MISSÄ VAIHEESSA SYRJÄYTYMINEN SYNTYY? Marko Merikukka, tilastotutkija Kansallinen syntymäkohortti 1987 & 1997

MISSÄ VAIHEESSA SYRJÄYTYMINEN SYNTYY? Marko Merikukka, tilastotutkija Kansallinen syntymäkohortti 1987 & 1997

SISÄLTÖ Syrjäytyminen Aineisto Kansallinen syntymäkohortti 1987 Mitä kuuluu? Neljännesvuosisadan rajapyykki Syrjäytymisen dynamiikka -työkalu

SYRJÄYTYMINEN TERMINÄ ONGELMALLINEN Termillä ei yhtä ainoaa määritelmää Leimaava, ihmisiä heidän ulkopuoleltaan määrittelevä Yhteiskunnallisesta ilmiöstä on voitava puhua jollakin täsmällisellä tavalla à voidaan vaikuttaa ongelmaan Tässä yhteydessä syrjäytymisellä tarkoitetaan yhteiskunnan normaaleina pidettyjen toimintamallien ja toiminnan ulkopuolelle jäämistä sekä osattomuuden kokemusta. Esim. koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olemista

SYRJÄYTYMINEN Syrjäytyminen on usein pitkä prosessi, jossa riskit ja niiden kasautuminen johtavat ongelmallisiin olosuhteisiin, köyhyyteen ja hyvinvointivajeisiin eri elämän osa-alueilla. Syrjäytyneeksi ei synnytä eikä syrjäytyneenä pysytä koko elinaikaa. Tiedetään, että lapsuuden elinolosuhteet sekä vanhempien haavoittuva asema ovat merkittäviä riskitekijöitä lasten ja nuorten syrjäytymiskehitykselle ja syrjään jäämiselle aikuisuudessa.

KANSALLINEN SYNTYMÄKOHORTTI 1987 -AINEISTO 08.02.2019 Esityksen nimi / Tekijä 5

MITÄ KUULUU VUONNA 1987 SYNTYNEILLE? SYNTYMÄKOHORTTI 1987 -TUTKIMUS Kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet n. 60 000 lasta ja heidän (biologiset) vanhempansa SEURATTU SIKIÖKAUDELTA VUOSIEN 2015/17 LOPPUUN YHDISTETTY LÄHES KAIKKI MAHDOLLISET SOSIAALI- JA TERVEYSREKISTERI-, SEKÄ VÄESTÖREKISTERITIEDOT

Kohorttilainen Vanhemmat Talous ansaintajaksot eläketiedot toimeentulotuki Koulutus tutkintotiedot tilastovuosittain yhteisvalintatiedot peruskoulun päättötodistuksien arvosanat Alue & muutot asumishistoria ja paikkatieto kaupunki-maaseutu -luokitus Etuudet peruspäiväraha ja työmarkkinatuki palkattomat jaksot työkyvyttömyyseläke kotihoidontukijaksot äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahajaksot opintotuki kuntoutusraha vammaistuet Terveys raskaudet ja synnytykset raskauden keskeytykset erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnit ja diagnoosit erikoissairaanhoidon osastojaksot sosiaalihuollon laitoshoito psyykenlääkkeiden ostot erityiskorvattavat lääkkeet yksityiset lääkärikäynnit KELA:n kuntoutusjaksot kuolemansyyt kuolinpäivä Chlamydia trachomatis - diagnosoidut infektiot Muu hyvinvointi lastensuojelu/kodin ulkopuoliset sijoitukset ja huostaanotot palvelukelpoisuusluokka peruskokeiden tulokset rangaistusmääräykset rikostuomiot Avioliittohistoria Raskausaika ja syntymä äidin ikä äidin siviilisääty syntymäpaino ja -pituus monisikiöisyys äidin tupakointi raskauden aikana raskauden kesto raskausajan ja synnytyksen aikaiset sairaudet, diagnoosit, toimenpiteet ja komplikaatiot synnytystapa synnytyksen kesto Apgar-pisteet lapsen diagnoosit Työllisyyden edistäminen työttömyysjaksot työnhakutiedot työvoimapoliittiset lausunnot työllistämistiedot työkokeilut työvoimakoulutuksen tiedot Talous Terveys ansaintajaksot erikoissairaanhoidon ylivelkaantuminen poliklinikkakäynnit ja diagnoos työttömyysturvatiedot erikoissairaanhoidon osastokä eläketiedot työkyvyttömyyseläke toimeentulotuki + ruokakunta kuolemat Koulutus tutkintotiedot Ammatit Alue & muutot äidin kotikuntatieto vanhemman kotikuntatieto vuosille Etuudet äitiys-, isyys- ja vanhempainrahajaksot kotihoidon tukijaksot palkattomat jaksot Sisarukset sosiaalihuollon laitoshoito Muu hyvinvointi avioliitot ja -erot sosioekonominen asema Tietoja sisaruksista syntymäajat

ETK Eläketurvakeskus KELA Kansaneläkelaitos OPH Opetushallitus ORK Oikeusrekisterikeskus PV Puolustusvoimat TEM Työ- ja elinkeinoministeriö THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TK Tilastokeskus VRK Väestörekisterikeskus Syntymärekisteri 1987 VRK ETK TK THL Kansallinen syntymäkohortti 1987 N = 59 476 KELA OPH TEM PV ORK n (tytöt) = 29 041 n (pojat) = 30 435

Väestötietojärjestelmä Asumishistoria ja paikkatieto 87 15 Avioliitot ja erot, parisuhteet 94 15 Kuolemat 87 09 Isän tunnistus Sosioekonominen asema Kuolemansyytilasto Kuolinpäivä ja kuolemansyy 87 15 Tutkintorekisteri Tutkintotiedot 87 15 Sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteri Syntymärekisteri Raskauden keskeyttämisrekisteri Tartuntatautirekisteri Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri 87 09 Palveluala ja diagnoosit 87 11 Raskaudenkeskeytykset 87 12 Klamydia 87 13 57 12 87 12 Erikoissairaanhoidon osastokäynnit 87 16 TK THL Ansaintarekisteri VRK TEM Työnvälitystilasto Työvälitystilasto 03 16 Toimeentulorekisteri Lastensuojelurekisteri Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnit 98 16 09 94 05 59 09 Omien lasten raskaus- ja synnytystiedot 87 12 Toimeentulotuki 87 16 Ansaintajaksot 87 15 ETK 1987 Eläkerekisteri Palkattomien aikojen etuudet 87 15 Vuosiansiot 87 15 Lastensuojelutoimenpiteet 87 08 69 16 98 16 87 16 Eläketiedot 87 15 43 15 43 15 KELA OPH ORK ETK Eläketurvakeskus KELA Kansaneläkelaitos OPH Opetushallitus ORK Oikeusrekisterikeskus PV Puolustusvoimat TEM Työ- ja elinkeinoministeriö THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TK Tilastokeskus VRK Väestörekisterikeskus PV 68 15 Asevelvollisuusrekisteri Peruskoerekisteri 64 15 Yhteisvalinta tiedot 03 12 Palveluskelpoisuusluokka 05 09 Peruskokeiden tulokset 05 09 Etuusrekisteri Rangaistusmääräysrekisteri Rikosrekisteri Kotihoidontuki 87 16 Lastenhoitotuki 87 03 Vammaistuet 87 16 Työkyvyttömyyseläkkeet 87 16 Peruspäiväraha 87 16 Työmarkkinatuki 94 16 Kuntoutusraha 03 16 Kuntoutukset 87 16 Psyykenlääkkeet 94 16 Äitiys- isyys- ja vanhempain päivärahat 87 16 Opintotuki 87 16 Rangaistusmääräykset 05 15 Tuomiot 02 15 87 16 87 16 86 94 Erityiskorvausoikeudet 87 12 Yksityiset lääkärissäkäynnit 96 12 Siviilisääty, lääni, kunta 88 94 Kaikki lapset 39 13 Finnish Maternity Cohort seerumipankki 83 15 kohorttilainen vanhempi

Kohortti 1987 Kohortti 1997 08.02.2019 Esityksen nimi / Tekijä 10

REKISTERITUTKIMUKSEN OMINAISPIIRTEET Parempi edustavuus kuin kyselytutkimuksissa Kansallisella tasolla hyvä maantieteellinen kattavuus Tiedot yhdistettävissä muihin alueellisiin tietoihin sekä biopankkien näytteisiin Kuvaavat palveluiden käyttöä ja etuuksien saanti Eivät kerro koetusta hyvinvoinnista

MITÄ KUULUU? NELJÄNNESVUOSISADAN RAJAPYYKKI Ikäluokka 1987 25-vuotiaana 44 % 15 % 34 % 29% 31 % 11% 24 % 16 % 18% 4,5 % 3,1 % 3,3 % 14 % 29 % 30 % 31 % 12 % 3 % Ei peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa Psyykkinen erikoissairaanhoito tai psyykenlääkkeen käyttö Toimeentulotuki Rangaistusmääräys Tuomio Sijoitus kodin ulkopuolelle Lähde: Ristikari ym., 2016 Suomi nuorten kasvuympäristönä

MITÄ KUULUU? NELJÄNNESVUOSISADAN RAJAPYYKKI Ikäluokka 1987 25-vuotiaana 27,2 % 2,2 % 2,4 % 4,9% 7,5 % 22,9 % 3,7%% 1,6 % 1,5 % 0,7% 2 % 6 % 25 % 3 % 1 % Työkyvyttömyyseläke Kuntoutus Yhteensä 6 kuukauden työttömyys Vuoden yhtäjaksoinen työttömyys Kuollut Lähde: Ristikari ym., 2016 Suomi nuorten kasvuympäristönä

VAIN PERUSKOULUN KÄYNEET NUORET MAAKUNNITTAIN, 25-VUOTIAAT 14%

NUORTEN MIELENTERVEYSHOIDOT MAAKUNNITTAIN, 25-VUOTIAAT Psyykkisiä osasto-, politai lääkehoitoja 29%

NUORTEN TOIMEENTULOTUKI MAAKUNNITTAIN, 25-VUOTIAAT Toimeentulotukea nostanut 30 %

SIIRTYMISEN POLUT ENNEN 25V KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN 32 % 15 % 16 % 11 % 3 % 4 % 5 % 2 % 2 % 6 % 3 %, n = 1 817 1 % 13 % opiskelijat työssäkäyvät + yrittäjät yhteiskuntaan kiinnittyminen ei näytä suotuisalta

PÄÄTTÖTODISTUKSEN LUKUAINEIDEN KESKIARVO 1987 1997

LUKUAINEIDEN KESKIARVOJEN KESKIARVO 1987 1997

YHTEYDESSÄ LASTEN KOULUMENESTYKSEEN VANHEMPIEN KORKEIN KOULUTUSASTE Lähde: Ristikari ym., 2018 Suomi lasten kasvuympäristönä

YHTEYDESSÄ LAPSEN KOULUMENESTYKSEEN VANHEMMILLE MYÖNNETTY TOIMEENTULOTUKI Lähde: Ristikari ym., 2018 Suomi lasten kasvuympäristönä

YHTEYDESSÄ LAPSEN KOULUMENESTYKSEEN KUORMITTAVAT TEKIJÄT Vanhempien pitkittinyt toimeentulotuki Perhesuhteiden muutokset (erot ja kuolemat) Mielenterveyden häiriöt Molemmat vanhemmat peruskoulun varassa Lähde: Ristikari ym., 2018 Suomi lasten kasvuympäristönä

VÄHINTÄÄN 8 KESKIARVON SAANEIDEN OSUUS ERI PERHETAUSTARYHMISSÄ Lähde: Ristikari ym., 2018 Suomi lasten kasvuympäristönä

SYRJÄYTYMISEN DYNAMIIKKA TYÖKALU (1987 2016) Työryhmä: Pekka Pulli Me-säätiö, Tiina Ristikari THL, Jussi Pyykkönen, Juha Kivelä THL, Marko Merikukka THL ja Niko Eskelinen UTA/UTU

Mitä uutta? Kokeileva työkalu, joka osoittaa millaisia yhteyksiä erilaisilla syrjäytymistä aiheuttavilla tekijöillä on toisiinsa Miksi? Mahdollisuus tutkia syrjäytymistekijöiden välisiä yhteyksiä ja ymmärtää niiden mittakaavaa, merkitystä ja voimakkuutta Miten? Laskettu siirtymämatriisit indikaattorien päälle. Matriisissa olevat riskitekijät on jaettu elämänvaiheisiin Elämänvaiheiden välille on rakennettu siirtymätodennäköisyyksien perusteella malli

TYÖKALUN KÄYTTÖ http://data.mesaatio.fi/syrjaytymisen-dynamiikka/

Vanhempien riskitekijät: Mielenterveys tai päihdehäiriö Pitkäaikainen toimeentulo Vanhemmat peruskoulun varassa Muu kuin kahden ansaitsijan talous Kohorttilaisten riskitekijät: Varhaislapsuus Lastensuojelusijoitus Lapsuus Käytöshäiriö Teini-ikä Lastensuojelu Mielenterveyslääkkeet Keskiarvo alle 7yhteishaussa Ei yhteishaussa Varhainen äitiys Teiniäitiys Varhaisaikuisuus Vähintään kolme yhteishakukertaa Rikostuomio tai 5 rikettä Aikuisuus Mielenterveyslääkkeet Eläkkeellä mielenterveysyistä Pitkäaikainen toimeentulotuki Ei 2.asteen tutkintoa ennen 29v. 12kk työttömyyttä/2v. Alle 1 000 euron vuositulot Kadonnut = ei rekistereissä

syrjässä

TOP10 SYRJÄYTYMISRISKIT Aikuisena syrjään jääneiden osuus ryhmästä 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

SIJAT 11. 18.

SYRJÄYTYMISRISKIEN RISKIKERTOIMET 5x lastensuojelu 5x 4x 3x 2x

SYRJÄYTYMINEN ON YLISUKUPOLVINEN ILMIÖ

Vanhempien koulutuksen vaikutus 08.02.2019 Esityksen nimi / Tekijä 36

JOS SYRJÄYTYMISTÄ HALUTAAN VÄHENTÄÄ, NIIN MITÄ PITÄISI TEHDÄ? Huolimatta siitä, että malli ei osoita kausaalisuhteita, se antaa viitteitä siitä, että haavoittuvissa olosuhteissa kasvavien lasten tueksi tarvitaan sekä vaikuttavia lasten, nuorten ja perheiden palveluita Suomalaisessa yhteiskunnassa on pitkään puhuttu siitä, että syrjäytymisen ehkäisemisen investoinnit pitäisi kohdentaa riittävän aikaisessa vaiheessa Datamalli antaa viitteitä siitä, että perheitä tulisi tukea oikeaaikaisesti varsinkin lasten ollessa pieniä à Palvelu- ja etuusjärjestelmän tulisi pystyä ehkäisemään perheen ongelmien kasaantumista

RIITTÄVÄN AIKAINEN VAIHE Esimerkiksi Datamallimme perusteella näyttäisi siltä, että kaikista vaikeimpien mielenterveysongelmien suhteen merkittävin vaikuttamisen paikka voisi olla kouluiässä, eikä suinkaan vasta nuoruuden itsenäistymisen vaiheessa Jos mielenterveyssyistä johtuvia eläkkeitä halutaan mahdollisimman vaikuttavasti ehkäistä, voisi olla järkevämpää investoida perustason ehkäiseviin palveluihin korjaavien nuorten palveluiden sijasta

MAAILMA, EIKÄ MALLI OLE VIELÄ VALMIS Työkalu on kunniahimoinen rakennelma, jossa yhdistetään maailman parhaat rekisterit data-analytiikka ja datan visualisointi Työkalua kehitetään edelleen Palautetta työkalusta voi lähettää osoitteeseen pekka.pulli@mesaatio.fi Olemme kiitollisia kaikesta palautteesta koskien työkalua, sen käyttöä ja datan parempaa hyödyntämistä

KIITOS marko.merikukka@thl.fi www.thl/fbc1987 @kohortti87