KAUPUNGINHALLITUS 386 06.11.2018 Poikkeamislupa/Tuulivoimala T3, Mastotuuli Oy KH 386 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 2.11.2018: Lausunnonantaja Lausunnonsaaja Hakija Kaavasuunnittelija Mathias Holmén Raahen kaupunginhallitus Mastotuuli Oy Poikkeaminen Mistä MRL 41 Minkä nojalla MRL 171 Poikkeamisluvan myöntävä viranomainen Raahen kaupunginhallitus Rakennuspaikka Kunta Raahe Kylä 414 Kopsa Tila Kopsakangas RN:o 3:97 Pinta-ala Koko tila (6 palstaa) 164,40 ha. Rakentaminen määräalalla palstalla 5, vuokra-alueen pinta-ala n. 5000 m2. Osoite 92260 Kopsa Kaavatilanne Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava, KV hyv. 23.5.2018. Rakennuskielto Liitteet Haettu rakentaminen Ei. Kunnossa. Tuulivoimala T3 Hakija ilmoittamat perustelut ja erityiset syyt Tuulivoimala - Rakennetaan 230 metriä korkea tuulivoimala ja samal la poiketaan osayleiskaavamääräyksestä, jossa enim mäis korkeu dek si on asetettu 210 metriä. Voimala korotetaan poikkeamana 230 metriin. Nykyinen kaavan mukainen enimmäiskorkeus on 210 metriä. Voi malat poikkeavat kaavasta korkeuden suhteen 20metriä. Roottorin halkaisijalle ja napakorkeudelle ei ole asetettu osa yleis kaavas sa määräyksiä. Hanke toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Hanke to-
teut taa alueelle laadittuja Mastokankaan yleiskaavoja Siikajoen kunnas sa ja Raahen kaupungissa sekä ympäristöministeriön 23.11.2015 vah vis ta maa Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavaa eikä ole ris ti rii das sa näiden kanssa. Maakuntakaavan 1.vaihekaavassa on osoi tet tu 61 tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvaa aluetta, joista Mas to kan gas on yksi. Osayleiskaavoissa tuulivoimatuotannon ohella maa-alueet on osoitet tu maa- ja metsätalouskäyttöön, joiden maankäyttöön korottamisella ei ole vaikutusta. Tuulivoimalat voidaan toteuttaa 20 m korkeampana kuin kaavassa määritelty maksimikorkeus, koska muutos Maan käyt tö- ja rakennuslain 171 mukaillen; ei aiheuta rajanaapureille li sä hait taa ja sillä ei vaikeuteta rajanaapurien sopivaa rakentamista, eikä poik keuk sel la syrjäytetä olennaisesti osayleiskaavan tavoitteita. Korotettujen voimaloiden maisema- tai luonnonympäristövaikutukset ei vät eroa merkittävästi lainvoimaisen osayleiskaavan mukaisista vai ku tuk sis ta. Korotetuilla voimaloilla tavoitellaan parempaa ja ta saisem paa tuulisuutta, mikä toteutuu, mitä ylemmäksi mennään. Tuu livoi ma käyt töön varattu maa-ala ei lisäänny, vaikka tuulivoimalan korkeus kas vaa. Tuulivoimalat sijoittuvat kokonaisuudessaan näille varatuille tv-alueil le. Paremman ja tasaisemman tuulisuuden ansiosta tuulivoimakohtainen te ho/tuot tosuh de kasvaa verrattuna osayleiskaavan mukaiseen van hen tu nee seen voimalatyyppiin verrattuna. On jo kansantaloudellinen etu, että investoinnilla saadaan parempi tuotto. Käyttämällä te ho/tuot tosuh teel taan suurempia (lue korkeampia) voimaloita, vähennetään ym pä ris tö vaiku tuk sia, koska maankäytöllisesti tarvitaan vähemmän voi ma loi ta suuremman sähköntuoton saamiseksi. Vaikka paikallisesti (osa yleiskaa va-alu eel la) ei välttämättä voimalamäärä pienene, on rat kai sul la vaikutusta valtakunnallisen sähköntuottoyksiköiden määrään. Tuulivoimala on kone tai laite, joka kehittyy jatkuvasti, mitä enemmän tuu li voi maa rakennetaan. Tuulivoimaloiden korkeuden kasvu on ollut yk si merkittävin tämän voimalaitosevoluution muodoista. Valmistajat luon nol li ses ti pyrkivät lisäämään teho/tuottosuhdetta suhteessa in ves toin tiin ja samalla he myös pyrkivät pienentämään voimalaloista ai heu tu via haittoja kuten melua. Tämä on voimalavalmistajillekin kil pai lu etu. Alueellisesti yksi maankäytöllinen tekijä on sähkönsiirtokapasiteetin riit tä vyys. Mastokankaan korotettujen voimaloiden tuotanto sopii säh kö verk koon, jolloin on järkevää, että jo rakennettu säh kö verk koinf ra struk tuu ri on mahdollisimman tehokkaassa käytössä.
Hakijan ilmoittamat lisätiedot Rakennuspaikalle on tienkäyttöoikeus. Korotuksesta on laadittu erillinen vaikutustenarviointiraportti (liite 6), jossa korkeamman voimalan vaikutuksia on verrattu osa yleis kaa van mukaiseen ratkaisuun. Naapureiden kannanotot Naapureita on kuultu rakennusvalvonnan toimesta MRL 173 :n ja MRA 86 :n mukaisesti. Vastineet lausuntoihin ja naapureiden muistutuksiin ovat liitteenä. Kaavoittajan lausunto Mastotuuli Oy hakee poikkeamislupaa rakentaakseen 230 metriä kor kean tuulivoimalan Raahen kaupungin Kopsan kylään tilalle Kopsa kan gas RN:o 3:97 osoitteessa 92260 Kopsa. Alueella on voimassa Raahen kaupunginvaltuuston 23.5.2016 66 hy väk sy mä oikeusvaikutteinen Mastokankaan tuu li voi ma osa yleiskaa va (KV hyv. 23.5.2016 66, lainvoima 13.3.2018, voimaantulo 23.3.2018). Osayleiskaava on laadittu MRL 77 a :n tarkoittamana oi keus vai kuttei se na yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää kaavan mukais ten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuu li voi ma loi den alueilla (tv-alue). Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava mahdollistaa 6 tuulivoimalan ra ken ta mi sen Raahen kaupungin puoleiselle alueelle. Siikajoen kunnan puoleiselle alueelle on osoitettu 8 tuulivoimalaa. Mastokankaan alu eel le on voimassa olevien osayleiskaavojen mukaan siten mahdol lis ta rakentaa yhteensä14 tuulivoimalaa. Yleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu ympäristövaikutusten arvioin ti (YVA) vuosina 2014-2015. Yhteysviranomainen antoi lau sunton sa arviointiselostuksesta 25.6.2015. Poikkeamista haetaan voimalakohtaisilla, erillisillä hakemuksilla. Tämä lausunto koskee voimalaa T3. Poikkeaminen koskee yleiskaavan tv (Tuulivoimalan alue) -merkinnän yh tey des sä määrättyä tuulivoimalan kokonaiskorkeutta, joka saa olla enin tään +210 metriä maanpinnasta. Poikkeamislupaa haetaan 230 metriä korkealle tuulivoimalalle, jolloin haet tu poikkeama korkeuden suhteen on 20 metriä.
Alueella ei ole asemakaavaa. Hakija on ilmoittanut perustelut ja erityiset syyt seuraavasti: Voimala korotetaan poikkeamana 230 metriin. Nykyinen kaavan mukainen enimmäiskorkeus on 210 metriä. Voi malat poikkeavat kaavasta korkeuden suhteen 20metriä. Roottorin halkaisijalle ja napakorkeudelle ei ole asetettu osa yleis kaavas sa määräyksiä. Hanke toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Hanke toteut taa alueelle laadittuja Mastokankaan yleiskaavoja Siikajoen kunnas sa ja Raahen kaupungissa sekä ympäristöministeriön 23.11.2015 vah vis ta maa Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavaa eikä ole ris ti rii das sa näiden kanssa. Maakuntakaavan 1.vaihekaavassa on osoi tet tu 61 tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvaa aluetta, joista Mas to kan gas on yksi. Osayleiskaavoissa tuulivoimatuotannon ohella maa-alueet on osoitet tu maa- ja metsätalouskäyttöön, joiden maankäyttöön korottamisella ei ole vaikutusta. Tuulivoimalat voidaan toteuttaa 20 m korkeampana kuin kaavassa määritelty maksimikorkeus, koska muutos Maan käyt tö- ja rakennuslain 171 mukaillen; ei aiheuta rajanaapureille li sä hait taa ja sillä ei vaikeuteta rajanaapurien sopivaa rakentamista, eikä poik keuk sel la syrjäytetä olennaisesti osayleiskaavan tavoitteita. Korotettujen voimaloiden maisema- tai luonnonympäristövaikutukset ei vät eroa merkittävästi lainvoimaisen osayleiskaavan mukaisista vai ku tuk sis ta. Korotetuilla voimaloilla tavoitellaan parempaa ja ta saisem paa tuulisuutta, mikä toteutuu, mitä ylemmäksi mennään. Tuu livoi ma käyt töön varattu maa-ala ei lisäänny, vaikka tuulivoimalan korkeus kas vaa. Tuulivoimalat sijoittuvat kokonaisuudessaan näille varatuille tv-alueil le. Paremman ja tasaisemman tuulisuuden ansiosta tuulivoimakohtainen te ho/tuot tosuh de kasvaa verrattuna osayleiskaavan mukaiseen van hen tu nee seen voimalatyyppiin verrattuna. On jo kansantaloudellinen etu, että investoinnilla saadaan parempi tuotto. Käyttämällä te ho/tuot tosuh teel taan suurempia (lue korkeampia) voimaloita, vähennetään ym pä ris tö vaiku tuk sia, koska maankäytöllisesti tarvitaan vähemmän voi ma loi ta suuremman sähköntuoton saamiseksi. Vaikka paikallisesti (osa yleiskaa va-alu eel la) ei välttämättä voimalamäärä pienene, on rat kai sul la vaikutusta valtakunnallisen sähköntuottoyksiköiden määrään. Tuulivoimala on kone tai laite, joka kehittyy jatkuvasti, mitä enemmän tuu li voi maa rakennetaan. Tuulivoimaloiden korkeuden
kasvu on ollut yk si merkittävin tämän voimalaitosevoluution muodoista. Valmistajat luon nol li ses ti pyrkivät lisäämään teho/tuottosuhdetta suhteessa in ves toin tiin ja samalla he myös pyrkivät pienentämään voimalaloista ai heu tu via haittoja kuten melua. Tämä on voimalavalmistajillekin kil pai lu etu. Alueellisesti yksi maankäytöllinen tekijä on sähkönsiirtokapasiteetin riit tä vyys. Mastokankaan korotettujen voimaloiden tuotanto sopii säh kö verk koon, jolloin on järkevää, että jo rakennettu säh kö verk koinf ra struk tuu ri on mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Hakija ilmoittaa lisätietoina seuraavaa: Rakennuspaikalle on tienkäyttöoikeus. Korotuksesta on laadittu erillinen vai ku tus ten ar vioin ti ra port ti (liite 6), jossa korkeamman voimalan vaikutuksia on ver rat tu osa yleis kaa van mukaiseen ratkaisuun. Naapureita on kuultu rakennusvalvonnan toimesta MRL 173 :n ja MRA 86 :n mukaisesti. Kuulemisen yhteydessä Raahen kaupungin rakennusvalvonta on pyy tä nyt Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö keskuk sen, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja naapurikunnan (Siikajoen kunta) lausuntoa. Lausuntoa on pyydetty myös Elenia Oy:ltä ja Fingrid Oyj:l tä. Lausuntonsa ovat antaneet Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, Siikajoen kunta, Paavolan Vesi Oy, Elenia Oy ja Fing rid Oyj. Pohjois-Pohjanmaan liitto ei ilmoittamansa mukaan anna lausuntoa poik kea mis lu pa ha ke muk sis ta. Vastineet lausuntoihin ja naapureiden muistutuksiin ovat liitteenä. Poikkeamisvalta kuuluu vuonna 2016 MRL 23 lukuun tehtyjen muutos ten (196/2016) jälkeen kokonaan kunnalle (Raahen kaupunki). MRL 171 (18.3.2016/196): Poikkeamistoimivalta ja poikkeamisen edellytykset Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen täs sä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muu ta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellos ta tai muusta rajoituksesta.
Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoit tei den saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin ai heut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Edellä 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna vaikutuksiltaan mer kit tävä nä rakentamisena ei pidetä tuulivoimalan rakentamista ase ma kaavas sa teollisuus- tai satama-alueeksi osoitetulle jo rakennetulle alueel le. Poikkeamista ei voida myöntää maisematyölupaa koskevista säännök sis tä eikä 137 :ssä säädetyistä rakennusluvan erityisistä edel lytyk sis tä suunnittelutarvealueella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poik kea mis ta koskevasta hakemuksesta. Hankkeesta on laadittu vaikutusten arvioinnin täydennys (liite 5 ja liite 6). Vaikutusten arvioinnin täydennyksen perusteella korottamisesta ei ai heu du merkittäviä vaikutuksia verrattuna YVAmenettelyn ja osa yleis kaa van yhteydessä laadittuun vaikutusten arviointiin. Arvioinnin täydennyksen perusteella melun ohjearvot eivät ylity vi rallis ten, rakennusluvallisten asuin- tai lomarakennusten osalta. Ma ta lataa jui set äänitasot jäävät arvioinnin mukaan edelleen alle toi men pide ra jan. Mastokankaan alueella lentoesteiden suurin sallittu huipun korkeus me ren pin nas ta on +340 metriä, joka ei ylity poikkeamisen johdosta. Ympäristösihteerin lausunnon mukaan tuulivoimaloiden ko rot ta mises ta ei aiheudu ennalta arvioiden sellaisia ympäristövaikutuksia, jotka es täi si vät hankkeen. Katson että MRL 171 :n poikkeamisen edellytykset täyttyvät, ja haet tu poikkeaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoit tei den saavuttamista; tai
4) johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin ai heu ta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Perustelut Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Raahen kau pun gin val tuuston hyväksymä Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava, KV hyv. 23.5.2016 66. Alueen maankäyttö on ratkaistu osayleiskaavassa, maa kun ta kaa van ohjausvaikutus huomioiden. Poikkeaminen edistää maa kun ta kaa vas sa ja osayleiskaavassa osoitettua maankäyttöä valta kun nal lis ten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti, ollen siten maan käy töl li ses ti perusteltua. Poikkeamiselle on erityinen maan käytöl li nen syy. Alue sijoittuu voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan 1. vai he maakun ta kaa vas sa tuulivoimaloiden alueelle (tv 1-326). Poikkeaminen to teut taa voimassa olevaa maakuntakaavaa. Poikkeaminen koskee Mastokankaan tuulivoimayleiskaavassa määrät tyä tuulivoimaloiden kokonaiskorkeutta. Voimassa olevan kaavan mu kaan tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään +210 metriä maan pin nas ta. Roottorin halkaisijalle ja napakorkeudelle ei ole ase tet tu osayleiskaavassa määräyksiä. Poikkeamisluvalla tuulivoimalan kokonaiskorkeutta haetaan ko ro tetta vak si korkeustasoon +230 metriä maanpinnasta. Mastokankaan osayleiskaavan alueella lentoesteiden suurin sallittu hui pun korkeus merenpinnasta on +340 metriä (Paik ka tie to ai neis toläh de: ANS Finland Oy). Edellä mainittu lentoesteiden suurin sallittu kor keus ei ylity poikkeamisen johdosta, kun otetaan huomioon maan pin nan korkeus kaavassa osoitetun tuulivoimalan kohdalla. Poikkeaminen edistää Raahen kaupunginvaltuuston hyväksymän MRL 77 a :n mukaisen oikeusvaikutteisen Mastokankaan tuu li voima osa yleis kaa van toteutumista kaavassa osoitetun maan käyt tö tavoit teen mukaisesti. Poikkeaminen mahdollistaa tuulivoima-alueen to teu tu mi sen vaarantamatta kaavasta, määräyksistä ja säännöksistä joh tu via päämääriä joihin säännönmukaisella menettelyillä pyritään. Poik kea mi nen on maankäytöllisesti perusteltua, sillä poikkeaminen to teut taa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT), voimassa ole vaa maakuntakaavaa, sekä kaupungin hyväksymää osa yleis kaavaa, merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia ai heut tamat ta. Vaikutusten arvioinnin täydennyksen perusteella, poikkeamisesta (tuu li voi ma loi den korottaminen kokonaiskorkeuteen +230 metriä maan pin nas ta) ei aiheudu haittaa kaavoitukselle, kaavan to teut ta mi-
sel le tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeaminen ei vähäis ten vaikutustensa suhteen vaaranna kaavaratkaisun mukaisia ym pä ris tö laa dul li sia tavoitteita. Poikkeaminen on myös huo mioi ta vissa tulevassa kaavoituksessa. Yhteisvaikutukset rakennettujen ja tiedos sa olevien kaavoitettujen hankkeiden suhteen on selvitetty riit täväl lä tavalla. Tulevaisuudessa vireille tulevien hankkeiden vaikutukset sel vi te tään tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. Vaikutusten arvioinnin täydennyksen perusteella korottamisesta ei ai heu du merkittäviä muutoksia osayleiskaavan yhteydessä laadittuun vai ku tus ten arviointiin. Poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun ta voit tei den saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suo je le mis ta koskevien tavoitteiden saavuttamista. Vaikutusten arvioinnin täydennyksen (liite 5, Mastokankaan tuu li voima puis ton melu- ja varjostusmallinnukset, ja liite 6, Mastokankaan tuu li voi ma puis ton vaikutustenarvioinnin täydennys) perusteella voima loi den korottaminen ei muuta olennaisella tavalla osa yleis kaa vassa tehtyä vaikutustenarviointia. Voimaloiden korottaminen ei johda vai ku tuk sil taan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkit tä viä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, kun otetaan huomi oon vaikutusten arvioinnin täydennys ja voimassa olevan oi keusvai kut tei sen osayleiskaavan maankäytön ohjausvaikutus ja muut anne tut kaavamääräykset. Voimassa olevan kaavan yleismääräysten mukaan alueen suun nit telus sa ja toteutuksessa on otettava huomioon valtioneuvoston asetus tuu li voi ma loi den ulkomelutason ohjearvoista. Puollan poikkeamisluvan myöntämistä ehdolla, että muilta osin nouda te taan kaavassa annettuja määräyksiä. Ote tuulivoimaosayleiskaavasta merkintöineen, liite 1/21. Rakennuspaikan sijainti, liite 2/21. Asemapiirros, liite 3/21. Pylväsmalli, liite 4/21. Mastokankaan tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset, liite 5/21. Mastokankaan tuulivoimapuiston vaikutustenarvioinnin täydennys, liite 6/21. Ympäristösihteerin lausunto, liite 7/21. Mastokankaan tuulivoimapuiston yleissuunnitelma, liite 8/21. Hakijan vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin, liite 9/21. Valmistelija: kaavasuunnittelija Mathias Holmén. Päätösesitys (kaupunginjohtaja Nurkkala):
kaupunginhallitus myöntää erityisistä syistä johtuen Mastotuuli Oy:lle poik kea mis lu van 230 metriä korkean tuulivoimalan rakentamiseen Raa hen kaupungin Kopsan kylään tilalle Kopsakangas RN:o 3:97 osoit tees sa 92260 Kopsa ehdolla, että muilta osin noudatetaan kaavas sa annettuja määräyksiä. Määrätään julkipanopäiväksi maanantai 12.11.2018. Tämä lupa on voimassa yhden vuoden ajan julkipanopäivästä lukien. En nen minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on hakijan saatava rakennuslu pa. Valitusosoitus: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus. Keskushallinnon tiedoksianto ja täytäntöönpano: Päätös: Mastotuuli Oy. Tiedoksi ilmoitustaulu, kaavoitus, rakennus- ja ympäristövalvonta, Poh jois-poh jan maan elinkeino-, liiken ne- ja ympäristökeskus sekä niil le, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa sekä vielä niille, jotka ovat sitä erik seen pyytäneet. Kaupunginhallitus: Jouko Vasankari esitti, että kaupunginhallitus ei läh de puoltamaan tuulivoimaloiden korkeuden nostamista voimassa ole vas ta kaavasta poiketen. Pasi Parkkila ja Joni Lackström kan natti vat Vasankarin esitystä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kau pun ginjoh ta jan päätösesityksestä poikkeava kannatettu muu tos esi tys, joten kau pun gin hal li tuk sen tulee äänestää asiassa. Äänestysmenettelyksi puheenjohtaja esitti sähköistä äänestystä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, ää nes tävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Jouko Vasankarin esi tys tä, ää nestä vät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Annetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys sai 5 JAA-ääntä (Jar mo Myllymäki, Teija Larikka, Lii sa Lu mi jär vi, Sari Pekkala, Marko Sal me la) ja Jouko Vasankarin esitys 5 EI-ään tä (Tarja Ollanketo, Aimo Karppinen, Pasi Parkkila, Joni Lackström, Jouko Vasankari) ja 1 tyh jä (Jaana Hautamäki). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on äänin 5-5 pu heenjoh ta jan äänellä hy väk sy nyt kaupunginjohtajan esityksen asias sa.
Merkittiin pöytäkirjaan, että kaavasuunnittelija Mathias Holmén ja kaa voi tus pääl lik kö Anu Syrjäpalo esittelivät asiaa ennen asian var sinais ta käsittelyä ajalla 15.05-16.05.