KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Kertomus takuurahaston toiminnasta SEK(2010) 968

FI FI FI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2010 KOM(2010) 418 lopullinen KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Kertomus takuurahaston toiminnasta SEK(2010) 968 ES ES

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto unionin talousarvion suojaaminen takaisinmaksun laiminlyönnistä johtuvilta suorituksilta vuodesta 1994... 1 2. Rahaston toiminta vuosina 2007 2009... 1 2.1. Rahaston kattama toiminta... 1 2.1.1. Riskien seuranta... 2 2.1.2. EIP:n ulkoinen lainanto EIP:lle myönnettyjen takuiden määrät ja tärkeimmät piirteet... 2 2.1.3. Rahastosta katettava makrotaloudellinen rahoitusapu... 3 2.1.4. Rahastosta katettavat Euratomin toimet... 3 2.2. Rahaston rahoittaminen toimiva uusi rahoitusjärjestelmä... 3 2.3. Uuden rahoitusjärjestelmän muut parametrit... 4 3. Rahaston varainhoito vaikeassa markkinatilanteessa Rahaston kehitys ja toiminta vuosina 2007 2009... 4 3.1. Rahoituskriisi... 4 3.2. Rahaston salkun kehitys... 4 4. tavoitetason arviointi... 5 4.1. Luottoriskiprofiilin analyysi... 5 4.2. Tavoitetaso... 6 5. Ulkopuolisen konsultin suorittama rahaston arvio... 6 5.1. Tärkeimmät havainnot:... 6 5.2. Suositukset:... 7 5.3. Tavoitetason kvantitatiivinen arviointi... 7 5.4. Rahoituskriisin vaikutus makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen määrän kasvu. 7 5.5. EIP:n maksuaikataulun nopeutumisen mahdolliset vaikutukset... 7 5.6. Suositukset vuoden 2013 jälkeistä uutta rahoituskehystä varten... 8 5.7. Vuoden 2006 kertomuksessa ehdotettu rahaston varainhoitoa koskevien toimielinjärjestelyjen tarkastelu... 8 6. Päätelmät... 9 ES ES

1. JOHDANTO UNIONIN TALOUSARVION SUOJAAMINEN TAKAISINMAKSUN LAIMINLYÖNNISTÄ JOHTUVILTA SUORITUKSILTA VUODESTA 1994 Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto, jäljempänä rahasto, perustettiin vuonna 1994 lokakuun 31 päivänä 1994 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 2728/94 1 unionin talousarvion suojaamiseksi, jos Euroopan unionin myöntämän tai takaaman lainan saaja laiminlyö takaisinmaksun. Rahastoasetusta on muutettu kolme kertaa 2, ja nykyään rahastoa säätelee 25 päivänä toukokuuta 2009 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009 3 (kodifioitu toisinto). Rahaston toimintaa on arvioitu kolmesti vuosina 1998, 2003 ja 2006. Viimeisimmän, vuonna 2006 tehdyn arvioinnin jälkeen perustettiin uusi rahoitusjärjestelmä, joka otettiin käyttöön vuonna 2007. Neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa 4 määrätään, että seuraavassa takuurahaston toimintaan liittyvässä kertomuksessa on esitettävä täydellinen selvitys uuden rahoitusjärjestelmän toiminnasta. Näin ollen komissio antoi syyskuussa 2009 ulkopuoliselle konsulttiyritykselle tehtäväksi arvioida takuurahastoa ja nimenomaan uuden rahoitusjärjestelmän toimintaa sekä takuurahaston parametrejä, etenkin tavoitteena olevaa 9 prosentin rahastointiastetta. Tätä kertomusta täydentävät komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetyt kaaviot ja taulukot. Kertomuksen mukaan takuurahasto toimii nykymuodossaan hyvin ja uusi rahoitusjärjestelmä on täyttänyt sille asetetut odotukset. Tämä arvio perustuu ulkopuolisen konsulttiyrityksen takuurahaston toiminnasta tekemiin havaintoihin, jotka vahvistavat etenkin sen, että tavoitteena oleva 9 prosentin tavoitetaso on sopiva rahaston kattamaan riskiin nähden. Näin ollen kertomuksessa päätellään, ettei tällä hetkellä ole tarvetta muuttaa rahaston tai sen parametrien oikeusperustaa. 2. RAHASTON TOIMINTA VUOSINA 2007 2009 2.1. Rahaston kattama toiminta Rahaston kattamat lainaoperaatiot liittyvät kolmeen eri välineeseen, joille myönnetään takaus Euroopan unionin talousarviosta. Nämä ovat Euroopan investointipankin (EIP) ulkoinen lainananto ja lainatakaukset, Euratomin ulkoinen lainananto ja EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun lainat kolmansille maille. Komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan sisältyvässä rahaston organisaatiokaaviossa kuvataan rahaston toimintaa ja kaikkia rahaston toimintaan liittyviä rahoitusvirtoja. 1 2 3 4 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2728/94 (EYVL L 293, 12.11.1994, s. 1). Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1149/1999 (EYVL L 139, 2.6.1999, s. 1), neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2273/2004 (EUVL L 396, 31.12.2004, s. 28), neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 89/2007 (EUVL L 22, 31.1.2007, s. 1). EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10. 2005/0025 (CNS), 16. tammikuuta 2007. FI 1 FI

2.1.1. Riskien seuranta Rahasto kattaa riskin, joka liittyy kolmansille maille myönnettyihin lainoihin ja takauksiin. Vuoden 2009 lopussa rahastosta katettujen lainatakausten määrä oli 16,361 miljardia euroa, josta 16,239 miljardia euroa oli lainakantaa ja 122 miljoonaa euroa kertyneitä korkoja. Sen jälkeen kun nykyiset EIP:n ulkoiset lainanantovaltuudet 5 tulivat voimaan vuonna 2007, katettu lainakanta on kasvanut keskimäärin 15 prosenttia vuodessa ja on nyt 16 361 miljoonaa euroa. Rahaston lainakannan kasvu ei tarkoita, että rahaston kattama riski euroa kohden olisi suurempi. Rahastoa rasittavien riskien seuranta osoittaa riskien pysyvän vakaina uusien operaatioiden luottoriskin osalta, kunhan uudet lainat myönnetään hankkeille, joilla on sama riskiprofiili kuin nykyisellä lainakannalla (katso valmisteluasiakirjan 5 jakson kaaviot). Näin on ollut vuodesta 2000. Tästä syystä edellisessä, vuoden 2006 kertomuksessa pääteltiin tavoitetason säilyneen 9 prosentissa. 2.1.2. EIP:n ulkoinen lainanto EIP:lle myönnettyjen takuiden määrät ja tärkeimmät piirteet Noin 97 prosenttia rahastosta katettavasta kokonaislainakannasta on EIP:n kolmansien maiden hankkeisiin myöntämien lainojen lainatakauksia. Nykyisten valtuuksien täytäntöönpanoennusteen mukaan EIP:n takausten huomattava osuus rahaston kattamasta riskistä pysynee tulevaisuudessa ennallaan. Jos takauksella katetun lainan saaja ei suorita velanmaksua eräpäivänä, EIP kehottaa komissiota maksamaan suorituksen laiminlyöneen velallisen erääntyneet saatavat komission ja EIP:n välisen takaussopimuksen mukaisesti. Jos EIP:llä on EU:n takauksen lisäksi joku toinen julkinen tai yksityinen takaaja, kyseiseltä takaajalta vaaditaan takaussuoritusta ennen kuin saatava maksetaan EU:n myöntämään takaukseen perustuvan vaatimuksen nojalla. Taulukko 1: Rahaston kattamien EIP:n toimien osuus vuonna 2009 (pääomat ja erääntyvät korot) MFA 3 % Euratom 0 % EIP 97 % EU:n takaus kattaa kolmansien maiden lainaoperaatioiden luottoriskit. Kaikki EIP:n rahoitustoimet, joista on tehty sopimus valtion, julkisen sektorin tai yksityisen sektorin toimijan kanssa, jolla on valtion takaus, katetaan asianmukaisesti kokonaistakuusta. Muuntyyppisten, erityisesti yksityisen sektorin toimien osalta takuu rajoittuu tarkoin määriteltyihin poliittisiin riskeihin. 5 Valtuuksilla tarkoitetaan EU:n talousarviosta EIP:lle takuita varten varattuja määrärahoja. Valtuudet myönnetään yleensä yhden rahoituskehyksen ajaksi (nykyinen kehys kattaa vuodet 2007 2013) ja jaetaan alueiden ja toimialojen mukaan. FI 2 FI

2.1.3. Rahastosta katettava makrotaloudellinen rahoitusapu Tällainen rahaston kattama toiminta perustuu siihen, että Euroopan unioni ottaa rahoitusmarkkinoilta lainaa siirtääkseen lainatut varat (samoin ehdoin) EU:n ulkopuolisten maiden käyttöön (makrotaloudellisen rahoitusavun (MFA) lainat). Neuvoston on hyväksyttävä erikseen kukin makrotaloudellisen rahoitusavun laina. EU vahvistaa näiden lainojen takaisinmaksuaikataulun siten, että se pystyy hoitamaan omien lainojensa takaisinmaksun. 2.1.4. Rahastosta katettavat Euratomin toimet Euratomin lainajärjestelyä voidaan käyttää hankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa (neuvoston päätös 77/270/Euratom) tai tietyissä kolmansissa maissa (Ukraina, Venäjä tai Armenia) (neuvoston päätös 94/179/Euratom). Neuvosto määritti vuonna 1990 lainanoton enimmäismääräksi 4 miljardia euroa. Päätöksiä on tehty noin 3,4 miljardin osalta ja kyseinen määrä on nostettu. Komissio ehdotti vuonna 2002 lainanoton enimmäismäärän nostamista 4 miljardista 6 miljardiin euroon, mutta neuvosto ei ole päässyt vielä asiasta yhteisymmärrykseen. Euratom rahoittaa makrotaloudellisen rahoitusavun lainat ottamalla rahoitusmarkkinoilta lainaa siirtääkseen lainatut varat (samoin ehdoin) tietyissä kolmansissa maissa toimivien ydinenergia-alan yritysten käyttöön. Euratom vahvistaa näiden lainojen takaisinmaksuaikataulun siten, että se pystyy hoitamaan omien lainojensa takaisinmaksun. Vuonna 2009 Euratomin toimien osuus oli marginaalinen (alle yksi prosentti) suhteessa rahaston kattaman jäljellä olevan pääoman ja korkojen kokonaismäärään (katso taulukko 1). 2.2. Rahaston rahoittaminen toimiva uusi rahoitusjärjestelmä Vuonna 2007 käyttöönotettu uusi rahoitusjärjestelmä toi muutoksia rahaston varainhankintasääntöihin. Tällöin lopetettiin aiempi käytäntö rahoittaa rahastoa sovittuihin lainoihin perustuvien ennusteiden pohjalta nostetuista lainoista riippumatta. Uusi rahoitusjärjestelmä perustuu nettomaksujen määrään. Muutoksella saavutettiin sen päätavoite eli tehostettiin rahaston toimintaa vähentämällä unionin talousarvion ja rahaston välillä tehtävien vuotuisten siirtojen määrä yhteen siirtoon ja parantamalla rahaston ja talousarvion välillä siirrettävien määrärahavirtojen tarkkuutta. Koska rahoitus perustuu taattujen lainojen nettomaksuihin, rahoitukseen tarvittavat määrärahat voidaan ottaa huomioon säännöllisessä talousarviomenettelyssä hyvissä ajoin. Aiemmassa rahoitusjärjestelmässä, joka rahastoa perustettaessa oli tarkoituksenmukainen, rahastoon siirrettiin rakenteellisista syistä liikaa varoja. Ongelma on poistunut muutoksen myötä. Valmisteluasiakirjan taulukosta 2 voidaan havaita, että nykyisen rahoituskauden 2007 2011 ensimmäisellä puoliskolla budjettivallan käyttäjän vuosittain rahaston rahoittamiseen myöntämä 200 miljoonan euron määräraha on riittänyt hyvin rahaston rahoitustarpeisiin. Vuonna 2012 ja 2013 rahaston rahoitustarpeiden, jotka riippuvat EIP:n ulkoisten lainanantovaltuuksien toteutumisasteesta, arvioidaan kuitenkin olevan noin 598 miljoonaa euroa. Vuosien 2012 2013 alustavaan rahoitussuunnitelmaan on sisällytetty 400 miljoonaa euroa. Tätä määrää täydentävät rahaston varoille kertyvät korot (katso 3.2 jakso). Koko kautena 2007 2013 käytettyjen ja arvioitujen määrärahojen odotetaan jäävän runsaasti alle 1,4 miljardin euron kokonaismäärän, joka varattiin alun perin vuosien 2007 2013 rahoituskehykseen. Talousarviosta rahastoon yhteensä siirrettyjen määrärahojen ja FI 3 FI

talousarvioon varattujen kokonaismäärärahojen suhteen odotetaan olevan noin 60 prosenttia kauden 2007 2013 lopussa. 2.3. Uuden rahoitusjärjestelmän muut parametrit EU:n talousarvion suojaamiseksi häiriöiltä rahoitusjärjestelmään sisältyy tasausjärjestelmä, jolla rajoitetaan lainojen takaisinmaksun huomattavien laiminlyöntien varalta rahastoon vuosittain siirrettävää määrää. Lisäksi käyttöön on otettu kynnysarvot. Niiden tarkoituksena on ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle rahaston merkittävistä tappioista (80 prosentin kynnysarvo eli rahaston arvo laskee alle 80 prosenttiin tavoitemäärästä) tai saada komissio laatimaan kertomuksen poikkeustoimenpiteistä, joita saatetaan tarvita rahaston täydentämiseksi (70 prosentin kynnysarvo). Tasausjärjestelmä toimii seuraavasti: jos yhden tai useamman takaisinmaksun laiminlyönnin takia rahastosta katettava määrä ylittää 100 miljoonaa euroa tiettynä vuonna (vaikuttaa talousarvioon talousarviovuoden n+2 alussa laiminlyönnin jälkeen), 100 miljoonan euron ylittävä määrä maksetaan takaisin rahastoon enintään 100 miljoonan euron vuosittaisina erinä seuraavien vuosien aikana. Vuosittainen erä on määrältään pienempi seuraavista: 100 miljoonaa euroa tai jäljellä oleva määrä (asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 6 artikla). Tasausjärjestelmää ei ole käytetty uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönoton jälkeen, sillä rahastosta ei ole suoritettu maksuja tänä aikana. 3. RAHASTON VARAINHOITO VAIKEASSA MARKKINATILANTEESSA RAHASTON KEHITYS JA TOIMINTA VUOSINA 2007 2009 3.1. Rahoituskriisi Vuosina 2007 2009 rahaston salkun absoluuttinen tuotto pysyi koko ajan positiivisena eikä salkun arvo kärsinyt rahoituskriisistä aiheutuneista pääomatappioista. Ulkoiset ja sisäiset tarkastajat sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin eivät esittäneet huomautuksia EIP:n komission yksiköiden valvonnassa toteuttamasta rahaston hoidosta. EIP on hoitanut rahaston varoja komission valvonnassa hyvin menestyksekkäästi vaikeassa rahoitusmarkkinaympäristössä. Vuosina 2007 2009 rahaston absoluuttinen kokonaistuotto oli keskimäärin +4,6928 prosenttia vuodessa. Kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita koetelleen lähihistorian vakavimman kriisin myötä rahaston vertailuindeksi kuitenkin alittui keskimäärin -15,27 peruspisteellä vuodessa. Takuurahaston salkussa olevien kokonaisvarojen markkina-arvo oli 1 240,5 miljoonaa euroa (käteisvarat mukaan luettuina) 31. joulukuuta 2009 (3,01 vuoden muutetulla duraatiolla). 3.2. Rahaston salkun kehitys Valmisteluasiakirjan kaaviosta 2 nähdään, että rahaston varat vähenivät vuonna 2007 uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönoton myötä ja kasvoivat vuonna 2008. Vuonna 2009 rahaston varat olivat 1 240,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 laskua selittää lainojen hidas maksukehitys nykyisten EIP:n ulkoisten lainanantovaltuuksien alussa, mikä johti 125,75 miljoonan euron ylijäämään, joka siirrettiin rahastosta talousarvioon. Vuodesta 2007 rahaston varat ovat kasvaneet keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa. Rahaston varojen arvon pitäisi jatkaa nousuaan ja olla noin 2,2 miljardia euroa vuonna 2013. Tätä odotettua rahaston varojen nopeaa arvonnousua selittävät maksujen mahdollinen nopeutuminen ulkoisten FI 4 FI

lainanantovaltuuksien puitteissa vuonna 2010 ja makrotaloudellisten rahoitusaputoimien mahdollinen lisääntyminen (katso valmisteluasiakirjan 6 ja 7 jakso). Budjettikohdasta annettavan rahoituksen lisäksi rahaston pääasiallisena tulonlähteenä on varoille kertynyt korko. Korkotuotto on pienentynyt vuodesta 2007, sillä markkinakorot ovat yleisesti laskeneet historiallisen alhaiselle tasolle. Vuosina 2007 2009 korkotuotto oli yhteensä 146 miljoonaa euroa (katso valmisteluasiakirjan taulukko 1: rahoitusvirrat rahastoon ja rahastosta sen perustamisen jälkeen). Vuoden 2009 lopussa rahaston kokonaisvarat olivat 1 240,5 miljoonaa euroa (markkina-arvo). Tästä määrästä 84,3 prosenttia oli sijoitettu joukkovelkakirjoihin, 15,6 prosenttia oli talletuksia ja 0,1 prosenttia oli avistatileillä. 4. TAVOITETASON ARVIOINTI Rahaston oikeusperustaa muutettiin vuonna 2006 uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönottamiseksi vuonna 2007 6, ja komissio lupautui esittämään tässä kertomuksessa selvityksen uuden järjestelmän toiminnasta. Lisäksi komissio lupasi tarkastella rahaston tärkeimpien parametrien sopivuutta ja erityisesti 9 prosentin tavoitetasoa (rahaston koon ja sen kattamien riskien kokonaismäärän suhde). 4.1. Luottoriskiprofiilin analyysi Rahaston luottoriskiprofiili ei ole muuttunut viimeisimmän, vuonna 2006 julkaistun kertomuksen jälkeen (katso edellä 2.1.1 jakso ja valmisteluasiakirjan 5 jakson kaaviot: rahaston kattamien lainojen riskiprofiili vuonna 2006 ja 2009). Tänä aikana rahastosta ei ole tarvittu varoja takaisinmaksun laiminlyöntien kattamiseen. Rahaston kattamien lainojen luottoriskiprofiilia koskevan analyysin mukaan tavoitetasoa ei pitäisi muuttaa. Riski siitä, että lainansaaja laiminlyö takaisinmaksun, on kuitenkin olemassa, ja se otetaan huomioon säilyttämällä tavoitetaso 9 prosentissa. Analyysista ilmenee, että vuonna 2009 noin 14 prosentille lainatakauksista annettiin B-luokkaa alempi luottoluokitus (Moody s tai muu vastaava). Tämä tarkoittaa, että tärkeimpien luottoluokituslaitosten eri aikahorisonteille julkistamien, valtion riskiä kuvaavia eri luottoluokkia koskevien kumulatiivisten maksuhäiriötietojen mukaan on olemassa todennäköisyys, että takaisinmaksu laiminlyödään yhden vuoden aikana. Valtion riskin suhteellinen vakaus johtuu siitä, että rahaston kattamien lainaoperaatioiden maantieteellinen jakautuminen pysyi suhteellisen vakaana vuosina 2000 2009. Tätä vakautta selittää EIP:n lainaoperaatioiden jakautuminen samalla tavoin edellisten ja nykyisten valtuuksien aikana. Lainaoperaatioista noin 81 prosenttia kohdistuu Välimeren maihin sekä mahdollisiin ehdokasmaihin ja ehdokasmaihin (katso valmisteluasiakirjan kaavio 3: rahaston kattamien lainaoperaatioiden maantieteellinen jakautuminen vuonna 2009). Rahasto kattaa takaisinmaksun laiminlyönneistä aiheutuvan luottoriskin 42 maan osalta. Niiden kymmenen maan osuus, joiden luottoriski on korkein, on noin 81 prosenttia. Suurin yhden maan osuus kokonaisriskistä oli 27 prosenttia vuonna 2009. Vuodesta 1994 rahastosta on vaadittu maksettavaksi yhteensä noin 478 miljoonaa euroa ja takaisinperintäaste on ollut 100 prosenttia (katso valmisteluasiakirjan taulukko 1). Viimeksi rahastosta on vaadittu maksettavaksi yhteensä noin 10 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria 6 [Ks. alaviite 2]. FI 5 FI

Argentiinan tasavallan velkoja vuonna 2003 ja 2004. Määrä saatiin perittyä kokonaan takaisin vuonna 2004 ja viivästyskorko vuonna 2008. 4.2. Tavoitetaso Aiempien havaintojen ja rahaston kattamien nykyisten lainaoperaatioiden luottoriskianalyysin perusteella voidaan todeta, että rahaston tärkein parametri (9 prosentin tavoitetaso) on asetettu riittävälle tasolle rahastoon kohdistuvan riskin ja sen huomioon ottamiseksi, miten luottoriski mahdollisesti kehittyy rahoituskriisin vaikutuksesta. 5. ULKOPUOLISEN KONSULTIN SUORITTAMA RAHASTON ARVIO GHK Consulting ja Volterra Consulting arvioivat rahastoa syyskuun 2009 ja helmikuun 2010 välisenä aikana. Tarkoituksena oli arvioida rahaston merkitystä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Arvioinnissa keskityttiin etenkin rahaston tärkeimpien parametrien nykytasojen sopivuuteen ja erityisesti tavoitetasoon. Arvioitavien seikkojen selvittämiseksi tutkimuksessa yhdistettiin useita kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä, mukaan luettuina aineistotutkimus ja -analyysi, haastattelut ja kvantitatiivinen riskimallinnus (Monte Carlo -simulaatiot). 5.1. Tärkeimmät havainnot: Rahasto on tehokas ja toimiva järjestelmä EU:n ulkoisiin hankkeisiin myönnettyihin lainoihin liittyvien riskien rahoittamiseksi. Rahaston toimintakustannukset ovat kohtuulliset verrattuna sen merkitykseen talousarvion turvaamisessa ja sen tarjoamaan vakauteen. Rahaston hoito on nykyään tehokasta ja tarkoituksenmukaista. 9 prosentin tavoitetaso on sopiva ja tarjoaa riittävän puskurin tappioita vastaan. Kvantitatiivinen arvio osoittaa, että jopa nopeutuneessa tilanteessa 7 (laiminlyönnit, joita EU:n lainanannossa ei vielä ole tapahtunut) voitaisiin kattaa kertatappio 20 vuodessa. Rahoitusjärjestelmässä otetaan riittävän hyvin huomioon rahaston riskiprofiili. Koska on epätodennäköistä, että rahaston 80 tai 70 prosentin kynnysarvot alitetaan, nykyisessä järjestelmässä otetaan riittävästi huomioon maksamatta jääviin lainamaksuihin liittyvät riskit. Rahastoa varten talousarviossa varattujen määrärahojen riittävyyden osalta arvioinnissa päätellään, että: 7 Rahastosta katetaan yleensä ainoastaan maksamattoman maksun (korko ja/tai pääoma) määrä tiettynä eräpäivänä. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa erääntyvien maksujen kokonaismäärä vaikuttaa rahastoon vasta ajan mittaan näiden maksujen erääntyessä. Teoriassa lainanantaja voisi maksamatta jääneen maksun jälkeen vaatia kaikkien tulevaisuudessa erääntyvien maksujen maksamista, jos maksujen suorittaminen ei ole oletettavaa. Rahastoon kohdistuvan maksimaalisen rasituksen simuloimiseksi kvantitatiivisessa analyysissa simuloitiin myös tilanne, jossa maksamattomat maksut nopeuttavat kaikkien tulevaisuudessa erääntyvien maksujen maksuaikataulua. FI 6 FI

rahastoon tappioiden vuoksi suoritettavien maksujen ylärajaksi on tasausjärjestelmän avulla asetettu 100 miljoonaa euroa. Mallinnuksen tulosten mukaan tasausjärjestelmä ja 100 miljoonan euron yläraja ovat tarkoituksenmukaiset. rahastoon lisäsuoritusten vuoksi suoritettavien maksujen ennustetaan ylittävän vuotuiset 200 miljoonan euron talousarviomäärärahat. 5.2. Suositukset: Rahastosta olisi edelleen katettava EU:n ulkoisiin hankkeisiin myönnettäviä lainoja. Rahaston tavoitetasona pitäisi säilyttää 9 prosenttia, mutta tasoa olisi arvioitava aika ajoin. Odotetut rahoitustarpeet olisi otettava paremmin huomioon seuraavassa rahoituskehyksessä rahastoa varten varattavissa määrärahoissa. Näin ollen olisi järkevää nostaa vuotuiset talousarviomäärärahat 250 300 miljoonaan euroon. Olisi tehtävä lisätutkimus sen selvittämiseksi, voisiko komissio hoitaa salkkua yhtä laadukkaasti kuin EIP mutta pienemmin kustannuksin (EIP:lle maksettuihin hoitopalkkioihin verrattuna). 5.3. Tavoitetason kvantitatiivinen arviointi Rahaston ulkoinen arviointi, jossa keskityttiin muun muassa rahaston riskiprofiilin ja rahaston varojen kvantitatiiviseen analysointiin, vahvisti komission yksiköiden päätelmän, että 9 prosentin tavoitetason ansiosta rahasto voi täyttää tärkeimmän tehtävänsä eli toimia likviditeettipuskurina, jos EU:lta lainaa ottaneet tahot laiminlyövät takaisinmaksun, ja siten varmistaa talousarvion vakauden. Lisäksi selvitys vahvistaa, että nykyinen 9 prosentin taso on riittävä suhteessa rahaston kattamien lainojen ja lainatakausten nykyiseen luottoriskiin. Ulkopuolisten konsulttien suorittama herkkyysanalyysi osoittaa, että tavoitetason säilyttäminen nykyisellään (9 prosenttia) on järkevää, kun otetaan huomioon salkun riskiprofiili, johon sisältyy laiminlyöntien todennäköisyyteen väistämättä liittyvä epävarmuus. Tavoitetason laskeminen nykyisestä 9 prosentista, jolloin rahaston rahoittamiseen tarkoitettuja määrärahoja tarvittaisiin vähemmän, ei olisi järkevää. Tämä pätee etenkin kun otetaan huomioon rahaston kattamien nykyisten lainojen riskiprofiili ja rahoituskriisistä johtuva taloustilanteen heikentyminen monissa maissa. 5.4. Rahoituskriisin vaikutus makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen määrän kasvu Kansainvälisen rahoituskriisin vaikutukset ovat olleet niin voimakkaita, että useat ehdokas- ja naapurimaat ovat virallisesti tai epävirallisesti pyytäneet komissiolta makrotaloudellisen rahoitusavun lainoja. Makrotaloudellisen rahoitusavun lainoja myönnettäisiin näille maille mahdollisesti noin 1,5 miljardia euroa vuosina 2010 ja 2011 (vuoden 2011 jälkeiselle ajalle ei vielä ole ennusteita), ja rahaston rahoittamiseen tarvittaisiin lisävaroja enintään 135 miljoonaa euroa aikaisintaan vuonna 2012. Tämä tosin riippuu siitä, kuinka nopeasti lainoja nostetaan. 5.5. EIP:n maksuaikataulun nopeutumisen mahdolliset vaikutukset EIP maksoi nykyisten valtuuksiensa puitteissa sovittuja lainoja hitaasti vuosina 2007 2009. Tämän vuoksi vuotuiset siirrot talousarviosta rahastoon ovat olleet huomattavasti käytettävissä olevia määrärahoja pienemmät. Jos EIP:n maksuaikataulu nopeutuu ja uusia FI 7 FI

makrotaloudellisen rahoitusavun lainoja myönnetään noin 1,5 miljardin euron edestä, näyttää hyvin todennäköiseltä, että rahastoa varten käytettävissä olevat määrärahat eivät riitä, ellei rahaston rahoittamista koskevaan budjettikohtaan lisätä määrärahoja vuosille 2012 2013. Tämä lisäisi rahaston rahoittamista koskevaan budjettikohtaan 01 04 01 14 aiheutuvaa painetta rahoituskehyksen loppuun asti eli vuoden 2013 loppuun. 5.6. Suositukset vuoden 2013 jälkeistä uutta rahoituskehystä varten On hankalaa arvioida rahaston rahoitusmahdollisuuksia vuoden 2014 jälkeen. Rahoitusmahdollisuudet riippuvat lähinnä EU:n rahoitusrakenteiden tulevasta uudistuksesta (joka toteutetaan Camdessus'n raportin 8 pohjalta) ja etenkin uuteen rahoituskehykseen perustuvista EIP:n ulkoisista valtuuksista. Rahastoa arvioitaessa suoritettiin simulaatioita uudessa rahoituskehyksessä nykyisten valtuuksien pohjalta. Simulaation tulokset vahvistavat, että EIP:n maksujen kehitys vaikuttaa huomattavasti rahaston rahoitustarpeisiin (katso valmisteluasiakirjan 9 jakso). Rahaston rahoittamiseen ei nykytilanteen perusteella suositella kiinteää vuosibudjettia. Tämä seikka on otettava huomioon vuoden 2013 jälkeistä uutta rahoituskehystä laadittaessa. 5.7. Vuoden 2006 kertomuksessa ehdotettu rahaston varainhoitoa koskevien toimielinjärjestelyjen tarkastelu Euroopan parlamentin talousarviokomitea esitti vuonna 2003 kysymyksen siitä, pitäisikö rahaston salkunhoidon olla komission vai EIP:n tehtävä. Ainoa peruste muutoksen ehdottamiselle olisivat kustannussäästöt, joita saataisiin, jos komissio vastaisi suoraan varainhoidosta. Mikään ei nimittäin viittaa siihen, että EIP:n varainhoidossa olisi laadullisia puutteita, joiden perusteella muutos olisi tarpeen. Muutosehdotus edellyttäisi EIP:lle ja komissiolle aiheutuvien hoitokustannusten vertaamista toisiinsa. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole saatavilla luotettavia ja yksityiskohtaisia tietoja kustannuksista, joita komissiolle aiheutuisi, jos se vastaisi rahaston varainhoidosta suoraan EIP:n asemesta. Komissio päättää tulevaisuudessa, tehdäänkö tällainen selvitys. EIP:n kanssa tehtyyn järjestelyyn ei ehdoteta muutosta ennen päätöksen tekemistä. 8 Asiantuntijaryhmä laati Camdessus'n raportin helmikuussa 2010 EIP:n ulkoisista valtuutuksista tehdyn väliarvion yhteydessä. FI 8 FI

6. PÄÄTELMÄT Uusi rahoitusjärjestelmä on parantanut talousarviomenettelyä luvatulla tavalla, sillä rahoitus perustuu nyt toteutuneisiin nettomaksuihin. Näin ollen talousarviomenettely on tehostunut rahaston rahoittamisen osalta. Rahaston kattamasta riskistä ja 9 prosentin tavoitetasosta tehty perusteellinen kvantitatiivinen analyysi osoittaa rahaston tavoitetason ja muiden keskeisten parametrien olevan asianmukaiset. Komissio ei tästä syystä näe tarvetta muuttaa rahaston tavoitetasoa tai muita parametrejä. Parametrejä on kuitenkin tarkasteltava aika ajoin sen arvioimiseksi, otetaanko niissä edelleen riittävästi huomioon rahaston kattama riski. Tällainen arvio esitetään rahaston toiminnasta annettavan seuraavan kertomuksen yhteydessä, joka on määrä laatia vuonna 2013. Rahastoa varten nykyisessä rahoituskehyksessä varatut kokonaismäärärahat ovat riittävät, mutta rahoitusmekanismia olisi tehostettava. Parannukset olisi toteutettava vuoden 2013 jälkeistä rahoituskehystä suunniteltaessa. FI 9 FI