuuden mainetutkimus valmistui syksyllä. Lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneista yhdeksästä maas ta trendi on säilynyt ennallaan. Euroopan kemianteollisuuden maine heikkeni vuosituhannen vaihdetta kohti, mutta viime vuosina alamäki on pysähtynyt ja joissain maissa kääntynyt loivaan nousuun, Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestön Ceficin viestintäjohtaja Marc Devisscher sanoo. Kiinnostavaa on, että ympäristöjärjestöjen voimakas kampanjointi kemianteollisuutta vastaan ja tiukan sääntelyn puolesta ei näytä vahingoittaneen kemianteollisuuden mainetta. Saattaa tosin olla, että ilman kampanjoita muutos parempaan olisi ollut voimakkaampi. EU:n valmisteilla oleva kemikaalilaki, Reach, on Devisscherin mukaan vaikuttanut myönteisesti kemianteollisuuden maineeseen. Kemianteollisuus on alusta alkaen nähnyt kemikaalilain hyvät puolet. Olemme vain pyrkineet vaikuttamaan siihen, että laki ei kohtuuttomasti lisää byrokratiaa ja että se ei heikennä Euroopan kilpailukykyä. Kansalaisten luottamus kemianteollisuutta kohtaan lisääntyy, kun he näkevät viranomaisten valvovan sitä. Kemianteollisuuden maine on paras sellaisissa maissa, joissa on paljon kyseistä teollisuutta, kuten Saksassa ja Belgiassa. Huonoin se on Ruotsissa. Ranskan Toulousessa tapahtunut kemikaalionnettomuus on vaikuttanut selvästi maineen huonontumiseen kyseisessä maassa. Kahdeksan eri toimialan vertailussa kemianteollisuus paransi hieman asemaansa siitä, mikä se oli kaksi vuotta sitten. Paras maine on elektroniikkateollisuudella ja huonoin se on ydinvoimantuottajilla. Kemia on kuudennella tilalla sähköteollisuuden takana. Jonkin verran yli puolet vastaajista katsoo, että kemiantuotteiden hyödyt ovat haittoja suuremmat. Kiinnostavaa on, että kysyttäessä mitkä kemiantuotteet ovat hyödyllisimpiä ja mitkä terveydelle haitallisimpia, ihmisten mieliin tulevat ensimmäiseksi puhdistus- ja pesuaineet, lääkkeet, kosmetiikka, kasvimyrkyt, maalit ja vastaavat. Ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että esimerkiksi autoissa ja matkapuhelimissa käytetään paljon kemiantuotteita. Devisscher toteaa, että kemianteollisuuden mainetta nostivat vuoden 2006 tutkimuksessa aikaisempaa enemmän taloudellinen tärkeys ja hyödyt sekä tärkeä työ tulevien sukupolvien hyväksi. Myös kemianteollisuuden imago työnantajana on parantunut. (more) positive neither/dk (more) negative Δ NET 2004 Germany 60 33 +29-3 Spain 59 38 +21-3 Belgium 56 43 +13 +16 Italy ES 2006 TOTAL Great Britain 52 49 47 39 45 42 +13 +5 +5 +6 +1 +2 Poland 50 47-3 Netherlands 43 57-14 +10 France Sweden 32 24 66 72-34 -48 +2 +6 * PES2006 Total without Poland: NET + 5, + 1 electronics Ihmiset luottavat entistä enemmän siihen, että kemianteollisuus kantaa eettisen ja yhteiskunnallisen vastuunsa, Devisscher sanoo. Vuoden 2006 kemianteollisuuden mainetutkimukseen (Cefic Pan European Survey) osallistuivat food automobile pharmaceutical electricity CHEMICAL petrol/oil nuclear energy MAINE ERI MAISSA MAINE TOIMIALOITTAIN % overall positive 2006 2004 Saksa (paras 49 48 39 45 37 35 74 78 74 77 67 72 66 70 61 70 Index 2006: 0.85 Index 2004: 0.77 8 industries average: 58 * PES2006 Total without Poland: 0.84 + 0.07 Lähde: Cefic Kemianteollisuuden maine on paras sellaisissa maissa, joissa on paljon kyseistä teollisuutta. Toimialoista paras maine on elektroniikkateollisuudella. maine), Espanja, Belgia, Italia, Iso-Britannia, Puola, Alankomaat, Ranska ja Ruotsi (huonoin maine). Puola oli mukana ensimmäistä kertaa. TEKSTI JORMA LEPPÄNEN 4/2006 Kemira 11
TEKSTI ARI RYTSY KUVAT VOLKER STEGER/SKOY JA KIMMO BRANDT Älypakkaukset etsivät innovaatioita Siinä missä elintarvikkeiden ja pakkausten kunnosta kertovat mittarit ovat jo osittain arkipäivää, antavat aktiiviälyllä varustetut rasiat vielä odottaa itseään. Terminä älypakkaus on hyvin laaja - alainen kattaen niin kompaktit RFID-sirut kuin muro paketin kyljessä komeilevan tietokilpailun. Älypakkaukselle ei ole olemassa virallista määritelmää, mutta sen älykkyys voidaan yleisesti jakaa toiminnallisuuteen, aktiivisuuteen ja laskennallisen kapasiteetin liittämiseen. Yleisesti ottaen funktionaalisuutta ei pidetä varsinaisena älykkyyden muotona. Sen kohdalla tuote kuitenkin toimii loogisesti oikein. Tällaisia ovat niin sanotut barrier-tuotteet, jotka estävät yhden komponentin pääsemisen toiseen, kertoo Metsäteollisuuden tutkimusyhtiö KCL:n tutkimusaluejohtaja professori Ali Harlin. 12 Kemira 4/2006
Älypakkausten avulla voidaan välittää monenlaista tuote- ja hintatietoa. Näin asiakasta esimerkiksi opastetaan valitsemaan ravitsemuksellisesti sopivia tuotteita. Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) ikälaboratoriossa on kehitetty radiotaajuista etätunnistusta hyödyntävä järjestelmä, jonka tarkoituksena on auttaa ikäihmisiä heidän dieettiensä noudattamisessa. 4/2006 Kemira 13
Uskon, että tällä alueella tulee tapahtumaan paljon. Käyttöympäristöstä riippuen pakkaus voi tulevaisuudessa aktivoitua esimerkiksi vallitsevan lämpötilan tai kosteuden mukaan. Se saattaa myös kompensoida pakkauksen sisällä muuttuneita olosuhteita. Tällaisia asioita pystytään ratkaisemaan materiaaliteknisesti. Yksi esimerkki tämäntyyppisen älykkyyden hyödyntämisestä on lämpimän leivän pakkaaminen. Säilyvyyden kannalta kosteutta luovuttava tuote muuttuu tiiviissä pussissa vetiseksi limpuksi. Jos pakkaus puolestaan hengittää liikaa, leivän kuori kovettuu. Ongelman ratkaisu vaatii pakkausmateriaalilta älykkyyttä kontrolloida kosteuden poispääsyä. Monet muutkin toiminnallisuuteen liittyvät sovellukset ovat sidoksissa elintarviketeollisuuteen. Kuluttaja näkee kaupassa vain parasta ennen -päiväykset, mutta usein pakkausten rakenteissa on huomaamattomia yksityiskohtia, jotka mahdollistavat tuotteen paremman säilyvyyden. KULUTTAJISSA KAHTA KOULUKUNTAA Aktiivi-indikaattorit ovat jo huomattavasti lähempänä yleisesti miellettyä älykkyyttä. Eräänlaisten liikennevalojen tapaan ne ilmoittavat tuotteen kunnosta. Tällaisia sovelluksia on kehitetty muun muassa teollisiin siipikarjapakkauksiin. Indikaattori perustuu siipi karjan lihasta vapautuvan rikin vaikutukseen. Se reagoi pakkauksen tekstiin painetun hopean kanssa. Hopea muuttuu mustaksi ja osoittaa näin tuotteen laadun laskeneen hyväksyttävän tason alapuolelle, Harlin kuvailee. Helppokäyttöisyydestään huolimatta kyseinen indikaattori ei kiinnosta kaikkia kuluttajia. Ihmisten tämänhetkinen halu hyväksyä kyseiset merkinnät jakaantuu voimakkaasti kahtia. Poisluettuna pieni pioneerijoukko suurin osa ihmisistä ei pidä niitä mielekkäänä vaihtoehtona nykyiselle päiväysjärjestelmälle. Muutosvastarinnan lisäksi vastassa ovat kustannuksiin liittyvät realiteetit. Päiväyksen painaminen pakkaukseen on lähes ilmaista. Siinä puhutaan noin sentin sadasosan kustannuksesta. Jos pakkaukseen laitetaan todellinen indikaattori, nousee yksikkökohtainen hinta jonnekin yhden ja kymmenen sentin välille, arvioi Harlin. Paljon on siis kiinni siitä, millainen on pakattavan tuotteen hinnankantokyky. Esimerkiksi lentoliikenteen ruoka vaunuissa on käytössä lämpötila- Ali Harlin esittelee Aroma Bar -mittausjärjestelmää, joka kykenee erottamaan makuaineiden siirtymisen paperin läpi. aika-indikaattoreita, jotka huolehtivat kerrallaan noin 30 ruoka-annoksen turvallisuudesta. Mikäli vaunu viihtyy liian kauan kylmäketjun ulkopuolella, antaa indikaattori siitä tiedon. Siihen on vielä matkaa, että tällainen indikaattori olisi kiinni jokaisessa yksittäisessä ruokapakkauksessa, Harlin toteaa. Älykkäistä pakkauksista löytyy myös onnistuneita lanseerauksia. Muun 14 Kemira 4/2006
TUNNISTIMIEN KEHITYS VOI TULEVAISUUDESSA JOHTAA OSTOKOKEMUKSEN VOIMAKKAASEEN MUUTOKSEEN. muassa Duracellin paristoihinsa integroimasta pikatesteristä on tullut olennainen osa yrityksen tuoteimagoa. TAGIN HINTA VIELÄ LIIAN KORKEA Tunnistinpuolella tuotteen täytyy jo olla kohtuullisen arvokas, että siihen kannattaa investoida. Minimissään tällainen artikkeli on painettu kirja, jonka muovikääre varustetaan kaukoluettavalla tarralla. Suur- ja kuljetuspakkausten kohdalla tunnistimet toimivat varas toinnin ja logistiikan apuvälineenä. Tällä sektorilla on nähty monia etätunnistusteknologiaa hyödyntäviä kokeiluita. Hyvistä kokemuksista huolimatta RFID:n lopullinen läpimurto antaa kuitenkin odottaa itseään. Teoria tasolla tunnistimien kehitys voi tulevaisuudessa johtaa ostokokemuksen voimakkaaseen muutokseen. Tuolloin ostoskärryt lukevat pakkausten älykkäät hintakoodit ja ilmoittavat asiakkaalle kerättyjen tuotteiden hinnat ja loppusaldon. Kassalla ei tarvitse kuin näyttää maksukorttia. Tässäkin tapauksessa yksittäisen tagin hinta on vielä liian korkea. Jos yhdessä viikonlopun ostoskorissa on helposti 20 30 tuotetta, muodostuu jokaisesta 20 sentin tarrasta jo useampia euroja. Elintarvikekaupassa hinta kilpailu on niin tiukkaa, että tunnistimista koituva hyöty olisi saatava takaisin jossain muualla. Toisena vaihtoehtona olisi tarrojen kierrättäminen, sanoo Harlin. Aikaisemmin älyvaatteiden tekemistä tutkineena hän myöntää samojen kysymysten olevan pinnalla myös tekstiilipuolella. Sielläkin tuotteeseen laitettavan tunnistimen on oltava mahdollisimman halpa ja huomaamaton. Jos puhutaan kommunikoivasta älystä, niin silloin mahdollisten oheislaitteiden on oltava varsinaisen tuotteen ulkopuolella. Tuolloin koko tietoa välittävä infrastruktuuri on melko arvokas, joten siinä täytyy vastavuoroisesti kulkea paljon informaatiota, Harlin visioi. EI SUURIA INVESTOINTEJA Monimutkaiset järjestelmät tarkoittavat siis sovellukselle kapeita markkinoita. Kolikon kääntöpuolella Harlin näkee funktionaalisten sovellusten merkityksen kasvavan. Niitä tehdään tunnetuilla tuotantomenetelmillä sekä painamisen että materiaalitekniikan keinoin. Syy piilee siinä, että pakkausten uusien ominaisuuksien on oltava edullisia ja yhteensopivia. En jaksa uskoa, että kukaan ryhtyy rakentamaan uusia tuotantolaitoksia vain teknologiaa silmälläpitäen. Suurin osa toiminnallisesta älykkyydestä tuotetaan jatkossa joka pinnoittamalla tai painamalla. Vaikka kaavailut maitopurkin kyljessä tietokoneen näytön lailla välkkyvästä hybridimediasta tuntuvat Harlinin ajatusten keskellä lähinnä tieteiselokuvan utopialta, on metsäteollisuus aktiivisesti selvittämässä sähköisen ja printtimedian yhdistämisen mahdollisuuksia. Tietokoneen muistin kaltainen varaustila voidaan painotekniikan avulla kerrostaa paperin pintaan. Aikanaan nanoteknologia tulee mahdollistamaan koivun kuituun tallennettavat megamuistit. Se, kuinka niitä luetaan ja hyödynnetään, on vieläkin vaikeampi kysymys. Olipa älypakkausten tulevaisuuden suunta mikä tahansa, muistuttaa Harlin oikein suunnitellun pakkauksen lisäävän tuotteen myyntiä 10 20 prosenttia. Siinä mielessä älypakkauksiakaan ei kannata kehittää vain kehittämisen vuoksi. Ennen niiden käyttöönottoa on selvitettävä, mikä on kyseisessä tuotesegmentissä ja asiakasryhmässä saatava lisäarvo. On vielä ennenaikaista sanoa, milloin eri tekniikoita otetaan käyttöön. Pilotteja kuitenkin toteutetaan jatkuvasti. Aktiivimateriaalien ja funktionaalisuuden kohdalla ollaan jo varsin pitkällä, summaa Harlin. RFID PÄHKINÄNKUORESSA RFID tulee sanoista radio frequency identification (radiotaajuinen etätunnistus). Menetelmä on tarkoitettu tiedon etälukuun ja -tallentamiseen. RFID-tunniste voidaan sisällyttää tuotteeseen valmistusvaiheessa tai liimata jälkikäteen tarralla. RFID-tunnisteet sisältävät antennin, jonka avulla ne lähettävät ja vastaanottavat kyselyitä. RFID-tunnisteet ovat joko aktiivisia (oma virtalähde ja lähetin), passiivisia (ei omaa virtalähdettä) ja puoli-passiivisia (oma virtalähde, ei lähetintä). RFID-tunnisteita käytetään yleisesti muun muassa eläinten tunnistukseen, kirjojen jäljittämiseen, rakennusten kulunvalvontaan sekä arvotavaran seurantaan. 4/2006 Kemira 15
Kemira Capital Markets Day Analyytikot arvostavat Kemiran uutta srategiaa Rahoitusalan ammattilaiset arvostavat Kemiran pyrkimystä siirtää toiminnan painopistettä perustuotannosta kohti kokonaisratkaisuja. TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT FRANK BROEKHUIZE Syyskuussa Bergisch Gladbachissa Saksassa järjestetyn Kemira Capital Markets Dayn yhteydessä rahoitusalan ammattilaiset vierailivat paikallisella M-realin omistamalla Zandersin-paperitehtaalla sekä Kemiran Leverkusenin tuotanto laitoksilla. Hollantilaisen Ing-pankin palveluksessa Belgiassa työskentelevä Assistant Parent Account Manager Hilde Colpaert kertoi olevansa tyytyväinen kaksipäiväisen tapahtuman antiin. Arvostan suuresti Kemiran tapaa järjestää sijoittajatapaamisensa. Saamme tarvitsemamme tiedon hyvin ja ytimekkäästi esitettynä, ja myös tehdasvierailut ovat antoisia. Tärkeätä on niin ikään saada keskustella Kemiran johtajien kanssa epämuodollisesti yhtiön liiketoimintaan liittyvistä kysymyksistä, Colpaert sanoi ja jatkoi: Sijoittajatapahtuma antaa yritykselle mahdollisuuden syventää vuosikertomuksessa olevaa tietoa. On hyvä idea Kemiralta esitellä vain yksi tai kaksi divisioonaa vuodessa. Esimerkiksi tänä vuonna saamamme tieto yhtiön sellu- ja paperikemikaaliliiketoiminnasta oli hyvin kattavaa. Näin muodostamme vähitellen syvällisen käsityksen konsernin eri liiketoiminnoista. Colpaertia kiinnostavat ennen kaikkea rahoituskysymykset, mutta hän kertoi kuuntelevansa mielellään myös sijoitusanalyytikkojen Kemiran johtajien kanssa käymiä keskusteluja. Kaikki täällä eivät ole pankkiliiketoiminnan suhdepuolelta kuten minä. Analyytikot, reittausfirmojen ihmiset ja meklarit tarkastelevat Kemiraa ja sen asiakkaita kukin omalta näkökulmaltaan. He voivat tehdä yksityiskohtiin meneviä kysymyksiä ja huomiota, jotka tuovat kiinnostavan lisän keskusteluun. ASIAKKAAT OSTAVAT SUORITUSKYKYÄ Yksityiskohtaisten kysymysten esittäjien joukossa olivat muiden muassa FIM Pankkiiriliikkeen analyytikko Sampo Timonen ja E. Öhmanin analyytikko Timo Jaakkola. Heidän mukaansa Kemiran pyrkimys siirtää toiminnan paino pistettä perustuotannosta kohti lisäarvotuotteita ja ratkaisuja vastaa hyvin sellu- ja paperiteollisuuden tarpeita. Esimerkiksi Zandersin-tehtaiden johtaja Heikki Husso sanoi odottavansa kemikaalitoimittajalta tuotteiden ohella asiantuntemusta, ratkaisuja, suoritus kykyä. Uskon, että trendi on tämä. Johtavat kemikaalitoimittajat kilpailevat yhä enemmän laadulla ja palvelulla eivätkä niinkään hinnalla, paperialan DI Timonen sanoi. Kun on aikaisemmin vain toimitettu mitä tuotannosta on tullut, jatkossa lähdetään ratkomaan ongelmia. Esimerkiksi Kemira on jo ollut auttamassa painotaloja. Tähän tarvitaan paljon uudenlaista osaamista, jota on ostettu ja myös kehitetty omassa talossa, Timonen jatkoi. Myös Jaakkola näkee ainutlaatuisissa ratkaisuissa Kemiran tulevaisuuden. Ratkaisun myyminen tiettyyn hintaan tietyllä aikavälillä on paljon kannattavampaa kuin pelkkä kemikaalitonnien myyminen tiettyyn hintaan. Globalisaation edetessä perustuotannon varassa olevat toimittajat joutuvat vääjäämättä ankaraan hintakilpailuun. Myös Kemiran asiakkaiden pitäisi tehokkaan tuotannon ohella entistä enemmän miettiä, millaisia asiak- 16 Kemira 4/2006
Hilde Colpaertin mukaan Kemiran sijoittajatapaamiset syventävät käsitystä yrityksen liiketoiminnasta. kaita ne haluavat palvella ja millaisia palveluja tulevaisuudessa tarvitaan. Jaakkolan mukaan Kemiran Lanxessin paperikemikaalien kauppa on osoitus uudenlaisesta ajattelutavasta. Kerrankin puhutaan myös siitä, kuinka saada olemassa olevia tuotteita paremmin markkinoille, eikä niin kuin usein raskaassa teollisuudessa, että ostetaan tuotantoa sieltä täältä ja sen jälkeen aletaan miettiä, miten saada se myydyksi. Lanxessilla oli valmis globaali myyntiverkosto ja kaksi Kemiran tuotepalettia täydentävää hyvää tehdasta. Nyt Kemira voi korvata Lanxessin aikaisemmin myymät rahtivalmistustuotteet omilla tuotteillaan ja vahvistaa merkittävästi omaa myyntiorganisaatiotaan. Kauppa oli suorastaan kaunis. Timonen huomautti, että myyntiverkoston ollessa valmis myyntivolyymin kasvattaminen on edullista. Verkosto on nyt olemassa. Kun volyymia saadaan lisää, kannattavuus paranee. Ensimmäiseksi varmasti Saksaan tulevat vanhan Kemiran kemikaalit ja Pohjoismaihin Lanxessin kemikaalit. Siitä yhteistyö laajenee maailmalle. Timo Jaakkolan mielestä Kemiran Lanxess-kauppa oli kaunis osoitus yhtiön uudenlaisesta ajattelutavasta. 4/2006 Kemira 17
Heikki Husso odottaa kemikaali toimittajan tarjoavan myös ratkaisuja. Johtavat kemikaalitoimittajat kilpailevat yhä enemmän laadulla ja palvelulla, Sampo Timonen uskoo. TÄYDELLINEN PALETTI ANTAA KILPAILUEDUN Timosen mukaan Suomi ja Saksa ovat Euroopassa sellu- ja paperiteollisuuden taitotiedon keskuksia. Saksassa on erityisen vahvaa kierrätyskuidun osaamista. Suomessa valmistetusta paperista menee 95 prosenttia vientiin, ja sitä on parempi kierrättää siellä missä on paljon ihmisiä. Saksa on kierrätyksen edelläkävijä. Jos katsomme konsulttiyhtiö Pöyryn ennusteita siitä, miten eri massatyyppejä käytetään tulevaisuudessa, niin kierrätyskuidun määrä kasvaa entisestään. Kemiran nykyinen tuotepaletti kattaa melko hyvin ketjun sellunvalmistuksesta paperin päällystykseen, muttei vielä täysin vastaa sitä, mitä odotettu kasvu on. Jaakkola totesi, että Kemiralla on jo tarjota kaikki kemikaalit sellunvalmistukseen ja että yhtiö on lähellä täydellistä tuotepalettia paperinvalmistuksessakin. Kemira on solminut pitkäkestoisen Chemical Island -sopimuksen Metsä- Botnian Uruguayn-tehtaan kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että Kemira sitoutuu toimittamaan asiakkaalleen kaikki sen tarvitsemat sellukemikaalit. Olisi ainutlaatuista, jos yhtiö joidenkin vuosien kuluttua pystyisi tarjoamaan kaikki kemikaalit myös integroituun tehtaaseen. Täydellinen paletti antaisi sille selvän kilpailuedun. Timosen mukaan Chemical Island on sellun ja paperin valmistajille erinomainen malli, kunhan toimittaja ei ole ahne hintavaatimuksissaan. Malli perustuu tuotantolukuihin. Jos toimittaja pystyy parantamaan asiak kaan suorituskykyä, saavutettu arvonlisä jaetaan sovitulla tavalla kummankin kesken. Mahdollisuudet prosessin suorituskyvyn parantamiseksi ovat paljon paremmat silloin, kun toimittaja hallitsee koko ketjun alusta loppuun. Jos toimittajia on useita, kokonaisuus pirstaloituu, ja ongelmien ratkaiseminen on hidasta. Tämä maksaa usein enemmän kuin mitä toimittajia kilpailuttamalla säästetään. ASIAKKAAT KESKITTÄVÄT HANKINTATOIMENSA Sekä Jaakkola että Timonen kuuntelivat kiinnostuneina Husson esitystä siitä, miten M-real aikoo jatkossa järjestää ostotoimensa. Yleinen suuntaus sellu- ja paperiteollisuudessa on, että hankinnat keskitetään pääkonttoriin. Tuloskunto on metsäteollisuudessa keskimäärin ollut huono. Kustannusten nousu, erityisesti sähkön hinta, on ylittänyt kaikkien arviot. Niinpä metsäyhtiöt ovat käyneet läpi kaikki mahdolliset säästökohteet. Tyypillistä on, että ostot vedetään konsernin tasolle ja haetaan suuruuden ekonomiaa sieltä, Timonen sanoi ja jatkoi: Kun ostot keskitetään konsernitasolle, paikallinen toimittaja ei ole niin vahvoilla kuin aikaisemmin. Se voi olla vahvoilla, jos se pystyy toimittamaan koko konsernille tuotteitaan yhdellä mantereella. Kemiralla maailman suurimpana sellu- ja paperikemikaalitoimittajana on etu, kun mennään kohti keskitettyjä ostoja. Jaakkola totesi, että Kemiran markkina osuus, 5 7 prosenttia riippuen segmentistä, on vielä aika pieni. Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahti on puhunut 20 prosentin markkinaosuustavoitteesta jossain vaiheessa. Silloin asiakkaiden keskitetty osto toimi sopisi Kemiralle oikein hyvin. Timonen huomautti, että globaali sellu- ja paperibisnes on vielä kovin hajanainen. Stora Enso on suurin, ja sillä on vain viisi prosenttia maailman markkinoista. Kemiran markkinaosuus on myös viisi prosenttia. Kun asiakkaan ostovoima vastaa toimittajan hinnoitteluvoimaa, tasapaino on hyvä. Jos Kemira kasvattaa bisnestään, ostajan ostovoima ei parane, ellei sen markkinaosuus kasva samaa tahtia, Timonen sanoi. 18 Kemira 4/2006
Maalaa elämäsi kuviot SEINÄ: Harmony sisustusmaali, sävy F497 KUVIOT: Fenix: Harmony sisustusmaali, sävy S499 Corona: Harmony sisustusmaali, sävy J499, Taika hopeamaali, sävy 2077 ja Taika hopealasyyri. PURKKIEN KUVIOT: Taika hopeamaali, sävy 2077 Valitse uutuuskokoelmastamme omasi Sisustusarkkitehti, tekstiilitaiteilija Marie Dreimanin upeilla sablonikuvioilla luot aivan omannäköisiäsi sisustusratkaisuja. Valitse kahdeksasta sablonista suosikkisi ja käytä sitä yksin tai yhdistellen. Pakkauksessa on mukana perusteellinen työohje. Ideoita saat myymälöistä löytyvästä, ilmaisesta Tikkurilan Sablonimaalausoppaasta ja osoitteesta www.tikkurila.fi TIKKURILAN MAALILINJA neuvot ja niksit kaikkeen maalaamiseen 010 860 8600 (pvm/mpm) ark. klo 8-19
TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT JUHA ROININEN / EUP-IMAGES Johtaja René van Sloten, Cefic: Ansaitsemme paremman toimintaympäristön Globalisaatio ja EU:n laajeneminen ovat suuri mahdollisuus Euroopan kemianteollisuudelle, kunhan ensin panemme oman talomme kuntoon, johtaja René van Sloten Ceficistä sanoo Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestössä Ceficissä seurataan tarkkaan kansainvälistä työn uusjakoa. Johtaja René van Slotenin mukaan EU:n laajeneminen ja globalisaatio ovat ohjanneet yritysten investointeja uusille alueille, mutta muutos on Euroopan kemianteollisuuden kilpailukyvyn kannalta toistaiseksi ollut myönteinen. Esimerkiksi se, että Itä-Eurooppa tuli unionin osaksi, lievensi paljon globalisaation aiheuttamaa painetta Euroopassa. Lännen yritykset investoivat Itä-Eurooppaan eivätkä välttämättä perusta tuotantoa Kiinaan tai Intiaan, van Sloten sanoo ja jatkaa: Itse asiassa kemianteollisuuden ja markkinoiden yhdentyminen alkoi jo kauan ennen EU:n laajenemista. Lännen yritykset ostivat tehtaita idästä ja laajensivat toimintaansa sinne. Kauppaa sai käydä vapaasti, joten päivä, jona uudet jäsenvaltiot liittyivät unioniin, ei ollut mikään shokki. EU:N LAAJENEMINEN HYVÄKSI TEOLLISUUDELLE EU:n kymmenen uuden jäsenvaltion bruttokansantuote verrattuna vanhojen jäsenmaiden bruttokansantuotteeseen on pieni, joten EU:n laajenemisella ei ollut suurta välitöntä vaikutusta koko talousalueen bruttokansantuotteeseen. Van Sloten huomauttaa kuitenkin, että Itä-Euroopassa kaikki kehittyvät sektorit käyttävät kemikaaleja raaka-aineina. Kun katsomme kemikaalien kulutusta asukasta kohti, näemme että Itä-Eurooppa on paljon jäljessä Länsi- Eurooppaa. Idän markkinoilla on siis suuri kasvupotentiaali eli niillä on paljonkin merkitystä. Meillä on 480 miljoonan ihmisen täysin yhdentyneet kotimarkkinat Euroopassa. Tämä auttaa eurooppalaisia yhtiöitä kilpailemaan myös globaalilla markkina-alueella. Puhutaan paljon Itä- ja Länsi- Euroopan kemikaalitasapainosta, siitä että idällä on paha kauppataseen vajaus kemikaaleissa. Minusta tämä on väärä tapa katsoa asiaa. Kansainvälinen työnjako on kiinnostava tarkastelukulma, eikä niinkään täydellinen kauppatase. Esimerkiksi Slovakiassa on paljon autoteollisuutta, joka käyttää lännestä tuotuja kemikaaleja. Syy Slovakian kemikaalikauppataseen vajaukselle on siis se, että sen kemikaaleja käyttävä teollisuus kehittyy. Itä-Euroopan alhaisemman kustannustason pelättiin siirtävän työtä lännestä paljon enemmän kuin todellisuudessa on tapahtunut. Investoimalla Euroopan kehittyville talousalueille yritykset kehittävät eurooppalaista kilpailukykyään ja samalla lieventävät Kiina-ilmiötä. Alueet kilpailevat kemianteollisuuden investoinneista: rakennammeko petrokemian tuotantoa Lähi-itään, Kiinaan, Eurooppaan vai Yhdysvaltoihin? Raaka-aineiden saatavuus ja markkinoiden kehitys ratkaisevat. Aikaisemmin suurella osalla uusista EU:n jäsenmaista oli oma kapasiteettinsa. Kaikilla oli esimerkiksi oma petrokemian tehdas. Nyt meillä on pari suurta laitosta, jotka palvelevat koko Eurooppaa. Tilanne on siis investointejakin ajatellen aivan uusi. Eniten investointipäätöksiin van Slotenin mukaan vaikuttavat raakaaineiden saatavuus ja kasvumarkkinoiden läheisyys. Kun yritys investoi kemiantuotantoon, se tarvitsee lähelleen markkinat eli kemikaaleja käyttävää teollisuutta. Myös raaka-aineiden saatavuus vaikuttaa investointipäätökseen. Itä-Euroopassa on tietysti markkinat, mutta ehkä lännen tehtaat voivat lisätä kapasiteettiaan ja myydä myös itään. Tätä jokaisen yrityksen pitää pohtia.» 20 Kemira 4/2006