Biolaakso - esiselvityshanke

1 Biolaakso - esiselvityshanke Taustaraportti 2/2014

2 Biolaakso - esiselvityshanke Taustaraportti Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ... 3 2. JOHDANTO 6 2.1. LUONNONVARAKESKUKSEN STRATEGINEN TOIMIPAIKKA JA KOEPAIKKA KESKI-POHJANMAALLE... 7 3. BIOLAAKSON LUONNONVARA-ALAN TOIMIJAT... 9 3.1. LUOVA-VERKOSTO... 11 4. SEKTORITUTKIMUSLAITOKSET BIOLAAKSOSSA... 15 4.1. METSÄNTUTKIMUSLAITOS METLA... 15 4.2. MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTT... 19 4.3. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK... 21 4.4. RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS (RKTL)... 25 5. BIOLAAKSON TUTKIMUS-, KOULUTUS- JA KEHITTÄMISORGANISAATIOT LUONNONVARA-ALALLA... 26 5.1. KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS... 26 5.2. CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU... 30 5.3. KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ... 33 5.3.1. KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ LUONNONVARA-ALA... 33 5.4. TEKNOLOGIAKESKUS KETEK OY... 35 5.5. MUUT LÄHIALUEEN LUONNONVARA-ALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKÖT... 36 5.6. TUTKIMUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖT... 38 6. MUUT LUONNONVARA-ALAN TOIMIJAT BIOLAAKSOLLA... 41 6.1. KANNUKSEN TUTKIMUSTILA LUOVA OY... 41 6.2. MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK KESKI-POHJANMAA... 42 6.3. PRO AGRIA KESKI-POHJANMAA RY... 42 6.4. SUOMEN METSÄKESKUS... 43 6.5. METSÄNHOITOYHDISTYKSET... 44 6.6. METSÄNOMISTAJIEN LIITOT... 44 6.7. POHJOIS-SUOMEN TURKISELÄIN KASVATTAJAT RY... 44 6.8. SUOMEN 4 H -LIITTO... 45 7. LUONNONVARA-ALAN YRITYSTOIMINTAA ALUEELLA... 46 7.1. MAA- JA METSÄTALOUS... 46 7.2. ELINTARVIKETEOLLISUUS... 47 7.3. METSÄ- JA PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS... 49 7.4. BIOENERGIA... 51 7.5. KAIVANNAISTEOLLISUUS JA METALLIEN JATKOJALOSTUS... 52

3 8. BIOLAAKSON LUONNONVARA-ALAN STRATEGISEN TOIMIPAIKAN JA KOEPAIKAN KUVAUS... 53 8.1. JATKOTOIMET... 54 8.2. PROFESSUURI... 57 1. Tiivistelmä Keski-Pohjanmaalla sijaitsee Suomessa ainutlaatuinen biotalouden tuotannollinen ja tutkimuksellinen keskittymä. Alueella tehtävän tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja vähähiilistä taloutta valtakunnallisella tasolla. Tutkimuksella on keskeinen rooli biotalouselinkeinoja kehittävässä Biolaakso verkostossa (www.biolaakso.fi). Keski-Pohjanmaan talous rakentuu paitsi viennin, pitkälti myös biotalouden varaan. Keski- Pohjanmaa lähikuntineen tuottaa lähes viidenneksen Suomen perunasta, sian- ja naudanlihasta ja maidosta, ja huomattava osa maataloustuotteista jalostetaan omassa maakunnassa tai lähialueella. Osuus turkisnahkojen vientituloista on yli puolet. Lisääntyneet metsävarat ovat luoneet pohjan elinvoimaiselle ja monipuoliselle puun-käytölle. Bioenergian tuottajana alue on edelläkävijä, ja lämpö- ja voimalaitosten kirjo yltää pienistä energiaosuuskunnista maailman suurimpaan biomassavoimalaitokseen. Alueella on myös useita teollisia puutalojen valmistajia ja rakennuspuusepänteollisuutta. Kokkolassa on kansainvälisesti mittava kemianteollisuuden keskittymä, josta voi kehittyä biotalousinnovaatioiden väylä maailmanmarkkinoille. Keski-Pohjanmaalla toimivia keskeisimpiä tutkimusorganisaatioita ovat Metsäntutkimuslaitos (Metla) (www.metla.fi), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) (www.mtt.fi), Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) (www.gtk.fi) Länsi-Suomen yksikkö sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) (www.chydenius.fi) taustayliopistoineen (Jyväskylä [www.jyu.fi], Oulu [www.oulu.fi/yliopisto] ja Vaasa [www.uva.fi]). Niillä on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto, mukaan lukien tiivis yhteistyö ruotsalaisten yliopistojen kanssa. Metlan Kannuksen toimipaikka on erikoistunut puubiomassan tuotantoon energian ja biojalosteiden raaka-aineeksi, puunhankintalogistiikkaan ja tehostetun puubiomassan talteenoton seurannaisvaikutuksiin. Lisäksi tutkitaan mm. suometsien uudistamista ja ravinnetaloutta sekä puubiomassan intensiivituotantoa turvesoiden jälkikäyttömuotona. MTT:n turkistuotannon tutkimus on sijoittunut samoihin tiloihin Metlan kanssa. KYC:n luonnonvaratutkimus painottuu katalyyttisiin prosesseihin biomassojen käsittelyssä ja kaivos- ja kemianteollisuudessa, akkumateriaaleihin sekä älykkäisiin mittaus- ja monitorointijärjestelmiin. Luonnonvara-alan yrittäjien liiketoimintaosaamista on kehitetty mm. KYC:n AgriBisnes-koulutusohjelmassa. KYC:n soveltavan kemian tutkimus on osa Oulun yliopiston Pohjoisen biotalouden tutkimusyhteisöä (www.oulu.fi/biotalous). GTK:n Länsi-Suomen yksikön osaaminen vastaa erinomaisesti luonnonvara-alan elinkeinojen kehittämistarpeita. Esimerkiksi turvevaroihin ja geoenergiaan

4 liittyvä osaaminen ja tietovarannot ovat maailman huippua. GTK:n asiantuntemusta tarvitaan erityisesti maankäyttöön liittyvässä tutkimuksessa ja siihen perustuvassa päätöksenteossa. Oulun yliopiston alueyksikkö, Oulun Eteläisen instituutti (www.oei.fi), osallistuu hajautetun energiantuotannon tutkimus- ja innovaatiotoimintaan kehittämällä ohuiden, ultralujien teräsmateriaalien hyödyntämistä tuotantoteknologioissa (mm. biomassojen polttoteknologiat). Myös Centria ammattikorkeakoulu (www.centria.fi), ammatilliset oppilaitokset sekä teknologia- ja elinkeinoyhtiöt ovat tärkeitä lähiyhteistyökumppaneita. Osaamiskärjet Energiatuotantoon, maankäytön suunnitteluun, raaka-aineiden ominaisuuksiin ja uusien innovaatioiden tuotteistamiseen liittyvä osaaminen ovat vahvuuksiamme. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavissa luonnonvara-alan elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä: Vaihtoehtoisten maankäyttömuodot, niiden optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta Energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia) Bioenergian kestävä tuotanto Turvesoiden jälkikäyttö Paikkatietoon kytketty puubiomassan ja turpeen potentiaali energian ja biojalosteiden raakaaineena Biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi Turkistuotanto ja sen jalostusarvon nostaminen Biotalouden sivutuotevirrat energian ja uusien tuotteiden raaka-aineena ja ympäristön kuormituksen vähentäjänä Keski-Pohjanmaan monipuolinen laboratoriokeskittymä palvelee niin kemian suurteollisuutta kuin luonnonvaraelinkeinoihin liittyvää tutkimusta. Esimerkiksi eurooppalaisittain ainutlaatuinen akkukennojen tutkimuslaboratorio on teollisuuden ja tutkimusryhmien yhteiskäytössä. Alueella tunnistettu mineraalivaroista akkumateriaalien tuotantoon yltävä litium-arvoketju on onnistunut esimerkki tutkimuksen, elinkeinoelämän ja aluekehitysviranomaisten yhteistyön tuloksista. Vastaavanlaisiin tuloksiin voidaan päästä myös bio-taloudessa. Alueen tutkimusosaaminen voisi palvella esimerkiksi vireillä olevia kaivoshankkeita, sillä kaivos-teollisuus vaikuttaa voimakkaasti maankäyttöön ja on suuri energiankuluttaja.

5 Tavoitetila Biotalouselinkeinojen kehittäminen edellyttää Luonnonvarakeskukselta vahvaa panostusta Keski- Pohjanmaalle, jossa toimialojen ja organisaatioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Esimerkiksi tuotantotalouden, paikkatietomenetelmien ja liiketalouden osaamista tulisi vahvistaa. Ns. kampusajattelun mukainen yhteistyö Biolaakso-verkoston toimijoiden kanssa tehostaa tutkimusta ja lisää sen vaikuttavuutta. Vapaamuotoista yhteistyötä tiivistetään sopimuspohjaiseksi. Yhteisprofessuuri sekä henkilöresurssien ja laboratoriotilojen yhteiskäyttö tutkimuksen painopistealueilla käynnistyvät. Maatilat, tutkimusmetsät ja elinvoimaiset biotalousyritykset sekä kemian- ja kaivannaisteollisuus ja voimalaitokset muodostavat aidon tutkimusympäristön ja suoran väylän uuden tiedon käytäntöön viennille. Alueella hyödynnettävät monipuoliset kansalliset ja EU-rahoitusmahdollisuudet antavat hyvät edellytykset toiminnalle.

6 2. Johdanto Biotaloudesta EU:n komission arvion mukaan unionin biotaloussektoreiden yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto nousee 2 000 miljardin euroon. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että vuonna 2040 jo puolet Suomen bruttokansantuotteesta on biotaloutta. Tavoitteeseen päästään kaksinkertaistamalla biomassojen käyttö. Euroopan komission tuore biotalousstrategia tarjoaakin Suomelle monta mahdollisuutta eurooppalaisessa biotalouskentässä. Tarvitaan kuitenkin perinteisten sektorien uudistumista, joka taas edellyttää uudenlaisia kumppanuuksia. Biotaloudella tarkoitetaan kaikkea sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavaa yhteyttämisen seurauksena uusiutuvaa materiaalia. Kyse ei ole vain tuotteista, vaan myös palveluista ja muista aineettomista hyödyistä, joille voidaan luoda kaupalliset markkinat. Biotaloutta on myös biologisten prosessien, kuten entsyymien tai bakteerien hyödyntäminen tuotannossa. Biotalous voidaan nähdä myös strategiana, jonka avulla yhteiskunta taistelee päivänpolttavia ongelmia vastaan. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, lisääntyvä kilpailu luonnonvaroista sekä maaseudun ja alueiden kehittäminen. Biotalous voidaan nähdä jopa uutena talous- ja yhteiskuntajärjestyksenä, joka haastaa valtaosan nykyisistä käytännöistämme ja rakenteistamme. Jotta biotalous kehittyisi kansalliseksi vahvuudeksi, tarvitaan alan toimijoilta uutta ajattelua ja yhteisymmärrystä tulevaisuuden vision suhteen. Tulevaisuuden voittajakonseptit syntyvät ennakkoluulottomalla yhteistyöllä ja rohkeilla kokeiluilla. Kansallisen luonnonvarastrategian visio 2030 on: Älykkäästi luonnon voimin. Suomi voi hyvin ja näyttää suuntaa. Visiota toteuttavat strategiset tavoitteet ovat: 1. Suomessa on menestyvä korkeanarvonlisän biotalous. 2. Suomi hyödyntää ja kierrättää materiaalivirtoja tehokkaasti. 3. Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisäarvoa ja paikallista hyvinvointia. 4. Suomi on aloitteellinen edelläkävijä luonnonvarakysymyksissä. Luonnonvarastrategian vision toteuttaminen edellyttää, että julkinen sektori, elinkeinoelämä ja kansalaisyhteiskunta yhdessä sitoutuvat visioon ja pyrkivät samaan suuntaan. Muutokseen tarvitaan uusi johtamismalli. Vision ja strategisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää dynaamista johtamismallia, jossa tavoitteiden asettaminen, toteutus, arviointi ja kehittäminen nähdään jatkuvana kokonaisuutena. (Lähde: www.sitra.fi, www.tapio.fi)

7 2.1. Luonnonvarakeskuksen strateginen toimipaikka ja koepaikka Keski- Pohjanmaalle Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee Metsäntutkimuslaitoksen (Metla), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhdistämistä uudeksi tutkimuslaitokseksi vuoden 2015 alkuun mennessä. Keski-Pohjanmaa on luonteva sijoituspaikka tämän uuden luonnonvarakeskuksen strategiseksi toimipaikaksi ja koepaikaksi. Toimipaikkaan ja koepaikkaan koottaisiin alueen nykyiset Metlan, MTT:n ja RKTL:n toiminnot ja niitä vahvistettaisiin. Toimipaikka ja koepaikka tuottaisivat lisäarvoa muodostamalla yhdessä muiden alueella toimivien tutkimus-, kehitys- ja neuvontaorganisaatioiden kanssa Luonnonvarakeskuksen, joka palvelisi tehokkaasti ja joustavasti luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvia elinkeinoja. MMM:n sektoritutkimuslaitoksista Metla ja MTT toimivat jo nyt samoissa tiloissa Kannuksessa. Tutkijoita näissä yksiköissä on yhteensä 11. Avustavat tehtävät ja tukipalvelut työllistävät 22 23 vakinaista henkilöä. Metlan tutkimus Kannuksessa painottuu puun energiakäytön edistämiseen (mm. puubiomassojen intensiivituotanto, hankintalogistiikka ja raaka-aineominaisuudet, energiapuun korjuun ympäristövaikutukset ja suometsien hoito). MTT:n:n turkistalouden tutkimus on keskitetty Kannukseen. RKTL:n lähin toimipaikka on Vaasassa, jossa työskentelee neljä henkilöä. Luonnonvarakeskuksen strateginen toimipaikka ja koepaikka nojaavat alueen vankkaan tutkimusperinteeseen ja yliopistoyhteyksiin. Energia on tärkeä Pohjanmaan t&k-organisaatioita yhdistävä tekijä. Energiatoimiala on myös valittu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa strategiseksi kehittämiskohteeksi. Vaasan seudun energiatekniikan keskittymä täydentää alueen energiaklusteria. Kokkolassa toimii yliopistokeskus Chydenius, joka tarjoaa suorat yhteydet taustayliopistoihinsa Jyväskylään, Ouluun ja Vaasaan. Geologian tutkimuskeskuksella (GTK) on Kokkolassa 40 henkilö työllistävä alueyksikkö, jonka toiminnan painopisteenä on maankäyttöä ja energiahuoltoa palveleva toiminta sekä geologisten luonnonvarojen tutkimus ja kartoitus. Kokkolanseudun kemian osaaminen on huipputasoa, ja sitä hyödynnetään mm. puubiomassan energiakäyttöä edistävissä teknologiahankkeissa. Ruotsin Uumajassa toimiviin yksiköihin on kiinteät yhteydet (SLU, UU). Esimerkkinä bioenergia-alan tutkimusyhteistyöstä on puubiomassoista biojalosteita kehittävä suomalais-ruotsalainen hanke, johon osallistuvat Metla, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun t&k-yksikkö Centria, Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän luonnonvara-ala, Sveriges lantbruksuniversitetet SLU ja BioFuelRegion. Metlan laboratorioista Kannus on ainoana erikoistunut biopolttoaineanalytiikkaan. Metlan laboratorio ja Kokkolan monipuoliset ja ajanmukaiset tutkimuslaboratoriot (Teknologiakeskus Ketek Oy, Centria ammattikorkeakoulu) muodostavat yhdessä kansainvälisesti

8 ainutlaatuisen innovaatioympäristön, jota Kokkolan teollisuutta palvelevat yksityiset laboratoriot täydentävät. Metsien taloudellinen merkitys Pohjanmaalla on vahvistunut. Lisääntyneet metsävarat ja toimiva logistiikka ovat luoneet pohjan elinvoimaiselle ja monipuoliselle teollisuudelle. Metsäsektorin osuus alueen bruttokansantuotteesta (6,5 % v. 2010) on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Alueen metsät ovat kuitenkin vajaakäytössä ja tarjoaisivat hyvät mahdollisuudet puunkäytön lisäämiseen. Siihen on hyvät edellytykset, sillä länsirannikolla on suuria voimalaitoksia ja puuta käyttäviä teollisuusyrityksiä sekä erinomaiset logistiset yhteydet. Ne yhdessä luovat hyvät edellytykset myös biojalostamoiden perustamiseen. Metsäenergian tuotannon lisäksi puutaloteollisuus on alueella merkittävä elinkeino. Soiden hyödyntämiseen liittyvän tutkimuksen keskittäminen Keski-Pohjanmaalle olisi luontevaa. Maakunta sijaitsee keskellä suo-suomea. Täällä turvemaiden osuus on yli 40 % metsämaan pintaalasta. GTK on kartoittanut alueen turvevarat, ja Metlassa tutkitaan mm. turvesoiden jälkikäyttöä puubiomassojen intensiivituotannossa. Keski-Pohjanmaalla harjoitetaan intensiivistä maataloutta, erityisesti maidon, naudan- ja sianlihan sekä perunan tuotantoa. MTT on jo luopunut suurelta osin omista koetiloista ja siirtänyt koetoimintaa yksityisille maatiloille. Kannuksessa koetoiminta on yhtiöitetty Kannuksen tutkimustila Luova Oy:ksi. Maakunnan elinvoimainen maatalous antaa Tutkimustila Luova Oy:lle mahdollisuuksia laajentaa tutkimuspalvelujen tuottamista turkistaloudesta muihin elinkeinoihin. Alueen maatalousyritykset hyötyvät paikallisesta koetoiminnasta, sillä ne saavat tutkimustulokset tuoreeltaan käyttöönsä. MMM:n tutkimuslaitosten fuusiolla pyritään vastaamaan luonnovaratalouteen liittyviin kasvaviin odotuksiin kokonaisvaltaisesti. Ratkaisuja etsitään mm. biomassojen hyödyntämiseen. Luonnonvarakeskuksen strateginen toimipaikka ja koepaikka luovat uusia mahdollisuuksia alueelliseen vaikuttamiseen ja maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseen. Perusteluna alueyksikön sijoittamiselle Keski-Pohjanmaalle on alueella jo ennestään oleva, kasvava ja monitieteinen tutkimusympäristö. Keski-Pohjanmaalla panostetaan uusiutuvan energian ja energian varastoimisen arvoketjuihin, joiden kaikki vaiheet ja toimijat ovat alueellisia. Lisäksi valtion sektoritutkimuslaitosten toimipaikkaverkoston tulisi olla alueellisesti kattava. Luonnonvarakeskuksen strategisen toimipaikan sijaintipaikaksi esitetään Kokkolaa ja siellä kampusta, jossa sijaitsevat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ja Teknologiakeskus Ketek Oy. Koepaikaksi esitetään Kannusta, koska Kannuksessa on jo valmiina runsaasti ajanmukaisia toimitiloja (toimisto-, auditorio- ja varastotilaa), minkä ansiosta myös muut verkostoon kuuluvat luonnonvara-alan organisaatiot voivat keskittää toimintojaan. Kannuksessa on läheillä koemetsät ja muut koealueet. Luonnonvarakeskuksen strategiseen toimipaikkaan esitetään perustettavaksi biotalouden professuuri, yhdessä alueellisten tai ruotsalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

9 Keski-Pohjanmaan uusiutuvan energian ja energian säilyttämisen arvoketjut Energian säilyttäminen: Malmit Ja hyötymetallien kierrätys Rikastus Murskaus Talteenotto Kemiallinen prosessointi (esim. saostus) Akkukemikaalien valmistus Puubiomassa Turkislanta Teollisuuden energiasivuvirrat Geoenergia Kestävä tuotanto Hankintalogistiikka Tuottaminen, logistiikka Energian tuottamisalusta Kallioperä (lämpö/ kylmä/ Varastointi) Biomassan esikäsittely järjestelmä/hybri diratkaisut Kemiallinen prosessointi Fermetointi Kaasutus Kaasut, kiinteät polttoaineet muut kemian tuotteet Loppuasiakkaan tuote -ja energiakäyttö Energianeuvonta Kohdistuu kaikkiin energiamuotoihin. Hyötyjinä yksityiset ja yritykset 2 Lähde: Wallin, Tero (2012):Keski-Pohjanmaan uusiutuvan energian ja energian säilyttämiseen liittyvien arvoketjujen määritteleminen ja kehittämistoimenpiteiden kuvaaminen. Keski-Pohjanmaan liitto. 3. Biolaakson luonnonvara-alan toimijat Biolaakso kattaa kolmen jokilaakson eli Kala-, Lesti- ja Perhonjokilaaksojen alueen sekä Pietarsaaren seudun. Tällä alueella asuu n. 189 000 henkilöä eli noin 3 % Suomen väestöstä.

10 Elinkeinorakenne Biolaakso Suomi 1,2 % 10,2 % 1,3 3,7 60,4 % 28,2 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut 22,1 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut 72,9 Biolaakson elinkeinorakenne poikkeaa muusta Suomesta siinä, että täällä alkutuotannon osuus on yli 10 % kun koko Suomessa sen osuus on alle 3 %. Myös jalostuksen osuus on Biolaaksossa on yli 28 % kun Suomessa osuus on n. 22 %. Näin ollen Biolaaksossa palveluiden osuus on 60,4 % kun Suomessa niiden osuus on 72,9 %. Luonnonvara-alan t&k-organisaatioita OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

11 Biolaaksoon on pitkän aikavälin kehityksenä sekä alueen vahvuuksiin perustuvana jatkumona syntynyt merkittävä luonnonvara-alan toimijoiden keskittymä. Vahva ja edelleen vahvistuva alkutuotanto maa- ja metsätaloudessa, toimiva logistiikka sekä monipuolinen jatkojalostusteollisuus sekä energiantuotanto tarvitsevat tutkimus-, kehitys- ja koulutuspalveluja, joita alueen organisaatiot tarjoavat. Samalla organisaatiot palvelevat luonnonvara-alaa koko Suomessa. Tässä raportissa esitellään sektoritutkimuslaitoksista tarkemmin Metlan Kannuksen yksikön, MTT:n Kannuksen yksikön, GTK:n Kokkolan yksikön ja Ketek Oy:n toimintaa sekä alueellisista tutkimus- ja koulutusorganisaatioista Kokkolan yliopistokeskus Chdenius, Centria ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ja maaseutuopisto, jotka tarjoavat luonnonvara-alan tutkimus- ja koulutuspalveluja. Keskeisiä luonnonvara-alan toimijoita ovat myös neuvonta- ja edunvalvontaorganisaatiot kuten MTK Biolaakso, metsänomistajien liitto, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, Pro Agria, PSTK ja Keski-Pohjanmaan 4 H piiri. Esiselvitystä varten on haastateltu Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtajaa Tanja Risikkoa ja kehitysjohtaja Anne Jokelaa sekä soveltavan kemian professori Ulla Lassia, Centria ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Lasse Janssonia, MTT:n Ruukin yksikön ryhmäpäällikköä sekä Luova Oy:n toimitusjohtaja Erkki Joki-Tokolaa, GTK:n Länsi-Suomen yksikön johtaja Olli Breiliniä ja MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinkiä. Metlan Kannuksen yksiköstä on saatu tausta-aineistoa esiselvityksen tekemiseen. 3.1. LUOVA-verkosto Sekä Metlan että MTT:n Kannuksen yksiköt tekevät Biolaaksolla kiinteää yhteistyötä alueellisten kehittämisorganisaatioiden kanssa. Yksi esimerkki tuloksellisesta yhteistyöstä on Biolaakson luonnonvaraalan kehittämisverkoston eli LUOVAverkoston toiminta, jossa Metla ja MTT ovat olleet alusta lähtien mukana. LUOVA-VERKOSTO LUONNONVARA -ALAN KEHITTÄMISVERKOSTO KESKI - POHJANMAALLA Biolaaksolla toimivien luonnonvara-alan kehittämisorganisaatioiden yhteistyö alkoi tiivistyä vuonna 2004, jolloin käynnistyi luonnonvara-alan yhteistyöverkoston perustamiseen tähtäävä esiselvityshanke. Jo tuolloin nähtiin, että resurssien niukentuessa organisaatioiden on syytä

Milj. 12 yhdistää ja osaamistaan edistääkseen alueen ja luonnonvara-alan kehittymistä. Yhteinen näkemys oli, että luonnonvara-alalla vaaditaan entistä korkeampaa osaamistasoa. Työn tuloksena koottiin luonnonvara-alan organisaatioiden vapaamuotoinen yhteistyöryhmä, LUOVA-verkosto, joka koordinoi luonnonvara-alan kehittämistä Biolaaksolla.. Verkostoyhteistyössä ovat Metlan ja MTT:n lisäksi olleet ProAgria Biolaakso, MTK Biolaakso, Biolaakson Metsänomistajien Liitto ry, Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry, Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän luonnonvara-ala, Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski- Pohjanmaan alueyksikkö, alueen metsänhoitoyhdistykset ja Biolaakson 4H-piiri. Alkutuotannon alat eivät kuulu Centria ammattikorkeakoulun tai alueen yliopistokeskuksen opintoaloihin, ja senkin vuoksi näiden alojen kehittämisvastuu on pitkälti ollut aktiivisella LUOVA-verkostolla. LUOVA-verkoston tärkeitä alueellisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, KETEK, Centria, Kannuksen Tutkimustila Luova Oy, alueen seutukunnat, KOSEK, alueen kunnat ja yritykset sekä Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan ELY-keskus, alueen Leadertoimintaryhmät Pirityinen ja Rieska-Leader. Luonnonvara-alan hankerahoitus 2007-2013 Keski-Pohjanmaan organisaatioita toteuttajina, EU-osarahoitteiset hankkeet 12 10 8 Yhteensä n. 23 milj. keskim. 3,3 milj. /vuosi Metlan ja MTT:n budjettirahoitus 1,7 milj. v. 6 4 2 0 Maatalous Uusiutuva energia Metsätalous Turkistuotanto Jatkojalostus Muut Päättyneellä ohjelmakaudella 2007-2014 luonnonvara-alan hankerahoitus on ollut yhteensä n. 21 milj. euroa. Tässä on mukana EU-osarahoitteiset hankkeet, joita eri organisaatiot Keski- Pohjanmaalla ovat toteuttaneet. Näistä selkeästi eniten rahoitusta on suuntautunut uusiutuvan energian hankkeisiin, yli 10 milj. euroa. Seuraavassa on lueteltu lisää LUOVA-verkoston kautta saavutettuja tuloksia.

13 LUOVA-verkoston yhteistyön tuloksia: Metlan ja MTT:n Kannuksen yksiköt siirsivät vuoden 2006 lopulla toimintansa saman katon alle Metlan tiloihin. MTT:n ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän maaseutuopiston Kannuksen yksiköiden turkistiloja alettiin toiminnallisesti yhdistää vuoden 2007 lopulla. Toukokuussa 2008 perustettiin Kannuksen Tutkimustila Luova Oy. LUOVA-verkoston organisaatiot ovat yhteistyössä vieneet hanke-esityksiä Biolaakson maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. Luonnonvara-alan kehittämistä ja hankkeistamista on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä. Yhteistyö maakunnan sisällä ja naapurimaakuntien kanssa on lisääntynyt. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita on saatu lisää, ja uusien kv-hankkeiden suunnittelu on edennyt. Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) yhtenä toteuttajana Biolaaksolla toimi Biolaakson maaseutuopiston hallinnoima Luonnonvara-alan KOKO hanke. Hanketta toteutettiin yhteistyössä kaikkien LUOVA-verkoston organisaatioiden sekä alueellisessa KOKOyhteistyössä olevien organisaatioiden kanssa. LUOVA-verkoston yhteistyöllä on tehostettu suunnittelua ja hankevalmistelua sekä tehty luonnonvara-alan hanketoiminnan yhteensovittamista ja koordinointia. Alueelliseen kehittämiseen tarkoitettuja varoja on pystytty hyödyntämään monipuolisesti ja kustannustehokkaasti maaseudun hyväksi siten, että kukin toimija on voinut keskittyä ydinosaamiseensa.. Uusien hankkeiden valmistelua on tehty laajassa yhteistyössä, ja useita ylimaakunnallisia sekä useamman toteuttajan yhteishankkeita on valmisteltu ja käynnistynyt. Esimerkkejä elinkeinojen kehittämishankkeista, joiden valmistelussa ja toteuttamisessa Metlan Kannuksen yksikkö sekä MTT ovat olleet mukana yhdessä keskipohjalaisten aluekehittämisorganisaatioiden kanssa: Projektin nimi Hallinnoija Osatoteuttajat Budjetti Päärahoittaja /rahoituskanava Bioenergiaa metsästä I-II (2003-2007) Forest Power (2009-2012) Mersu (Metsään perustuvien Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Metla Kannus Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Metla Kannus, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Biolaakson Metsäomistajien liitto, Sveriges Lantbruksuniversitet (SLU) K-P maaseutuopisto, CENTRIA, K-P metsänomistajien liitto, Sveriges Lantbruksuniversitet (SLU), Umeå Universitet, BioFuel Region, AllSkog, Skog og Landskap Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Biolaakson alueyksikkö, Metla molemmat yhteensä n. 1 990 000 Interreg III A Botnia-Atlantica 4 200 000 Interreg IV A Botnia-Atlantica 355 740 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus /

14 arvoketjujen uudistumisen ennakointi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla) (2011-2013) Forest Refine (2012-2014) Forest (2010-2012) Forest Fire (2012-2014) Sveriges lantbruksuniversitet SLU/ Institutionen för skoglig resurshushållning GIPEBLOR, Ranska (Groupe Interprofessionnel de Promotion de l'economie du Bois en Lorraine) Rieska-Leader Kannus, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi SLU / BTK, Processum sekä BioFuel Region, Metla Kannus, Centria, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/ maaseutuopisto. EPLEFPA Balcon des Ardennes, K-P maaseutuopisto, Metla Kannus, Le FOREM, Skogsstyrelsen Region Nord, Bilgoraj Forest Schools Group, Lublin Wood Regional Cluster, Moravian Silesian Wood Processing Cluster, Secondary Agriculture and Forestry School in Frydek-Mistek Metla Kannus, K-P maaseutuopisto, Ranskasta EPL Agro, LAG Pays Barrois koko hanke 2 478 000, suomalaisten osuus 900 000 suomalaisten osuus 22 000 suomalaisten osuus 74 000 maaseuturahasto Interreg IV A Botnia-Atlantica Elinikäisen oppimisen ohjelma, Leonardokumppanuus ohjelma Rieska-Leader/ maaseuturahasto Turkistila 2020 MTT Kannus Itä-Suomen yliopisto 589 290 Pohjanmaan ELYkeskus/ maaseuturahasto Green Care toiminnasta elinvoimaa maaseudulle (VoiMaa!) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymä 500 000 Hämeen ELYkeskus/ maaseuturahasto/ valtakunnalliset hankkeet

15 4. Sektoritutkimuslaitokset Biolaaksossa 4.1. Metsäntutkimuslaitos Metla Metlan tehtävänä on laitoksesta annetun lain mukaisesti edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsä-ympäristöstä, metsien eri käyttömuodoista ja metsä- ja puutaloudesta. Tutkimus on organisoitu ohjelmiin, jotka ovat ajankohtaisia, monitieteisiä, laajoihin asiakokonaisuuksiin keskittyviä määräaikaisia kokonaisuuksia. Tutkimusohjelmiin kuuluu yleensä 10-20 tutkimushanketta. Maa- ja metsätalousministeriön alaisena valtion sektoritutkimuslaitoksena Metla vastaa myös useista metsäsektorin keskeisistä tietopalvelu- ja tietohuoltotehtävistä. Metla palvelee metsätiedon tarvitsijoita välittämällä tutkimustietoa tiedon käyttäjille ja metsistä kiinnostuneille monin tavoin. Tutkimusmetsät mahdollistavat pitkäaikaisten kokeiden perustamisen ja hoidon sekä metsien tutkimusta palvelevan, tavallisista metsänhoitomenetelmistä poikkeavan metsien käsittelyn. Metlan historia Biolaaksolla Metsäntutkimuslaitoksen Biolaakson kokeilualue perustettiin vuonna 1961, kun Metsähallitus luovutti maita metsäntutkimuksen tarpeisiin. Kokeilualueen toimisto sijoitettiin Kannukseen. Itsenäisen tutkimusaseman perustamista suunniteltiin jo 1960-luvulla. Vuonna 1965 valtion tulo- ja menoarvioon saatiin suunnittelumääräraha "Kannuksen kirkonkylään sijoittuvan koeaseman suunnittelua varten", mutta hanke ei tuolloin vielä toteutunut. Koetoiminta tutkimusmetsissä käynnistyi 1960-luvulla, jolloin perustettiin erityisesti suontutkimuksen ongelmia selvitteleviä kokeita. Kokeissa tutkittiin soiden ravinnetaloutta, lannoituksen vaikutuksia puuntuotokseen sekä avosoiden metsitystä ja ojitustekniikkaa. Huomattava osa silloisista kokeista palvelee edelleen tutkimusta. Lisäksi tehtiin mm. metsänhoitoon, metsänjalostukseen ja puuntuotokseen liityvää tutkimusta.

16 Ensimmäinen ympärivuotinen tutkija asettui Kannukseen vuonna 1979, apunaan joukko tutkimusta avustavia henkilöitä. He työskentelivät Puu energiaraaka-aineena -projektissa (PERA). Vuonna 1981 Kannukseen perustettiin Metlan energiametsäkoeasema, joka toimi vuosina 1982-1983. Tutkijat työskentelivät aluksi vuokratiloissa. Omat toimitilat valmistuivat kaupungin lahjoittamalle maalle vuonna 1985. 1980-luvulla alettiin tutkia puupolttoaineiden varastointia ja laatua sekä metsähakkeen tuotantomenetelmiä, ja 1980- ja 90-luvuilla kehitettiin myös pienkoneita ja laitteita metsätalouskäyttöön. Suontutkimus keskittyi hieskoivun kasvatusmahdollisuuksien selvittämiseen sekä suometsien ravinnetalouteen liittyviin kysymyksiin. 1990-luvulla tutkittiin kunnostusojitusmenetelmiä ja kunnostusojituksen kannattavuutta. Tuolloin käynnistyi myös Pohjanlahden rannikkometsien tutkimus, ja lisäksi perustettiin valtakunnallinen kenttäkoeverkosto pellonmetsityksen menetelmien kehittämiseksi. 2000-luvulla alettiin tutkia metsitettyjen turvepeltojen kasvihuonekaasujen taseita ja kivennäismaapeltojen hiilivarastojen muutosta tukemaan kansallista kasvihuonekaasuraportointia. Uusimpana tutkimuskohteena on biojalostamoiden raaka-aineen hankinta ja ominaisuudet. Suurin osa Kannuksessa tehdyistä väitöskirjoista liittyy bioenergiaan. Ari Fermin väitöstutkimuksessa selvitettiin mm. nuorten, tiheiden hieskoivikoiden biomassatuotosta ja kasvatusmahdollisuuksia soilla sekä hieskoivun vesomiseen vaikuttavia tekijöitä. Jyrki Hytösen väitteli pajun lyhytkiertoviljelmien biomassatuotoksesta ja ravinnetaloudesta. Juha Nurmen väitöskirja käsittely puupolttoaineiden laadunhallintaa ja Paula Jylhä integroitua aines- ja energiapuun hankintaa. Antti Wall väitteli peltomaiden ominaisuuksista ja Pekka Leskisen väitöskirja käsitteli tilastollisten menetelmien käyttöä metsäsuunnittelussa. Tutkimusaseman johtajina toimivat MMT Ari Ferm (1987-1994), MMT Jyrki Kangas (1995-2001) ja MMT Jussi Saramäki (2001-2009). Vuoden 2010 alussa Kannuksen yksiköstä tuli osa Länsi-Suomen alueyksikköä, jota johtaa MMT, prof. Jori Uusitalo. Tutkimus ja palvelut Kannuksessa tehtävä tutkimus painottuu puuenergiaan. Keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat puubiomassan tuotanto ja hankintalogistiikka sekä ominaisuudet metsähakkeen ja biojalosteiden raaka-aineena. Lisäksi selvitetään biomassan korjuun ympäristövaikutuksia. Suontutkimuksella on Kannuksessa pitkät perinteet. Pohjanmaalla noin puolet metsämaasta on soilla, joita ojitettiin vilkkaasti 1950-70 luvuilla. Ojitusaluemetsät ovat tulossa lisääntyvässä määrin päätehakkuukypsiksi, ja niiden uudistaminen on ajankohtaista. Kannuksessa tutkitaan ojituasluemetsien uudistamismenetelmiä. Lisäksi tutkitaan suometsien ravinnetaloutta ja sen hoitoa. Lisäksi Kannuksessa on vahvaa metsäsuunnittelu- ja paikkatieto-osaamista, jota käytetään mm. metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamiseen ja metsäsuunnittelumenetelmien

17 kehittämiseen. Myös muiden toimipaikkojen tutkimusosaaminen palvelee elinkeinojen kehittämistä Pohjanmaalla. Metla Kannus tarjoaa asiakkaille tilaustutkimuksia ja koulutuspalveluita. Tutkimuslaboratorio on erikoistunut polttoaineanalytiikkaan. Asiakkaille tehdään polttoaineiden lämpöarvomääritysten lisäksi myös ravinneanalyyseja ja mekaanisia maa-analyyseja. Käynnissä olevat hankkeet Forest Refine, 7494 2012-2014, Nurmi Juha, KA Metsämaiseman herkkyysluokituksen laatiminen Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakuntaan, 7512 2012-2014, Store Ron, KA Metsään perustuvien arvoketjujen uudistumisen ennakointi Etelä- ja Biolaaksolla (MERSU), 7475 2011-2013, Jylhä Paula, KA Puubiomassojen intensiivituotanto, 3567 2012-2014, Hytönen Jyrki, KA Metsäbiomassa uusiutuvan energian arvoketjussa Metsäbiomassa on Suomessa ja maailmalla suuren kiinnostuksen kohteena. Kilpailu on kiristynyt; perinteisen mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden, ja suoran polton rinnalle on noussut uusien biojalosteiden valmistus. Biojalostamotuotteilla tarkoitetaan yleensä tuotteita, joilla korvataan fossiilisesta hiilestä (kivihiili, öljy, maakaasu) valmistettuja tuotteita. Biolaaksolla on metsäbiomassan tuotantoon, hankintaa ja jalostukseen liittyvää tutkimusosaamista ja Suomi on edelläkävijä tällä tutkimussektorilla myös kansainvälisestikin. Metlan Kannuksen toimipaikka on erikoistunut biomassoihin liittyvään perus- ja soveltavaan tutkimukseen ja lisäksi koko Metlan asiantuntijaverkosto on käytettävissä. Metla pystyy toteuttamaan mittavia hankkeita laajan kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkostonsa avulla. Tuorein esimerkki on Forest Refine projekti, jossa kehitetään biojalostamoiden raaka-aineen hankinnan kustannustehokkuutta ja laadunhallintaa. Biolaaksolla ja lähimaakunnissa on runsaat raaka-ainevarat, toimivat logistiset yhteydet (maantieja rautatieverkosto, satamat), kehittynyttä metsä-, puutuote- ja energiateollisuutta sekä metsätalouden ja kemiantekniikan koulutustarjontaa, jotka yhdessä alueen tutkimuslaboratorioiden kanssa muodostavat ainutlaatuisen ympäristön biojalostamoliiketoiminnan kehittämiselle. Metla Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Cenetria ammattikorkeakoulu Biolaakson koulutuskuntayhtymä Ketek Oy

18 Kokkolan suurteollisuusalueen (KIP:n) yritykset UPM-Kymmene Oyj Kaustisen seutukunta Kuva 1. Bioraaka-aineet jalostukseen Lähde: Ulla Lassi, Bodil Wikman (2011): Biomassan kaasutus sähköksi, lämmöksi ja biopolttoaineiksi. HighBio-projektin projektijulkaisu.

19 4.2. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. MTT toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. MTT toimii 15 toimipaikassa ympäri Suomea. Toimipaikat: Jokioinen, Ypäjä, Piikkiö, Vihti, Hyvinkää, Helsinki, Mikkeli, Laukaa, Seinäjoki, Maaninka, Kannus, Sotkamo, Oulu, Ruukki ja Rovaniemi. MTT tuotteita ovat uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät innovaatiot ja ongelmanratkaisut. Se tekee tutkimusta viidellä läpi organisaation toimivassa tutkimusalueella. Kannuksen toimipaikassa tehtävä turkiseläinten hyvinvointitutkimus keskittyy kettujen kasvatusolojen parantamiseen ympäristön virikkeellisyyden ja tarharakenteiden muutoksilla. Tavoitteena on myös vähentää eläinsuojien perustamisesta ja rakentamisesta aiheutuvia ympäristöhaittoja.

20 Turkiseläinten ravitsemustutkimus on selvittänyt viljan raaka-ainekäytön maksimointia ja hakenut täsmennyksiä tuotantokauden ruokintasuosituksiin. Tulevaisuudessa tutkimus keskittyy siitoseläinten ruokintaan ja uusiin raaka-aineisiin. Ravitsemustutkimusta tehdään pitkälti elinkeinon tarpeiden mukaan Turkistarhauksen jätteiden käyttö biokaasutuksessa Biokaasun valmistusta fermentoinnin avulla on tutkittu varsin runsaasti Suomessa ja ulkomailla. Mädätyksen hyödyntämistä energiatuotannossa on myös saanut kaupalliset sovellukset. Biolaakson alueella ei ole maatila- ja yhdyskuntajätteiden osalta sellaista erityistä T&K ja tuotannollista osaamista, mikä nostaisi alueen Suomessa kärkiosaajaksi. Ainoastaan turkistarhaus on sellainen elinkeinohaara, missä alueella on mahdollista nousta jätteiden fermentoinnissa T&K ja tuotannolliseksi kärkiosaajaksi Suomessa ja maailmalla. perusteluita tähän on useita: Biolaakso on Suomen turkistuotannon ydinaluetta Rakenteellisesti turkistuotanto on keskittynyttä tuotantoa, missä tarhat ovat lähekkäin ja tarhaat hyvin järjestäytyneitä Ravinto ja jätelogistiikka on keskitetysti hoidettu Tutkimus ja kehitystoiminta on aktiivista mm. MTT Koulutustoiminta vahvaa Tällä hetkellä turkiseläinten lanta kompostoidaan osuuskuntien toimesta. Teurasjätteistä tehdään rehua. Lanta sopisi hyvin kuivamädätysprosessin raaka-aineeksi, myös rehuvalmistuksessa syntyvä jäte sopisi siihen. Hyödynnettävää biokaasua voidaan käyttää esim. mahdollisesti rakennettavan uuden nahoittamon energialähteenä. Tällöin saadaan aikaiseksi monipuolinen energia-arvoketju turkistarhaukseen. Hanke edellyttää monipuolista T&K -osaamista biokaasutuksessa, turkistarhauksen logistiikassa, ja tuotannollisessa toiminnassa kaasun muuttamisessa lämmöksi ja eriyttämiseksi puhtaaksi hiilidioksidiksi ja hyödyntämisessä kemian teollisuudessa. Näiden edellytysten toteuttaminen onnistuu vain jos mukana vahva T&K -ympäristö sekä tuotekaasua käyttäviä yrityksiä. Tämä ympäristö löytyy MTT:n ja turkistuottajien yhteistyöstä. Osaamis- ja intressitoimijoita ovat mm. MTT Kannuksen toimipaikka Kannuksen tutkimustila Luova Oy Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, luonnonvara-ala, Kannus Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Centria ammattikorkeakoulu Turkistarhaajat, rehusekoittamot, osuuskunnat Lähde: Wallin, Tero (2012):Keski-Pohjanmaan uusiutuvan energian ja energian säilyttämiseen liittyvien arvoketjujen määritteleminen ja kehittämistoimenpiteiden kuvaaminen. Keski-Pohjanmaan liitto.

KUVA 1: [KIRJOITA OTSIKKO] 21 4.3. Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus (GTK) on mineraalivarojen arvioinnin, tutkimuksen ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja. GTK tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK:n tutkimusohjelmat luovat uutta teknologiaa, sovelluksia ja innovaatioita yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa. GTK on osa työ- ja elinkeinoministeriötä. GTK:lla on neljä alueyksikköä 1. Etelä-Suomi, päätoimipaikka Espoo 2. Itä-Suomi, Kuopio 3. Länsi-Suomi, Kokkola 4. Pohjois-Suomi, Rovaniemi - lisäksi GTK:n mineraalitekniikan laboratorio, Outokumpu - Lopen kairasydänarkisto, Läyliäinen GTK:n Länsi-Suomen yksikössä Kokkolassa on tutkimuskohteena geoenergia, Biolaakson alueen mineraalivarannot, turvetutkimukset sekä happamien sulfaattimaiden tutkimus. TK:n Länsi-Suomen yksikön toiminnan painopisteenä on maankäyttöä ja energiahuoltoa tukeva toiminta. Suuri osa hanketoiminnasta tehdään alueen toimijoiden tavoitteita tukien EAKR ja yhteisrahoitteisissa hankkeissa tai maksullisena palvelutoimintana. Sisällöllisesti toiminta keskittyy maankamaran raaka-aineiden ja energiavarojen tutkimuksiin (geoenergia, turvevarat, mineraalipotentiaali ja malmit, pohjavesi ja kiviainekset) sekä maaperän ja sen ympäristötekijöiden kartoituksiin (pohjavesialueiden geologinen rakenne, happamat sulfaattimaat ja maaperän rakennettavuus). Vahvana toimintaa ohjaavana tekijänä on olla mukana toiminta-alueen verkostoissa ja edistää samalla painopistealojen mukaista kehittämistoimintaan Länsi-Suomessa. Palvelutoiminnan kautta yksikkö tukee eri alojen elinkeinotoimintaa ja toimijoita. Yksikön asiantuntijapalveluita ovat:

22 ENERGIA Geoenergian tuotantokenttien mitoitus ja mallinnus Turvevarojen kartoitus Ydinvoimateollisuuden tuki MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTAMINEN Pohjavesivarat ja laatu Maa- ja kiviainestiedot Happamien sulfaattimaiden kartoitus Maaperän rakennettavuus MALMIT JA MINERAALIT Mineraalipotentiaalin kartoitus Malminetsintä ja mineraalitekniikka Geoenergia Geologian tutkimuskeskus GTK:n Länsi-Suomen yksikkö on erikoistunut geoenergian tutkimukseen. Kokkolassa toimiva yksikkö on tutkinut mm. geoener-hankkeessa geoenergian käyttömahdollisuuksia ja soveltanut sitä erilaisissa sovelluksissa Suomessa. GTK on kehittänyt yhdessä hankepartnereiden kanssa järjestelmien taloudellisuuden ja elinkaarikustannusten menetelmiä ja geoenergiajärjestelmien hyödyntämiseen liittyviä liiketoiminta- ja ansaintamalleja Suomessa geoenergiaa hyödynnetään lämpöpumpputekniikalla tai geokylmän tuotantoa vapaakierrolla tai kallioperän käyttöä lämmön varastointiin tai prosessilämmön lauhdutukseen. Geoenergian käyttöä tutkitaan ympäri maailmaa runsaasti ja se on myös käytössä energiatuotannossa. Suomessa geoenergian laajamittainen käyttö on vasta alkamassa suurempien kohteiden osalta. Litium strateginen energiametalli Biolaaksossa on Litiumklusteri-hankkeessa (EAKR/Keski-Pohjanmaan liitto 2011) hahmotettu selkeä arvoketju mineraalien hyödyntämiseksi. GTK:lla on ollut tässä prosessissa keskeinen rooli raaka-aineiden määrittelyssä. Alla olevassa kuvassa on kuvattu laajemmin jalostusasteen kasvu raaka-aineista lopputuotteisiin ja kierrätykseen sekä keskeiset toimijat tässä arvoketjussa.

23 Kuva 2. Litiumarvoketjun kuvaus. Lähde: Wallin, Tero (2012): Keski-Pohjanmaan uusituvan energian ja energian säilyttämiseen liittyvien arvoketjujen määritteleminen ja kehittämistoimenpiteiden kuvaaminen. Keski- Pohjanmaan liitto. Soiden turvevarat ja niiden käyttö Suomen ja erityisesti Pohjanmaan turvevarat ovat mittavat. Tällä hetkellä Suomen soiden pintaalasta on energiahuoltoa palvelevassa turvetuotannossa vajaa 1%, jonka turvin mm. noin 1 miljoonan suomalaisen koti lämmitetään ja turpeen energiakäyttö tulee olemaan merkittävää myös tulevaisuudessa. GTK:n Kokkolan toimistolla on merkittävää suo- ja turveosaamista. Toiminnan tavoitteena on kartoittaa soiden turvevaroja, ominaisuuksia ja arvioida niiden luonnontilaisuutta (v. 2012 noin 12 500 hehtaarin alueella). Turvetietojen käyttöä palvelemaan ollaan luomassa www-pohjaista turvetilinpito-palvelua, joka osaltaan palvelee myös suostrategian tavoitteiden toteutumista. Biolaakson toimijoilla, erityisesti Kannuksen tutkimuskampuksella on bioenergian/metsähakkeen hyödyntämisestä sekä myös soiden ja turpeiden osalta merkittävää osaamista. Yhdessä GTK:n osaamisen kanssa on olemassa hyvät mahdollisuudet uusiin avauksiin biomassapohjaisten polttoaineiden TKI-toiminnassa. Turpeella on myös tulevaisuudessa biomassapohjaisten, erityisesti metsähakkeen yhteydessä tärkeä rooli.

24 Keski-Pohjanmaan geoenergia-atlaksen tuottaminen (GTK) GTK:lle on vuosien mittaan kertynyt runsaasti geologista ja geofysikaalista tietoa. Olemassa oleva tieto yhdistetään tässä hankkeessa tehtäviin kohdemittauksiin. Geoenergia-atlaksesta on hyötyä esimerkiksi kaavoittajille ja rakennuttajille, ja atlaksen avulla voidaan tarkempi tutkimus kohdentaa etenkin niille alueille, joissa geoenergian käyttö voisi olla kannattavaa. Atlasta ei ole tarkoitus viedä tonttitasolle. Hankkeessa arvioidaan potentiaaliset geologiset provinssit ohjaamaan kaavoitusta. Jatkohankkeissa suunnitteilla olevilta teollisuus- ja asuinalueilta selvitetään geoenergiapotentiaali kohdetutkimuksilla, mallinnuksilla ja mitoituksilla. Hanke edellyttää monipuolista T&K osaamista maa- ja kallioperän tutkimisessa ja geoenergiakentän mallinnuksessa ja mitoituksessa. Tällainen ympäristö löytyy GTK:n ja porausta ja suunnittelua tekevien yritysten yhteistyöstä. Osaamis- ja intressitoimijoina ovat mm: GTK Keski-Pohjanmaan liitto Kosek Kase Kunnat Kairaus ja porausalan yritykset sekä suunnittelutoimistot Teollisen laitoksen prosessilämmön viilentäminen geoenergiaa hyödyntämällä, mahdolliset hybridisovellukset Geoenergiaa käyttäen voidaan tuottaa, varastoida sekä lämpöä että kylmää. Viilennysenergian hyödyntäminen ja kerätyn energian varastointi ovat mahdollisia käytännön sovelluksia. Hybridimallia, missä puukaasutuksella tuotetaan korkea lämpöenergia ja geoenergialla matalaenergia/jäähdytys ei vielä ole toteutettu missään. Hanke edellyttää monipuolista T&K osaamista maaperän tutkimisessa ja geoenergiakentän hallinnassa, sekä kaivostoiminnan rikastusprosessien osaamista. Hybridiasovelluksessa tarvitaan lisäksi hakelogistiikan ja puukaasutuksen osaamista. Tätä osaamista löytyy GTK:n, Keliberin, Metlan ja Kokkolan yliopistokeskuksen yhteisyöstä. Osaamis- ja intressitoimijoina ovat mm: GTK Outotech Kokkolan Yliopistokeskus ja Centria ammattikorkeakoulu Keliber Kase Lähde: Wallin, Tero (2012):Keski-Pohjanmaan uusiutuvan energian ja energian säilyttämiseen liittyvien arvoketjujen määritteleminen ja kehittämistoimenpiteiden kuvaaminen. Keski-Pohjanmaan liitto.

25 4.4. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) vastaa ennakoivasti ja asiakasläheisesti riista- ja kalatalouspolitiikan, elinkeinojen ja harrastustoiminnan tarpeisiin. Tutkimus- ja asiantuntijatoiminta on tieteellisesti korkeatasoista ja hyvin verkottunutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Avaintehtäviä ovat kala- ja riistavarojen arviointi, ennustaminen ja tilastointi sekä kalakantojen monimuotoisuuden ylläpito ja kala-, riista- ja poroelinkeinojen edistäminen. Tehtävänä on tuottaa käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa hyödynnettävistä eläinluonnonvaroista niiden hoitoa ja kestävää käyttöä suunnittelevien kansainvälisten ja kansallisten päättäjien, elinkeinojen ja käytännön työtä tekevien tarpeisiin. Tutkimusote on ratkaisukeskeinen, eli pyritään löytämään asiakkaille näkemyksiä, ratkaisuja, päätöksentekomalleja ja -kriteereitä. Tutkimuslaitoksen toimipaikkaverkosto kattaa koko maan. Toimipaikat sijoittuvat lähelle asiakkaita ja tutkimuskohteita. Selvä aukko on kuitenkin Länsi-Suomessa, jossa on vain Turun, Rymättylän ja Merenkurkun toimipisteet.

26 5. Biolaakson tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot luonnonvara-alalla 5.1. Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius Kokkolan yliopistokeskus Chydenius toimii Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen toiminnallisesti yhteisenä yliopistokeskuksena Kokkolassa. Koulutus- ja tutkimustyötä tehdään ja kehitetään erityisesti näiden yliopistojen erityisosaamisaloilla: kasvatustieteessä, tietotekniikassa, yhteiskunta- ja aluetieteissä, kauppatieteissä sekä luonnontieteissä. Yliopistokeskus tekee tiivistä yhteistyötä myös Biolaakson ammattikorkeakoulun sekä alueen elinkeinoelämän kanssa. Yliopistokeskuksessa annetaan sekä ylempään korkeakoulututkintoon että tohtorin tutkintoon johtavaa koulutusta, tehdään tieteellistä tutkimusta, järjestetään monipuolista aikuiskoulutusta ja toteutetaan alueellista palvelutoimintaa. Tällä tavalla toiminnassa pyritään sovittamaan yhtee n modernilla tavalla koulutus-, tiede- ja aluepoliittisia tavoitteita Kokkolan yliopistokeskus toimii seuraavilla koulutus- ja tutkimusaloilla: kasvatustieteellinen ala (JY) tietotekniikan ala (JY, OY, VY) yhteiskunta-/aluetieteellinen ala (JY, OY, VY) kauppatieteellinen ala (VY, JY) lääketiede ja terveydenhoitoala (JY, OY) luonnontieteellinen ala, erityisesti kemia (OY, JY). Opiskelijoita on n. 5000, mukaan lukien avoimen yliopiston ja täydennyskoulutusyksiköiden opiskelijat. Soveltavan kemian yksikkö Kokkolan seudulla tarvitaan runsaasti kemian osaajia sekä teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin että julkisen sektorin työtehtäviin. Alueella toimii merkittävä kemian teollisuuden keskittymä (Kokkola Industrial Park) ja myös alueen toimijoiden muodostama verkosto, Kokkolan seudun osaamiskeskus.

27 Kemian ja kemiantekniikan maisteriopinnot Kokkolassa on kemian ja kemiantekniikan maisteriopinnot yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Tutkinto suoritetaan Oulun yliopistoon. Tutkimus Kemian ja kemiantekniikan tutkimustoiminta on käynnistynyt kemian professuurin perustamisen myötä 1.1.2007 alkaen. Professuuri on Oulun yliopiston alainen ja kuuluu hallinnollisesti Kemian laitokselle. Professorin tehtävänä on kemian alan tutkimuksen edistäminen alueella, tutkimusrahoituksen hakeminen sekä kemian ja kemiantekniikan koulutuksen kehittäminen. Tutkimusta tehdään yhteistyössä kemian alan yritysten ja yliopistojen sekä korkeakoulujen kanssa. Professorin opetus- ja tutkimusalana on soveltava kemia, erityisesti materiaalikemia ja sen teolliset prosessit ja sovellukset. Kemian professorin virkasuhde kuuluu hallinnollisesti Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan Kemian laitokseen, mutta sen sijoituspaikka on Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Puukaasutusteknologian kehittäminen ja hyödyntäminen lämmön tuotannossa ja hiilidioksidin talteenotossa -hankeaihio Puukaasuksi kutsutaan puusta vähähappisella palamisella aikaan saatua polttokelpoisesta kaasua. Kaasutin muuttaa kiinteän polttoaineen kaasumaiseen muotoon, kaasua voidaan polttaa sellaisenaan, ja siitä voidaan erottaa mm. hiilidioksidi erilleen. Puukaasutuksen yhteydessä puhutaan usein CHP (combined heat and power) laitoksista. CHP: kehittäminen on Suomessa lukuisten tahojen T&K -kiinnostuksen kohteena. Biolaakson alueella sekä resurssit että osaaminen sopii puukaasun käytön kehittämiseen lämpönä esim. höyryn avulla ja hiilidioksidin eriyttämiseen tuotekaasusta. Puukaasun sähköntuotannon osalta osaamista löytyy Suomesta Biolaakson ulkopuolella. Biolaakson alueella on myös puukaasussa käytettävän raaka-aineen; puuhakkeen korjuun ja muun logistiikan vahvaa osaamista tutkimuslaitoksissa, yrityksissä ja koulutuslaitoksissa. Hyviä esimerkkejä osaamisesta on Metlan logistiikkaan ja biojalostukseen liittyvät hankkeet sekä Oulun ja Jyväskylän sekä Ruotsin yliopistojen ja Centrian tutkimushankkeet: erityisesti HighBio 1 ja 2 hankkeet Hiilidioksidia käytetään mm. prosessiteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa, veden käsittelyssä, kasvihuoneissa virvoitusjuomien valmistuksessa, hitsauskaasuissa sekä lääketeollisuudessa. Puukaasutuksen tavoitteena on energiaintensiivisen kaasun (CO+vety) tuottaminen, ja tämä

28 mahdollinen hiilidioksidin talteenotto ja puhdistaminen olisi lisäarvo. Näin saataisiin pienennettyä esim. laitteistokokoa Hiilidioksidin erottelu tulee esiin myös turkislannan biokaasutuksessa ja tätä hiilidioksidin erotteluun liittyvää T&K -työtä voi tehdä molempien hankekokonaisuuksien puitteissa. Hanke edellyttää monipuolista T&K -osaamista tuotekaasun käsittelyssä, puuhakkeen logistiikassa, kaasun muuttamisessa lämmöksi ja puhtaaksi hiilidioksidiksi ja molempien hyödyntämisosaamista kemian teollisuudessa. Näiden edellytysten toteuttaminen onnistuu vain jos mukana on vahva T&K -ympäristö sekä tuotekaasua käyttäviä yrityksiä. Osaamis- ja intressitoimijoina ovat mm: Kokkolan yliopistokeskus ja Centriaammattikorkeakoulu Metla Kannus Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä alueen kehittämisorganisaatiot ja yritykset Biomassapohjaisen energiatuotannon kehittäminen hyödyntämällä KIP:n alueella olevia energian hukkasivuvirtoja -hankeaihio Ketekin tekemän selvityksen mukaan KIP:n (Kokkolan Industrial Park) suurteollisuusalueen yritysten pääasiassa mereen laskettava energiasivuvirta on n. 35 milj. m3 vuodessa. Valtaosa tästä on lauhteita sekä kaasuseoksia. Lämpöä voitaisiin käyttää biomassapohjaisen energian tuotannossa, esimerkiksi levien tai bakteerimassa kasvatuksessa. Tämän arvoketjun tuotteita ovat mm. kiinteät ja kaasumaiset biopolttoaineet. Lisäksi tuotettua biomassaa voitaisiin käyttää erilaisten terveyttä edistävien tuotteiden valmistukseen. Levien ja bakteeribiomassojen tuotantoa tutkitaan Suomessa ja maailmalla jo aktiivisesti, joten Biolaaksossa tulisi pystyä osoittamaan uusi ja innovatiivinen menetelmä ja/tai lopputuote, joka poikkeaa muista tutkimusasetelmista ja kaupallisista sovelluksista. Työhön vaaditaan monialainen tutkimusryhmä, soveltuva laboratorioympäristö sekä laiteteknologian osaamista. Kaupallisen sovelluksen toteuttaminen edellyttää sitä, että jo aloitusvaiheessa on mukana energian tuottajat, KIP sekä potentiaalinen lopputuotteen käyttäjä. Osaamis- ja intressitoimijoina ovat mm: KIP:n alueen yritysten intressit hyödyntää/ vähentää hukkaenergiaa ja yhtiöiden oma prosessiosaaminen Kokkolan yliopistokeskuksen ja Centria ammattikorkeakoulun T&K - osaaminen Lähde: Wallin, Tero (2012):Keski-Pohjanmaan uusiutuvan energian ja energian säilyttämiseen liittyvien arvoketjujen määritteleminen ja kehittämistoimenpiteiden kuvaaminen. Keski-Pohjanmaan liitto.

29 Kemian osaajaksi Kokkolassa Aikuiskoulutusväylä Kuva 3. Kemian opiskelun aikuiskoulutusväylä Liiketaloustieteen tutkimusjohtaja Vaasan yliopistoon on perustettu lahjoitusvaroin viisivuotinen liiketaloustieteen tutkimusjohtaja, joka on sijoitettu Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen. Tavoitteena on edistää alueen yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä yrittäjyyttä. Tutkimusjohtajan työtehtävät painottuvat elinkeinoelämää palvelevan tutkimustoiminnan käynnistämiseen. Tutkimusjohtajan alaksi on määritelty liiketaloustiede, erityisesti liiketoiminnan kehittäminen. AgriBisnes hanke tukee maatalousyritysten kasvua ja kannattavuutta AgriBisnes on koulutushanke, jonka Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Vaasan yliopiston Levóninstituutti ja Keski-Pohjanmaan Maaseutuopisto toteuttivat yhteistyössä. Koulutus toteutettiin EMOTR-tuella. (Hanke päättyi 31.12.2013). Hankkeen tavoitteena oli maatalousyritysten jatkuvuuden, kasvun sekä kannattavuuden tukeminen ja kehittäminen tulevaisuuden haasteita vastaavaksi

30 vahvistamalla osallistujien henkilökohtaisia liikkeenjohdollisia valmiuksia toimia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, joka edellyttää jatkuvaa tietojen ja taitojen päivittämistä lisäämällä ja kehittämällä alueen yritysten ja muiden organisaatioiden johto- ja muissa avaintehtävissä toimivien liiketoimintaosaamista tuotannonhallinnan, taloushallinnan ja operatiivisen johtamisen alueilla lisäämällä ja tukemalla osallistujayrityksiä alue- ja organisaatiorajat ylittävässä yhteistyössä ja verkostoitumisessa 5.2. Centria ammattikorkeakoulu Centria ammattikorkeakoulun koulutustarjonta on monialaista ja se vastaa alueen työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakoulu on yksi Suomen monialaisimmista - tarjolla on tekniikkaa, liiketaloutta, sosiaali- ja terveysalaa, matkailualaa, kulttuurialaa sekä humanistista ja kasvatusalaa. Ammattikorkeakoululla on kampukset Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain noin 500 tutkintoa ja siellä opiskelee noin 3300 opiskelijaa kuudella koulutusalalla 21 eri koulutusohjelmassa. Aloituspaikkoja uusille opiskelijoille on vuosittain 622. Ammattikorkeakoulun opetuskielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Centria ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa toteuttaa CENTRIA tutkimus ja kehitys toimien verkostona Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Toiminta koostuu soveltavasta tutkimus- ja kehitystyöstä, monipuolisesta palvelutoiminnasta, projektiosaamisesta ja koulutuksesta alueen tarpeisiin. Henkilöstön ohella myös opiskelijat osallistuvat tutkimus- ja kehitystyön toteuttamiseen. Kemiantekniikka, Kokkola Kemiantekniikan koulutusohjelma tarjoaa opiskelijalle monipuolista osaamista prosessitekniikan alalta. Laaja-alaiset opintokokonaisuudet heijastuvat myös tulevaisuuden työkentille, kemiantekniikan insinööri kun voi hakeutua hyvinkin erilaisiin työtehtäviin valmistumisen jälkeen. Kokkolassa on Suomen suurin kemian teollisuuden keskittymä, joten puitteet kemiantekniikan opintoihin ovat kunnossa. Erityisesti vahvassa kasvussa olevalla kaivosalalla on kova tarve nuorille, osaaville insinööreille. Kemiantekniikan koulutusohjelmassa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa, joiden avulla voit kasvattaa osaamistasi kaivosalalla, uusiutuvien energiavarojen parissa tai englanninkielellä ympäristökemiassa ja -teknologiassa.

31 Suuntautumisvaihtoehdot: kaivosalan osaaminen uusiutuvat energiavarat environmental chemistry and technology teknologiajohtaminen Tuotantotalous, Ylivieska Tuotantotalouden ammattiopinnoissa perehdytään tuotannollisen yrityksen näkökulmasta tuotteiden kehittämiseen, niiden markkinointiin, tuotteiden valmistamiseen ja tuotantoautomaation tuomiin mahdollisuuksiin kilpailukyvyn parantamiseksi. Yrityksen johtaminen ja talouden hallinta ovat myös keskeisiä osaamisalueita. Tekniikan ja talouden perusosaaminen luodaan kaikille pakollisissa ammattiaineissa. Osaamista syventävät opinnot ovat työelämän kehitysprojekteihin painottuvia. Tekniikan, talouden ja johtamisen osaaminen antaa tuotantotalouden insinöörille hyvät valmiudet toimia tuotannollisten ja palvelualan yritysten asiantuntija ja johtotehtävissä. Syventävät opinnot: puutuotetekniikka, tuotantoautomaatio, toimitusketjun hallinta Luonnonvara-alan projektitoiminta Centria amk on toteuttanut yhteistyössä muiden luonnonvara-alan toimijoiden kanssa mm. Forest Power, Forest Refine ja HighBio -hankeita. Forest Power (2009-2012) Forest Refine (2012-2014) HighBio (2008-2011) Metla Kannus Sveriges lantbruksuniversitet SLU/ Institutionen för skoglig resurshushållning Kokkolan yliopistokeskus K-P maaseutuopisto, CENTRIA amk, K-P metsänomistajien liitto, Sveriges Lantbruksuniversitet (SLU), Umeå Universitet, BioFuel Region, AllSkog, Skog og Landskap SLU / BTK, Processum sekä BioFuel Region, Metla Kannus, Centria amk, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius sekä Biolaakson koulutusyhtymä/ maaseutuopisto. Oulun yliopisto, Centria amk, Luulajan teknillinen yliopisto, ETC 4 200 000 Interreg IV A Botnia-Atlantica koko hanke 2 478 000, suomalaisten osuus 900 000 koko hanke 1.597.588 Interreg IV A Botnia-Atlantica Interreg IV A Nord

32 Chydenius Energiatekninen keskus Piteå, Greenhouse-hanke (2011-2013) Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, informaatioteknologia ja soveltava kemia, Gasek Oy ja Kannuksen kauppapuutarha EAKR SusuFlex (2008-2011) Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Oulun yliopisto, Åbo Akademi, KHT Suomen Akatemia

33 5.3. Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä eli KPEDU on perustettu vuonna 1995. Se on 14 kunnan omistama maakunnallinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Toiminta-alueella on n. 110 000 asukasta, joista n. 25 % on ruotsinkielisiä. Ammatillista koulutusta kuudessa järjestetään(6) eri koulutusyksikössä Kokkolassa ja maakunnassa. Vuosittain noin 4 000 opiskelijaa opiskelee eri koulutusohjelmissa ja kehittämishankkeissa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän organisaatiorakenne muuttui 1.1.2014. Aikaisemmat opistot (Kokkolan ammattiopisto, Kokkolan kauppaopisto, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto) poistuivat ja tilalle tulivat nuorten koulutuksesta vastaava Keski-Pohjanmaan ammattiopisto sekä aikuisten koulutuksesta vastaava Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus... 5.3.1. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä luonnonvara-ala Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän luonnonvara-alan koulutustarjonta (nuorten toisen asteen koulutus) Maatalousalan perustutkinto: - maaseutuyrittäjä, maatilatalouden koulutusohjelmat - eläintenhoitaja, eläintenhoidon koulutusohjelmat Hevostalouden perustutkinto: - hevostenhoitaja, hevostalouden koulutusohjelma Metsäalan perustutkinto: - metsäkoneenkuljettaja, metsätalouden koulutusohjelma Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto: - ympäristönhoitaja, luontoalan koulutusohjelma metsänkoneenkuljettajan, hevostenvalmentajan, sisustusalan ja käsityöntekijän ammattitutkinnot Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän luonnonvara-alan koulutustarjonta (aikuisten toisen asteen koulutus)

34 Maatalousalan perustutkinto: - maaseutuyrittäjä, maatilatalouden osaamisala - eläintenhoitaja, eläintenhoidon osaamisala - turkistarhaaja, turkistarhauksen osaamisala Hevostalouden perustutkinto: - hevostenhoitaja, kengittämisen, ravihevosten hoitamisen ja hevosharrasteohjaamisen osaamisalat Ammattitutkinnot - hevosvalmentajan ammattitutkinto, ravivalmentamisen ja hevoshieronnan osaamisalat - eläintenhoitajan ammattitutkinto, eläintenkouluttajan ja eläinhoitolan pitäjän osaamisalat - tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto, tuotantoeläintilan esimiehenä toimimisen, osaamisala, tuotantoeläinten hoitamisen osaamisala, lomitustyön ohjaamisen osaamisala, maatalouslomittamisen osaamisala - maatalouskoneasentajan ammattitutkinto - seminologin ammattitutkinto Erikoisammattitutkinnot - tarhaajamestarin - riistamestarin ja - maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnot Tilannekatsaus Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän luonnonvara-alan hanketoimintaan Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän luonnonvara-ala on mukana useiden alueen työ- ja elinkeinoelämää kehittävien hankkeiden toteuttamisessa, ja toteuttaa lisäksi opetustoimintaa kehittäviä hankkeita. Syksyllä 2012 silloisella maaseutuopistolla on käynnissä 13 hanketta. Huomattava osa hankkeista on EU-osarahoitteisia. Rahoitusohjelmista tärkeimpiä ovat Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Interreg Botnia-Atlantica sekä Elinikäisen oppimisen ohjelma. Luonnonvara-ala (ent. maaseutuopisto) on tiiviisti mukana Keski-Pohjanmaan luonnonvara-alan kehittämisverkoston - LUOVA-verkoston toiminnassa, ja useita hankkeita toteutetaan muiden organisaatioiden kanssa yhteistyössä. Esimerkkejä toteutetuista sekä meneillään olevista alueellisista kehittämishankkeista, joissa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän luonnonvara-ala (ent. maaseutuopisto) on mukana:

35 5.4. Teknologiakeskus Ketek Oy Teknologiakeskus KETEK Oy perustettiin vuonna 1987. Se on 35 henkilöä työllistävä asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävä on parantaa alueen yritysten toimintaedellytyksiä. Samalla se toteuttaa aluekehitystehtäviä laserpinnoituksen ja veneteknologian osalta sekä valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa kemian osalta.ketek Oy:n osakkaita ovat Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä sekä Centria ammattikorkeakoulu. Ketek Oy toteuteutti Kokkolan seudun osaamiskeskusohjelmaa, joka oli osana sekä Uusituva metsäteollisuus- osaamisklusteriohejelmaa että Nanoteknologian osaamisklusteriohjelmaa. Kokkolassa keskitytään metsäteollisuuden osalta metsäkemiaan. Päätavoitteena on saada

36 metsästä uusia tuotteita, materiaaleja ja innovaatioita, saada metsäbiomassaa hyödynnettyä energiantuotannossa sekä saada uusia sovelluksia niin luonnonkuitukomposiiteille kuin puutuoteteollisuuden tuotteillekin. Uusia tuotteita voivat olla esimerkiksi elintarvikkeet, kemianteollisuuden sovellukset, puutuotteiden nanopinnoitteet tai biomuovit. Raaka-aineena metsäbiomassaa eli kuoria, kantoja, oksia, neulasia, lehtiä, marjoja ja sieniä voi käyttää esimerkiksi pinnoite-, liima-, maali-, paperi-, rakennus- ja polymeeriteollisuuden sovelluksiin, terveysvaikutteisissa aineissa ja hienokemikaaleina. Uusien tuotteiden lisäksi Kokkolassa kehitetään niiden valmistusprosesseja. Ketek Oy:llä on merkittävä rooli tiedon jalkauttamisessa. Se järjestää teknologiailtapäiviä ja seminaareja, joissa esitellään uusia tuotteita ja tutkimustuloksia sekä verkotetaan tutkijoita ja yritysten edustajia. 5.5. Muut lähialueen luonnonvara-alan koulutus- ja tutkimusyksiköt Nivalassa sijaitseva Oulun eteläisen instituutti, Oulun yliopiston alueyksikkö, organisoi yliopistollista koulutusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa Oulun Eteläisen alueella. Luonnonvara-alaan liittyvää tutkimusta tehdään mm. maanalaisen fysiikan tutkimuksessa. Maanalaisen fysiikan tutkimusryhmän laboratorio sijaitsee Pyhäsalmi Mine Oy:n kaivoksessa Pyhäjärvellä. Laboratoriossa on laajan kansainvälisen yhteistyöverkoston kanssa toteutettu useita tieteellisiä kokeita vuodesta 2001 alkaen. Oulun ja Jyväskylän yliopistojen, Venäjän tiedeakatemian ja Århusin yliopiston yhteistyöllä laboratorioon rakennetaan parhaillaan EMMA -koetta. Lisäksi tutkimusryhmä osallistuu LAGUNA-hankkeeseen, joka suunnittelee erittäin suuren hiukkasfysiikan tutkimusinfrastruktuurin rakentamista Eurooppaan, Pyhäsalmen kaivoksen ollessa erittäin potentiaalinen sijoituspaikka. Jokilaaksojen koulutusyhtymään kuluvassa Haapajärven ammattiopistossa voidaan suorittaa mm. maaseutuyrittäjän ja metsuri-metsäpalvelujen tuottajan perustutkinnot sekä aikuiskoulutuksena bioenergia-alan ammattitutkinnon. Yksikössä on myös monipuolista projektitoimintaa, joista parhaillaan on käynnissä mm. puukaasun hyödyntäminen energiantuotannossa projekti.

37 Projektin aikana investoidaan puukaasuvoimalaan ja selvitetään puukaasuvoimalasta ja biokaasulaitoksesta muodostetun yhdistelmän edut ja haitat. Huhtikuussa 2012 päättyi Uusiutuvien energiamuotojen tutkimusjohtaja projekti, jossa kehitettiin Oulun Eteläisen alueen bioenergiaosaamista sekä parannettiin alueellisten toimijoiden liiketoimintaedellytyksiä. Tutkimuksen pääpainona oli selvittää lisäsyötteiden vaikutus biokaasuntuottoon ja tuotetun biokaasun laatuun, kun perussyötteenä on lehmän lietelanta. Kannuksen lukiossa aloitti vuonna 2013 luonnonvara-alan yliopisto- ja korkeakouluopintoihin tähtäävä erikoisopintolinja. Linjan tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisimman kattavat ja hyvät tiedot luonnontieteissä ottaen huomioon eri tiedekuntien OPS:n vaatimukset. Eräänä osatavoitteena on valmistaa opiskelijoita mm. lääketieteelliseen ja eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan.

38 5.6. Tutkimus ja oppimisympäristöt Biolaaksossa on panostettu vahvasti tutkimusympäristöihin. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius toimii Centria ammattikorkeakoulun kanssa yhteisissä tutkimuslaboratorioissa. Laboratorioita on kehitetty vahvasti vuosien varrella ja siellä on mm. pilot-mittakaavainen kemian prosessien koetehdas. Akkukemikaalien tutkimusta varten perustettiin akku-tutkimuslaboratorio. Lisäksi alueelta löytyy teknologiakeskus Ketekin laboratoriot sekä useampia yksityisiä laboratorioita. Kemian laboratoriot (yhteiset Centria ja yliopistokeskus) Laboratoriot toimivat kemiantekniikan koulutusohjelman opetus-, tutkimus ja kehitystyöhankkeiden toimintatiloina. Prosessitekniikan laboratorio soveltuu kemiantekniikkaan sekä prosessiautomaatioon liittyviä harjoitus- ja opinnäytetöiden sekä projektihankkeita toteuttamiseen. Kemian laboratoriot mahdollistavat kemiaan ja kemian analytiikan liittyvien töiden sekä hankkeiden toteuttamisen. Myös automaatiotekniikan koulutusohjelma käyttää omissa projekteissaan tiloja prosessiautomaation ja -instrumentoinnin laite-, asennus- ja koekenttänä. CHEMPLANT- kemian koetehdas ja laboratorioympäristö Koetehtaan ytimenä toimii liuosreaktori, jonka ympärille sijoittuvat muut prosessi-laitteet. Muita pääprosesseja ovat muun muassa kiinteän raaka-aineen käsittely, kaasunpuhdistus ja erilaiset kiintoaineen sekä liuoksen erotusprosessit. Prosessit toimivat suorana jatkumona edelliselle prosessille, mutta jokaista yksikköprosessia on mahdollista ajaa myös omana erillisenä prosessina. Laitteiston kokoonpanojärjestystä voidaan muunnella siten, että koetehdas soveltuu käytettäväksi useisiin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Akkulaboratorio - Akkukemikaalien valmistus ja kierrätys Kokkolassa vastikään käyttöön vihitty akkukemikaalien tutkimuslaboratorio on julkisena laboratoriona ainoa laatuaan Suomessa. Vastaavantasoisia yksiköitä on muuallakin Euroopassa vain muutamia. Laboratorion erikoisuutena on litiumioniakkujen valmistusprosessissa välttämätön kuivatila. Huipputason tutkimusolosuhteiden toivotaan johtavan kansainvälisesti kilpailukykyiseen akkukemikaalien tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan Biolaaksolla.

39 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius vastaa laboratorion tutkimustoiminnasta ja tarvittavien osaajien kouluttamisesta. Laboratorio on rakennettu Centria ammattikorkeakoulun tiloihin, missä se on helposti sekä ammattikorkeakoulun että vieressä sijaitsevan yliopistokeskuksen käytettävissä. Myös yritykset hyödyntävät laboratoriota. Yliopistokeskuksen soveltavan kemian yksikössä on tutkittu akkukemikaaleja jo vuodesta 2007 alkaen pääasiassa Tekesin rahoituksella. Uusi laboratorio parantaa tutkimusedellytyksiä, sillä se mahdollistaa valmistettujen akkukemikaalien sähkökemiallisen testaamisen. Soveltavan kemian tutkimusryhmää johtaa professori Ulla Lassi, ja ryhmässä työskentelee sekä Oulun että Jyväskylän yliopiston palveluksessa olevia tutkijoita. Lisäksi soveltavan kemian yksikössä tutkitaan mm. metallikemikaalien talteenottoa ja kierrätystä teollisten sivutuotteiden hyödyntäminen Metallikatalyytit ((kaivos)vesien käsittelyssä) Paristokemikaalit -Co, Mn, Zn kierrätys Katalyytit -jalometallit, Co kierrätys Rikasteet -uusien, ei vielä hyödynnettävien metallien talteenotto Tavoitteena materiaalitehokkuuden kasvattaminen KETEKin tutkimuslaboratoriot ja -laitteet KETEKillä on käytössään kokeelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan 14 eri käyttötarkoituksiin suunniteltua kemian ja materiaalitutkimuksen laboratoriota. Ajanmukaiset tutkimustilat on suunniteltu erityisesti yrityslähtöiseen t&k-toimintaan. Laboratorioiden sijoittelut kahteen kerrokseen eri käyttötarkoitusten mukaan, paineistusjärjestelyt (yli- ja alipaine) ja puhdastila (1000 hiukkasta / ft3) sekä protopaja antavat mahdollisuuden monenlaisten tehtävien suorittamiseen. KETEK käyttää laboratoriotilojaan ja laitteitaan yrityksille suunnatuissa kokeellisissa t&kprojekteissa ja analyysi- ja testauspalvelutoiminnoissaan. Tutkimustoiminnan parissa työskentelee noin 20 ketekiläistä. Yrityksille suunnattujen palvelujen lisäksi laboratoriotiloja voidaan vuokrata eri toimijoiden omiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. Tilojen lisäksi toimijat voivat käyttää KETEKin laitteita tukenaan osaava henkilökunta. Eri toimijoiden yhtäaikainen työskentely tutkimustiloissa on otettu huomioon sähköisen kulunvalvontajärjestelmän avulla.

40 Ketek ja VTT ovat allekirjoittaneet kesäkuussa 2012 yhteistyösopimuksen, jolla kehitetään alueen yritystoimintaa ja kilpailukykyä. Tämä tehdään rakentamalla yhteishankkeita, joissa hyödynnetään molempien osapuolten toisiaan täydentävää osaamista ja resursseja. Yhteistyöllä tuodaan KETEKin yritys- ja sidosryhmäverkostoon niitä VTT:n palveluja, jotka täydentävät KETEKin tarjontaa. Samalla markkinoidaan VTT:n palveluja alueella. Metlan Kannuksen toimipisteen laboratorio Metlan laboratorio on erikoistunut polttoaineanalytiikkaan. Polttoaineiden lämpöarvojen ja kloridipitoisuuksien lisäksi siellä tutkitaan mm. kiinteiden polttoaineiden palakokojakaumia ja pellettien mekaanista kestävyyttä. Lisäksi laboratoriossa tehdään ravinneanalytiikkaan ja mekaanisia maa-analyysejä.

41 6. Muut luonnonvara-alan toimijat Biolaaksolla 6.1. Kannuksen tutkimustila Luova Oy Kannuksen tutkimustila Luova Oy on aloittanut toimintansa Kannuksessa 1.1.2009. Omistajina ovat MTT (40 %), Biolaakson koulutusyhtymä (40 %) ja MTK (20 %). Liikkeenluovutussopimuksen yhteydessä Biolaakson koulutuskuntayhtymä ja MTT sitoutuivat rahoittamaan vuosittain nimetyllä summalla Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n toimintaa vuoden 2013 loppuun saakka. Kannuksen tutkimustila Luova Oy perustamisen yhteydessä varauduttiin siihen, että yritys toimii turkiselinkeinon lisäksi laajemmin koko vaikutusalueensa luonnonvara-alan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Osakeyhtiöön on yhdistetty Biolaakson koulutuskuntayhtymän opetustarha ja osa MTT:n Kannuksen turkistutkimusasemasta. Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n tehtävänä tuottaa tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutuspalveluja sekä turkiseläimiä tutkimuskäyttöön ja myyntiin. Yhtiö hankkii rahoituksen tutkimus-, kehittämis- ja koulutushankkeilla ja eläinten myyntituloilla. Henkilöstöä on pysyvästi 4 kpl ja toimitusjohtajana toimii Erkki Joki-Tokola. Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n käytössä olevat koetoiminnan tilat riittävät nykyisellään kattamaan turkisalan tutkimustoiminnan kysynnän ja voivat toimia samalla opetus- ja koulutusympäristönä. Tuotannon kannattavuus, yritysjohtamiseen liittyvät haasteet ja tuotannosta syntyvien ympäristövaikutusten hallitseminen sekä tuottajien ja kuluttajien keskinäisen ymmärryksen lisääminen ovat kehittämistoimien keskeisiä haasteita. MTT vähentää kotieläin-tutkimuksen infraa siipikarja-, sika- ja hevostutkimuksessa. Järjestelyiden tarkoituksena ole kuitenkaan johtaa tutkimustoiminnan loppumiseen. Sen jatkuvuuden turvaaminen edellyttää kokeellisen toiminnan jatkumista, mikä tarkoittaa, että on löydettävä kustannuksiltaan keveämpiä ja tarpeeseen mukautuvia uusia toimintamalleja. Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n voisi toimia nykyistä laajemmin kumppanina uusien tutkimusalustojen hankinnassa ja toiminnan hallinnoinnissa. Strategiset kumppanit alan toimijoista on hyvä saada mukaan Kannuksen tutkimustila Luova Oyn toimintaan. Tärkeitä kumppaneita ovat alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot kuten Metla, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ja sen luonnonvara-alan yksikkö Kannuksessa, Metsäkeskus ja edunvalvontaorganisaatiot kuten MTK, metsänomistajien liitto, Pro Agria, ProFur ja 4H-piiri.

42 6.2. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Keski-Pohjanmaa Maa- metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on ammatti- ja etujärjestö maanviljelijöille, metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille. Sen tavoitteena on huolehtia maaseutuelinkeinojen kannattavuudesta ja lisätä niiden arvostusta. Maaseutuelinkeinojen edunvalvonnan lisäksi MTK panostaa maaseudun infrastruktuurin kehittämiseen. Toimivat tietoliikenneyhteydet, hyväkuntoinen tie- ja rautatieverkosto ja lentoyhteydet ovat tärkeitä maaseutuelinkeinojen lisäksi kaikille maaseudun asukkaille. MTK edistää omalta osaltaan myös uusiutuvan energian lisäämistä, joka tuo työtä ja tuloja. Maatalous Metsä Yrittäjyys Energia Ympäristö Vastuullisuu s Maatalouspolitiikka Maatilat Suomessa Luomutuotanto Kotimainen ruoka Lähiruoka Maatalouden ja elintarvikealan tilastot Metsänomistajat Metsäpolitiikka Metsänhoito Puun käyttö Puumarkkinat Metsien virkistyskäyttö Yrittäjyyttä maaseudulla Yrittäjäneuvonta Pienyritykset työllistävät Energiaasioiden edunvalvonta Tuulivoima Lämpöä ja sähköä Energiaa maalta Ilmasto ja energia Luonnonsuojelu Vesiasiat Maankäyttö Omistusoikeus Kaavoitus ja rakentaminen Jäteasiat MTK ja vastuullisuus Vastuullinen maataloustuotanto Vastuullinen perhemetsätalous Vastuullinen kuluttajuus 6.3. Pro Agria Keski-Pohjanmaa ry ProAgria Keski-Pohjanmaa ry on keskipohjalaisten maatalous- ja maaseutuyrittäjien neuvontajärjestö, joka auttaa kaikissa maatilojen ja maaseutuyritysten toimintaan liittyvissä asioissa. Neuvonta on asiakaslähtöistä ja eturyhmiin sitoutumatonta. ProAgria Keski-Pohjanmaa on aktiivisesti mukana keskipohjalaisessa hanke- ja järjestötyössä. Palvelut tiloille ja yrityksille yritys- ja talousneuvontapalvelut

43 maitotila-, naudanlihantuotanto-, sikatalous- ja lammastilaneuvonta kasvinviljely- ja erikoiskasvinviljelyn neuvonta luonnonmukaisen tuotannon neuvonta laatu- ja johtamisneuvonta rakennusneuvonta työterveys-, luomu-, peruna- ja siemennäytetarkastuspalvelut jätevesineuvonta ja suunnitelmat ympäristönhoitosuunnitelmat kirjanpitopalvelut ProAgria Keski-Pohjanmaa ry edistää maatila-, koti- ja kalataloutta sekä maaseudun yritystoimintaa järjestämällä henkilökohtaista-, ryhmä- ja joukkoneuvontaa sekä tukemalla jäsenyhdistyksiensä toimintaa. Henkilöjäsenten lisäksi jäsenenä on noin 80 toimivaa maaseutuseuraa, pienviljelijäyhdistystä tai -osastoa sekä kalatalousyhteisöä. Jäseniä on yhteensä noin 5000. ProAgria Keski-Pohjanmaan yhteydessä toimivat Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset sekä Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskus. 6.4. Suomen Metsäkeskus Suomen metsäkeskus on koko maan kattava metsätalouden kehittämis- ja toimeenpanoorganisaatio. Biolaaksolla metsäkeskuksen palveluista vastaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö. Metsäkeskuksen tehtävänä on hoitaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön, metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä metsiin perustuvien elinkeinojen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Suomen metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö. Metsäkeskuksen palveluja ovat: metsäsuunnittelu ja metsän arvon määrittäminen suometsien hoito yksityisteiden rakentaminen ja perusparantaminen tiekuntapalvelut luonnonhoidon palvelut Metsäkeskuksen toimintaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ohjaa alueneuvottelukunta, jonka jäsenet edustavat alueen metsänomistajia ja toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta sekä Metsäkeskuksen henkilöstöä. Metsäkeskuksella on keskeinen rooli aluekehittämisessä. Se vastaa alueellisten metsäohjelmien (AMO) laadinnasta. AMO on koko metsäsektorin kehittämissuunnitelma metsäkeskusalueella. Ohjelma sisältää tarpeet ja tavoitteet metsien

44 kasvatukselle, hoidolle ja käytölle, metsiä hyödyntävälle yritystoiminnalle, metsien monikäytölle ja suojelulle. Siinä esitetään myös toimenpiteet ja rahoitus tavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelma kootaan laajana yhteistyöhankkeena alueellisten metsäneuvostojen tuella. Voimassa oleva AMO kattaa vuodet 2012-2015. 6.5. Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille metsäomaisuuden hallintapalveluja, joita ovat mm. metsäsuunnitelmat ja niiden ylläpito, tila-arviot, vahinkoarviot, hoitosopimukset, sukupolvenvaihdosneuvonta, omistusjärjestelyt, tilakaupan palvelut, metsäveroneuvonta, koulutuspalvelut ja henkilökohtainen neuvonta. Biolaaksolla toimivat Keskipohjan, Kannuksen ja Kaustisen metsänhoitoyhdistys. Esim. metsänhoitoyhdistys Keskipohjassa on mukana 4800 metsänomistajaa. Metsäalaa on n. 250.000 ha ja puuston kasvu n. 940.000 m3/vuosi. Hakkuukertymä on n. 525.000 m3/vuosi ja kantorahatuloja n. 14 M /vuosi. 6.6. Metsänomistajien liitot Metsänomistajien liitot ovat metsänhoitoyhdistysten perustamia alueellisia metsänomistajien eduvalvonta-organisaatioita, joiden tehtävänä on mm:» edistää yksityismetsätalouden kannattavuutta» ohjata ja kehittää metsänhoitoyhdistysten toimintaa» edistää metsänomistajien yhteistoimintaa» kehittää metsätuotteiden markkinointia 6.7. Pohjois-Suomen Turkiseläin Kasvattajat ry Turkiseläinkasvatus perustuu Suomessa järjestelmälliseen ja jatkuvaan koulutus- ja tutkimustyöhön eläinten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista sekä turkistilan ympäristöasioista. Tieteellisellä tutkimustyöllä varmistetaan, että käytetyt kasvatusmenetelmät takaavat parhaan mahdollisen huolenpidon eläimistä ja että turkisalaa koskevat määräykset ja lainsäädäntö perustuvat luotettavalle pohjalle. Pohjois-Suomen Turkiseläin Kasvattajat ry on Suomen turkiseläinkasvattajain jäsenyhdistys.

45 Turkisten tuottaminen on perinteinen suomalainen elinkeino. Turkistuotanto työllistää Suomessa noin 17 500 henkilöä, joista suoraan 4 350 ja välillisesti 13 200 henkeä (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus). Biolaaksossa ala työllistää noin 3500-4000 henkilöä. Määrä vaihtelee kausittain työhuippujen mukaan. Suomessa toimii noin 1 000 turkistilaa. Tilat ovat useimmiten perheyrityksiä. Turkistuotanto ei saa tukea valtiolta. Nahoista menee 98 %. Vientitulot ovat noin 300 miljoonaa euroa. Eniten suomalaisia turkiksia ostavat Kiina ja Venäjä. Myös Italia, Kreikka, Saksa ja Japani hankkivat runsaasti suomalaisturkiksia. Turkistalous on merkittävä elinkeino Biolaaksolla. Tällä hetkellä laajan Biolaakson alueella (tarkoittaa tässä Keski-Pohjanmaa + Kalajoki, Sievi, Kruunupyy ) toimii noin 300 turkistilaa (ilman Kruunupyytä 260), joka on yli 30 % koko maan turkistiloista. Alueen turkistilojen määrä on laskenut noin 50 tilalla vuodesta 2007 (noin 10 tilaa/ vuosi), mutta tilojen määrän lasku on tasaantunut. Tuotantomäärät ovat tilalukumäärän laskusta huolimatta pysyneet ennallaan. Alueella tuotetaan vuodessa noin 350 000-400 000 minkinnahkaa ja yhteensä 450 000 500 000 ketun ja suomensupinnahkaa (ilman Kruunupyytä 400 000-450 000 kettu,supi). Biolaakson alueelta tulee noin neljännes koko maan turkistuotannosta. Myyntikaudella 2011-2012 arvioidaan koko maan myytyjen turkisnahkojen arvon nousevan noin 400 miljoonaan euroon, ja Biolaakson osuus tästä on noin 100 miljoonaa euroa. 6.8. Suomen 4 H -liitto 4H-järjestö on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö, joka tukee lasten ja nuorten elämänhallinnan tasapainoista kehitystä. 4H-järjestön keskeisimpiä tavoitteita ovat nuorten omatoimisuuden, yritteliäisyyden ja työelämänvalmiuksien sekä arjen taitojen vahvistaminen, yhteistyötaitojen kehittäminen, ympäristön kunnioittamiseen opettaminen sekä kansainvälisyyden edistäminen ja eri kulttuurien ymmärtämisen opettaminen. 4H-järjestö on Suomen suurin nuorisojärjestö. 4H-yhdistyksiä on 255 ja paikallisyhdistysten toimintaa tukee 14 4H-piiriä. Valtakunnallisena keskusjärjestönä toimii Suomen 4H-liitto. Biolaakson alueella on jäsenenä 14 paikallisyhdistystä, joissa nuorisojäseniä noin 4000. Biolaakson 4H-järjestö luo toimintaedellytyksiä maakunnassamme toteutettavalle 4H-työlle ja tukee ja kehittää jäsenyhdistystensä sääntöjen mukaista toimintaa sekä tuottaa 4H-yhdistysten tarvitsemia tukipalveluja ja hankkii rahoitusta 4H-työlle. 4H-järjestö uudistui 1.1.2014, kun 4 H piirien ja Suomen 4 H liiton toiminta yhdistettiin. Jatkossa Suomen 4H-liitto on yksi yhtenäinen toimija, jolla on työntekijöitä sekä keskustoimistossa Helsingissä että eri puolella Suomea.

46 7. Luonnonvara-alan yritystoimintaa alueella Luonnonvara-alan yritystoimintaa on Biolaaksossa ja sen lähialueilla runsaasti. Luonnonvara-ala on tilastokeskuksen luokittelujen mukaisesti laaja mukaan lukien myös luontomatkailun sekä keräilytuotteet. Tässä raportissa kuvataan lyhyesti maa- ja metsätalouden perustuotanto, jalostusteollisuuden (elintarvike-, puun- ja mineraalien ) sekä bioenergian tuotannon yrittäjät. 7.1. Maa- ja metsätalous Maatalouden merkitys elinkeinona on Biolaaksossa BKT-osuuden ja työllistävyyden perusteella maakuntien keskinäisessä vertailussa maassamme toiseksi suurin. Maataloudessa alue on Suomen maitoaitta. MTK Keski-Pohjanmaan alueella tuotetaan 11 prosenttia koko Suomen maidontuotannosta. Maitotilojen lukumäärä on 1008 kpl. Keskimääräinen tuotanto/maatila on n. 236.000 litraa. Kannuksen isoista tiloista kertoo, että niiden keskimääräinen tuotanto on lähes 100.000 litraa suurempi eli n. 333.000 litraa. Yhteensä MTK Keski-Pohjanmaan alueella tuotetaan n. 230 miljoonaa litraa maitoa vuosittain. Maidon tuotannon lisäksi alueella on vahvaa naudan- ja sianlihantuotantoa. Viljelyssä on erityisesti nurmea, ohraa ja kauraa mutta myös perunanviljely on alueella merkittävää. Peltopinta-alaa on n. 41,42 ha/tila ja yhteensä n. 103.424 ha. (Lähde: MTK Keski-Pohjanmaa, vuosikertomus 2011) Maidontuotanto Maidontuotanto 2012 Tuotanto kunnittain Biolaakso 17 % Muu Suomi 83 %

47 MTK Keski-Pohjanmaan alueen maatilojen tulot vuonna 2010 (brutto, ei sis. alv): Yhteensä 306,88 milj. euroa - maatalouden myyntitulot 44%, 136,10 milj.e - maatalouden tulotuet 34 %, 102,94 milj. e - metsätulot (maanviljelijät) 5 %, 16,08 milj. e - sivuansiot/liitännäiselinkeinot 17%, 51,77 milj. e Maataloustuotanto Ruokaperunan viljelyala Maatalouden myyntitulot Biolaakso 22 % Kananmunat 0 % Muu liha 0 % Sianliha 9 % Viljat 6 % Muut kasvit 6 % n. 165 milj. Muu Suomi 78 % Naudanliha 14 % Maito 65 % Maatalouden myyntituloista (136,10 milj. e) tulee - 69% maito - 15% naudanliha - 6% sianliha - 3% vilja - 8% muut kasvit (siis alueellamme lähinnä peruna) 7.2. Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuuden jatkojalostusta on alueella merkittävästi. Maitoa jalostavia meijereitä on viisi kappaletta; Valion Toholammin tehdas, Osuuskunta Maitokolmio, Kaustisen Osuusmeijeri, Jukkolan Juustola ja Pohjolan Maito. Toholammilla ja Lestijärvellä toimiva Finnspring Oy pakkaa

48 lähdevesiä ja valmistaa niistä juomia. Jakelu kattaa koko Suomen ja vientiä on myös. Toholammilla toimii Leader Snack Factoryn patukkatuotantotehdas, joka valmistaa funktionaalisia välipalapatukoita. Kannuksessa on erityisesti perunan tuotantoa ja jatkojalostusta sekä kasvihuonetuotantoa. Lihanjalostusteollisuutta on Pouttu Oy:llä Kannuksessa, Beofood Oy:llä ja Björkens Oy:llä Kokkolassa sekä Snellma n Oy:llä Pietarsaaressa sekä Pöntiön lihatuote Oy:llä Kalajoella. Kalanjalostusta on Hätälä Oy:llä ja Karilohella Kalajoella sekä Trio Tradingilla Kokkolassa. Alueella on lisäksi leipomoteollisuutta mm. Leivon Leipomo Vetelissä (myös vientiä) sekä useita pienempiä leipomoita. Elintarviketeollisuus (n. 1200-1300 htv)

49 7.3. Metsä- ja puunjalostusteollisuus Lähimmät metsäteollisuuden suuryritykset ovat Pietarsaaressa sellu- ja paperitehtaat. UPM- Kymmene Oyj:n Wisaforest on yksi maamme suurimmista kemiallisen massan valmistajista. Pakkaustarpeisiin menevän voimapaperin valmistus myytiin ruotsalaiselle Billerudille vuonna 2012. Henkilöstöä on n. 450. Tehdas on lähes omavarainen energian suhteen. Aines- ja energiapuun tuotanto Metsähakkeen käyttö 2012 Markkinahakkuut 2000-2012, m3 Biolaakso 3 % Biolaakso 9 % Muu Suomi 91 % Muu Suomi 97 % Biolaakson alueella käytettiin metsähaketta 9 % kaikesta Suomessa käytetystä hakkeesta ja markkinahakkuiden osuus oli n. 3%.

50 Puunjalostus Sellun tuotantokapasiteetti Puutalotuotannon liikevaihto Biolaakso 10 % Biolaakso 11 % Muu Suomi 90 % Muu Suomi 89 % UPM:n Pietarsaaren sellutehdas on kapasiteetiltaan Suomen suurin yhdessä Stora Enson Imatran tehtaan kanssa. Kaikesta Suomen selluntuotannosta Biolaakson osuus on n. 10 %. Biolaakson alueella on vahvaa puutalotuotantoa ja alueella onkin valtakunnallisesti merkittävä talotehtaiden keskittymä: Kannustalo Oy, Jetta-Talo Oy, Kreivi-Talo Oy, Teijo-Talot Oy ja Teritalo Oy. Kaikesta Suomen puutalotuotannosta Biolaakson osuus on 11 %. Rakennuspuusepänteollisuutta edustavat Eskopuu Oy Kannuksessa (osa Inwido-konsernia) ja Kensapuu Oy Kalajoella. Sisätilojen kalustevalmistajia löytyy alueelta useita. Sahateollisuutta alueella edustavat mm. Perhossa toimiva Jet-Puu Oy ja MetsäWoodin saha Kannuksessa. Jet-Puu Oy:n sahalinjasto modernisoitiin 2010 ja sen tuotantokapasiteetti on n. 40.000 120.000 m3/vuodessa. Kalajoella toimivan Junnikkalan saha Oy:n tuotantokapasiteetti on n. 200.000 m3 vuodessa (myös vientiin). Sen höyläämö tuottaa jatkojalosteita rakennusteollisuuden tarpeisiin.

51 Puunjalostus (n. 1100-1200 htv) Puunjalostusteollisuus työllistääkin kaiken kaikkiaan Biolaakson alueella n. 1100 1200 henkilöä. 7.4. Bioenergia Bioenergian tuotannossa alueella on vahvaa yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa. Alueen useat voima- ja lämpölaitokset käyttävät haketta ja turvetta sähkön- ja lämmöntuotannossaan. Kokkolan Energian oma sähköntuotanto on yli 500 GWh vuodessa. Merkittävä osuus sähköenergiasta tuotetaan biopolttoaineilla yhteistuotannossa kaukolämmön kanssa. Muut tuotantomuodot ovat: vesivoima, tuulivoima, ydinenergia ja lauhdevoima. Kokkolan Energian biovoimalaitos ja muut voimalaitososuudet kuuluvat Pohjolan Voima Oy:n konserniin. Tuulienergian ja biopolttoaineilla toimivan yhteistuotantovoimalaitoksen tuotannolle Suomen Luonnonsuojeluliitto on myöntänyt Kokkolan Energialle Ekoenergia-merkin käyttöoikeuden. Maailman suurin biopolttoainepohjainen voimalaitos, Alholmens Kraft 2, valmistui vuonna 2001 Pietarsaareen. Voimalaitoksen sähköteho on 240 megawattia. Sähkön ohella voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Pietarsaaren asukkaille sekä prosessihöyryä ja -lämpöä UPM:n Pietarsaaren tehtaille.voimalaitos käyttää pääasiassa biopolttoaineita eli puunkuorta, puuntähteitä ja puunjalostuksen muita sivutuotteita, ruokohelpiä, turvetta ja kierrätyspolttoaineita (REF). Kanteleen Voiman Haapaveden voimalaitoksessa jalostetaan sähköksi paikallisia, kotimaisia