KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA



Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Puu pintamateriaalina_halli

RAKENNUSVALVONTA OULU

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Eläinrakennuksen palo osastointi

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen,

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

Ympäristöministeriön asetus. tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta

Oulun rakennusvalvonnan laatukortit Pientalon paloturvallisuus Tapani Hoppu

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

JKi/Pro/JRi/JSo/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (6) Sisällysluettelo

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

RIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja HELSINKI

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

ASIANTUNTIJALAUSUNTO (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta

Tulosyksikköohje

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY

Uloskäytävät ja lukitukset

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

Autosuojan paloturvallisuus

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

PALOMÄÄRÄYKSET KASTELLI-TALOT OY:SSÄ

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA

TURVALLISUUSKARTOITUS

P3-paloluokan rakennusten palomuurirakenteiden suunnittelu

TURVALLISUUSKARTOITUS

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin

Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys

TURVALLISUUSKARTOITUS

LUP:n yhteistyöseminaari

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (8) Sisällysluettelo

TURVALLISUUSKARTOITUS

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS

UUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA?

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita

Pientaloilta Rakennusluvan hakeminen ja lupakäsittely

Pientaloinfo Hankkeen suunnittelu ja lupakäsittely

TTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

NAANTALIN KAUPUNKI 1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Viite: THao:n lähete , 6316/18, asia 01732/18/4122

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

Pientaloilta Rakennusluvan hakeminen ja lupakäsittely

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

ASEMAKAAVAN n:o Rakentamisohjeet. k o r t t e l e i l l e

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE SUOJAVERHOUS

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

TURVALLISUUSKARTOITUS

Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

TURVALLISUUSKARTOITUS

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

TURVALLISUUSKARTOITUS

Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta

Pientalo Info Hankkeen suunnittelu ja ennakoiva lupakäsittely

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

TURVALLISUUSKARTOITUS

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1

PALO-OSASTOINTIRAKENTEET POHJOLAN DESIGN-TALO OY:SSÄ

Transkriptio:

KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA Teksti ja kuvat 5.6.2006: Jussi Rahikainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, johtava palotarkastaja Reijo Sandberg, Vantaan kaupungin rakennusvalvonta, rakennusvalvontajohtaja Kaj Hurme, tarkastuspäällikkö Kaisa Ikävalko, lupapäällikkö Hannu Riikonen, rakennuslakimies Ilkka Rekonen, lupa-arkkitehti Jorma Suokas, tarkastusrakennusmestari Matti Teppo, tarkastusinsinööri

ESIPUHE Nykyisin asuntokysyntä kohdistuu yhä enemmän pientaloihin. Samaan aikaan maankäytön tehokkuuden vaatimus lisääntyy kunnallistalouden eli palvelujen saavutettavuuden, kulkuyhteyksien ja teknisen huollon järjestelmien toimivuuden vuoksi. Tämä on johtanut kasvavassa määrin tiiviin ja matalan pientalorakentamisen lisääntymiseen. Erityisesti kaupunkiympäristössä täydennysrakentaminen asettaa rakennusten suunnittelijoille tiukkoja haasteita paloturvallisuuden suhteen. Tiiviin ja matalan rakentamisen suosiminen ei saa kuitenkaan vaarantaa kuntalaisten turvallisuutta. Paloturvallisuusratkaisut tulee suunnitella siten, että kuntalaisten turvallisuus ei vaarannu riippumatta siitä asuuko hän vanhalla kerrostaloalueella, täydennysrakentamisalueella vai uudella pientaloalueella. Tässä ohjeessa esitellään joitakin esimerkkiratkaisuja, jotka noudattelevat Vantaan tulkintaa Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osan E1 määräyksistä sekä niitä täydentävistä ohjeista. Tulkinnassa on käytetty apuna Ympäristöministeriön Ympäristöopasta nro 39 Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa. Ohje on käynyt lausunnoilla myös muissa Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen kunnissa ja sen avulla on tarkoitus yhtenäistää tulkintoja Vantaalla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Keravalla, Järvenpäässä, Pornaisissa, Hyvinkäällä ja Mäntsälässä. Esimerkit kuvaavat tilannetta, jossa asemakaava ei tarkemmin määrää rakennusten sijaintia. Jos asemakaavassa sen sijaan on esitetty rakennusala tai muita rakennusten sijaintia koskevia määräyksiä, niin ne ovat ensisijaisesti noudatettavia ottaen tietysti huomioon myös rakenteellinen paloturvallisuus. Tämä ohje poikkeaa joiltain osin aiemmista linjauksista joita on tehty lähelle rakentamisessa. Syynä tähän on 1.10.2005 voimaan tullut uusi RakMK E4, joka tiukensi olennaisesti avoimille autosuojille asetettavia paloturvallisuusvaatimuksia. Esimerkkiratkaisuissa on käyty lävitse joitakin kahden asuinrakennuksen ja niiden väliin rakennettavien autosuojien erilaisia toteutusmahdollisuuksia. Esitetyt ratkaisut eivät ole ainoita toteutusmahdollisuuksia, mutta niiden avulla pyritään selventämään ajatusmallia, jolla saavutetaan riittävä paloturvallisuus. Tarkoituksena ei ollut tehdä kaiken kattavaa luetteloa esimerkeistä, vaan havainnollistaa periaatteita joiden mukaan paloturvallisuus kahden rakennuksen välillä saadaan riittävälle tasolle. Rakennusryhmien ja korttelien välisiä etäisyyksiä ei ole käsitelty tässä ohjeessa. Ohjetta voidaan päivittää saataessa tutkimusprojekteista uutta tietoa paloturvallisuudesta. Lisäksi ohje tullaan laajentamaan koskemaan myös pieniä varastoja. 2

KESKEISIMMÄT PIENTALORAKENTAMISTA KOSKEVAT MUUTOKSET SUOMEN RA- KENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAN OSAN E4 AUTOSUOJIEN PALOTURVALLISUUS MÄÄRÄYKSISSÄ 1. E4 on kohta 3.2 Etäisyys eri tontin rakennuksesta. Siinä todetaan että jos erillisen autosuojan etäisyys naapuritontin rakennuksesta on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta (E1 kohta 9.1.2). 2. E4 todetaan kohdassa 3: Erillistä autosuojaa ei tarvitse palo-osastoida, kun sen etäisyys saman tontin rakennuksesta on vähintään 8 metriä, enintään 60 m 2 :n suojan vähintään 4 metriä. Jos etäisyys on edellä mainittuja pienempi, autosuoja erotetaan asuintiloista luokan EI 30 rakennusosin. Osastoivassa seinässä olevalta ovelta edellytetään 15 minuutin palonkestävyysaikaa. Lämmöneristetyn ulko-oven voidaan yleensä katsoa täyttävän tämän vaatimuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että avoimiin autosuojiin suhtaudutaan nykyisin samalla tavalla kuin autotalleihin. Mikäli ne ovat 4 m lähempänä saman tontin asuinrakennusta, tulee ne palo-osastoida erilleen siitä. Lisäksi nykyisin tontin rajaan suhtaudutaan vakavammin, mikäli autosuoja (vaikka se olisi kooltaan alle 60 m 2 ) on alle 8 m päässä toisen tontin rakennuksesta tulee palon leviämisen rajoittamiseksi rakentaa palo-osastointi tai palomuuri. 3

RAKMK E1 JA YMPÄRISTÖOPAS 39 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS & PALO- TURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA KESKEISET TIIVISTÄ JA MATALAA RAKENTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET E1 1.2 Olennainen vaatimus 1.2.1 Rakennuksen ja muun rakennuskohteen olennaisista vaatimuksista on voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa tai muutoin on erikseen säädetty tai määrätty. Paloturvallisuuden kannalta tämä erityisesti tarkoittaa, että rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan; palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua; palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa; rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin; pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. E1 3.2 Rakennuksen koon ja henkilömäärän rajoitukset Samasta asiasta todetaan Ympäristöopas 39 sivulla 104 seuraavasti: Pientalot samalla tontilla...jos kerrosalan määrä tontilla on suurempi, tulee rakennukset jäsennellä enintään 1600 m 2 :n (tai 2400 m 2 yksikerroksisina) ryhmiin ja erottaa ryhmät 8 metrin etäisyydellä tai palomuurilla. 4

Eli yhdelle tontille saa rakentaa vain 1600 m 2 kaksikerroksisia tai 2400 m 2 yksikerroksisia P3-luokan rakennuksia ilman erityisjärjestelyitä. Tontin sisäisissä rakennusten ryhmittelyssä huomioidaan tarvittaessa läheisten tonttien rakennukset Ympäristöoppaan 39 sivun 106 ohjeiden mukaisesti. Tällöin ryhmien etäisyydet voivat olla 12-15 metriä tai jopa 40 metriä. E1 9. PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN NAAPURIRAKENNUKSIIN 9.1 Yleiset vaatimukset 9.1.1 Palon leviäminen rakennuksesta toiseen ei saa vaarantaa henkilöturvallisuutta eikä aiheuttaa kohtuuttomana pidettäviä taloudellisia eikä yhteiskunnallisia menetyksiä. 9.1.2 Rakennusten välisen etäisyyden tulee olla sellainen, että palo ei leviä helposti naapurirakennuksiin ja aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. 9.1.3 Vesikaterakenteen tulee olla sellainen, että se ei syty helposti naapurirakennuksenpalosta. 9.2 Palomuuri 9.2.1 Mikäli rakennetaan niin lähelle toista rakennusta, että palon leviäminen on ilmeistä, taikka kiinni toiseen rakennukseen, on käytettävä palomuuria. Ohje Samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevia rakennuksia voidaan paloteknisessä mielessä pitää yhtenä rakennuksena, jolloin tavanomainen osastointi on riittävä. Tämä edellyttää, että rakennukset kuuluvat samaan paloluokkaan ja muodostuva kokonaisuus alittaa tämän paloluokan yhdelle rakennukselle asettamat kerrosala- ja henkilömäärärajoitukset. Käytettäessä ulkoseinää osastoivana seinänä otetaan huomioon sen epäsymmetrinen rakenne sekä lämpösäteilyn ja mahdollisten ikkuna-aukkojen vaikutus. 5

9.2.2 Palomuurin luokkavaatimukset on esitetty taulukossa 9.2.2. P1-luokan rakennuksessa palomuuri tulee tehdä A1-luokan rakennustarvikkeista. Ohje Vesikaton rakenteet ja eristeet katkaistaan palomuurin kohdalta. Jos tarvikkeet ovat vähintään luokkaa A2-s1, d0, ei katkoa tarvita. Mikäli vesikattojen korkeusero on pienempi kuin 300 mm, palomuuri ulotetaan vähintään 300 mm katteen yläpuolelle. Tämä voidaan korvata riittävällä vaakakatkolla. Palokuorman ylittäessä 1200 MJ/m 2 palomuuri ulotetaan vähintään 750 mm katteen yläpuolelle, eikä korotusta yleensä voi korvata vaakakatkolla. Palomuuri ulotetaan sivusuunnassa vähintään 100 mm ja palokuorman ylittäessä 1200 MJ/m 2 vähintään 750 mm seinälinjan ohi. Tämän sijasta voidaan myös käyttää seinän suuntaista katkoa. 6

Ympäristöoppaan 39 sivuilla 104-105 esitetään oheen lainatulla tavalla kahden pientalon rakentaminen lähekkäin samalla ja eri tontille. PIENTALOT SAMALLA TONTILLA 1. Talot yhdessä Asuntojen välinen seinä EI 30. 2. Talojen etäisyys 0-4 m Rakennuksen ulkoseinä EI 30 Toisen talon ulkoseinällä ei ole vaatimusta, jos osastoiva ulkoseinä on suunniteltu molemminpuolista paloa vastaa. Jos ulkoseinä on suunniteltu EI 30 -luokkaan vain sisäpuolista paloa vastaan, molemmissa taloissa on sama paloluokkavaatimus. Ei tavallisia ikkunoita. Jos ikkunat tehdään E 15 -luokkaisina esimerkiksi lankalasista, lasitiilestä tai kirkkaasta palolasista, saa seinään tehdä enintään 2 m 2 :n kokoisia kiinteitä ikkunoita silloin, kun seinien keskinäinen etäisyys on yli 1,5 metriä. Eristävällä (EI 15 -luokkaa) palolasilla ei etäisyysrajoituksia ole. 3. Talojen etäisyys 4-8 m Rakennuksen ulkoseinä EI 30. Toisen talon ulkoseinällä ei ole vaatimusta, jos osastoiva ulkoseinä on suunniteltu molemminpuolista paloa vastaan. Jos ulkoseinä on suunniteltu EI 30 -luokkaan vain sisäpuolista paloa vastaan, molemmissa taloissa on sama paloluokkavaatimus. Sallitaan 5 kpl enintään 0,2 m 2 :n tavallisia avattavia ikkunoita. Seinään saa tehdä halutun määrän enintään 2 m 2 :n kokoisia kiinteitä ikkunoita, jos ikkunat tehdään E 15 -luokkaisina lankalasista, lasitiilestä tai palolasista. 4. Etäisyys yli 8 m: ei vaatimuksia. Kuva 1. Pientalot samalla tontilla, ei autosuojia tai varastoja. 7

PIENTALOT ERI TONTEILLA 1. Talot yhdessä Palomuuri EI-M 60. 2. Talojen etäisyys 0-4 m Toisen rakennuksen ulkoseinänä palomuuri EI-M 60. Jos se on suunniteltu molemminpuolista paloa vastaa, ei toisen talon seinällä ole vaatimusta. Jos palomuuri on suunniteltu vain sisäpuolista paloa vastaan, molemmissa taloissa on sama vaatimus. Palomuurissa ei tavallisia ikkunoita. Jos ikkunat tehdään kiinteänä E 60 -luokkaisina lasitiilestä tai kirkkaasta palolasista, saa palomuuriin tehdä enintään 2 m 2 :n kokoisia kiinteitä ikkunoita silloin, kun muuri on yli 1,5 metriä tontin rajasta. Eristävällä (EI 60 -luokkaa) palolasilla ei etäisyysrajoitusta ole. 3. Talojen etäisyys 4-8 m Molempien rakennusten ulkoseinä EI 30. Sallitaan 5 kpl enintään 0,2 m 2 :n tavallisia avattavia ikkunoita. Seinään saa tehdä halutun määrän enintään 2 m 2 :n kokoisia kiinteitä ikkunoita, jos ikkunat tehdään E 30 -luokkaisina lankalasista, lasitiilestä tai palolasista. 4. Etäisyys yli 8 m: ei vaatimuksia. Kuva 2. Pientalot eri tontilla, ei autosuojia tai varastoja. 8

PALO-OSASTOINTIIN LIITTYVIÄ KESKEISIÄ MÄÄRITELMIÄ JA SUUNNITTELUOH- JEITA Sisäpuolinen palo-osastointi EI 30 tarkoittaa sitä, että palon leviäminen rakennuksen sisältä ulospäin on estetty 30 minuutin ajan. Kuvassa 3 on esimerkki tällaisesta rakenteesta. Kuva 3. Rakenne-esimerkki sisäpuolisesta EI 30 -luokkaisesta palo-osastoinnista. Palo-osastointi EI 30 tarkoittaa sitä, että palon leviäminen rakennuksen sisältä ulospäin ja ulkoa sisälle päin on estetty 30 minuutin ajan. Käytetään myös nimitystä molemminpuolinen palo-osastointi EI 30. Kuvassa 4 on esimerkki tällaisesta rakenteesta 9

Lähde: Pienrakentajan käsikirja, www.gyproc.fi Kuva 4. Rakenne-esimerkkejä molemmanpuoleisesta EI 30 -luokkaisesta palo-osastoinnista. Yläpohja osastoidaan mikäli erilleen osastoitavat rakennukset ovat eri korkuisia. Kaksi erilaista toteutusmahdollisuutta on esitetty kuvassa 5. Esimerkissä autotalli on yksikerroksinen ja asuinrakennus kaksikerroksinen. Tällöin EI 30 -luokkainen osastointi voidaan toteuttaa asuinrakennuksen päätyseinässä vesikattoon saakka, lisäksi mahdollinen räystäs tehdään palo-osastoivaksi (tapaus a). Toinen toteutustapa on autoallin katon/yläpohjan suojaaminen EI 30 -luokkaan 8 m etäisyydelle asuinrakennuksesta. Mikäli autotalli on alle 60 m 2 kokoinen, katto tai yläpohja tulee suojata EI 30 -luokkaan 4 m etäisyydelle (tapaus b). Mikäli tulipalon leviämisen vaaraa ei ole eli samalla tontilla on vain yksi asuinrakennus alle 4 m etäisyydellä, katon tai yläpohjan osastointi voidaan toteuttaa sisäpuolisena paloosastointina. > 8 m 4 m A B > 4 m Kuva 5. Erikorkuisten rakennusten palo-osastointi. 10

Autosuojan oven palo-osastointi. Vaikka autosuojan seinältä, jossa on ajoaukko, edellytetään EI 30- luokan palo-osastointia, ei sitä vaadita isolta kippi- tai liukuovelta. Srmk E4 Opastavissa tiedoissa todetaan myös, että lämmöneristetyn ulko-oven voidaan yleensä katsoa täyttävän 15 minuutin palonkestävyysajan. Rakentaminen 2-4 m päähän (rakennustontin vastaisesta) rajasta. Jos rakennetaan 2-4 metrin päähän rakennustontin vastaisesta rajasta, edellytetään rakennukselta palo-osastointia siten kuin naapuritontilla lähin rakennus olisi 2-4 m etäisyydellä rajasta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijaitsevan välittömästi tämän alueen ulkopuolella, jolloin yhteenlasketuksi etäisyydeksi muodostuu vähintään 6-8 m. Rakentaminen alle 2 m päähän (rakennustontin vastaista) rajasta. Jos rakennetaan alle kahden metrin päähän tontin rajasta, edellytetään rakennukselta palo-osastointia siten kuin naapuritontilla lähin rakennus olisi 0-2 m etäisyydellä rajasta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijaitsevan välittömästi tämän alueen ulkopuolella, jolloin yhteenlasketuksi etäisyydeksi muodostuu vähintään 4-6 m. Palomuuri pientaloon. Talojen välille voidaan rakentaa yhteinen palomuuri. Tällöin tulee muodostaa rasite tontin rajalle. Palomuurin luokkavaatimus P3-luokan rakennuksissa on EI-M 60. Palomuurit tehdään yleensä kiviaineksista, mutta on myös sallittua tehdä se palavasta materiaalista. Palomuuri voidaan korvata kahdella EI 60 -luokkaisella palo-osastoinnilla, mikäli ne on rakennettu siten, että jos toinen sortuu, toinen pysyy edelleen pystyssä. Palomuuri, tai sen korvaavat palo-osastoivat seinät tulee ulottaa vesikatolla 300 mm katteen yläpuolelle. Katteen yläpuolelle ulottuva osa tulee päällystää palamattomalla materiaalilla. Vastaavasti rakenteet ulotetaan seinälinjan ohi 100 mm. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää seinän suuntaista katkoa, jonka leveys on vähintään 500 mm molempiin suuntiin ja sen luokka on vähintään EI 60. (Ympäristöoppaan 39 sivu 109). Asemakaavassa usein määrätään rakennuksen paikka eli rakennusala. Tässä ohjeessa esitetyt esimerkit kuvaavat tilannetta, jossa asemakaava ei tarkemmin määrää rakennusten sijaintia. Jos asemakaavassa on esitetty rakennusala tai muita rakennusten sijaintia koskevia määräyksiä, otetaan se tulkinnassa huomioon. Esimerkiksi jos naapurintontin rakennusala on 6 metrin päässä tonttien välisestä rajasta, niin 2 metrin päähän tontin rajasta voi rakentaa ilman erityisiä vaatimuksia. Samoin katu- ja puistoalueiden rajalle tai rajan läheisyyteen voi, ellei muita esteitä ole, rakentaa ilman erityisiä paloturvallisuuteen liittyviä rakenteellisia vaatimuksia. 11

Ikkuna palo-osastoidussa seinässä. Ikkuna muodostaa palo-osastoituun seinään sitä heikentävän aukon. Ohjeissa on annettu maksimikokoja ikkunoille (kts. sivut 7-8). Ikkunan suurimpaan sallittuun pinta-alaan lasketaan karmit mukaan. Autosuojan sisällä on korkeintaan 5 m 2 varasto. Autosuojan palokuormatiheys on 600-1200 MJ/m 2. Perinteisen yhden auton autosuojan koko on 3,5 m kertaa 6 m eli sen pinta-ala on 21 m 2. Tällöin autosuojan kokonaispalokuorma on teoreettisesti laskettuna 12600-25200 MJ. Jos lasketaan yhden auton palokuormaksi 6000 MJ, jää teoreettisesta palokuormasta jäljelle 6600 MJ - 19200 MJ. Varaston palokuorman voidaan olettaa olevan 1200 MJ/m 2. Tällöin varaston palokuormaksi tulee yhteensä 6000 MJ. Näin ollen 5 m 2 varaston sijoittaminen autosuojan yhteyteen, ilman että se osastoidaan siitä käyttötapansa perusteella erilleen, ei aiheuta paloturvallisuusriskin lisääntymistä. Autokatos nopeuttaa tulipalon leviämistä. Uudessa E4:ssa on rinnastettu avoin autokatos autotalliin, molemmista käytetään nimitystä autosuoja ja molemmilta edellytetään palo-osastointia jos ollaan liian lähellä asuinrakennusta. Määräysten tiukkeneminen avoimen autosuojan osalta johtuu siitä, että tutkimuksissa on havaittu autokatoksen alla syttyvän tulipalon leviävän nopeammin kuin taivasalla syttyvän autopalon, kuva 6. Kuva 6. Autopalon lähistöönsä kohdistama lämpösäteily, kun a) auto palaa vapaasti ja b) kun auto palaa katoksessa (LÄHDE: J. Hietaniemi VTT, Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus). Tutkimuksessa havaittiin että autopalo leviää tapauksessa a) vieressä olevaan autoon 10-20 minuutissa ja tapauksessa b) 4-5 minuutissa. Autokatoksen rakentamisessa tulee huomioida paloturvallisuus seuraavista syistä: 1. Autokatoksen alle muodostuu savupatja, joka sisältää palamiskelpoisia kaasuja. Savupatja voi syttyä palamaan ja aiheuttaa siten paikallisen lieskahduksen. 12

2. Kuumasta savupatjasta suuntautuu ilman liekahdustakin lämpösäteilyä palavaan kohteeseen, jolloin pyrolyysi kiihtyy ja palamisen voimakkuus kasvaa. 3. Autokatos ohjaa liekkejä kohti muuta palavaa materiaalia. 4. Palavista materiaaleista tehty autokatos osallistuu paloon. 13

TAPAUS 1. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA Rakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. > 8 m Ei osastointivaatimuksia. 14

TAPAUS 2A JA 2B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA Rakennusten välinen etäisyys on yli 4 m, mutta alle 8 m. < 8 m Toisen asunnon ulkoseinä EI 30 molemmanpuoleista paloa vastaan. TAI < 8 m Molempien asuntojen ulkoseinät EI 30 sisäpuolista palo vastaan. 15

TAPAUS 3A JA 3B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA Rakennusten välinen etäisyys on yli 4 m, mutta alle 8 m. < 8 m 8 m Toisen asunnon ulkoseinä EI 30 molemmanpuoleista paloa vastaan. TAI < 8 m 8 m 8 m Molempien asuntojen ulkoseinät EI 30 sisäpuolista palo vastaan. Kun rakennukset eivät ole rinnakkain, osastoidaan päätyseinien lisäksi sivuseiniä 8 m etäisyydelle naapurirakennuksesta. 16

TAPAUS 4A JA 4B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA Rakennusten välinen etäisyys on yli 4 m, mutta alle 8 m. < 8 m 8 m <135 Toisen asunnon ulkoseinä EI 30 molemmanpuoleista paloa vastaan. TAI < 8 m 8 m 8 m <135 Molempien asuntojen ulkoseinät EI 30 sisäpuolista palo vastaan. Mikäli rakennusten välinen kulma on yli 135 astetta, tulkitaan rakennusten olevan rinnakkain eikä pidempiä seiniä tarvitse osastoida. 17

TAPAUS 5A JA 5B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Autosuoja sijaitsee alle 4 m etäisyydellä rakennuksesta A ja yli 4 m etäisyydellä rakennuksesta B. > 8 m 4 m < 4 m > 4 m JA AUTOSUOJA OVAT SAMAN KORKUISIA Autosuojan sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan asunnon A suuntaan. Päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta A. Asunto B on vähintään 4 m etäisyydellä. > 8 m 4 m < 4 m > 4 m ON KORKEAMPI KUIN AUTOSUOJA Autosuojan sivuseinä, päätyseinä ja yläpohja osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan asunnon A suuntaan. Päätyseinä ja yläpohja osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta A. TAI 18

TAPAUS 5C. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Autosuojan etäisyys rakennukseen A on alle 4 m ja rakennukseen B yli 4 m. > 8 m 4 m < 4 m > 4 m AUTOSUOJA EI OLE KORKEAMPI KUIN Asunnon A päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Päätyseinä ja räystäs osastoidaan 4 m etäisyydelle autosuojasta. 19

TAPAUS 6A JA 6B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Rakennusten välissä on kaksi autosuojaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on alle 60 m 2, alle 4 m etäisyydellä lähimmistä rakennuksista. < 4 m > 8 m < 4 m 4 m 4 m A B Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Päätyseinät ja räystäät osastoidaan 4 m etäisyydelle autosuojasta. TAI < 4 m > 8 m < 4 m 4 m 4 m A B Autosuojien sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asuntojen suuntaan. Päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Mikäli autosuojat ovat matalampia kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Autosuojien voidaan ajatella muodostavan paloteknisesti yhden rakennuksen.. Tällöin autosuojia ei tarvitse palo-osastoida erilleen toisistaan. Autosuojat voivat olla erillään tai kiinni toisissaan. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 m 2, tulee ne osastoida EI30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asuinrakennusten suuntaan 8 m etäisyydelle. 20

TAPAUS 7. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Rakennusten välillä on kaksi autosuojaa 4 m etäisyydellä rakennuksista. > 8 m 4 m 4 m A B Rakennuksia ei tarvitse osastoida, jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 60 m 2. Autosuojat voivat olla erillään tai kiinni toisissaan. Autosuojien välille ei tarvita palo-osastointia. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 m 2, tulee ne osastoida asuinrakennusten suuntaan 8 m etäisyydelle. 21

TAPAUS 8A JA 8B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Rakennusten välissää on kaksi autosuojaa alle 4 m etäisyydellä rakennuksista. > 8 m 4 m 4 m A B Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Päätyseinät ja räystäät osastoidaan 4 m etäisyydelle autosuojasta. TAI > 8 m 4 m 4 m A B Autosuojien sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asuntojen suuntaan. Päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Mikäli autosuojat ovat matalampia kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Autosuojat käsitetään paloteknisesti yhdeksi rakennukseksi, jolloin niitä ei tarvitse osastoida keskenään. Autosuojat voivat olla erillään tai kiinni toisissaan. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 m 2, tulee ne osastoida asuinrakennusten suuntaan 8 m etäisyydelle. 22

TAPAUS 9A JA 9B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on 4-8 m. Rakennusten välillä on kaksi autosuojaa alle 4 m etäisyydellä rakennuksista. Esimerkki jälkikäteen rakennetuista autosuojista. 4-8 m A B Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Autosuojien sivu- ja päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuolista paloa vastaan. Mikäli autosuojat ovat matalampia kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Autosuojat käsitetään paloteknisesti yhdeksi rakennukseksi, jolloin niitä ei tarvitse osastoida keskenään. Autosuojat voivat olla erillään tai kiinni toisissaan. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 m 2, tulee ne osastoida asuinrakennusten suuntaan 8 m etäisyydelle. TAI Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuolista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. TAI 23

TAPAUS 9C. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Esimerkki jossa asunto B on vanha rintamamiestalo, ja asunto A on jälkikäteen rakennettu uudisrakennus. 4-8 m 4 m A B Asunnon A päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuolista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Autosuojan B sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asunnon B suuntaan. Autosuojan päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta. Mikäli autosuoja B on matalampi kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. 24

TAPAUS 10A JA 10B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on alle 4 m. Autosuoja sijaitsee rakennusten välissä alle 4 m etäisyydellä rakennuksista. < 4 m Asunnon A päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuolista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Autosuojan sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asunnon B suuntaan. Autosuojan päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta B. Mikäli autosuoja on matalampi kuin asunto B, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnosta B. TAI < 4 m A Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuolista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. 25

11A JA 11B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA (+VARASTO) < 60 m 2, VARASTO KORKEINTAAN 5 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys yli 8 m. Rakennusten välissä on yhdistetty autosuoja/varasto, jonka pinta-ala on alle 60 m 2. Varaston koko on enintään 5 m 2. Autosuoja/varasto on vähintään 4 m etäisyydellä asuinrakennuksesta B. > 8 m 4 m Var. < 4 m > 4 m Pieni varasto lasketaan kuuluvaksi autosuojaan, joten sitä ei tarvitse osastoida autosuojan suuntaan. Jos autosuojan ja varaston yhteenlaskettu pinta-ala on alle 60 m 2, sitä ei tarvitse osastoida asunnon B suuntaan. Autosuoja/varaston sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan asunnon A suuntaan. Päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta A. Mikäli autosuoja/varasto on matalampi kuin asunto A, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. TAI > 8 m Var. < 4 m > 4 m Asunnon A päätyseinä osastoidaan vesikattoon saakka EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. 26

12A. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA ALLE 4 M ETÄISYYDELLÄ TOISISTAAN Rakennukset ovat alle 2 m etäisyydellä tontin rajasta. < 4 m <2m <2m Kun etäisyys tontin rajaan on alle 2 m ja naapuritontilla on rakennusoikeutta, tai sinne voi muodostua rakennusoikeutta vanhan rakennuksen purkamisen johdosta, edellytetään ensin rakennettavalta asunnolta palomuuria EI-M 60 sisäpuolista palo vastaan. Kun toinen asunto rakennetaan, edellytetään siltä sama vaatimus jos se tehdään alle 4 m etäisyydelle aiemmin rakennetusta asunnosta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijaitsevan välittömästi tämän alueen ulkopuolella, jolloin yhteenlasketuksi etäisyydeksi muodostuu vähintään 4-6 m ja osastointi toteutetaan tällöin EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. TAI 27

12B. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA ALLE 4 M ETÄISYYDELLÄ TOISISTAAN < 4 m <2m <2m Toisen talon ulkoseinään tehdään EI-M 60 palomuuri molemmanpuoleista paloa vastaan. 28

13A JA 13B. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA 4-8 M ETÄISYYDELLÄ TOISISTAAN Rakennukset ovat alle 4 m etäisyydellä tontin rajasta. 4-8 m Kun etäisyys tontin rajaan on 2-4 m ja naapuritontilla on rakennusoikeutta, tai sinne voi muodostua rakennusoikeutta vanhan rakennuksen purkamisen johdosta, edellytetään ensin rakennettavalta asunnolta EI 30 -luokkaista palo-osastointia molemmanpuoleista palo vastaan. Kun toinen asunto rakennetaan, edellytetään siltä sama vaatimus jos se tehdään alle 8 m etäisyydelle aiemmin rakennetusta asunnosta. TAI 4-8 m Toisen rakennuksen ulkoseinä toteutetaan EI60 -luokkaisena palo-osastona molemmanpuoleista paloa vastaan. Tällainen ratkaisu voidaan tehdä esimerkiksi silloin kun lohkotaan tonttia, jolloin vanhaan rakennukseen ei tarvitse tehdä muutoksia. 29

14A JA 14B. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA KIINNIRAKENNETTUINA TOISIINSA Rakennukset on rakennettu kiinni tontin rajaan. Asuntojen välille rakennetaan palomuuri EI-M 60. Palomuuri voidaan tehdä palavista materiaaleista. Yhteisestä rajalle rakennettavasta palomuurista tulee tehdä rasite. TAI Molempien asuntojen tontin rajalla sijaitseva päätyseinä toteutetaan EI60 -luokkaisena palo-osastona. Vaikka toinen asunto sortuu, tulee toisen palo-osastoivan seinän pysyä pystyssä. Palo-osastoivat seinät rakennetaan 300 mm vesikattoa korkeammaksi ja pinnoitetaan niiltä osin palamattomalla materiaalilla. Lisäksi palo-osastoivat seinät ulotetaan 100 mm seinälinjan ohitse, tai se voidaan korvata paloosastoinnin vaakalevityksellä joka ulottuu molempien asuntojen seinille 500 mm. 30

15. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA, AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys yli 8 m. Alle 60 m 2 autosuoja sijaitsee alle 8 m etäisyydellä naapurirakennuksesta. > 8 m A 4-8 m Autosuojan sivuseinät ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. Osastointi toteutetaan 4 m etäisyydelle asunnosta A ja 8 m etäisyydelle asunnosta B. Mikäli autosuoja on matalampi kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. Kun etäisyys autosuojasta tontin rajaan on 2-4 m ja vaikka naapuritontilla ei ole rakennusta 8 m etäisyydellä, mutta siellä on jäljellä rakennusoikeutta tai sinne voi muodostua rakennusoikeutta vanhan rakennuksen purkamisen yhteydessä, edellytetään autosuojalta EI 30 -luokkaista palo-osastointia molemmanpuoleista palo vastaan 4 m etäisyydelle rajasta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijoittuvan välittömästi tämän alueen ulkopuolella, jolloin yhteenlasketuksi etäisyydeksi muodostuu vähintään 6-8 m. Autosuojan osastointi toteutetaan tällöin 8 m päähän potentiaalisesta naapurirakennuksesta. 31

16. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA, AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Alle 60 m 2 autosuoja sijaitsee alle 4 m etäisyydellä naapurirakennuksesta. > 8 m A <4 m Autosuojan asunnon A puoleinen sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. Osastointi toteutetaan 4 m etäisyydelle asunnosta A. Autosuojan asunnon B puoleinen sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 60 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 8 m etäisyydelle asunnosta B. Mikäli autosuoja on matalampi kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30/EI60 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. Kun etäisyys autosuojasta tontin rajaan on alle 2 m ja vaikka naapuritontilla ei ole rakennusta 8 m etäisyydellä, mutta siellä on jäljellä rakennusoikeutta tai sinne voi muodostua rakennusoikeutta vanhan rakennuksen purkamisen yhteydessä, edellytetään autosuojalta EI60 -luokkaista palo-osastointia molemmanpuoleista palo vastaan 4 m etäisyydelle rajasta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijoittuvan välittömästi tämän alueen ulkopuolella. 32