MUHOKSEN KUNNAN PÄIVÄHOITOSTRATEGIA VUOTEEN 2020 Veera 6 v. Opetuslautakunta 15.6.2011 103
2 Sisältö 1. JOHDANTO 3 2. PÄIVÄHOIDON VALTAKUNNALLISET REUNAEHDOT 4 3. PÄIVÄHOIDON NYKYTILA 5 3.1. Päivähoito Muhoksella 5 3.2. Päivähoidonmuodot 6 3.2 1. Kunnallinen perhepäivähoito 6 3.2.2. Ryhmäperhepäivähoito/vuorohoito 7 3.2.3. Kunnallinen päiväkotihoito 7 3.2.4. Ostopalvelut päivähoidossa 8 3.2.5. Yksityinen päivähoito 8 3.2.6. Yksityinen perhepäivähoito 8 3.2.7. Yksityisen hoidon tuki 9 3.2.8. Lasten kotihoidon tuki 9 3.2.9. Esiopetus 9 3.2.10. Erityispäivähoito 9 3.3. Päivähoidon toiminta-ajatus ja toteuttamisvastuu 10 3.3.1. Hoitopaikan hakeminen 10 3.3.2. Päivähoidon toteuttamisvastuu 11 3.3.3. Päivähoidon organisaatiokaavio 11 3.4. Kunnallisen päivähoidon henkilöstö 12 3.5. Päivähoidon laatu ja talous 12 4. MUHOKSEN PÄIVÄHOITO 2020 15 4.1. Päivähoidon hallinnon järjestäminen 15 4.2. Arvio päivähoidon tilatarpeesta 16 4.3. Uudet tilat 20 4.4. Muuta huomioitavaa 20 5. PÄIVÄHOIDON TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 23
3 1. JOHDANTO Kasvatuksen perusta annetaan lapsen kotona ja lapsen vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. Kotikasvatuksen tukena toimivat varhaiskasvatuspalvelut, jotka tarjoavat yhteiskunnallisesti säädeltyä varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuspalveluilla tarkoitetaan päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa, esiopetusta sekä avointa varhaiskasvatustoimintaa. Lapsella ja perheellä on varhaiskasvatuspalveluun subjektiivinen oikeus. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmän toteuttamisen lähtökohtana ovat lasten ja perheiden tarpeet. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen monipuolisesta kokonaisuudesta, joka tukee joustavasti jokaisen lapsen kehityspiirteitä. Varhaiskasvatus on osa elinikäistä oppimista. Varhaiskasvatuksen perusteet lähtevät valtionhallinnosta. Eduskunta ja valtioneuvosto säätävät varhaiskasvatusta koskevat lait ja asetukset. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa erilaisten linjauksien ja ohjeistuksien antamisesta varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Ohjaus on ollut perinteisesti normi- ja resurssiohjausta, mutta viime vuosina on pyritty myös edistämään ja parantamaan varhaiskasvatuspalveluja niin sisällöllisesti kuin laadullisesti (esim. varhaiskasvatuksenlinjaukset ja -suunnitelman perusteet 2002). Varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja sen toteuttamisesta vastaa kunta siihen liittyvien lakien ja asetusten puitteissa. Kunnanvaltuusto käyttää kunnan ylintä päätäntävaltaa varhaiskasvatusta koskevissa päätöksissä. Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut vastaavat päivähoidon sekä esiopetuksen toteuttamisesta opetuslautakunnan antamien tavoitteiden mukaisesti. Muhoksen päivähoidon strategian tarkoitus on tukea kunnanvaltuuston hyväksymän Muhoksen kunnan strategiaan määriteltyjä painopisteitä sekä ohjata Muhoksella toteutettavaa varhaiskasvatusta. Strategia muodostaa selkeän tavoitteellisen linjauksen siitä, miten palveluita tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Strategiassa hahmotetaan myös niitä tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia, joilla on vaikutusta perheiden tarpeista lähtevään varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.
4 2. PÄIVÄHOIDON VALTAKUNNALLISET REUNAEHDOT 2.1 Päivähoidon määritelmä Päivähoito on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus, jossa lähtökohtana on ammattitaitoon perustuva kokonaisvaltainen käsitys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta 3. PÄ IV ÄH 2.2 Päivähoidon muodot * Perhepäivähoito *Ryhmäperhepäivähoito-koti * Päiväkotihoito * Esiopetus 2.5 Päivähoidon maksuihin liittyvä lainsäädäntö * Laki sosiaalihuollon- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 * Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992 OI- D O N NY KY TI- LA Ku nn 2.3. Päivähoitoon liittyvä lainsäädäntsuuteen ja koulutukseen liittyvä lain- Pä 2.4 Päivähoidon henkilöstön kelpoi- 1. * Laki lasten päivähoidosta 36/1973 säädäntö ivä * * Asetus lasten päivähoidosta hoi Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 ( 6 sekä 8 ) 239/1973 * Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista Mu to * Perusopetuslaki 628/1998 * Sosiaalihuoltolaki 710/1982 804/1992 ho * Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996 (53 ) el- * Sosiaalihuoltolaki 710/1982 ks * Laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta la 603/1996 an- val- tuu sto n 16.
5 12.2009 112 hyväksymässä Muhoksen kunnan strategiassa hah mo tellaan vi sio kasvavasta ja hallitusti uudistuvasta kunnasta, joka pitää huolta kuntalaistensa hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja ympäristöstä. Muhoksen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman tavoitteina (- 2014) on taata turvallinen lapsuus ja nuoruus tukemalla vanhemmuutta yhteiskunnan toimin ja kehittämällä erityisvarhaiskasvatuksen toimintamalleja sekä kodin ja seurakunnan välistä vuorovaikutusta. Lapsuuden voimavaroista huolehditaan lapsen kaikissa kehitysvaiheissa ja perheen elämäntilanteissa. Tällöin tarkasteltavana asiana on lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen päivähoidossa, millä on suuri merkitys perheille annettavan neuvontatyön lisäksi pyrittäessä varhaiseen puuttumiseen. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa esitetyn perhekeskuksen sijaan kuntaan on rakennettu uusi 60-paikkainen päiväkoti, joka on aloittanut toimintansa 18.1.2010. Leikkitoiminnan käynnistäminen hyvinvointipalvelujen laadun kehittämiseksi on jäänyt Muhoksen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman 2014 tavoitteista toistaiseksi toteutumatta. Päivitetty versio lapsi- ja nuorisopoliittisesta ohjelmasta vuoteen 2025 on vielä valmistelussa Muhoksen kunnan päivähoitostrategiaa laadittaessa. Päivähoidon johtaja on laatinut yhdessä päivähoidon työntekijöiden kanssa Muhoksen kunnan valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisen varhaiskasvatussuunnitelman. Lasten vanhempia on kuultu arvopohjan työstämisessä. Suunnitelman tavoitteena on luoda yhtenäiset toimintatavat Muhoksen varhaiskasvatuksesta vastaaville toimijoille. Suunnitelma luo samalla pohjaa varhaiskasvatuksen arvioinnille. Esiopetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa lain edellyttämällä tavalla. Muhoksen kunnassa perhepäivähoito on ollut perinteisesti merkittävä tapa toteuttaa päivähoitoa. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on Muhoksella 56,77 % kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrästä. Em. luku sisältää ryhmäperhepäivähoidossa olevat lapset. Valtakunnallisesti perhepäivähoidon osuus päivähoidosta on noin 20 % (Päivähoidon tilastoraportti 2009). Perhepäivähoidon osuus päivähoidosta on laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana sekä Muhoksella että valtakunnallisesti.
6 Oulun seudun kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä päivähoitoon liittyvissä asioissa. Toimintatapojen ja ohjeistamisen yhtenäistäminen on seudulla järkevää, koska toiminta yltää yli kuntarajojen ja vanhempien työssäkäyntialue ulottuu koko seutukuntaan. 2. Päivähoidonmuodot Seuraavassa on kuvattu lyhyesti Muhoksen kunnan päivähoidon toteuttamisen nykytilaa ja tapoja toteuttaa päivähoitoa. 3.2 1. Kunnallinen perhepäivähoito Kotona toimiva perhepäivähoitaja Perhepäivähoito on hoitajan kodissa tapahtuva päivähoidon muoto, jossa kuntaan työsuhteessa oleva perhepäivähoitaja hoitaa 0-6-vuotiaita lapsia. Päivähoitoasetuksen mukaan perhepäivähoitajalla saa kerrallaan olla kokoaikaisessa hoidossa neljä alle kouluikäistä lasta. Em. lukumäärä sisältää myös hoitajan omat alle kouluikäiset lapset. Aiemmin mainittujen neljän lapsen lisäksi hoitajalla saa olla osapäivähoidossa oleva esiopetusikäinen lapsi, jolloin perhepäivähoitajalla on enimmillään hoidossaan viisi lasta. Hoitoaikana perhepäivähoitaja vastaa lapsen fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta ja tukee lapsen kehitystä päivähoidon kasvatustavoitteiden mukaisesti vanhempien toiveet huomioiden. Muhoksella on käytössä maksuhyvitys. Perheelle hyvitetään päivähoitomaksut hoitajan poissaolopäiviltä, mikäli perhe järjestää itse varahoidon. Lapsen kotona tapahtuva perhepäivähoito Lasten kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa kunnan palkkaama perhepäivähoitaja hoitaa perheen lapsia sovittuina aikoina perheen kotona. Perhe, joka on luovuttanut kotinsa ryhmän käyttöön, vastaa tarvittavasta ryhmän ruokahuollosta. Kodin varustetasolta ja siisteydeltä vaaditaan samaa tasoa kuin perhepäivähoitokodilta.
7 Kolmiperhepäivähoito Kolmiperhepäivähoidossa kunnan palkkaama perhepäivähoitaja hoitaa 2-4 perheen lapsia sovittuina aikoina ryhmässä olevan perheen kotona. Perhe, joka on luovuttanut kotinsa ryhmän käyttöön, vastaa tarvittavasta ruokahuollosta. Kodin varustetasolta ja siisteydeltä vaaditaan samaa tasoa kuin perhepäivähoitokodilta. 3.2.2. Ryhmäperhepäivähoito/vuorohoito Ryhmäperhepäivähoito on yhtä useamman hoitajan toteuttamaa perhepäivähoitoa, joka tapahtuu yhteisessä kunnan järjestämässä tilassa, ryhmäperhepäiväkodissa. Päivähoitoasetuksen mukaan ryhmäperhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti hoitaa kokopäiväisesti enintään kahdeksaa alle kouluikäistä lasta sekä kahta esiopetus- tai kouluikäistä lasta osapäiväisesti. Mikäli kolme hoitajaa hoitaa samanaikaisesti 12 kokopäiväistä ja kolmea osapäiväistä lasta ryhmäperhepäiväkodin tiloissa, vähintään yhdellä kolmesta hoitajasta tulee olla ammatillinen pätevyys varhaiskasvatustehtäviin. Muhoksella toimii viisi ryhmäperhepäiväkotia: Peipposet, Peiponpesä, Tenavat ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia Laitasaaren kouluntiloissa. Osa em. tuottaa palvelua ympäri vuorokauden ja osa jatketulla aukioloajalla. 3.2.3. Kunnallinen päiväkotihoito Muhoksen kunnassa on kolme kunnallista päiväkotia: Veturitien, Koivulehdon ja Päivärinteen päiväkodit. Päiväkodeissa järjestetty päivähoito on pääsääntöisesti kokopäivähoitoa ja esiopetuksessa olevilla lapsilla osapäivähoitoa esiopetuksen lisäksi. Päiväkotien lapsiryhmien mitoituksesta säädetään päivähoitoasetuksella: Asetuksen mukaan hoito ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö: enintään neljää alle 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden enintään seitsemää yli 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden
8 3.2.4. Ostopalvelut päivähoidossa Päivähoidon ostopalvelussa palveluntuottaja määrittelee päivähoitopaikan hinnan. Palveluntuottaja laskuttaa sovitulla hinnalla kuntaa kuukausittain. Kunta myöntää lapselle hoitopaikan ja perii asiakasmaksun lapsen huoltajilta. Ostopalvelupäivähoitoa käytetään jonkin verran, kun lapsella on erityistarpeita eikä kunta pysty niitä itse järjestämään. Tällainen lapsen erityistarve voi koskea esim. ruotsinkielistä päivähoitopaikkaa. Tämän lisäksi kunnat ostavat ja myyvät toisilleen päivähoitopaikkoja. 3.2.5. Yksityinen päivähoito Vaihtoehtona kunnan järjestämille päivähoitopalveluille lapsen vanhemmilla on mahdollisuus sijoittaa lapsensa yksityiseen päivähoitoon, jonka voi järjestää yksityinen henkilö tai yhteisö. Mikäli vanhemmat valitsevat lapsellensa yksityisen päivähoidon, on heillä oikeus saada yksityisen hoidon tukea, joka maksetaan suoraan palvelun tuottajalle. Päivähoitoa tarjoavat yrittäjät määrittelevät asiakasmaksun palvelustaan. Muhoksella toimii tällä hetkellä kaksi yksityistä päiväkotia VauhtiVekarat ja Satelliitti. Kunta tukee yksityisiä päiväkoteja maksamalla kuntalisää palveluntuottajille. Maksatus kulkee kansaneläkelaitoksen kautta. Kunnan vastuulla on huolehtia, että yksityistä päivähoitoa tarjoavien toimijoiden toimitilat sekä hoitotarjonta vastaavat päivähoidolle asetettuja vaatimuksia. Kunta valvoo toimintaa tarkastuskäynnein. 3.2.6. Yksityinen perhepäivähoito Vaihtoehtona kunnan järjestämille päivähoitopalveluille on vanhemmilla mahdollisuus sijoittaa lapsensa yksityiseen perhepäivähoitoon, jonka voi järjestää yksityinen henkilö. Päivähoitoa tarjoavat yrittäjät määrittelevät asiakasmaksun palvelustaan. Kunta ei tue yksityistä perhepäivähoitoa kuntalisällä niin kuin se tekee yksityisen päiväkotihoidossa. Muhoksella ei toimi tällä hetkellä yhtään yksityistä perhepäivähoitajaa.
9 3.2.7. Yksityisen hoidon tuki Lapsen vaihtoehtoisen hoidon järjestämiseksi perheelle maksetaan yksityisen hoidon tukea. Yksityisen hoidon tuki muodostuu hoitorahasta sekä hoitolisästä. Yksityisen hoidon tukea maksetaan ilmoituksen tehneelle yksityiselle henkilölle tai yhteisölle, joka korvausta vastaan harjoittaa lasten päivähoitotoimintaa. Tukeen oikeutettuja ovat myös huoltajat, jotka ovat tehneet työsopimuksen hoitajan kanssa. Hoitaja ei voi olla saman kotitalouden jäsen. 3.2.8. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle 3-vuotias lapsi, jota ei hoideta kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tukea on mahdollista saada myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista, jotka eivät ole kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta sekä hoitolisästä, jonka suuruuteen vaikuttavat vanhempien tulot. Kotihoidon tuen rahoittajana on kunta, mutta se maksetaan Kansaneläkelaitoksen kautta. 3.2.9. Esiopetus Kunnan velvollisuus järjestää esiopetusta 6-vuotiaille lapsille määrätään perusopetuslaissa. Lain mukaan lapsella on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen ennen peruskoulun alkua. Maksuttomaan esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetuksen järjestämisvastuu Muhoksella on opetus- ja varhaiskasvatuspalveluilla. Esiopetusta järjestetään koulujen esiopetusryhmissä, Veturitien, Koivulehdon ja Päivärinteen päiväkodeissa sekä Jussilantien ryhmäperhepäivähoitokodissa syksyllä 2011 alkaen. Yksityisissä päiväkodeissa VauhtiVekaroissa ja Satelliitissa annetaan myös esiopetusta. 3.2.10. Erityispäivähoito
10 Erityispäivähoitoa tarjotaan lapsille, jotka fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen kehityksensä tueksi tarvitsevat tehostettua tai erityistä tukea. Lapsen varhaisen tuen tarve arvioidaan ja tuki toteutetaan aina yhteistyössä huoltajien kanssa. Tarvittaessa huoltajien kanssa sovitaan tarkoituksenmukaisesta asiantuntija-arvioinnista. Lapsen tukeminen tarkoittaa päivittäisen toiminnan, menetelmien, ympäristön ratkaisujen sekä aikuisten toiminnan suunnittelua ja arviointia. Muhoksella toimii keväästä 2011 alkaen kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO). Erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidossa ja kasvatuksessa tehdään moniammatillista yhteistyötä mm. puhe- ja toimintaterapeuttien sekä neuvolan kanssa. Muhoksen kunnassa erityispäivähoito on osa peruspäivähoitoa ja lapset sijoitetaan päivähoitoryhmiin sekä koulujen esiopetusryhmiin lähipalveluperiaatteella. Päivähoidon tavoitteena on saada lapset, joilla on erityisiä tarpeita, kuntouttavaan päivähoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen on lapsen edun mukaista. Pitkällä aikavälillä varhainen puuttuminen säästää sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia. 3. Päivähoidon toiminta-ajatus ja toteuttamisvastuu Toiminta-ajatuksena on lapsen kokema ilo arjessa. Kokiessaan tuottavansa iloa lapsi saa myönteisen kuvan itsestään ja ympäristöstään. Onnistumisen elämykset ja yhteiset kokemukset toisten lasten kanssa ovat merkityksellisiä lapsen elämässä. Lapsen ilo ja innostus luovat pohjaa tasapainoiselle kasvulle ja elinikäiselle oppimiselle. Keskeistä on lapsen kunnioittaminen omana itsenään: lapsi kokee saavansa arvostusta ja ymmärrystä sekä uskaltaa olla oma itsensä ja yrittää. 3.3.1. Hoitopaikan hakeminen Vanhemmat voivat hakea lapselleen päivähoitopaikkaa ympäri vuoden jättämällä hakemuksen neljä kuukautta ennen hoidontarpeen alkamista. Mikäli hoidontarve johtuu vanhempien ennakoimattomasta elämäntilanteen muutoksesta (esim. työllistyminen tai
11 opintojen aloittaminen) voi hoitopaikkaa hakea lyhyemmällä varoitusajalla. Tällöin kunta on sitoutunut järjestämään lapselle hoitopaikan viimeistään kahden viikon sisällä. Päivähoitolain mukaan päivähoitopaikka on mahdollisuuksien puitteissa järjestettävä vanhempien toivomassa muodossa sinä vuorokauden aikana kun sitä tarvitaan. Toivottua hoitomuotoa ei aina pystytä toteuttamaan, koska alle 3-vuotiaille ei ole päiväkotipaikkoja kirkonkylän alueella. Muhoksen kunnassa otetaan käyttöön keväällä 2011 sähköinen asiointipalvelu, jonka kautta lasten päivähoitopaikkaa voi hakea Internetin kautta. 3.3.2. Päivähoidon toteuttamisvastuu Päivähoito, kuten myös esiopetus, kuuluu kunnanvaltuuston päätöksellä opetuslautakunnan alaisuuteen. Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen johdossa on opetuspalvelujohtaja. Lasten päivähoitopalveluista vastaa päivähoidon johtaja. Päiväkotien johtajat vastaavat yksikkönsä toiminnasta. He toimivat päiväkotinsa henkilöstön esimiehenä ja lisäksi lastentarhanopettajana lapsiryhmässä. Päivähoidon johtaja toimii sekä perhepäivähoidon ohjaajan esimiehenä että vastaa ryhmäperhepäivähoidosta. 3.3.3. Päivähoidon organisaatiokaavio Päivähoito siirtyi sosiaali- ja terveyspalveluista 1.1.2009 osaksi opetuspalvelujen organisaatiota. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu päivähoidon nykyinen organisaatio. Nykyisessä organisaatiossa erityisen haasteen muodostaa varahenkilön puute erityisesti perhepäivähoidon ohjaustehtävissä.
12 Opetuslautakunta Opetuspalvelujohtaja Toimistosihteeri Yksityiset päiväkodit; VauhtiVekara ja Satelliitti Päivähoidon johtaja Perhepäivähoidon ohjaaja Perhepäivähoitajat Veturitien päiväkoti Koivulehdon päiväkoti Päivärinteen päiväkoti Ryhmis, Simpukat Ryhmis, Kotilot Ryhmis, Peipposet Ryhmis, Peiponpesä Ryhmis, Tenavat 4. Kunnallisen päivähoidon henkilöstö Kunnallisessa päivähoidossa on keväällä 2011 yhteensä työntekijöitä 95: vakinaisessa työsuhteessa 66 työntekijää ja määräaikaisessa työsuhteessa 29 työntekijää. Työntekijät jakautuvat seuraavasti: hallinnossa toimii 3 henkilöä, päiväkodeissa vakinaisessa työsuhteessa 21 henkilöä, määräaikaisessa työsuhteessa 8 henkilöä, perhepäivähoidossa vakinaisessa työsuhteessa 30 henkilöä, määräaikaisessa työsuhteessa 14 henkilöä ja ryhmäperhepäivähoitokodeissa vakinaisessa työsuhteessa 9 henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 6 henkilöä. Päiväkotien määräaikaiset työntekijät ovat pääsääntöisesti avustajia. Perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoitokotien työvoimatarpeiden vaihteluun on pystytty vastaamaan palkkaamalla määräaikaisia perhepäivähoitajia. Perhepäivähoitajat: Muhoksella perhepäivähoitajina toimivilla on joko perhepäivähoitajan, lähihoitajan tai lastentarhaopettajan ammattitutkinto. Heillä voi olla myös suoritettuna perhepäivähoitajan kurssi. Ryhmäperhepäiväkodissa työskentelevät: Ryhmäperhepäivähoitokodissa työskentelee perhepäivähoitajia ja lähihoitajia. Ryhmäperhepäivähoitokodissa ei ole tällä hetkellä mahdollista antaa esiopetusta. Jussilantien ryhmäperhepäivähoitokodissa aloitetaan 1.8.2011 kokeiluluontoisena esiopetusryhmä, jonka opetuksesta vastaa lastentarhanopettaja. Järjestelystä on tarkoitus tehdä pysyvä, mikäli kokeilu osoittautuu toimivaksi.
13 Päiväkotien henkilöstö: Päiväkodeissa varhaiskasvatustehtävissä työskentelee lastentarhanopettajia, sosionomeja (AMK), sosiaalikasvattajia, lähi- ja lastenhoitajia sekä ryhmäavustajia. Erityispäivähoidon henkilöstö: Muhoksella toimii 1.4.2011 alkaen kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO), jolla on tehtävään vaadittava ammatillinen koulutus. 5. Päivähoidon laatu ja talous Päivähoidon monipuoliset ja kattavat palvelut, ammattitaitoinen henkilökunta sekä toiminnan kehittäminen ja arviointi takaavat laadukkaat palvelut. Päivähoidon asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittaisella kyselyllä. Toiminnan kehittämistä ja arviointia seurataan vuosittain tehtävällä yksikön toimintakertomuksella, joka viedään tiedoksi opetuslautakunnalle. Kunnallisen päivähoidon vuoden 2010 talouden toteuma on seuraavanlainen. Päivähoidon käyttömenot olivat yhteensä 4 322 076,00 ja asiakasmaksutulot 498 307,00. Käyttömenot jakautuivat seuraavasti: päiväkodit 1 274 438,00, perhepäivähoito 1 238 767,00, ryhmäperhepäivähoitokodit 499 634,00, hallinto 77 026,00 ja kotihoidontuki 1 232 211,00. Asiakastulot jakautuvat seuraavasti: päiväkodit 187 233,00, perhepäivähoito 213 501,00, ryhmäperhepäivähoitokodit 79 488,00 ja hallinto 18 085,00. HOITOMUOTO 2009 HINTA /LÄSNÄOLOPÄIVÄ 2010 HINTA / LÄSNÄOLOPÄIVÄ PÄIVÄKOTI 36,37 40,50 PERHEPÄIVÄHOITO 53,37 54,63 VUOROHOITO 61,98 59,68 RYHMIS 45,40 47,14
14 Läsnäolopäivän hinta on laskettu käyttäen vuoden 2009 hyväksytyn tilinpäätöksen ja vuoden 2010 opetuslautakunnan hyväksymän tilinpäätöksen perusteella saadut toimintakulumenot jaettuna ko. vuoden lasten läsnäolopäivillä. Päivähoito siirtyi sosiaali- ja terveyspalveluista 1.1.2009 alusta opetuspalveluihin. Tyypillistä päivähoidon taloudelle osana sosiaali- ja terveyspalveluita oli päivähoidon usein toistunut talousarvion ylitystarve. Siirto opetuspalveluihin toi päivähoidon talouteen lisää vakautta, kun päivähoidon talousarviot ryhdyttiin laatimaan opetuspalvelujen voimassaolevan käytännön mukaan mahdollisimman realistiselta pohjalta. Päivähoidon taloudelle on tyypillistä sen heikko ennakoitavuus, sillä päivähoitotarve voi vaihdella suurestikin eri vuosina. Päivähoidon talous on ollut vuosina 2009 ja 2010 varsin hyvin ennustettavissa ja suuria yllätyksiä ei talouden suhteen toistaiseksi ole esiintynyt. Hoidettavien lasten lukumäärän kasvu tulevina vuosina asettaa kuitenkin yhä suurempia paineita päivähoidon talouteen. Talousarvioon onkin varattava nykyistä enemmän määrärahoja päivähoidon sitovuustasolle, jotta palveluiden laatu kyetään säilyttämään nykyisellään ja joiltain osin myös parantamaan nykytasosta.
15 4. MUHOKSEN PÄIVÄHOITO 2020 Päivähoitostrategia laatimisen tarkoitus on muodostaa keskeinen toimintaa ja päätöksentekoa ohjaava asiakirja Muhoksen kunnan päivähoidon kehittämiseksi tulevina vuosina. Tässä luvussa käsitellään kehittämisehdotuksia Muhoksen kunnan päivähoidon organisaation, toimintatapojen ja -edellytysten parantamiseksi. 1. Päivähoidon hallinnon järjestäminen Päivähoidon organisaatio kaipaa kehittämistä ja uudistamista vastamaan tämän päivän haasteisiin. Lähtökohtana esitettävässä uudessa päivähoidon organisaatiossa on ns. aluemalli, joka on käytössä tällä hetkellä useimmissa kunnissa Oulun seutukunnassa. Aluemallissa päiväkodin johtaja ei työskentele lapsiryhmässä, vaan hänen alaisuuteensa kuuluu alueen päiväkodit ja perhepäivähoito. Alueet ovat yleensä organisoitu siten, että päiväkodin johtaja toimii esimiehenä noin 25-30 työntekijälle.
16 Yksityiset päiväkodit Päivähoidon Opetuslautakunta johtaja Alla on kuvattuna suunnitelma Muhoksen päivähoidon organisoimiseksi tulevaisuudess a. Ryhmis, Peiponpesä Lastentarhanopettaja Opetuspalvelujohtaja Toimistosihteeri Ryhmis, Peipposet Kiertävä erityis-lastentarhanopettaja Ryhmis, Simpukat Organisaatio muutos alkaa Päivärinteen päiväkodista syksyllä 2011. Päivärinteen päiväkodin johtaja vapautetaan lastentarhanopettajan työstä lapsiryhmässä. Hän hoitaa Päivärinteen alueen perhepäivähoidon sekä toimii varahenkilönä perhepäivähoidon ohjaajalle tämän ollessa poissa. Koivulehdon päiväkodin johtajan toimenkuva muutos tehdään, kun Koivulehdon päiväkodin laajennus on valmis. Koivulehdon päiväkodin johtajan alaisuuteen tulee suunnitelman mukaan päiväkodin henkilökunnan lisäksi alueen perhepäivähoito. Tällä hetkellä käytössä oleva päivähoidon organisaatio löytyy sivulta 11. Ryhmis, Kotilot Ryhmis, Tenavat Perhepäivä hoitajat Perhepäivähoidon ohjaaja Alue johtaja Päivärinteen päiväkoti Perhepäivähoitajat Päivärinteen päiväkoti Koivulehdon päiväkoti Veturitien päiväkoti Koivulehdon päiväkoti 2. Arvio päivähoidon tilatarpeesta Kunnallisen päivähoidon tilantarpeeseen tulevina vuosina vaikuttaa keskeisesti syntyvyyden kasvu, muuttoliike kuntaan, päivähoitomuotojen painotus ja yksityisen päivähoidon osuus koko päivähoidosta. Seuraavassa tarkastellaan päivähoidon tilatarpeita ja niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tilastokeskuksen syksyn 2010 ennusteen mukaan ikäluokkien 0-6 lapsimäärä tulee kasvamaan lähivuosin varsin jyrkästi. Kasvu painottuu erityisesti vuosiin 2010 2016, jonka jälkeen kasvutahti näyttäisi tasaantuvan. Pidemmän aikavälin ennusteen mukaan (ennuste vuosille 2010 30) ikäluokkien 0-6 lapsimäärä kääntyy lievään laskuun vuoden 2024 paikkeilla.
17 Ikäluokat 0-6 Muhoksella vuosina 2010 2020 tilastokeskuksen ennusteen mukaan 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 0 139 141 143 143 143 143 143 143 143 143 143 1 151 152 153 154 155 156 156 156 156 156 155 2 151 160 161 163 164 165 165 165 165 165 164 3 168 160 168 170 171 171 173 173 175 173 175 4 169 173 166 174 176 178 179 180 179 181 180 5 175 176 181 174 182 184 185 187 187 188 189 6 170 179 181 185 179 186 188 189 190 191 191 yht. 1123 1141 1153 1163 1170 1183 1189 1193 1195 1197 1197 Väestöennusteen pohjalta voidaan arvioida, että päivähoidon tilaratkaisut olisi syytä ajoittaa ennustejakson alkupuolelle, eli vuosille 2011 2016. Koivulehdon päiväkodin laajennus (investointiohjelmassa vuodelle 2013) osuu sopivaan ajankohtaan väestönkasvua ajatellen. Investoinnin aikaistaminen vuodelle 2012 nousee ajankohtaiseksi, mikäli perhepäivähoitoon liittyvä työaikamuutos aiheuttaa huomattavaa lisätarvetta päivähoitopaikkoihin. Koivulehdon päiväkodin kolmannen vaiheen suunnittelu tulisi aloittaa mahdollisimman pian, jotta ko. rakennushanke voitaisiin toteuttaa viimeistään vuonna 2015. Päivähoidon toiminnan näkökulmasta paras vaihtoehto olisi tietenkin toteuttaa Koivulehdon päiväkodin laajennuksen toinen ja kolmas vaihe samaan aikaan jo vuonna 2012. Koivulehdon päiväkodin tilat mahdollistavat jo nyt alle 3-vuotiaiden lasten hoidon päiväkodissa. Kunnallisista päiväkotipaikoista on puutetta, joten em. tiloihin on jouduttu sijoittamaan yli 3-vuotiaita lapsia.
18 Luonnollisen väestönkasvun lisäksi muuttoliike vaikuttaa tulevina vuosina päivähoidon tilatarpeeseen. Aiempi väestökehitys muuttoliikkeen osalta ei välttämättä ennusta tarkasti tulevia väestömuutoksia, mutta tiettyjä johtopäätöksiä voidaan kuitenkin tehdä tulevan väestökehityksen ennustamisen pohjaksi. Tilastokeskuksen muuttoliikettä käsittelevän tilaston perusteella voidaan päätellä, että vuoden 2000 jälkeen Muhokselle on muuttanut pääosin lapsiperheitä (ikäluokissa 25 39-vuotiaat ja 0-14-vuotiaat), kun muuttotappiota on vastaavasti muodostunut ikäluokissa15 24-vuotiaat. Mikäli vastaava kehitys jatkuu myös tulevina vuosina, niin paineet päivähoitopaikkojen lisäämiseksi kasvavat entisestään.
19 Tulevan päivähoitotarpeen täyttämiseksi tarvitaan vielä päiväkotitilat ainakin kolmelle ryhmälle (54 63 lasta). Kunnallisen päivähoidon tilat ovat olleet ja tulevat olemaan kapasiteettinsa rajoilla vielä usean vuoden ajan. Uusia tiloja suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon, että henkilöstön määrä joustaa huomattavasti nopeammin kuin päivähoitotilat hoitotarpeen kasvaessa. Tiloissa tulisi olla ns. kasvun varaa. Perhepäivähoidon tulevaisuuteen liittyy selkeitä uhkakuvia, mutta myös paljon mahdollisuuksia. Koskaan aikaisemmin perhepäivähoito ei ole näkynyt näin vahvasti varhaiskasvatuksen kehittämistä suuntaavissa asiakirjoissa. Perhepäivähoitajan työolosuhteisiin ja ammatillisuuden kehittämiseen on kiinnitetty huomiota. Perhepäivähoidon vahvan esiin nousun taustalla vaikuttaa huoli siitä, että perhepäivähoidon saatavuus heikkenee entisestään perhepäivähoitajien siirtyessä eläkkeelle, mikäli alalle ei saada houkuteltua uutta työvoimaa.
20 Perhepäivähoitajien siirtyessä työaikalain piiriin syksyllä 2011 tulee suunnitella perhepäivähoidossa olevien lasten varahoitoa. Yksistään perhepäivähoito ei pysty vastaamaan lasten varahoidon tarpeeseen vaan päiväkodit ja ryhmäperhepäivähoitokodit tulee ottaa mukaan entistä tehokkaammin perhepäivähoitolapsien varahoitopaikoiksi. Varahoidon järjestäminen tulee vaatimaan ko. tehtävään henkilöstöresurssia. Em. tarpeeseen voidaan vastata esimerkiksi järjestämällä varahoito osana avointa päiväkotitoimintaa. Muhoksen perhepäivähoitajien keski-ikä on tällä hetkellä 43 vuotta. Muhoksella on saatu hyvin ammattitaitoisia ja koulutettuja perhepäivähoitajia. Muhoksella päivähoidon kysynnän vaihteluihin on kyetty vastamaan perhepäivähoidon avulla. Nyt olisi korkea aika pohtia, mihin perhepäivähoidon piirissä hoidettavat lapset aiotaan sijoittaa, mikäli eläkkeelle jäävien hoitajien tilalle ei voida rekrytoida uusia ammattitaitoisia perhepäivähoitajia. Onko taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevämpää perustaa uusia päiväkoteja ja päiväkotihenkilöstön virkoja, vai resursoida perhepäivähoitoon ja sen säilyttämiseen? Perhepäivähoito ei ratkaise yksin koko päivähoitoa, vaan se on yksi päivähoitomuoto, mikä tulisi myös säilyttää ja kehittää. Muhoksella toimii kaksi yksityistä päiväkotia, VauhtiVekarat ja Satelliitti, joissa päivähoitopaikkoja yhteensä 97. Sen lisäksi yksityisen hoidontuella helmikuussa 2011 hoidettiin 14 lasta. Yksityisten päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikkojen osuus koko kunnallisen päivähoidon paikkamäärästä on noin 33 %. Yksityisten päiväkotipaikkojen osuus päiväkotipaikoista on noin 64,6 %. Kirkonkylän alueella yksityisiä päiväkotipaikkoja (97) on määrällisesti enemmän kuin kunnallisia päiväkotipaikkoja (75 paikkaa). Valtakunnallisesti yksityisen hoidon tuella yksityisessä päivähoidossa hoidettavien lasten osuus oli 8 %. (Tilastoraportti Lasten päivähoito 2009) Kunnan tuleviin päivähoidon tilatarpeisiin tulee vastata mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Kunnallisen palvelutuotannon ja yksityisen tarjonnan tulisi olla tasapainossa.
21 Yksityisessä päivähoidossa yrittäjä valitsee itse lapset ja lapsen tulee olla kokopäivähoidossa. Päiväkotien aukioloajat rajaavat osan lapsiperheistä palvelun ulkopuolelle ja pääsääntöisesti lapset, joilla on erityisen tuen ja avustajan tarve. Yrittäjä määrittelee asiakasmaksut itse, eikä niissä huomioida perheen tuloja tai kokoa. 3. Uudet tilat Päivähoidossa voimakkaimmat paineet ovat päiväkotihoidossa. Mikäli tulevaisuudessa joudutaan perustamaan uusia yksiköitä, perustamisessa tulee harkita peruskoulun ja päivähoitoyksikön yhteistila ratkaisuja ns. monitoimitiloja. Päiväkotien ja koulujen yhteistyö sujuu sitä joustavammin ja lapsen varhaiskasvatuksellisesta jatkumosta tulee sitä eheämpi, mitä lähempänä yksiköt sijaitsevat tosiaan fyysisesti. Toimintamalli tulee olla osa lapsen kasvua ja kehitystä tukeva prosessi, jossa varhaiskasvatus ja perusopetus nähdään jatkumona. Toiminnalliset yhteistilat säästävät myös käyttökustannuksia esim. ruoka- ja tilapalvelussa. Vanhemmilta saadun palautteen mukaan päiväkotirakentamisen tulisi sijoittua vanhempien työmatkan varrelle. 4. Muuta huomioitavaa Päivähoitopalvelujen monipuolistaminen on päivähoidon yksi tulevaisuuden kehittämishaaste. Nykyisin kunta ei tarjoa avointa varhaiskasvatustoimintaa, jossa kotona hoidettavilla lapsilla olisi mahdollisuus tavata muita samanikäisiä lapsia ja kehittää lapsen sosiaalista kanssa käymistä. Näin kotona hoidettavat lapset eivät ole tasavertaisessa asemassa päivähoidon piirissä olevien lasten kanssa. Avoimella varhaiskasvatustoiminnalla olisi myös päivähoitoa vähentävä vaikutus, koska monelle perheelle se olisi päivähoidon vaihtoehto. Useissa Oulun seutukunnankunnissa avoin päiväkotitoiminta on joko toiminnassa tai se on suunnitteilla toteuttaa lähivuosina. Kunta voi tukea vanhemman jäämistä kotiin hoitamaan pientä lastaan maksamalla harkinnanvaraista ns. Muhos-lisää lakisääteisen kodinhoidontuen lisäksi. On erittäin vaikea arvioida, vaikuttaako lisän maksaminen todellisuudessa päivähoidon kysynnän
22 määrään. Vanhemmille maksettavan lisän suuruus toivotun vaikutuksen aikaansaamiseksi voi ylittää kunnalle päivähoidon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Vuorohoidon tarve on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Muhoksella vuorohoidon suuri kysyntä perustuu suurelta osalta hoitoalan työpaikkojen suureen määrään. Nykyisin kunnassa toimii kaksi ryhmäperhepäivähoitokotia Jussilantien ryhmäperhepäivähoitokoti ja ryhmäperhepäivähoitokoti Tenavat vuorohoitoyksikköinä. Koivulehdon päiväkodin laajennuksen yhteydessä yhden uuden ryhmän tulee olla jatketulla aukioloajalla toimiva ryhmä vastaamaan vuorohoidon tarvetta. Tulevaisuudessa tulee miettiä vuorohoidon keskittämistä yhteen paikkaan. Erityisentuen keskuksen (ERTU) avulla voidaan taata paremmin tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten tarkoituksenmukainen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle. Samoin voidaan tarjota juuri sen alueen asiantuntemuksellista tukea, ohjausta ja konsultaatiota, jota kulloisessakin tilanteessa tarvitaan. Kun erityispedagoginen, -kasvatuksellinen ja kuntoutuksellinen asiantuntemus on keskitetty, käytettävissä oleva moniammatillinen asiantuntemus ja poikkihallinnollinen yhteistyö ovat laajempaa ja asioissa päästään nopeasti liikkeelle. Edellä mainittu on ratkaisevan tärkeää varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Kun asioihin puututaan varhaisessa vaiheessa, tarvittava tuki on yleensä kevyempää ja myös vähemmän kunnan resursseja vaativaa. Kansainvälistymisen myötä eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten määrä on kasvanut ja tulevaisuudessa on oletettavaa määrän edelleen lisääntyvän. Tämä edellyttää henkilökunnalta valmiuksia kohdata erilaisia kulttuureja.
23 5. PÄIVÄHOIDON TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tähän lukuun on koottu keskeisimmät kehittämisehdotukset vuosille 2011 20. päivähoidon järjestäminen alue-mallin pohjalta Koivulehdon päiväkodin laajennuksen aikaistaminen ja kasvaneen tilatarpeen huomioiminen yksi uusista ryhmistä tulee olla jatketulla aukioloajalla toimiva ryhmä helpottamaan vuorohoidon kasvaneen kysynnän aiheuttamaa tarvetta tulevan päivähoitotarpeen täyttämiseksi tarvitaan vielä päiväkotitilat ainakin kolmelle ryhmälle (54 63 lasta) uusissa tiloissa tulisi olla ns. kasvun varaa
24 uusia yksiköitä perustettaessa tulee harkita peruskoulun ja päivähoitoyksikön yhteistila ratkaisuja ns. monitoimitiloja päiväkotirakentamisen tulisi sijoittua vanhempien työmatkan varrelle perhepäivähoidon varahoidon järjestäminen esim. osana avointa päiväkotitoimintaa kunnallisen palvelutuotannon ja yksityisen tarjonnan tulisi olla tasapainossa päivähoitopalvelujen monipuolistaminen esimerkiksi avoin varhaiskasvatustoiminta tukipalveluiden keskittäminen yhteen paikkaan (ERTU). Päivähoitostrategia päivitetään aina uuden valtuustokauden alussa. Seuraava päivitys tehdään vuonna 2013.