MUHOKSEN SEURAKUNNAN METSO-INVENTOINTI 2012
Kuva: Utajärvi, kuvio 21
MUHOKSEN SEURAKUNNAN METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI HANKKEEN KUVAUS, TAVOITTEET JA VAIKUTTAVUUS Hanke käsittää Muhoksen seurakunnan omistamia metsiä Muhoksen ja Utajärven kunnan alueilla. Seurakunnan metsäpinta-ala on yhteensä 1049 ha. Syksyllä 2011 valmistuneen uuden metsätaloussuunnitelman mukaan alueella on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä sekä muita arvokkaita elinympäristöjä. Alueen luontoarvoja on lähinnä kitumaan vähäpuisina soina, metsäsaarekkeina, kallioina sekä vanhoina havu- ja lehtimetsinä. Alueelle on laadittu metsätaloussuunnitelma vuosille 2011-2020 syksyllä 2011. Nykyinen alueiden käyttötarkoitus on metsälain mukainen maankäyttö. Inventointihankkeen toteutusaikataulu oli vuoden 2012 loppuun mennessä. Maastotarkastus suoritettiin kesän ja alkusyksyn 2012 aikana ja toimistotyö syksyllä ja alkutalvesta 2012. Hanke toteutettiin yhteistyössä Muhoksen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa, jossa vastuuhenkilönä ja käytännön inventoinnin toteuttajana toimi toiminnanjohtaja Pertti Moilanen. Kyseinen inventointihanke edistää ja tuo hyvin esille tarkempaa selvitystä tehdyn metsäsuunnitelman luontoarvoista. KOHTEIDEN VALINTAPERUSTEET JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Muhoksen seurakunnan METSO-inventoinnissa käytettiin valintaperusteina METSO-ohjelman luonnontieteellisiä valintaperusteita, jotka ovat tarkemmin kuvattu Suomen Ympäristö 26/2008 oppaassa. Lisäksi valintaperusteina käytettiin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista METE-kohteiden luokittelua ja valintaperusteita. Kohteiden inventoinnissa huomioitiin kohteiden pienialaisuus, alueellinen merkitys, ympäristöstään erottuvuus sekä muita eri elinympäristöjen erityisiä vaatimuksia kuten lahopuuston määrä, pienilmasto jne. Inventointikohteiden rajauksessa pyrittiin myös huomioimaan suojeltavan kohteen merkitys lähialueen metsän käyttöä ajatellen sekä maisemalliset ja virkistykselliset arvot niin, että Muhoksen seurakunnan metsien hoito ja käyttö ei vaarannu suojeltavien kohteiden vuoksi. Inventoinnin pohjana käytettiin Metsänhoitoyhdistys Muhoksen laatimaa metsätaloussuunnitelmaa, joka on valmistunut ja luovutettu Muhoksen seurakunnalle vuonna 2011.
Kohteet on tarkastettu maastossa kesän ja syksyn 2012 aikana. Kohteet eivät rajoitu miltään osin valtakunnallisiin suojelualueisiin tai naapuritilojen perustettuihin metso tai mete-kohteisiin. Kohteiden rajauksissa on pyritty noudattamaan luonnollisia kuvion rajoja. Rajauksissa on ennakkotulkinta tehty ilmakuvaa apuna käyttäen ja varsinaiset rajaukset on tarkistettu maastokäynnin yhteydessä paikanpäällä maastossa. Muhoksen seurakunnan metsätalouspinta-ala on kaikkiaan 1049 ha. Inventoitu pinta-ala oli yhteensä n. 200 ha, josta metsokohteiksi luokiteltiin 37,7 ha. Muhoksen kunnan alueella Metso kohteita oli 12,4 ha ja Utajärven kunnan alueella 25,3 ha. Maastokäynnit ja tarkastukset suoritti pääosin toiminnanjohtaja Pertti Moilanen/Muhoksen Metsänhoitoyhdistys. Osa maastokäynneistä suoritettiin yhdessä seurakunnan talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaertin kanssa. Muhoksen seurakunnan luottamushenkilöiden (kirkkoneuvosto) kanssa tehtiin metsäretki ja tutustumiskäynti Utajärven kunnan alueella oleviin Metsokohteisiin. TIEDOTUS METSO-kohteiden inventoinnista tiedotettiin Muhoksen seurakunnan kotisivuilla http://www.muhoksenseurakunta.fi/seurakuntamme/ymparistotyo/ ja Oulujokilaakson paikallislehti Tervareitissä 16.3.2012 otsikolla METSOkohteet inventoidaan tulevan suven aikana. Lisäksi inventoinnista tiedotettiin seurakunnan työntekijöille, luottamushenkilöille ja eri yhteistyötahoille.
METSOINVENTOINTI (KOHTEIDEN KUVAUS) MUHOS Kohde 1,1 Pinta-ala 0,3 ha. Vanha havu- tai sekametsä. Selvästi ympäristöstään erottuva, vanha tuoreen kankaan kivennäismaan havu- tai sekametsä. Puusto on 127 vuotta vanhaa kuusikkoa, jossa seassa on rauduskoivua ja mäntyä. Lahopuustoa on pystypuina, keloina sekä maahan kaatuneina eriasteisina lahopuina. Kohteella ei ole merkkejä aikaisemmista hakkuista.
Kohde 59 Pinta-ala 0,4 ha. Kallio. Selvästi ympäristöstään erottuva kitumaan kallio. Puusto on eri-ikäistä ja useampi kerroksista kitukasvuista mäntyä. Ylispuut ovat pienehköjä mäntyjä. Lahopuustoa on niukasti yksittäisinä maalahopuina sekä keloina. Kohde 60 Pinta-ala 0,4 ha. Vanha havu- tai sekametsä. Selvästi ympäristöstään erottuva vanha tuoreen kankaan kivennäismaan havu- tai sekametsä. Puusto on 128 vuotta vanhaa mänty- ja kuusisekametsää. Lahopuustoa on pystypuina, keloina sekä maahan kaatuneina eriasteisina lahopuina. Kohteella ei ole merkkejä aikaisemmista hakkuista.
Kohde 87 Pinta-ala 1,0 ha. Kallio. Selvästi ympäristöstään erottuva kitumaan kallio. Puusto on eri-ikäistä ja useampi kerroksista kitukasvuista mäntyä. Ylispuut ovat pienehköjä mäntyjä. Lahopuustoa on niukasti yksittäisinä maalahopuina sekä keloina.
Kohde 75 Pinta-ala 0,5 ha. Kitumaan vähäpuustoinen suo. Ojittamattomalla suolla oleva kitumaan vähäpuustoinen suo, joka selvästi erottuu ympäristöstään. Puusto on useakerroksista ja eri-ikäistä, kitukasvuista mäntyä. Lahopuuna on yksittäisiä pieniläpimittaisia keloja ja pystyyn kuolevia puita. Kohde 89 Pinta-ala 1,0 ha. Kitumaan vähäpuustoinen suo. Ojittamattomalla suolla oleva kitumaan vähäpuustoinen suo, joka selvästi erottuu ympäristöstään. Puusto on useakerroksista ja eri-ikäistä, kitukasvuista mäntyä. Lahopuuna on yksittäisiä pieniläpimittaisia keloja ja pystyyn kuolevia puita.
Kohde 113 Pinta-ala 0,8 ha. Kitumaan vähäpuustoinen suo. Ojittamattomalla suolla oleva kitumaan vähäpuustoinen suo, joka selvästi erottuu ympäristöstään. Puusto on useakerroksista ja eri-ikäistä, kitukasvuista mäntyä. Lahopuuna on yksittäisiä pieniläpimittaisia keloja ja pystyyn kuolevia puita. Kohde 128 Pinta-ala 3,5 ha. Vanha havu- tai sekametsä. Selvästi ympäristöstään erottuva vanha tuoreen kankaan kivennäismaan havu- tai sekametsä. Puusto on 110 vuotta vanhaa kuusimetsää, jossa seassa mäntyä, hieskoivua ja huomattavia haapoja. Lahopuustoa on pystypuina, keloina sekä maahan kaatuneina eriasteisina lahopuina. Kohteella ei ole merkkejä aikaisemmista hakkuista. Kohde rajoittuu Oulujokeen, jossa ranta on osittain suorareunaista kalliota. Kohteella on opastettu ja rakennettu Lemmenpolku.
Rovastinsaari Pinta-ala 4,5 ha. Vanha havu- tai sekametsä. Selvästi ympäristöstään erottuva vanha tuoreen kankaan kivennäismaan havu- tai sekametsä. Puusto on eri-ikäistä koivumetsää, jossa seassa huomattavia mäntyjä. Kohteella on osittain vanhaa koivikkoa, joka on syntynyt entiselle peltomaalle. Lahopuustoa on pystypuina, keloina sekä maahan kaatuneina eriasteisina lahopuina. Kohteella ei ole merkkejä aikaisemmista hakkuista. Kohde on Oulujoessa oleva saari. Kohteella on laavu puuvarastoineen.
METSOINVENTOINTI (KOHTEIDEN KUVAUS) UTAJÄRVI Kohde 12,1 Pinta-ala 0,9 ha. Kitumaan vähäpuustoinen suo ojittamattomalla suolla. Kohde rajoittuu kivennäismaan soistuneeseen kangassaarekkeeseen sekä avonevaan. Puusto on useakerroksista ja iältään vaihtelevaa, kitukasvuista mäntyä. Lahopuustoa on niukasti yksittäisinä pieniläpimittaisina keloina ja pystyyn kuolevina puina. Kohde 13,1 ja 17,1 Pinta-ala 15,2 ha. Kitumaan vähäpuustoinen suo ojittamattomalla suolla. Puusto on useakerroksista ja iältään vaihtelevaa, kitukasvuista mäntyä. Lahopuustoa on niukasti yksittäisinä pieniläpimittaisina keloina ja pystyyn kuolevina puina.
Kohde 19 ja 21 Pinta-ala 2,7 ha. Kaksi erillistä kitumaan kalliota, jotka erottaa toisistaan pienehkö metsämaan juotti. Puusto on selvästi kerroksellista ja iältään vaihtelevaa selvine ylispuineen. Lahopuustoa on merkittävästi eri-asteisina maalahopuina sekä keloina ja pystyyn kuolevina puina. Kallion lomassa osittaisia soistuneita painanteita, jossa vesi seisoo.
Kohde 78 Pinta-ala 6,5 ha. Savioja. Luonnontilaisen kaltainen pienvesi, puro. Kohde sijaitsee kahden kivennäismaan välisessä painanteessa, jossa varjoisa ja suojainen pienilmasto. Puusto on koivuvaltaista nuorta kasvatusmetsää, jossa lahopuuta yksittäisinä lahopuina. Osa lahopuustosta on maahan kaatuneina ja uomaan kallistuneina.
TOIMENPITEET Metso-ohjelman avulla pyritään turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen. Muhoksen seurakunta seuraa inventoituja alueita jatkossa tasaisin määräajoin ja pyrkii huolehtimaan, että alueet pysyvät koskemattomina. Seuranta suoritetaan vastuuhenkilöiden retkeilyjen avulla sekä yhteistyötahojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Inventoiduista alueista Rovastinsaarella ja Lemmenpolulla on virkistyksellistä arvoa. Muhoksen seurakunta huomioi muiden yhteistyötahojen kanssa alueiden rakenteita korjatessaan ja kunnostaessaan metsäluonnon monimuotoisuuden. Lemmenpolulla rakenteiden uusiminen käsittää opastaulujen ja jyrkimpien polkukohteiden kaiteiden uusimista ja korjaamista. Lemmenpolku kulkee noin kahden kilometrin matkan jylhässä Oulujoen rantamaisemas sa Pyhäkosken voimalaitokselta Montan leirintäalueelle. Alueella kasvaa upeita vanhoja kuusia, harmaaleppiä, koivuja ja haapoja: rehevän puuston perusteella voisi kuvitella olevansa Etelä- Suomessa. Polku kulkee valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvien lehtojen kautta - näillä alueilla kasvillisuus on erityisen rehevää ja poikkeaa muusta ympäristöstä. (http://www.muhos.fi/images/vapaa-aika/lemmenpolku.pdf) Lemmenpolun varrella, Oulujoen rantatörmällä näkyy myös geologisesti mielenkiintoisen ns. Muhoksen muodostuma. Muhoksen muodostuman ikä on noin 1 200 miljoonaa vuotta. Rovastinsaaressa puolestaan on laavu, joka vaatii kunnostamista ja huoltamista. Kyseisillä alueilla tulisi sallia lievä metsänkäsittely. Metsänkäsittely olisi lähinnä maiseman avartamista ja kulttuurihistorialliset kohteet huomioiden. Muhoksen seurakunta on tiedottanut ja tiedottaa jatkossakin inventoiduista Metsokohteista paikallislehdessä ja kotisivuilla. Lisäksi inventoinnista ja tuloksista tiedotetaan seurakunnan luottamushenkilöille sekä yhteistyötahoille. Muhoksen seurakunta pyrkii myös hyödyntämään aiemmin tehtyjä tutkimuksia metsiensä monimuotoisuuden turvaamiseksi. Muhoksen Rovastinsaaresta on tehty luontoinventointi 25.1.1999 (Kari Kukko-oja, Ympäristöinstituutti). Lisäksi Rovastinsaaren aluetta on kuvattu ja hoitoehdotuksia esitetty Susanna Anttilan, Taimi Mahojenahon ja Sami Timosen tekemässä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen raportissa 1/2007 (Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Oulujoen laakso). Oulun seudun ammattikorkeakoulu on tehnyt Muhoksen seurakunnan Koortilan toimintakeskuksen alueen kasvillisuuskartoituksen 5.10.2010. Lisäksi Metsoasioita käsitellään ja huomioidaan juuri valmistuneessa Kirkon ympäristödiplomin käsikirjassa 2012 sekä seurakunnan uudessa ympäristöohjelmassa vuosille 2013-2017, jota ollaan parhaillaan tekemässä.
Esitys: Seurakunta voisi harkita inventoitujen kohteiden vapaaehtoista suojelua korvausta vastaan huomioiden Rovastinsaaren ja Lemmenpolun vaatimat erityisehdot. Seurakunnan olisi hyvä selvittää tarkemmin eri vaihtoehdot suojelun toteuttamisesta jatkossa sekä suojelun vaikutuksesta seurakunnan metsien hoitoon. Inventointisuunnitelman laatijat: toiminnanjohtaja Pertti Moilanen Muhoksen Metsänhoitoyhdistys ry talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaert Muhoksen seurakunta