TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällysluettelo 1. Esipuhe... 2 2. Järjestöpalvelut... 4 Liikuntatoiminta... 8 3. Asiantuntijapalvelut... 9 Allergia- ja astmaneuvonta... 9 Kuntoutustoiminta... 10 Sisäilma- ja korjausneuvontapalvelut... 11 4. Viestintäpalvelut... 12 Tiedotustoiminta... 12 Julkaisutoiminta... 14 Allergiatunnus... 14 5. Kehittämistoiminta... 15 Kansallinen Allergiaohjelma ja väestöviestintähanke... 15 Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö... 16 6. Tutkimustoiminta... 17 Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti... 17 7. Päivähoitopalvelut... 19 8. Hallintopalvelut... 21 Talous- ja henkilöstöhallintopalvelut... 21 Jäsenrekisteripalvelut... 22 Organisaatio... 23 9. Järjestön tapahtumat 2015... 35 10. Järjestön arvot... 39 1
1. Esipuhe Vuosi 2015 oli Allergia- ja Astmaliitto ry:n 47. toimintavuosi. Vuotta 2015 leimasivat monipuolinen uudistuminen, aktiivinen kehittämistoiminta, edunvalvonta ja uusien kumppanuuksien rakentaminen. Menneen vuoden aikana kehittymistä tapahtui useilla osaalueilla aina liiton keskustoimiston sisäisestä toiminnasta liiton paikallisyhdistyksissä tehtävään työhön. Vuoden 2015 aikana saavutimme keskeisimmät tavoitteemme niin toiminnan kuin talouden saralla. Allergia- ja astmaliiton ja sen jäsenyhdistysten yhteiseen yleisstrategiaan 2011 2015 kirjattiin aikanaan menestystekijöiksi muuan muassa näkyvä vaikuttaja ja sisäisesti vahva järjestö. Molempien menestystekijöiden osalta voimme hyvillä mielin todeta, että vastasimme menneen kauden yleisstrategian haasteisiin onnistuneesti ja otimme vuoden 2015 aikana isoja askelia oikeaan suuntaan järjestödemokratian ja yhtenäisyyden sekä osallisuuden vahvistamiseksi. Konkreettisena näyttönä tästä oli kertomusvuonna toteutettu uudistustyö liiton sääntöjen ja vuosien 2016-2020 strategian osalta. Molempien kokonaisuuksien työstöön osallistettiin jäsenyhdistykset, eri sidosryhmät, luottamusjohto ja henkilöstö laajasti ja monipuolisesti. Nämä vahvistivat entisestään liiton ja jäsenyhdistysten ponnistelua eri potilasryhmien paremman hoidon, tuen ja yhteiskunnallisen aseman turvaamiseksi. Tehdyt toimenpiteet vastasivat myös toimintasuunnitelmassa asetettuihin painopisteisiin osallisuuden lisäämisestä, sidosryhmätyön vahvistamisesta ja perustoiminnan turvaamisesta. Mennyt vuosi oli selkeästi myös toiminnan ja edunvalvonnan vuosi. Liitto ja sen jäsenyhdistykset näkyivät laajasti yhteiskunnassa allergiaviikolla ja tuoksuton -kampanjassa sekä muidenkin teemojen ja tapahtumien puitteissa läpi vuoden. Tämä konkretisoitui useammallakin tapaa yhteiskunnallisena kiinnostuksena liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa kohtaan. Edunvalvonta näkyi kertomusvuonna Allergia- ja Astmaliiton toiminnassa kaikilla osa-alueilla. Edunvalvontaa toteutettiin toiminnanlohkoilla aina aluepalveluiden jäsenistön toimintaedellytysten kehittämisestä viestinnän ja asiantuntijapalvelujen kannanottoihin, tiedotteisiin ja EU-tason vaikuttamiseen saakka. 2 Vaikka Allergia- ja Astmaliitto ry:n toiminnallinen rahoitus RAY:ltä oli parempi kuin vuosiin, oli vuosi 2015 järjestön rahoituksen näkökulmasta haastava. Allergiatalon remontoinnin vuoksi menneelle vuodelle budjetoitiin noin 200 000 euron alijäämä. Tarkan talouden ja sopeutettujen toimintojen sekä osaltaan instituutin kiinteistöön liittyvän realisoinnin kautta tulos saatiin kuitenkin positiiviseksi. Tätä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Valtioneuvoston päätös raha-automaattiavustuksista menneelle vuodelle antoi vain vähän liikkumavaraa. Niin jäsenyhdistysten rahoitus, kuin Etelä- Karjalan allergiainstituutin toiminta olivat vuodelle 2015 tehdyn rahoituspäätöksen nojalla katkolla ja ilman avustussuunnitelmaa tuleville vuosille. Useiden neuvottelujen ja RAY:n tekemän seurantatarkastuksen pohjalta rahoitussuunnitelmat saatiin palautettua ja toimintaedellytykset sekä jatkuvuus näiltä osin turvattua myös tuleville vuosille. Kertomusvuonna liitto sai RAY:ltä rahoituksen Paikka auki ohjelmaan, joka mahdollisti osaltaan järjestön liikuntatoiminnan määräaikaisen kehittämistyön. Tämä työmuoto sai toimintavuonna paljon positiivista palautetta ja antoi arvokkaan mahdollisuuden konkreettiseen työhön liikuntatoiminnan kehittämiseksi useilla paikkakunnilla eri potilasryhmien tukemiseksi. Yhteiskunnan talouden taantuma rajoitti liiton mahdollisuuksia toimia täydellä voimalla allergioista ja astmasta kärsivien hyväksi. Tämä konkretisoitui muun muassa konserniyhtiöiden toiminnassa ja allergiatunnukseen liittyvässä yritysyhteistyössä, joka on yksi keskeinen edunvalvonnan ja
varainhankinnan kanavamme. Niukan talousraamin ja useiden kehittämistarpeiden yhtälö vaati henkilöstöltä tehokkuutta ja joustavuutta sekä kykyä sopeutua kustannuskuria vaativaan tilanteeseen. Vuonna 2015 Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutille saatu RAY-rahoitus mahdollisti suunnitelmallisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan liiton järjestötoiminnan tueksi, mutta osaltaan loi epävarmuutta puuttuvan avustussuunnitelman osalta. Kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähankkeen viimeinen toimintavuosi toteutui vuonna 2015 suunnitellulla ja resursseihin sopeutuvalla tavalla. Kertomusvuonna Kansallisen allergiaohjelman sanomaa vietiin monipuolisesti eteenpäin painotuksen ollessa varhaiskasvatuksessa. Allergiaterveyttä edistettiin tiedotus- ja jalkautumiskampanjoin sekä yleisötilaisuuksin läpi koko vuoden eri puolella Suomea niin väestön kuin terveydenhuollonkin parissa. Yhdistykset järjestivät omilla ajankohtaisilla teemoillaan tapahtumia ja alueellisia kampanjoita vilkkaasti. Yhteistyön saralla vuosi 2015 oli merkittävä. Sekä kotimaista että kansainvälistä yhteistyötä tehtiin laajan kumppanijoukon kanssa niin viranomaisten, yritysten kuin kolmannen sektorin edustajienkin kanssa. Järjestöyhteistyön saralla vuonna 2015 tehtiin uusia avauksia ja tiivistä yhteistyötä olemassa olevien kumppanien kanssa. Kertomusvuonna käynnistettiin laaja kansallisen tason yhteistyöhanke Eläkeliiton kanssa. Kansainvälisellä tasolla varmistui myös liiton jäsenyys GAAPP:n (Global allergy and asthma patients platform) hallituksessa. Vaikka saavutimme strategiatavoitteet sekä tavoitteet rahoituspohjan vakauttamiseksi, vaatii allergioita ja astmaa sairastavien edunvalvonta ja monipuolinen tukeminen vielä paljon määrätietoista työtä ja kehittämistoimintaa. Jatkuvasti lisääntyvät ja monimuotoistuvat allergiat ja yliherkkyydet luovat yhteiskunnallisen paineen ja konkreettisen tarpeen liiton ja sen jäsenyhdistysten aktiiviselle valtakunnalliselle toiminnalle. Hyväksi havaittujen ja perinteisten toimintamuotojen lisäksi järjestön asiantuntijuutta muun muassa sisäilmastoon ja yliherkkyyksiin sekä sähköisiin jäsenpalveluihin liittyen tulee jatkossa vahvistaa. 3 Liiton toiminnan keskiössä tulee jatkossakin olemaan järjestö- ja jäsenlähtöinen auttamistyö. Siihen välittömästi liittyvää yhteistyötä tullaan tiivistämään eri sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa, kuten myös jäsenistön edun kannalta muiden merkittävien mm. liikunta- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa. Lähtökohtana tässä yhteistyössä ovat aina molemmin puolinen hyöty, jäsenistön etu ja taloudellinen realismi. Tästä yhteistyöstä liitolla on hyviä kokemuksia jo useiden eri toimijoiden kanssa. Kertomusvuosi oli monella tapaa haastava ja vaati henkilöstöltämme, jäsenyhdistyksiltämme ja vapaaehtoisilta sekä useilta muilta tahoilta ponnistelua, joustamista sekä sitoutumista yhteisiin päämääriin. Lämmin kiitos vuodesta 2015! Helsingissä 10.3.2016 Allergia- ja Astmaliitto ry:n hallitus
2. Järjestöpalvelut Järjestötoiminnassa toteutettiin järjestön yleisstrategiaa 2011-2015 yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Liitto tuki 34 jäsenyhdistyksensä ja yhden paikallisosaston sekä yli 40 vertaisryhmän toimintaa. Jäsenyhdistysten toimialueilla järjestettiin vertaistoimintaa allergiasta, astmasta ja sisäilmaongelmista kärsivien lasten vanhemmille sekä nuorille ja aikuisille. Jäsenperheitä yhdistyksissä oli noin 20 000. Järjestöpalvelujen perustehtävänä oli toteuttaa liiton vaikuttamistoimintaa alueellisesti sekä ohjata, tukea, arvioida, kehittää ja kasvattaa yhdistystoimintaa. Järjestöohjauksella tuettiin allergia- ja astmayhdistysten vaikutuksellista, tavoitteellista, tuloksellista ja jatkuvaa järjestötoimintaa ja tätä kautta allergisten ja astmaatikkojen oikeuksien toteutumista. Keinoina käytettiin koulutusta, ohjausta, neuvontaa ja jäsenyhdistysten aktiivitoimijoiden tukemista. Järjestöpalveluista vastasivat järjestöpäällikkö ja neljä aluepäällikköä. Alueellinen vaikuttamistyö Tapahtumat ja jalkautumiset Aluepalveluyksikkö osallistui liiton tapahtumien suunnitteluun ja alueelliseen toteutukseen sekä kehitti ja ohjasi yhdistysten tapahtumia, jotka ovat tärkeä osa liiton vaikuttamistyötä. Aluetyöntekijät toimivat järjestön hankkeiden alueellisina koordinaattoreina. Järjestö toteutti valtakunnallisesti vuosittaista allergiaterveyden edistämistä tukevaa pääteemaa Sinua lähellä allergia- ja astmayhdistykset kautta maan. Teemoja hyödynnettiin kautta maan tapahtumissa ja kampanjoissa, joita ovat esimerkiksi alueelliset messut, Allergiaviikko ja Tuoksuton viikko sekä erilaiset tapahtumapäivät. Teemoilla tuettiin paikallisyhdistysten näkyvyyttä, kannustettiin allergiaa ja astmaa sairastavia liittymään jäseniksi sekä osallistumaan yhdistysten toimintaan. Aluetyöntekijöiden ja paikallisyhdistysten toimijoiden jalkautumisten tavoitteena oli tukea jäsenhankintaa tekemällä järjestön palveluja tunnetuksi ja saada eri yhteistyötahot, kuten terveydenhuollon ja apteekkien edustajat, suosittelemaan järjestöä. Aluetoiminnassa ohjattiin paikallisyhdistyksiä hyödyntämään järjestön viestintäneljännesten teemoja. 4 Sidosryhmätyöskentely Sidosryhmätyöskentelyn tavoitteena oli, että allergia- ja astmayhdistys on alueella tunnettu ja merkittävä vaikuttaja. Sidosryhmätyöskentelyssä kumppaneita olivat erityisesti terveydenhuolto, kunnan päättäjät ja virkamiehet, alueen järjestöt sekä yritykset. Yhteistyötä tehtiin myös paikallisten ja seutukunnallisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien hankekokonaisuuksien kanssa. Yhteistyöllä pyrittiin tehostamaan yhdistysten palvelujen markkinointia sidosryhmien kautta sekä edistämään yhdistysten ja sidosryhmien välistä tiedonkulkua ja konkreettista yhteistyötä. Osana sidosryhmätyötä aluetyöntekijät osallistuivat aktiivisesti alueelliseen vaikuttamistyöhön mm. kunnallisten palveluiden kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun, seurantaan ja toteuttamiseen. Tiedon jakaminen Yhdistyksiä ohjattiin tiedottamaan toiminnastaan, hyödyntämään liiton valtakunnalliset tiedotteet ja viestinnän vuosineljännekset sekä ylläpitämään yhteyksiä alueen toimittajiin. Järjestön ammattihenkilöstön koulutuksia, neuvontapalveluita, kuntoutus-, virkistys- ja liikuntatoimintaa, ajankohtaisia edunvalvonta-asioita, vertaistoimintaa ja ajankohtaisia hankkeita markkinoitiin alueilla.
Aluepäälliköt toivat alueellista tietoa ja tarpeita liiton perustoimintojen suunnittelun tueksi. Toiminta on perustunut aktiiviseen vuorovaikutukseen jäsenistön, yhdistysten ja liiton välillä. Paikallisyhdistyksiä kannustettiin käyttämään järjestön intranetiä ja ohjattiin hyödyntämään jäsenextraa ja sähköistä jäsenlehteä. Yhdistyksiä kannustettiin myös sosiaalisen median käyttöön ja kotisivujen kehittämiseen ajankohtaisen tiedottamisen kanavina. 1. Yhdistysten tyytyväisyys aluepalveluita saatuun tukeen ja ohjauksen määrään ja laatuun. Tavoitetaso hyvä (4), asteikolla 1-5. Toteuma 4. Tavoite saavutettiin. 2. Järjestön yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys yhteistyöhön. Suulliseen kyselyyn perustuva palaute oli hyvää. Nykyinen yhdistysverkosto Yhdistystoiminnan tukeminen ja ohjaaminen Tavoitteena oli ohjata ja tukea jäsenyhdistyksiä toteuttamaan jäsenlähtöistä yhdistystoimintaa alueellisesti kattavasti, näkyvästi ja vaikuttavasti. Yhdistystoimintaa seurattiin, arvioitiin ja kehitettiin muun muassa toteuttamalla järjestökoulutuksia ja yhdistystapaamisia. Yhdistysten toimintaa suunniteltiin yhdessä yhdistysten edustajien kanssa. Erityistä huomiota kiinnitettiin vapaaehtoistoimintaan ja uusien vapaaehtoisten hankkimiseen. Tavoitteena oli nostaa hyvän hallintotavan periaatteet keskiöön yhdistystoiminnan ohjauksessa. Ohjaus-, tukemis- ja järjestökoulutustyössä painotettiin yhdistyksen hallituksen tehtäviä ja vastuuta yhdistyslain, yhdistyksen ja liiton sääntöjen ja muiden yhdistystoimintaan oleellisesti vaikuttavien säännösten ja lakien mukaisesti. 5 Yhdistystoiminnan kehittäminen Tavoitteena oli allergia- ja astmayhdistystentoiminnan kehittäminen eri osa-alueilla siten, että yhdistyksistä kasvaa entistä näkyvämpiä ja vetovoimaisempia paikallisia vaikuttajia. Toiminnan osa-alueet olivat - vapaaehtoistoiminta (rekrytointi, organisointi, johtaminen) - hallinnolliset toiminnot (hallinto, vaikuttamistoiminta, tiedotustoiminta, jäsenhankinta ja jäsenpito, varainhankinta, yhteistyö) - jäsenpalvelut (vertaistoiminta, allergianeuvonta, liikunta- ja virkistystoiminta) Järjestöpalveluissa kehitettiin liiton paikallisyhdistysten toimintamahdollisuuksia valtakunnallisesti suunnittelemalla ja ottamalla käyttöön yhdistysten toimintaa tukevia järjestöpalveluita ja toimintamalleja. Toimintavuonna keskityttiin erityisesti vertaistoiminnan, vapaaehtoistoiminnan, terveydenhuollon yhteistyön ja liikuntatoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena oli myös tuoda sähköisiä palveluja entistä enemmän osaksi järjestön perustoimintaa. Yhdistykset toteuttivat aluepäälliköiden johdolla toimintansa itsearvioinnin allergia- ja astmayhdistysten palvelukokonaisuuden laatujärjestelmän (YKE) avulla ja laativat kehittämissuunnitelman, joka ohjaa seuraavan toimintavuoden suunnittelua ja toteuttamista.
Liiton ja yhdistysten yhteistyöpäivät Tavoitteena oli vahvistaa järjestön yhtenäistä linjaa yhteisen strategian puitteissa, kehittää yhdistysten perustoimintaa, hallintoa ja edunvalvontavalmiuksia. Toisena tavoitteena oli vahvistaa osallistujien järjestötietoutta. Yhdistyskohtaisia perehdytysiltoja toteutettiin eri puolilla Suomea ja alueelliset perehdytyspäivät kolmella paikkakunnalla. Järjestön valtakunnallinen suunnittelupäivä pidettiin toukokuussa ja järjestöpäivät syyskuussa. Jäsenyhdistysten vertaistoimijoille ja liikuntavastaaville järjestettiin koulutuspäivät marraskuussa. 1. Jäsenyhdistysten tyytyväisyys tukemiseen ja ohjaamiseen. Tavoitetaso hyvä (4), asteikolla 1-5. Toteuma 4. Tavoite saavutettiin. 2. Itsearviointien toteuttaminen. toteutettiin allergia- ja astmayhdistysten palvelukokonaisuuden laatujärjestelmän (YKE) avulla ja kehittämissuunnitelma laadittiin kaikissa yhdistyksissä. Tavoitetaso 100 %. Tavoite toteutui. 3. Osallistujatyytyväisyys. Tavoitteena oli, että koulutuksiin ja järjestön yhteistyöpäiville osallistuneille suunnattujen palautekyselyjen palaute oli tavoitetasoltaan hyvä (4), asteikolla 1-5. Toteuma 4. Tavoite saavutettiin. 4. Osallistujamäärät. Tavoitteena oli vähintään 10 osallistujaa alueellisissa tilaisuuksissa. Valtakunnallisissa tilaisuuksissa vähintään 20 osallistujaa. Tavoite toteutui 88 %:ssa tilaisuuksista. Tavoitetta ei täysin saavutettu. 5. Yhteistyöpäivät ja koulutukset toteutuivat. Tavoitetaso oli 100%. Kasvava yhdistysverkosto 6 Tavoitteena oli laajentaa yhdistys-, toimintaryhmä- ja vertaisverkostoa valtakunnallisesti ja alueellisesti kattavaksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi nykyisten yhdistysten toimialueilta kartoitettiin tämän hetkisen toiminnan kannalta katvealueita, joista etsitään kiinnostuneita, aktiiveja toimijoita aloittamaan uutta toimintaa. 1. Yhdistysten ja toiminta- sekä vertaisryhmien kattavuus. Alueellinen tarvekartoitus. Tavoitetaso 100%. Tavoite toteutui. Uusia vertais- ja harrasteryhmiä perustettiin eri alueille kysynnän mukaan. Järjestöpalvelujen erityisvastuualueet Järjestöpalvelut vastasi valtakunnallisesti liiton järjestötoiminnan kehittämisestä. Aluepäälliköiden erityisvastuualueet olivat vertaistoiminta, yhteistyö terveydenhuollon kanssa, yhdistysten liikuntatoiminta ja vapaaehtoistoiminta. Vertaistoiminta Jäsenyhdistysten vertaistoimintaa tuettiin ohjaamalla, kouluttamalla ja rekrytoimalla uusia vertaistoimijoita sekä edistämällä uusien vertaisryhmien syntymistä. Vertaistoiminnasta tiedotettiin Allergia & Astma-lehdessä, järjestön verkkosivuilla ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Vertaistoimintaa arvioitiin vuosittaiseen tapaan yhdistystoiminnan laatujärjestelmän (YKE) avulla. Vuoden tavoitteena oli laajentaa vertaisryhmän käsitettä kattamaan esimerkiksi liikunta- ja harrasteryhmät sekä tehdä kokemustoimintaa tunnetuksi uutena osana järjestön vaikuttamistoimintaa. Valtakunnallista vertaistoimijarekisteriä ylläpidettiin ja tarkistettiin. Vertais- ja kokemustoiminnan kehittymistä seurattiin mm. verkostoitumalla muiden vertaistoimintaa
kehittävien järjestöjen ja sidosryhmien kanssa. Yhteistoimintaa hyödynnettiin muun muassa koulutusten suunnittelussa ja viimeisimmän tiedon tuomisessa järjestön toimijoiden käyttöön. Jäsenyhdistysten vertaistoimijoille ja liikuntavastaaville järjestettiin valtakunnallinen koulutus marraskuussa. 1. Vertaisryhmien määrä noin 30. Tavoitetaso 100 %. Tavoite ylitettiin, ryhmiä oli noin 50. 2. Valtakunnallinen koulutus ja tarvittavat peruskoulutukset järjestetään vertaistoimijoille. Valtakunnallinen koulutus jäsenyhdistysten vertaistoimijoille ja liikuntavastaaville järjestettiin marraskuussa. Koulutuspalautteen tyytyväisyystavoite oli hyvä (4), asteikolla 1-5. Palautteen keskiarvo oli 4,1. Tavoite ylitettiin. 3. Yhdistysten tyytyväisyys vertaistoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena oli, että tyytyväisyys Järjestöpalveluilta saatuun tukeen olisi vähintään hyvää (4), asteikolla 1-5. Yhdistyksille suunnatun kyselyssä kysyttiin yhdistysten tyytyväisyyttä vertaistoiminnan kehittämiseen, keskiarvo oli 3. Tavoitetta ei saavutettu. Yhteistyön kehittäminen terveydenhuollon kanssa Liiton, yhdistysten ja terveydenhuollon välillä suunniteltiin, kartoitettiin ja toteutettiin yhteistyötä. Aluepäällikkö kuului liiton kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaan neuvontatiimiin, jonka tarkoituksena oli toteuttaa koulutuspäivä yhdistysten allergia- ja astmaneuvojille, huolehtia yhdistysten neuvonnan näkyvyydestä ja monipuolisesta tiedonvälityksestä yhdistysten neuvojille. Vuosittainen koulutuspäivä siirrettiin alkuvuoteen 2016. Allergia- ja astmaneuvojille lähetettiin uutiskirjeitä ajankohtaisista neuvontaan liittyvistä asioista. Yhdistyksiä ohjattiin tekemään yhteistyötä terveydenhuollon kanssa mm. osallistumalla astmaa sairastavien ensitietotilaisuuksiin keskus- ja aluesairaaloissa. Yhdistyksiä ohjattiin järjestämään Lääkehoidon päivän tapahtumia yhteistyössä terveydenhuollon ja apteekkien kanssa. Yhdistyksiä kannustettiin järjestämään allergia- ja astmaneuvontaa alueellaan. 7 1. Allergia- ja astmaneuvonta on järjestetty kaikissa yhdistyksissä. Tavoitetaso 90%. Tavoitetaso saavutettiin, sillä neuvonta oli järjestetty 30 yhdistyksessä. 2. Allergianeuvojien tyytyväisyys koulutuspäivän sisältöön. Koulutuspäivä siirrettiin alkuvuoteen 2016. 3. Yhdistysten tyytyväisyys terveydenhuollon yhteistyön tukemiseen. Tavoitetaso hyvä (4), asteikolla 1-5. Toteuma 4. Tavoite saavutettiin. Yhdistysten vapaaehtoistoiminnan tukeminen Yhdistystoiminnan perusta on vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoistoiminnan tukirakenteita otettiin käyttöön ja tehtiin yhdistysten käyttöön malleja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Yhdistysten edustajia kannustettiin suunnittelemaan ja organisoimaan vapaaehtoistoimintaa. Sähköinen vapaaehtoistoiminnan opas otettiin käyttöön. Vapaaehtoistyöhön käytettyjen tuntien arviointikaavake tehtiin yhdistyksille vapaaehtoistyön tuntien arviointia varten. Vapaaehtoisten päivänä joulukuussa yhdistyksillä oli mahdollisuus tehdä näkyväksi vapaaehtoistoimintaa kiittämällä vapaaehtoisia liiton Facebook-sivulla. Yhdistyksiä kannustettiin järjestämään Vapaaehtoisten päivänä mm. tilaisuuksia vapaaehtoisille ja tekemään tunnetuksi vapaaehtoistoimintaa. 1. Yhdistysten tyytyväisyys vapaaehtoistoiminnan tukemiseen. Tavoitetaso hyvä (4), asteikolla 1-5. Toteuma 4. Tavoite saavutettiin.
Liikuntatoiminta Liiton liikuntatoiminnan perusajatuksena vuonna 2015 oli tuottaa liikuntatoimintaa, joka tukee allergiaa ja astmaa sairastavien tasavertaista osallistumista erilaisiin harraste- ja terveysliikuntamuotoihin ja kannustaa liikkumaan oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Tavoitteena oli terveyden edistämisen lisäksi osallisuuden lisääminen sekä itsehoitoon kannustaminen liikunnan avulla. Toimintavuonna liikuntatoimintaan oli käytettävissä aiempaa paremmat resurssit, sillä liiton liikuntasihteerinä toimi huhtikuun alusta lähtien liikuntasihteeri. Liikuntasihteeri palkattiin Rahaautomaattiyhdistyksen Paikka auki avustusohjelman rahoituksella. Liikuntasihteeri koordinoi ja kehitti liikuntatoimintaa yhteistyössä aluetyöntekijöiden kanssa. Vuonna 2015 paikallisyhdistyksen liikuntatoiminnan aloittamista ja kehittymistä tuettiin. Yhdistysten liikuntavastaavia koulutettiin ja heille annettiin tiedollista tukea liikunta-asioihin liittyen. Liikuntasihteeri teki myös ajankohtaista tiedottamista sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Toimintavuonna Allergia- ja astmaliitto teki laajaa yhteistyötä liikunta-alan toimijoiden kanssa. Liitto oli aktiivisesti mukana Soveltava liikunta ry:n tapahtumissa, joka jäsen liitto on. Sovelin kautta liitto oli mukana Metsähallituksen Rohkeasti luontoon hankkeessa, jonka tavoitteena oli turvata luontoreittien käyttäjille yhdenvertaiset mahdollisuudet monipuolisten luontoharrastusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Liitto on SoveLin kautta myös Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n jäsen. Yhteistyössä muiden Valon jäsenten kanssa olemme osaltamme toteuttamassa visiota Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020. Toimintavuonna tämä tarkoitti osallistumista Liikkujan polku -verkoston harrasteliikunnan teemaryhmän toimintaan. Kuntoutussäätiö aloitti vuonna 2015 Liikunta ja osallisuus hankkeen, jonka tavoitteena on pitkäaikaissairaiden ja liikuntavammaisten osallisuuden edistäminen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen jäsenilleen tarjoamissa liikuntatoiminnoissa. Allergia- ja astmaliitto oli hankkeessa aktiivisesti mukana osallistuen yhteensä 8 hankkeen tapahtumaan Helsingissä, Mikkelissä ja Seinäjoella. Myös Mikkelin ja Seinäjoen paikallisyhdistykset osallistuivat hankkeen tapaamisiin. Hankkeen toiminta jatkuu myös vuonna 2016. 8 Liikuntatoimintaan haettiin taloudellisia resursseja Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä KKIohjelmasta. Ministeriöstä haettiin sekä yleisavustusta että hankerahoitusta ja KKI-ohjelmasta haettiin hankerahoitusta. Sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöön että KKI-ohjelmaan suunnatut avustushakemukset kohdistuivat Kortteliliikkuja hankkeeseen, jonka avulla Allergia- ja astmaliitto pyrkii kehittämään liikuntatoimintaansa. Lisäksi liitto osallistui Suomen Ladun kanssa tehtyyn hankerahoituksen hakemiseen perheliikuntahanketta varten. 1. Liikuntatoimintaa järjestetään kaikissa yhdistyksissä. Tavoitetaso 100%. Liikuntatoimintaa järjestettiin 94 prosentissa yhdistyksistä. Tavoitetasoa ei aivan saavutettu. Jatkossa yhdistyksiä motivoidaan entistä enemmän käyttämään liikuntaa myös vertaistuen välineenä, jolloin päästään lähemmäksi tavoitteena olevaa sataa prosenttia. 2. Yhdistyksissä on nimetty liikuntavastaava tai liikuntatoimikunta. Tavoitetaso 90 %. Kaikilla yhdistyksillä oli nimetty liikuntavastaava tai liikuntatoimikunta. Tavoite ylittyi. 3. Yhdistysten tyytyväisyys liikuntatoiminnan tukemiseen. Tavoitetaso hyvä (4), asteikolla 1-5. Toteuma 3. Tavoitetta ei saavutettu. Tukitoimissa suorien taloudellisten tukien vähäisyys yhdistysten liikuntatoiminnalle tuotiin esiin. Asian korjaamiseksi vuonna 2015 laadittiin uusia rahoitushakemuksia, mutta niiden tulokset nähdään vasta seuraavana toimintavuonna.
3. Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalveluiden perustehtävänä oli tuottaa allergia- ja astmayhdistyksille ja yhteistyökumppaneille Kansallisen allergiaohjelman mukaista laadukasta asiantuntijatietoa eri muodoissa. Asiantuntijapalvelut tarjosivat neuvontaa ja kuntoutuspalveluita osana Allergia- ja Astmaliitto ry:n toimintaa. Koulutuspalveluita tuotettiin Suomen Allergiaterveys Oy:n toiminnan alaisuudessa. Sisäilma- ja korjausneuvontapalvelut toteutti ja hallinnoi järjestöyhteistyössä Hengitysliitto ry. Asiantuntijapalveluista vastasivat järjestöpäällikkö, kuntoutuspäällikkö, koulutuspäällikkö, allergianeuvoja ja kurssisihteeri. Liiton asiantuntijapalveluita tuki asiantuntijalääkäri ja alan huippuasiantuntijoista koostuva Allergiakilta. Allergia- ja astmaneuvonta Allergianeuvonnan perustehtävänä oli jakaa asiantuntevaa ja luotettavaa tietoa allergiaa ja astmaa sairastavien hoidon onnistumiseksi sekä arkielämän helpottamiseksi. Allergianeuvonta myös tuki jäsenyhdistysten neuvontaa jakamalla tietoa allergia- ja astmaneuvojille. Asiakasneuvonta Allergianeuvonta palveli allergiaa ja astmaa sairastavia ja heidän omaisiaan sekä allergisten parissa työskenteleviä eri ammattiryhmien edustajia. Asiakkaille tarjottiin aktiivisesti myös jäsenyyttä ja vertaistoimintaa. Allergianeuvonnan tunnettuus varmistettiin tiedottamalla palvelusta muun muassa järjestön aineistoissa ja sähköisessä mediassa. Allergianeuvontaa tarjottiin puhelimitse, sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa. Allergianeuvonta oli avoinna ma, ti, ke klo 9-13 sekä to klo 13-17. 9 Allergianeuvontaa annettiin 600 (603) soittajalle. Allergianeuvontaan tulleiden puheluiden aiheita olivat allergiat (33 %), astma (18 %), atooppinen iho (3 %), kosmetiikka ja hajusteet (5%) ja muut aiheet (39 %). Muista aiheista kysyttiin eniten sisäilmaan ja yleisesti allergiaan liittyvistä asioista. Sähköpostineuvonta palveli 81 Allergia- ja astmaliiton jäsentä. Sähköpostineuvontaan tulleiden viestien aiheita olivat allergiat (55 %), astma (8 %), atooppinen iho (1 %), kosmetiikka ja hajusteet (3%) ja muut aiheet (30%). Oppaita ja kirjallisia ohjeita lähetettiin 45:lle asiakkaalle. Jäsenyhdistysten neuvonnan tukeminen Tavoitteena oli yhdistysten allergia- ja astmaneuvojien ammattitaidon vahvistaminen. Allergianeuvonta huolehti allergianeuvonnan näkyvyydestä ja monipuolisesta tiedonvälityksestä yhdistysten neuvojille muun muassa sähköisen uutiskirjeen avulla. Lisäksi allergianeuvonta tuki jäsenyhdistysten neuvojien toimintaa tarjoamalla heille aktiivisesti mahdollisuutta kysyä allergioista ja astmasta liiton allergianeuvojilta sekä vastaamalla heiltä tuleviin kysymyksiin. Tiedon tuottaminen ja jakaminen Tavoitteena oli palvella tiedotusvälineitä luotettavasti ja nopeasti allergia- ja astma-asiantuntijoina. Yhdessä viestintäpalveluiden kanssa laadittiin valtakunnalliset lehdistötiedotteet ja lisäksi neuvoja vastasi allergia- ja astma-aiheisiin kysymyksiin jokaisen Allergia & Astma -lehden Allergianeuvonta vastaa -palstalla. Eri medioiden toimittajat ottivat 127 kertaa yhteyttä allergianeuvontaan. Osassa yhteydenotoista asioiden työstämistä jatkettiin yhdessä median kanssa. Allergianeuvonnan tavoitteena oli osaltaan pitää liiton asema tärkeänä allergia- ja astmaasiantuntijatahona ja päästä vaikuttamaan keskeisiin allergiaa ja astmaa sairastavien vaikuttaviin
säädöksiin ja ohjeisiin. Neuvonta laati yhdessä liiton muiden asiantuntijoiden kanssa kannanotot lausuntopyyntöihin allergia- ja astmanäkökulmasta. Allergianeuvonnan tarjoaman koulutuksen tavoitteena oli koulutuksiin osallistuvien tietotaidon kehittäminen. Terveydenhuollon ammatillisiin koulutuksiin tarjottiin allergioihin ja astmaan liittyviä luentoaiheita. Lisäksi allergia- ja astmaneuvojat kävivät luennoimassa eri tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Allergia- ja astmaneuvojat vastasivat pääosin liiton oppaiden sisällön tuottamisesta ja uudistamisesta. Toimintavuoden aikana toteutettiin liiton verkkosivuille kaikkiaan 25 miniopasta (itsehoito-ohjeet). Lisäksi verkkoon tuotettiin ohjevideoita, joiden aiheina olivat mm. nenäkannun käyttö, pullopuhallus, silmätippojen käyttö, nenäsuihkeen käyttö, Physiomer sekä suola- ja vesipiipun käyttö. Allergia- ja astmaneuvojat osallistuivat kuntoutustoimintaan ja eri asiantuntijakokouksiin sekä osallistuivat Allergiatietokeskuksen kokouksiin tuomalla sinne ajankohtaista tietoa, ongelmakysymyksiä ja tutkimustietoa. Allergia- ja astmaneuvoja toimi Allergiatietokeskuksen sihteerinä. Allergiatunnukseen liittyvään asiantuntijatyöhön osallistuttiin käsittelemällä asiantuntijana noin sata tuotetta. 1. Allergianeuvonnan asiakastyytyväisyyskysely lähetettiin vuonna 2015 huhti-toukokuussa neuvontaan puhelimitse tai sähköpostitse yhteydessä olleille, jotka olivat antaneet suostumuksensa kyselyyn. Kysely lähetettiin elokuussa 37 asiakkaalle, joista kyselyyn vastasi 11 henkilöä. Vastausprosentti oli 29 %. Kyselyyn vastanneiden tyytyväisyys oli 4, asteikolla 1-5. Tavoite toteutui. 2. Jäsenyhdistysten allergia- ja astmaneuvojien koulutuspäivä ei toteutunut toimintavuoden aikana vähäisen osallistujamäärän vuoksi. 3. Allergianeuvoja neuvoo -palsta ilmestyi jokaisessa Allergia & Astma -lehdessä. Viisi neuvontapalstaa vuodessa. Tavoite toteutui. 4. Allergiatietokeskuksen kokousten määrä, ajankohtaisuus ja hyödyntäminen. Välitettiin uudet asiat hyödynnettäväksi sovelletussa muodossa. Asiantuntijakokouksia 6/vuosi, allergianeuvojien kirjeet 2/vuosi. Tavoitetaso 100%. Seitsemän asiantuntijakokousta vuodessa, neljä allergia- ja astmaneuvojien kirjettä vuoden aikana. Tavoite ylitettiin. 10 Kuntoutustoiminta Kuntoutustoiminnan tehtävänä oli kuntoutuskurssien ja muun vastaavan toiminnan kautta allergiaa ja astmaa sairastavien ja heidän läheistensä sairauteen liittyvän tiedon sekä taidon lisääminen, omahoidon tukeminen ja vertaistuen mahdollistaminen. Tavoitteena oli järjestää valtakunnallisesti kattavia ja laadukkaita kuntoutuskursseja allergiaa, astmaa ja atooppista ihottumaa sairastaville ja heidän läheisilleen. Lisäksi tarkoituksena oli aktiivisesti osallistua allergiaa, astmaa ja atooppista ihottumaa sairastavien kuntoutustoiminnan kehittämiseen ja edunvalvontaan. Kelan kustantama sopeutumisvalmennus Vuonna 2015 järjestettiin suunnitelluista neljästä kurssista poiketen vain kaksi Kelan rahoittamaa sopeutumisvalmennuskurssia ihon sairautta sairastaville lapsille perheineen. Nuorten kurssit peruttiin vähäisestä hakijamäärästä johtuen. Kela vastaanottaa hakemukset ja vastaa kuntoutujien valinnoista kursseille. Kursseille osallistui yhteensä 9 perhettä (43 henkilöä). Kurssit toteutettiin yhteistyössä Iholiiton kanssa. Allergia- ja astmaliitto vastasi perhekurssien ja nuortenkurssien toteutuksesta ja Iholiitto aikuisten kurssien toteutuksesta.
1. Kurssit tuotettiin Kelan standardin mukaisesti ilman vakavia poikkeamia. 2. Kurssit täyttyivät vain 56%. Kuitenkin kurssit saatiin toteutettua ilman taloudellista tappiota. 3. Perheiden palaute kursseista oli tavoitteiden mukaisesti hyvää, ka 4,3 (asteikko 1-5) ja kurssityöntekijöiden palautteiden ka oli 4,4. 4. Kuntoutujien ja heidän perheidensä kurssikohtaisten tavoitteet toteutuivat myös hyvin, ka +1 (Gas-asteikko -2 +2). Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama sopeutumisvalmennustoiminta Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella järjestettiin kuusi kuntoutuskurssia, joista neljä oli perhekursseja sekä kurssit työ- ja eläkeikäisille. Viikonloppukursseja järjestettiin neljä; ruokaallergiaa sekä astmaa sairastaville lapsiperheille, anafylaksian kokeneille nuorille ja urtikariaa sairastaville aikuisille. Nuorten ja aikuisten viikonloppukurssit toteutettiin yhteistyössä Iholiiton kanssa. Lisäksi kokeiltiin menestyksekkäästi neljän kerran kuntoutusjaksoa aikuisille astmaa ja allergia sairastaville Jyväskylässä, osallistujia oli 11. 1. Kuntoutuskursseille asetetut määrärahaan sopeutetut tavoitteet toteutuivat. 2. Noin ½-vuotta kurssin jälkeen tehdyn seurantakyselyn perusteella sairauteen liittyvästä tiedosta ja omahoitoon liittyvistä taidoista oli ollut hyötyä kaikille vastaajista. Lisäksi kaikki vastaajat kokivat saamansa vertaistuen erittäin hyödylliseksi. 3. Kurssit täyttyivät suunnitellusti. Hakijoista yhä useampi eli 80 % pääsi kuntoutukseen. Sopeutumisvalmennuskursseilla oli 208 kuntoutujaa, mikä on 18% enemmän kuin edellisvuonna. 4. Kuntoutujien ja perheiden kurssipalautteiden keskiarvo oli 4,4. Myös kurssien sisältö vastasi odotuksia, ka 4,4 (asteikolla 1-5). Kuntoutujien kursseille asettamat tavoitteet saavutettiin ja näistä jopa 63% ylitettiin. Kurssityöntekijöiden kurssipalautteiden ka oli 4,4 (asteikolla 1-5). 5. Yhteistyökumppaneiden palaute oli hyvää ka 4,2 (asteikolla 1-5). 11 Kuntoutustoiminnan kehittäminen Kurssitoimintaan tuotettiin materiaalina levy nimeltä Yltäpäältä äkkiseltään, -lauluja lasten allergiasta, astmasta ja ihosta, joka julkaistiin 23.3. Keväällä kuntoutuspäällikkö osallistui liiton sähköisten itsehoito-ohjeiden uudistamiseen. Tulevan kolmen kuntoutustoiminnan majoitus- ja ravitsemuspalvelut kilpailutettiin keväällä onnistuneesti Hilmassa. Kuntoutustoimintaa arvioitiin ja kehitettiin Kuntoutussäätiön projektissa. Kehitysprojekti jatkuu tulevana vuotena. Sähköisten tietojärjestelmien käyttöä jatkettiin toimintavuonna. Syksyllä luotiin Moodle -työalustaan kurssipohja käytettäväksi kuntoutusjaksokokeiluiden työskentelyn tueksi. Kurssipohja otetaan käyttöön kevään 2016 kuntoutusjaksoilla. Toimintavuotena liityttiin järjestöjen yhteiseen avokuntoutusverkostoon. Sisäilma- ja korjausneuvontapalvelut Sisäilma- ja korjausneuvontapalvelujen perustehtävänä oli jakaa luotettavaa sisäilmatietoa sisäilmaongelmista kärsiville ja auttaa heitä parantamaan sisäympäristöjään. Palvelun toteutti ja sitä hallinnoi järjestöyhteistyössä Hengitysliitto ry. Järjestöyhteistyössä toteutettiin sisäilmaoppaat sekä tarjottiin paikallisyhdistyksille mahdollisuutta hyödyntää sisäilma- ja korjausneuvontapalvelujen asiantuntemusta. Teemana vuonna 2015 oli ohjeistaa rakennusten omistajia homevauriokorjausprosessien läpiviennissä. Kehittämissuunnitelma Asiantuntija- ja vaikuttamistoiminnan tavoitteena oli säilyttää liittojen asema tärkeänä sisäilmaasiantuntijatahona ja vaikuttaa keskeisiin sisäilmaan liittyviin säädöksiin ja ohjeisiin. Sisäilma- ja korjausneuvontapalvelut vaikutti sisäilma-asioihin osallistumalla neuvotteluihin ja kokouksiin yhdessä sisäilma-alan järjestöjen, tutkimuslaitosten ja viranomaisten kanssa. Sisäilma- ja
korjausneuvontapalvelut ylläpiti tiiviitä yhteistyösuhteita sisäilmaohjeistuksia ja -säädöksiä laativiin tahoihin ja oli mukana kehittämässä terveelliseen rakentamiseen ja kiinteistönhoitoon tähtääviä ohjeistoja. Tuotiin paras sisäilma-asiantuntemus järjestöjen käyttöön ja laadittiin liittojen kannanotot sisäilmalausuntopyyntöihin. Hengitysliitto ry hallinnoi sisäilma- ja korjausneuvontaa ja raportoi niistä seurannan ja arvioinnin osalta avustuksen myöntäjälle. 4. Viestintäpalvelut Viestintäpalvelujen perustehtävänä oli toteuttaa ja vastata järjestön näkyvyydestä, mediayhteistyöstä, tiedotus-ja julkaisutoiminnasta, yritysyhteistyöstä sekä Allergiatunnuksesta. Viestintäpalveluista vastasivat viestintäpalvelujen johtaja, tiedottaja, toimitussihteeri sekä RAY:n Paikka Auki ohjelman myötä viestintäassistentti. Järjestön toimintojen ja viestintäpalvelujen punaisena lankana toimivat viestintästrategia ja viestintäsuunnitelma, joiden pohjalta oli suunniteltu vuosineljännesteemat vuodelle 2015: tammimaaliskuussa astma, huhti-kesäkuussa allergia, kesä-syyskuussa iho ja loka-joulukuussa ruoka. Tiedotustoiminta Tiedotustoiminnan perustehtävänä oli tukea järjestön strategista painopistettä olla yhteiskunnallisesti näkyvä vaikuttaja. Tehtävänä oli tehdä järjestöä tunnetuksi, lisätä väestön allergiatietoutta ja vaikuttaa yhteiskunnassa allergianäkökulman huomioon ottamiseksi. Tehtävänä oli myös vaikuttaa lainsäädäntöön ja viranomaisohjeisiin yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa laatimalla lausuntoja, kannanottoja ja vetoomuksia sekä mediatiedotteita. Tehtävänä oli myös reagoida ajankohtaisiin tapahtumiin ja julkiseen keskusteluun. Tiedotuksen sisältö painottui viestinnän vuosineljännesteemoihin: tammi-maaliskuussa astma, huhti-kesäkuussa allergia, kesäsyyskuussa iho ja loka-joulukuussa ruoka. 12 Mediatiedotus ja toimittajapalvelu Liiton medianäkyvyyttä lisättiin tekemällä yhteistyötä toimittajien kanssa ja lähettämällä aktiivisesti ajankohtaisia mediatiedotteitta ja artikkeliaiheita. Ajankohtaista tietoa tuotiin allergiasta, astmasta, sisäilmasta ja järjestöstä kaikkien ulottuville sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kohdennettuina. Lisäksi reagoitiin ajankohtaisiin tapahtumiin ja julkiseen keskusteluun. Tiedotuskampanjoiden läpimenoa seurattiin mediaseurannalla. Paikallisesti kohdennetut tiedotteet suunnattiin aihe- tai tapahtuma-alueen tiedotusvälineille. Kohdennettuja tiedotteita lähetettiin muun muassa liiton järjestämistä koulutuksista ja paikallisyhdistysten tapahtumista. Jäsenyhdistyksille järjestettiin myös viestintäkoulutuspäivä yhdessä Iholiiton kanssa. Toimintavuoden aikana laaditut kannanotot tai lausunnot Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi tupakkalaiksi STM046 00 2015 Lausunto luonnoksesta rakennuksen kuntotutkimusoppaaksi 06032015 Internet, intranet, jäsenekstra ja sosiaalinen media Järjestön allergia.fi internetpalvelu uudistettiin toimintavuoden aikana. Sivuston ulkoasu päivitettiin, sivustosta tehtiin responsiivinen (eri näyttökokoihin mukautuva) ja sisältörakennetta uudistettiin. Sivuston uudistus vähensi väliaikaisesti sivuston hakukonelöydettävyyttä ja siten myös kävijäliikenteen määrää. Allergia.fi -sivustolla vieraili kuukausittain keskimäärin 39232 kävijää, käyntejä 43813. Vilkkain kuukausi ennen huhtikuussa toteutettua sivuston uudistusta oli maaliskuu, 66118 kävijää. Sivuston sisältöä pidettiin säännöllisesti uudistuvana ajankohtaisena ja
asiantuntevana allergiatiedon lähteenä. Järjestön sisäistä tiedotuskanavaa intranettiä päivitettiin lähinnä materiaalipankin ja tapahtumakalenterin osalta. Jäsenextraa päivitettiin pääasiassa allergia-alan mediaosumilla ja yhdistysten jäsentiedotteilla. Allergia & Astma -lehden digiversiot julkaistiin jäsenextrassa. Sosiaalisen median kanavat pidettiin aktiivisina. Pääkanavina olivat Facebook, Twitter ja Instagram. Messut Messujen tavoitteena oli lisätä järjestön näkyvyyttä ja tunnettuutta. Toimintakautena osallistuttiin neljään tapahtumaan yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa (Ilo Fiilis Onni -tapahtuma Lahdessa sekä Sairaanhoitajapäivät ja I love me -messutapahtuma Helsingissä Allergiaviikko Valtakunnallinen Allergiaviikko järjestettiin 23. 29.3.2015. Kampanjalla muistutettiin allergioiden hoidosta ja herkkien huomioimisesta, allergia-aiheena oli allergisen nuhan hoito. Kampanjan julkkiskasvoina olivat Jone Nikula ja Anna Perho. Kaupalliset kumppanit olivat LV ja Cutrin Sensitive, jotka kampanjasponsoroinnin lisäksi lahjoittivat tuotteita paikallisyhdistyksille kampanjatapahtumia varten. Allergiaviikko tuotiin esille katumainonnassa, valtakunnallisessa mediatiedotteessa, kampanjan omilla allergiaviikko.fi- ja Facebook-sivuilla. Allergiaviikosta viestittiin myös liiton internetpalvelussa ja sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Twitter, Instagram). Facebookin ja Instagram -päivitysten kautta tavoitettiin suurta yleisöä, Twitterviestinnällä tavoitettiin yleisön lisäksi toimittajia. Tuoksuton viikko Tuoksuton viikko -kampanja järjestettiin 26.10. 1.11.2015. Kampanja toteutettiin yhteistyössä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa ja se herätti runsaasti huomiota sekä suuressa yleisössä että mediassa. Kampanjan kaupallisia yhteistyökumppaneita olivat Apteekkituotteet.fi (Euran apteekki), Dermalog, Eucerin, Helsingin Seudun Liikenne ja RFSU Klick, jotka jakoivat kampanjaaineistoja omissa kanavissaan, mm. sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeissä. Kampanja käynnistettiin lähettämällä Tuoksuton viikko -haastekirje noin 2000 organisaatiolle. Kampanjalle perustettiin oma internetsivusto tuoksutonviikko.fi. Sivustolla oli tietoa kampanjasta ja tuoksuyliherkkydestä. Lisäksi organisaatiot saattoivat ilmoittautua sivuston kautta mukaan kampanjaan. Mukaan tuli 80 eri tyyppistä organisaatiota, mm. oppilaitoksia, teattereita ja kauneusalan yrityksiä. Kouvolan kaupunki aktivoitui aiheesta ja laati kaupungin työpaikoille Tulethan tuoksutta -periaatteet. Yksi kampanjan pääaineistoista oli Tuoksutko liikaa? -juliste, joka uudistettiin kampanjaa varten. Kranaattikuvalla varustetun julisteen suunnitteli mainostoimisto SMOY ja se palkittiin Kultajyvällä Suomen Markkinointiliitto MARKin 2015 mainoskilpailussa. Julistetta tilattiin eri yhteisöjen käyttöön noin 2000 kpl ja sitä lähetettiin saman verran apteekkien käyttöön. Lisäksi julisteen saattoi tulostaa kampanjan internetsivuilta. Tuoksuttoman viikon valtakunnallinen mediatiedote näkyi mm. MTV3, Yle ja Helsingin Sanomat. Kampanjaa varten teetettiin Testaa tuoksujalanjälkesi -testi. Testi julkaistiin kampanjan internetsivuilla ja sitä jaettiin Facebookissa. 13 Tavoitteet toteutuivat osittain. 1. Medianäkyvyys. Mediaseurannan osumien määrä vähintään sama kuin edellisenä toimintavuotena. Toteuma 668, tavoite 645.Tavoitetaso 100 %. Tavoite ylitettiin. 2. Valtakunnalliset tiedotteet. Lähetetään vähintään 14 tiedotetta. Toteuma 20. Tavoitetaso 100 %. Tavoite ylitettiin.
3. Internetpalvelu. Google hakukonepalvelussa top 3:n joukossa hakusanoilla allergia, astma, allerginen nuha, atooppinen iho. Tavoitteet toteutuivat atooppinen iho -hakua lukuun ottamatta. Tavoitetaso 100 %. Tavoite saavutettiin osittain. 4. Messuosaston kontaktimäärä. Tavoitetasona 1200 kontaktia vuodessa. Toteuma noin 730 kontaktia. Tavoitetaso alitettiin. Julkaisutoiminta Julkaisutoiminnan perustehtävänä oli tuottaa järjestön oppaat ja markkinointiviestinnän aineistot, joiden avulla lisätään järjestön tunnettuutta ja välitetään väestölle asiantuntevaa ja ajantasaista allergiatietoa. Toimintavuonna huomioitiin vuosineljännesviestintäteemat. Julkaisutoiminta tuotti aineistoja, jotka lisäsivät järjestön houkuttelevuutta erilaisissa tapahtumissa, kampanjoissa ja jäsenhankinnassa. Oppaat ja markkinointiviestintäaineistot Toimintavuoden aikana kehitettiin edelleen sähköisten materiaalien saatavuutta. Oppaat olivat saatavilla sekä painettuna että sähköisesti. Osa materiaaleista julkaistiin vain allergia.fi - palvelussa. Markkinointiviestinnän materiaalien tarkoituksena oli tukea liiton kampanjointia ja jäsenhankintaa. Viestinnällistä yhteistyötä jatkettiin muiden järjestöjen kanssa. 1. Julkaisutoiminnan sähköisten materiaalien käyttäjätyytyväisyyskysely internetpalvelun kävijöille toteutettiin syyskuussa. Tavoitetaso toteutui suunnitelman mukaisesti ja oli hyvä (4), asteikolla 1-5. 2. Julkaisutoiminnan käyttäjätyytyväisyyskysely yhdistyksille. Tavoitetaso toteutui suunnitelman mukaisesti ja oli hyvä (4), asteikolla 1-5. 14 Allergiatunnus Allergiatunnus oli tärkeä osa Allergia- ja Astmaliitto ry:n edunvalvontaa ja sen tarkoituksena oli varmistaa markkinoille allergianäkökulman sisältäviä tuotteita ja palveluita, jotka soveltuivat allergiaa ja astmaa sairastaville. Allergiatunnuksen perustehtävänä oli vaikuttaa teollisuuteen toimimalla yhteistyössä yritysten kanssa. Tuotteiden arviointi toteutettiin puolueettomasti yhteistyössä eri alan asiantuntijoiden kanssa. Allergiatunnus aloitti lisäksi tiiviin yhteistyön muiden pohjoismaiden kanssa Nordic Allergy Label projektina. Projektin tavoitteena on seuraavan viiden vuoden sisällä toteuttaa yhteispohjoismainen tunnuslogo, sopimusmalli sekä standardisoidut kriteerit, jotka kattaisivat kaikki pohjoismaat. Allergiatunnuksen prosessista ja valvonnasta vastasi liiton Allergiatunnustiimi. Allergiatunnuksen myöntäminen Allergiatunnus oli yksi Allergia- ja Astmaliitto ry:n koko toimintakauden kestävä edunvalvontatyö. Allergiatunnus auttoi kuluttajia ja ammattihenkilöstöä valitsemaan arjessa tuotteita, jotka eivät ärsytä, herkistä ihoa tai aiheuta hengitystieoireita. Tuotteet olivat hajusteettomia ja ne soveltuivat jokapäiväiseen käyttöön. Puolueettomasti tutkituille ja turvallisiksi todetuille tuotteille myönnettiin Allergiatunnus yhteistyössä eri alan asiantuntijoiden kanssa. Allergiatunnus toteutti asiantuntijayhteistyötä lääkärien ja kemistin lisäksi kotimaisten vaikuttajaviranomaisten kanssa. Yksi huomiota herättävä projekti toimintakauden aikana oli patjojen päästömittauksen tutkimushanke, jossa yhteistyössä VTT Expert Services Oy:n ja Rakennustietosäätiön kanssa oli tavoitteena selvittää patjoista ja sängyistä lähtien hajujen mahdolliset terveyshaitat. Suomen markkinoilla myytävien patjojen valmistajille ja maahantuojille lähettiin kutsu osallistua yhteistyössä tutkimushankkeen kustannusten jakamiseen ja saamaan tietoa tuotekehittelynsä avuksi. Projekti herätti hyvin median ja valmistajien kiinnostuksen, mutta
vapaaehtoisesti mukaan lähteviä yrityksiä ei ilmoittautunut testiin riittävästi, joten tutkimushankkeen rahoitusjärjestelyt siirrettiin pohdittavaksi seuraavalle toimintakaudelle. Allergiatunnukseen liittyvän edunvalvonnan onnistumiseksi Allergia- ja Astmaliitto ry:ssä toimi erillinen Allergiatunnustiimi, joka koordinoi käyttöoikeushakemuksia, allergiakriteereitä ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Allergiatunnus toteutti tiivistä yhteistyötä myös pohjoismaisten ja eurooppalaisten sisarjärjestöjen kanssa, joissa on käytössä vastaavat Allergiatunnusmerkinnät. 1. Allergiatunnuksen sopimuskanta nousi edellisvuodesta. Tavoitetaso pysyy vähintään ennallaan ylitettiin. 5. Kehittämistoiminta Kansallinen Allergiaohjelma ja väestöviestintähanke Kansallisen allergiaohjelman 2008 2018 tavoitteena on vähentää allergioita ja niistä aiheutuvia haittoja ja terveystaloudellisia kustannuksia. Laajaan yhteistyöhön pohjautuvan kansanterveysohjelman periaatteet ja viestit on tarkoitettu koko väestölle, allergiaa ja astmaa sairastaville, kansanterveys- ja potilasjärjestöille, asiantuntijoille, viranomaisille ja lainsäätäjille. Ohjelman puolivälin tulokset osoittavat toivottuja muutoksia jo tapahtuneen. Hengitysliiton ja Iholiiton kanssa toteutetun väestöviestintäprojektin (2011-2015) tavoitteena oli tuottaa kansalaisia puhuttelevaa suoraa Allergiaohjelman viestintää. Keskeisiä kohderyhmiä olivat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (2011-2013) painopiste oli sähköisen median kanavissa (allergiaterveys.fi, Suomi24, Facebook, YouTube, bannerikampanjat, radio). Toisessa vaiheessa (2014-2015) keskityttiin konkreettisten työkalujen kehittämiseen ja jalkauttamiseen väestön allergiaterveyden vahvistamiseksi. Keskeisenä kohdeympäristönä oli suomalainen varhaiskasvatus Lastentarhanopettajaliiton ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin yhteistyöhankkeen Luonto lähelle ja terveydeksi! myötä. 15 Vuonna 2015 Etelä-Karjalassa jatkettiin pilottivaihetta Kanavansuun ja Karhuvuoren (ja Snellmanin) päiväkodeissa. Luontojärjestöjen kanssa toimintaa voitiin laajentaa myös muihin alle kouluikäisten ryhmiin. Hankkeen aikana rakentuneiden viestintäverkostojen ylläpito jatkui. Pääpaino oli omilla verkkosivuilla allergiaterveys.fi, jota täydennettiin kahdella uudella osiolla (Allergia, Luontoon). Uusia allergiauutisia lisättiin sivulle viikoittain ja allergialääkärin vastauspalvelu jatkui läpi vuoden. Yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa avattiin allergisten nuorten ammatinvalintaa tukeva sivusto Töissä terveenä. Uutta allergiatietoa jaettiin edelleen tiedotteilla (2), luennoilla (28), haastatteluilla (6) ja julkaistun materiaalin avulla. Oikea asenne allergiaan vinkkejä lapsiperheen arkeen -oppaasta tehtiin uusi painos ja ruotsinkielinen painos. Hankkeen loppuessa toistettiin laaja väestökysely (TNS Gallup), jonka mukaan allergioiden aiheuttamat rajoitukset ihmisten arjessa ovat ennemmin lisääntyneet kuin vähentyneet. Väestöviestinnän toimintasuunnitelman keskeiset toiminnot ja tavoitteet toteutuivat hyvin. Allergiaterveys.fi-sivuston kävijäliikenne ylitti tavoitteen 50 %:lla, sillä kaksi verkkokampanjaa, kaksi uutta osiota ja hakukoneoptimointi lisäsivät merkittävästi sivuston löydettävyyttä. Hakutermillä allergia sivusto nousi Googlen etusivulle. Julkaisut (19) ja haastattelut (6) jäivät hieman tavoitellusta (20, 10), sen sijaan luentoja (28) kertyi ennakoitua enemmän (20). Väestöviestintä organisoi jäsenyhdistyksille yhteensä seitsemän (tavoite 6) alueellista tapahtumaa allergiaohjelman viiden pääviestin ympärille. Viestintähankkeen vaikuttavuutta mittaavan laajan väestökyselyn lisäksi toteutettiin toinen yli tuhannen vastaajan otokseen perustuva asennekysely Allergia- ja astmaliiton, Hengitysliiton ja Iholiiton jäsenille. Tulosten perusteella uuden allergiatiedon omaksuminen ja allergiasaneerauksesta luopuminen vie aikansa. Allergiaohjelmasta tietävien
osuus oli edelleen vaatimaton (22 %), mutta ohjelman sanomiin ja mm. siedätyshoitoon suhtauduttiin nyt myönteisemmin. Suomalaiselle allergiaohjelmalle sopivista sanomista selkeimmin vuodesta 2011 nousi väittämä Allerginen saa terveyttä luonnosta (+6 %). Hankkeen onnistumista, vahvuuksia ja heikkouksia käytiin läpi PATA-itsearviointimallin avulla. Siihen osallistuivat työntekijöiden ohella terveydenhuollon koulutuksesta vastaavat, hankkeen ohjausryhmästä järjestöpäälliköt sekä joukko hankkeesta riittävästi tietäviä yhdistysaktiiveja. Tulosten perusteella hanketta pidettiin onnistuneena (keskiarvo 3,5 asteikolla 1-4), joskin tulosten juurruttamiseen varautumisessa nähtiin parantamisen varaa. Valtakunnalliseen päiväkotikyselyyn ja Etelä- Karjalassa tehtyyn pilottitoimintaan pohjautuvan varhaiskasvatuksen allergiaterveyttä tukeva toimintaohjeistus Kymmenen askelta luontoon! valmistuu vuoden 2016 aikana. Viisivuotisen väestöviestintähankkeen aikana tehtiin 12 markkinointikampanjaa netissä ja radiossa, laadittiin 11 tiedotetta, 115 julkaisua, 4 julistetta ja 3 opasta, pidettiin 119 luentoa ja annettiin 53 haastattelua. Hanketoimilla tavoitettiin noin 2,3 miljoonaa suomalaista. Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö ovat olennainen osa järjestön edunvalvontatyön toteuttamista, sidosryhmätyötä ja asiantuntijatiedon hankintaa. Kansainvälisessä yhteistyössä osallistuttiin allergiaan ja astmaan liittyvien potilasjärjestöjen pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja globaaliin tiedonvaihtoon, vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. Tällä vaikutettiin kansalliseen ja kansainvälisen lainsäädäntöön allergioista ja astmasta kärsivien hyväksi. Kansainvälistä potilasjärjestötietoa hankittiin ja välitettiin tärkeimmistä alan tapahtumista, tutkimuksista ja EU-hankkeista. Tietoa kerättiin mm. EFA:n tiedotuskanavien kautta, kansainvälisten järjestöjen tiedotteista ja internetsivuilta sekä pohjoismaisten sisarjärjestöjen lehdistä. Allergia- ja astmaliiton tietoa ja näkemyksiä välitettiin kansainvälisille alan foorumeille. Kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin asiantuntija- ja potilasjärjestöjen lisäksi muun muassa EFA:n (European Federation of Allergy and Airways Diseases Patients Associations) ja NAO:n (Nordiska Astma-Allergiorganisationen) sekä GAAPP:n (Global allergy and asthma patient platform) kanssa. 16 NAO (Nordiska Astma-Allergiorganisationen) NAO:n jäsenenä osallistuttiin pohjoismaiseen yhteistyöhön ja NAO:n kokouksiin. Vuoden aikana kehitettiin yhteistyötä myös yhteispohjoismaiseen allergiatunnukseen liittyen. EFA (European Federation of Allergy and Airways Diseases Patients Associations) EFA:n jäsenenä osallistuttiin eurooppalaiseen yhteistyöhön. Otettiin kantaa ja vaikutettiin eurooppalaisiin allergia- ja astma -asioihin yhdessä EFA:n ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. EFA:n kautta liitto kuuluu myös GA2LEN-verkostoon. GAAPP (Global allergy and asthma patient platform) GAAPP:n jäsenenä osallistuttiin globaaliin yhteistyöhön sekä vaikutettiin ja otettiin kantaa allergioista ja astmasta kärsivien edun näkökulmasta. 1. Tiedon välittäminen kansainvälisen toiminnan seminaareista. Sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät saavat tietoa kansainvälisestä toiminnasta. Tavoitetaso toteutui suunnitelman mukaisesti ja oli hyvä (4), asteikolla 1-5. 2. Osallistuminen. Osallistutaan keskeisimpiin kansainvälisen toiminnan tapahtumiin vuosittain (NAO, EFA, GAAPP, EAACI). Tavoitetaso toteutui suunnitelman mukaisesti ja oli hyvä (4), asteikolla 1-5.