Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori



Samankaltaiset tiedostot
MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI

Ikääntyvät kaupunkilaiset. jaotteluja. Haasteita

Uuden sairaalan toimintamalli ja lähipalvelujen kehittäminen

äänitorvi Pori Vanhusasia valtuutettu ikää

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Palvelujärjestelmän integraation tavoitteista ja käsitteistä

Hallintovaliokunta Urho Möller, vs. kuntayhtymän johtaja, talousjohtaja

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma. Ikääntyminen on mahdollisuus

Ei tehtävämme tulevaisuuden suhteen ole ennustaa, vaan tehdä se mahdolliseksi

Asiakkaiden tarpeet ja palveluintegraatio

Vanhusväestön avuntarve ja palvelut väestötasolla Suomessa

Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) - Loppuseminaarit

Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön

Mitä vanhuspalveluille tapahtuu sote-uudistuksessa? Valvanne Symposium IV, Lahti,

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) - Loppuseminaarit

Vanhustyö uudistuu - kaikki mukaan

Eettiset kysymykset liittyen uusiin terveydenhuollon menetelmiin

HYVINVOINTIPOLITIIKALLE UUSI SUUNTA

Vanhuus Suomessa - miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Kansalaisen PARAS Toteutuuko terveyspalvelujen saatavuus, tasa arvo ja oikeudenmukaisuus Tilausfunktion" selkiyttämisestäkö turva?

Miten terveydenhuoltoa ohjataan tulevaisuudessa. Lääkintöneuvos Kati Myllymäki Lapin lääkäriseura 60v Torniossa

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Tiedolla johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa

Yhdessä olemme enemmän

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Pilotti 1: Omaishoitoprosessin alkutilanne ja siihen liittyvä tiedon kerääminen ja tiedon käyttö

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutos muistisairaiden hoidossa

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

Elämän eliksiirit iäkkäänä

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja Tekesin rahoitus

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Ikäihmisten osallisuus ja toimijuus Palvelurakenteiden ja - prosessien kehittäminen Gerontologisen osaamisen vahvistaminen

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

65 VUOTTA TÄYTTÄNEEN MUISTIPOTILAAN HOITOPOLKU. Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimi v. 2012

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä

Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm. Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa

Optimimalli. Viitasaari

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ihmisarvoinen vanhuus

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

Tsemppaaminen intohimona

Muistipotilaan kokonaisvaltainen hoito. Markus Halminen LT, geriatrian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys

Miten minä siellä kotona pärjään?

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

MUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI ( )

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Transkriptio:

Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori

Perusterveydenhuolto on lähellä ihmisen arkea ja siellä tiedetään että Oikea elämä ei ole pelkkää potilaana olemista Yhteisöllisyydellä on arvaamattomattoman suuri merkitys ihmisen terveydelle Pitkäaikaisten sairauksien hoito ei ole dramaattista mutta sillä on terveydellisesti ja taloudellisesti isompi yhteiskunnallinen merkitys kuin millään erikoissairaanhoidon toimenpiteellä

elämä sairastaminen potilaana oleminen

Potilas vai ihminen? Ihminen on sairastaessaan hämmästyttävän sitkeä ja sopeutuvainen Sairastamisen merkitykset tulevat muualta kuin lääketieteestä Tunteet ja merkitykset ovat ihmisessä läsnä jos haluamme niitä kuulla parhaiten ne on mahdollisuus ymmärtää pitkässä hoitosuhteessa ja ihmisen omassa lähiyhteisössä

Esimerkkinä kaksi ikääntyneiden tutkimusprojektia, joissa keskeisinä hoidon elementteinä yhteisöllisyyden parantavuus ihmiskeskeisyys : ihmisen arvostaminen, voimaantumisen tukeminen hoidon jatkuvuus, ihmiskasvoisuus

Yhteisöllisyyden parantava voima

Yksinäisyys on tavallista ikääntyneillä: 39% kärsii siitä heikentää elämänlaatua aiheuttaa dementiaa lisää sairastavuutta ja kuoleman riskiä

Hoitotutkimus yksinäisyyden haitallisten seurausten ehkäisemiseksi 235 yksinäisyydestä kärsivää (>74 v) Puolet osallistui 3 kuukauden ajan 1 krt/viikko psykososiaaliseen ryhmäkuntoutukseen Osallistujat: Keski-ikä ikä 80 vuotta ¾ naisia 2/3 leskiä 1/3:lla heikoksi koettu terveydentila

Ryhmä tuo vertaistukea ja aktivoi sosiaalisesti sisällöt räätälöitiin osallistuvien toiveiden ja kiinnostusten mukaisiksi: 1. taide-elämykset elämykset 2. ryhmäliikunta 3. omasta elämästä kirjoittaminen ja ryhmäterapia ryhmissä elettiin oikeaa elämää ja koettiin merkityksellisiä asioita yhdessä

Sosiaalinen aktiivisuus, psyykkinen hyvinvointi ja muistitoiminnot paranivat suurempi osa hoitoa saaneista kuin kontrolleista sai uusia ystävi viä psyykkinen hyvinvointi erityisesti tarpeellisuuden tunne lisää ääntyi Muistitoiminnot paranivat. Paraneminen oli samaa luokkaa kuin dementialääkkeillä (ADAS-Cog)

Time, months Terveydentila parani ja kuolemanvaara väheni 100 95 90 85 Subjektiivinen terveydentila parani merkitsevästi vrt vertailuryhmään (p=0.006) Survival, % 80 75 70 65 Intervention Control Kuolemanvaara oli vertailuryhmässä 2,5 kertainen verrattuna hoitoryhmään 60 0 6 12 18 24 30 36

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset vähenivät Ryhmätoimintaan osallistuneiden kustannukset 3122 E/henkilövuosi vrt 4752 E/ henkilövuosi, (p=0.02). Säästö oli niin merkittävä,, että se kompensoi ryhmäkuntoutuksen kustannukset.

Miksi ryhmäkuntoutus parantaa terveyttä? Yhteisöllisyys parantaa: ihminen elää toisista ihmisistä ja toisille ihmisille Merkityksellisten roolien, elämänhallinnan ja aktiivisen toimijuuden löytyminen Stressin väheneminen, myönteisten tunteiden lisääntyminen vastustuskyvyn parantuminen, stressihormonien väheneminen?

Hoidon jatkuvuus ihmiskasvoisuus sosiaali- ja terveydenhuollon labyrintissä

Vanhan ihmisen auttajat APTEEKKI farmaseutti ATERIA - PAVEU DEMENTIANEUVOJA KOTIHOITO/-KSH -siivous,pyykki - kauppa-asiat - hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta JÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PAVEUT: - kotipalvelu - Senioripysäkki -omaishoitoyhdistykset -fysioterapia -lääkärit = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi JAKAHOIT OMAHOITO- O VÄINEJAKEU RAVINTO- NEUVONTA ravitsemusterapeutt i HAMMASHOITO TERVEYDEN- HOITAJA Potilas OMAISHOIDON TUESTA VASTAAVA VETERAANI- KUNTOUTUS avo/laitos VETERAANI- TOIMISTO FYSIOTERAPIA Terveyskeskuslääkäri KUJETUS- PAVEUT VANHUSPAVEUJEN SOSIAAITYONTEKIJÄ PÄIVÄ- TOIMINTA AH-hoitojaksot PANKKI - valtuutus -juristit APUVÄINEET asunnon muutostyöt apuvälineyksikkö/ toimintaterapeutti KEA: -lääkekorvaukset - hoitotuki - asumistuki sopeutumisvalmennus - kuntoutus VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn vähennys INVAPARKKIOIKEUS Poliisi ERIKOISÄÄKÄRI Pkl:n MUISTIHOITAJA MAISTRAATTI edunvalvonta

Dementian omaishoito Suomessa Suomessa 120 000 dementiaa sairastavaa Heistä noin 30 000:lla kotihoito mahdollistuu iäkkään puoliso- omaishoitajan tukemana Omaisen hoito raskasta: dementoituneen liikkuminen kankeaa, käytösoireita, pidätysvaikeuksia...

Iäkkäiden omaishoitajien tukeminen -hoitotutkimus 125 dementiaa sairastavaa ja heidän n puoliso- omaishoitajaansa keski-ik ikä omaishoitajille 76 v, dementoituneilla 78v omaishoitajista naisia 2/3 hoidettavista valtaosa vaikeasti ja keskivaikeasti dementoituneita yksilöllisesti llisesti räär äätälöidyt tukitoimet omaishoidonkoordinaattori + geriatri + vertaisryhmätoiminta toiminta pariskuntien toiveiden mukaisesti mm. kotikuntoutus, tietoillat

Aika, kuukautta aitoshoitoon joutuminen 50 45 Hoitoryhmä Kontrolliryhmä aitostuminen, % 40 35 30 25 20 1,6 vuoden kohdalla hoitoryhmässä merkitsevästi suurempi osuus hoidettavista asui edelleen kotona 15 10 5 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24

Hyvinvointi, tarpeisiin vastaaminen Palvelut kohdentuivat toiveiden mukaan hoitoryhmässä merkitsevästi paremmin kuin vertailuryhmässä Psyykkinen hyvinvointi koheni kummassakin ryhmässä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset vähenivät Kustannukset tukea saaneilla pariskunnilla 15568 /vuosi vs vertailupariskunta 23 553 /vuosi, (p=0.03) 63 perheen kohdalla kokonaissää äästö oli lähes 500 000

Miksi omahoitaja ja omalääkäri auttavat? Kuuntelu, pariskuntien omien toiveiden ja ratkaisujen tukeminen luottamus, että ihminen tietää arjessaan parhaiten mikä hänelle hyväksi luottamus että hoidon jatkuvuus tuo ratkaisut vastuunkanto, tarttuminen ongelmiin, tulkkina toimiminen rinnalla kulkeminen, optimismi

Ihmiskeskeisyys...

Ihmiskeskeisyys hoidossa Terveydenhoitoa leimaa järjestelmäkeskeisyys ammattilaiset luulevat tietävänsä potilaita paremmin mikä heille on hyväksi Omat hoitomallimme osoittivat, että aito asiakaslähtöisyys tuottaa vaikuttavampaa ja kustannus-tehokkaampaa tehokkaampaa hoitoa ihmisten oman hoitoon sitoutumisen ja elämänhallinnan kautta

Yhteisöllisyys, ihmiskeskeisyys, hoidon jatkuvuus - perusterveydenhuollon vahvuus

Aika tutkia yleislääkärin kaikkein keskeisimpiä työkaluja... Yleislääkäri tuntee ihmisen, hänen perheensä ja yhteisönsä miten tukea yhteisöllisyyttä? Hoidon jatkuvuus keskeisin elementti omalääkärijärjestelmässä mutta järjestelmä ontuu tällä hetkellä Ihmiskeskeisyys potilas lääkärisuhteessa: tarvitaan reflektiivisten toimintakäytäntöjen ja prosessin tutkimusta miten toteutuu, mikä siinä auttaa?

Helene Schjerfbeck: Toipilas