SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi Kevätön - Pyylampi - alueelle. Työn tilaajana oli Siilinjärven kunnan kaavoitustoimisto. Työssä selvitettiin alueen kulttuurihistorialliset arvot ja määriteltiin ne ominaisuudet, jotka ovat arvojen kannalta olennaisia. Alueelta valokuvattiin digikameralla 13 kohdetta. Aluetta tarkasteltiin maisemallisena ja historiallisena kokonaisuutena ja Pöljän kylän isojakokartan 1
(vain osa alueesta) avulla. Kohteiden ja alueiden esivalinta tehtiin vuonna 1990 ja 91 valmistuneen inventoinnin sekä maastokäyntien perusteella. Kaikista kuvatuista kohteista ja alueista valittiin 13 kohdetta ja 1 pienalue tarkempaan inventointiin. Pienalueen kulttuurihistoriallinen arvo osoittautui tarkemmassa inventoinnissa suhteellisen vähäiseksi, eikä sitä inventoitu tarkemmin. Pöljän kylän rakennuskanta ja maisema Kevätön järven kulttuurimasema alueen vanhin ja monipuolisin säilynyt rakennuskanta sijaitsee Pöljänjärven ja Kevätön järven välisellä alueella. Alueen vanhin rakennuskanta on 1800 luvun puolelta ja alueella on asuttu jo huomattavasti varhaisemmilta ajoilta asti. Alueen vanhin kylän paikka sijaitsee Ilkan tilan kohdalla. Peltokummuilla sijaitsevat maatilat muodostavat selkeän kulttuurimaisema alueen, jolta avautuu avarat järvimaisemat Pirttilahden ja Pöljänjärven suuntiin. Saita lammen ja Pirttilahden välinen alava ja avoin alue tukee kylän maisemallista merkitystä. Alueelta ei ole kovin selkeää näkymää Kevätön -järven pohjoisosaan rantakasvuston takia. Aluetta rajaavat idän suunnasta rautatie ja viitostie, etelästä Pirttilahti, lännestä Kevätön järvi sekä Vironniemen metsät. Pohjoisesta aluetta rajaa Pöljänjärvi, jonka rannat ovat pusikoituneet jolloin näkymät eivät jatku rantaa pidemmälle. Hamulan kylän rakennuskanta ja maisema Hamulassa (yleiskaava-alueella) parhaiten säilynyt rakennuskanta sijaitsee peltokummulla sijaitseva Lehminiemen ja Julkulan tilojen muodostamassa kokonaisuus. Paikalla on edelleen näkyvillä vanhan ryhmäkylän tiiveys. Rakennuskantaa on uudistettu historian saatossa ja vanhimpia rakennuksia on enää muutamia. Lehminiemessä sijaitsee inventoinnin perusteella koko inventointialueen vanhin rakennus, joka on aitta vuodelta 1780. Kylää ympäröivät avoimet pellot. Pohjoisen-, idän- ja etelän suuntaan Kevätön -järvelle avautuvat laajat ja kauniit näkymät. Lännen suunnalla on peltoja sekä Kokkonen lampi. Tilat muodostavat arvokkaan maisemallisen kokonaisuuden. Alueiden ja rakennuskohteiden arvot: 1. Rakennushistorialliset arvot Rakennustaiteellisesti (arkkitehtonisesti) arvokas rakennus on puhdaspiirteinen arkkitehtonisen tyylin edustaja. Puhtaimmat arkkitehtoniset tyylipiirteet esiintyvät vahtituvassa (Merituulia), joka edustaa Nikkarityyliä ja Jussilassa, joka edustaa jugendia. Muualla tyylit esiintyvät satunnaisesti lähinnä aittojen koristelussa. Myös 20-luvun klassismia esiintyy paikoitellen. Rakennusteknisesti arvokkaassa rakennuksessa on käytetty rakennusteknisesti mielenkiintoisia, innovatiivisia, tyypillisiä tai ainutlaatuisia ratkaisuja. Pöljän kylässä Pirttilahden tilalla on rakennettu 1920-luvulla harvinaisen taidokkaasti kivinavetta. 2
Rakennusperinteisesti arvokas on oman aikakautensa ja rakennusperinteen tyypillinen edustaja. Alueen rakennuskanta on tyypillisesti itäsuomalaista. Vanhimpia päärakennuksia ovat Ilkan (1891), Korholan (1800-luku), Merituulin (vahtitupa 1901), Pirttilahden (1917 jälkeen), Jussila (1921) ja Panniniemen (1926) päärakennukset, jotka ovat yksikerroksisia ja satulakattoisia. Pihojen muodot vaihtelaveta tiiviistä hajanaisempiin pihoihin. Pihapiirit ovat aikoinaan olleet sulkeutuneempiakin. Pihapiirin rakennuskannan purkamisen, palamisen ja maatalouselinkeinon muuttuneen rakennuskannan takia pihat ovat usein väljentyneet. Monipuolisesti arvokas omaa useita arvoja edellisistä. Hakkaralassa Merituulia (vahtitupa) edustaa rakennushistoriallisia arvoja monipuolisesti. Vahtituvassa on perinteistä rakennuskantaa, arkkitehtonisia tyylipiirteitä ja muita eri tekijöitä, joiden mukaan se on rakennushistoriallisesti arvokas. Pirttilahdessa on perinteistä sekä rakennusteknisesti arvokasta rakennuskantaa. 2. Historialliset arvot Asutushistoriallisesti arvokas Kohde liittyy tiettyyn asutusvaiheeseen, esimerkiksi sarkajaon aikaiseen asutukseen tai isojaon aikaisiin muutoksiin. Asutushistoriallista merkitystä on myös tilattomien asuinalueilla kuten mäkitupa-alueilla sekä teollisuuden tai rautatien synnyttämillä alueilla. Alueella on jäljellä yksi ryhmäkylä (Hamulan Lehminiemi ja Julkula) ja ainakin yksi entinen ryhmäkylän paikka (Ilkka). Alueella ei ole yhtään asutusaluetta. Tuiskula (1952) liittyy sodanjälkeisen ajan asuttamiseen. Kirkkohistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ovat uskontoon liittyvät rakennukset. Alueelta ei löytynyt yhtään kirkkohistoriaan liittyvää rakennusta. Sivistyshistoriallisesti arvokkaita ovat esim. koulut ja kirjastot. Alueelta ei löytynyt yhtään sivistyshistoriaan liittyvää rakennusta. Aatehistoriallisesti arvokkaita ovat työväentalot, seurojen talot jne. Alueelta ei löytynyt aatehistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Sosiaalihistoriallisesti arvokas edustaa havainnollisella tavalla alueelle tyypillistä sosiaalista kerrostumaa, elämäntapaa yms. Alueelta ei löytynyt yhtään sosiaalihistoriaan liittyvää rakennusta. Teollisuushistoriallisesti arvokas Alueelta ei löytynyt yhtään teollisuushistoriaan liittyvää rakennusta. 3
3. Ympäristölliset arvot Maisemakokonaisuus Kohteet liittyvät suurempaan maisemakokonaisuuteen ja ovat arvokkaita osia ympäristössä. Maisemallisesti keskeinen sijainti Kohteet sijaitsevat maisemallisesti keskeisillä paikoilla ja tukevat ympäristön kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueiden ja rakennuskohteiden tarkastelukriteerit: tyypillisyys harvinaisuus alkuperäisyys edustavuus yhtenäisyys kerroksisuus sopusointuisuus avainkohde vaihtelevuus monipuolisuus symbolimerkitys kertovuus opetus- ja tutkimusarvo Erityinen painoarvo oli kertovuudella. Työn helpottamiseksi ja selkeyttämiseksi käytettiin Pirkanmaan maakuntamuseon mallin mukaisia alue- ja kiinteistölomakkeita, joihin on kirjattu maastosta saadut tiedot inventoitavista kohteista ja alueista. Arvottaminen Kohteet arvotettiin inventoinnissa käytettyyn tietokantaan ja arvotus on mukana tulosteissa. Arvot on merkitty tietokannassa numeroilla: 1= valtakunnallisesti arvokas kohde 2= maakunnallisesti arvokas kohde 3= paikallisesti arvokas kohde Alueita ja kohteita koskevissa toimenpidesuosituksissa pyritään säilyttäviin toimenpiteisiin ja ne on esitetty inventointiraporteissa. Arvoon vaikuttava rakennusten säilyneisyys (joka ei viittaa rakennuksen kuntoon) on esitetty lomakkeella seuraavin termein. Kohteisiin on tutustuttu yleensä vain ulkopuolisesti. LÄHES ALKUPERÄINEN Rakennus on säilynyt melkein alkuperäisenä tai muutoksia ei voi nähdä. Alkuperäisen kaltaisia ovat monesti esimerkiksi aitat, joilla ei kuitenkaan ole enää alkuperäistä käyttöä. HYVIN SÄILYNYT Rakentamisajankohta ja sen tyylipiirteet ovat helposti tunnistettavissa ja rakennusosista sekä pintaverhouksista on merkittävä osa säilynyt alkuperäisenä. Rakennuksissa voi olla myös myöhempien ajanjaksojen tyylillisesti tunnistettavia muutosvaiheita. Muutokset on tehty sopusoinnussa alkuperäisen tyylin ja muodon kanssa, eikä suhdemaailma ole kärsinyt. Huonejako, huonekorkeudet sekä oviaukot ovat säilyneet alkuperäisenä ja pintamateriaalit vastaavat luonteeltaan alkuperäisiä. 4
KOHTALAISEN HYVIN SÄILYNYT Rakennus on kokenut muutoksia, laajennuksia tai ikkunoiden uusimisia. Suhteet, erityisesti detaljeissa, ovat muuttuneet. Merkittäviä rakennusosia on uusittu tyyliin sopimattomasti. On käytetty alkuperäisistä huomattavasti poikkeavia materiaaleja ja käsittelytapoja. Tiloja on madallettu tai tilojen yhteyksiä on muutettu, mutta alkuperäisen tilajärjestyksen vielä tuntee. MUUTTUNUT Kaikki rakennuksen yksityiskohdat edustavat myöhempää aikaa ja rakennusaika on pääteltävissä vain hahmosta. Suhdemaailma on täysin muuttunut ja mahdollinen laajennus on ristiriidassa vanhan osan kanssa. Tilajärjestys on enää vain jossain määrin hahmotettavissa ja pintamateriaalit poikkeavat merkittävästi alkuperäisestä. TÄYSIN MUUTTUNUT Rakentamisajankohtaa ei voi ulkoasusta tai hahmosta enää helposti päätellä. Alkuperäistä huonejärjestystä ei voi laajojen muutostöiden jälkeen tunnistaa. Kohteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Pöljä 18 Tuiskula 19 Aappola 20 Pirttilahti (entinen Iivari) 21 Perttilä 22 Ollikkala 23 Ilkka 24 Pikonranta 25 Jussila Hamula 26 Julkula 27 Lehminiemi Hakkarala 28 Merituulia (vahtitupa) 29 Panninniemi 30 Korhola 5