YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET
MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS Yliopisto-opettajan työn muuttamisen tärkeimpänä edellytyksenä on pedagogisen tietoisuuden herättäminen Suurimpana haasteena on edellytys uuden asiantuntijuuden kehittämisestä Scholarship of university teaching Oman tieteenalan asiantuntijuus ei riitä Mikä tahansa muutos opetuksessa on haastavaa ja aikaavievää ja onnistumista on vaikea arvioida
OPETUKSELLISET LÄHESTYMISTAVAT Kuvaavat opettajien opetukselleen asettamia tavoitteita sekä opetustoimintaa tietyssä tilanteessa Ovat yhteydessä opettajien käsityksiin oppimisesta ja opettamisesta Sisältölähtöinen lähestymistapa Keskiössä opetettava tieto lähtökohtana opettajan oma asiantuntijuus Totuttujen opetusmenetelmien soveltaminen Oppimislähtöinen lähestymistapa Keskiössä opiskelijoiden oppiminen Lähtökohtana opetuksen ja sisältöjen suunnittelu opiskelijoiden lähtötason näkökulmasta Joustavuus opetusmenetelmien käytössä
OPETTAJIEN PYSTYVYYSUSKOMUKSET Kuvaavat opettajan uskoa siihen, että onnistuu opetuksessaan ja saa opiskelijansa oppiminaan Pystyvyysuskomukset ovat tehtäväkohtaisia ja kontekstuaalisia Pohjautuu uskomukselle, että pystyy kehittymään tehtävän aikana
OPPIMISLÄHTÖINEN PEDAGOGINEN TIETOISUUS SISÄLTÖLÄHTÖINEN OPETUSPROSESSI Suunnittelu Opetuskäytännöt Arviointikäytännöt OPPIMISYMPÄRISTÖ Opettajan rooli Opiskelijoiden rooli Vuorovaikutus Ilmapiiri OPPIMISKÄSITYS
YLIOPISTOPEDAGOGINEN KOULUTUS EDISTÄÄ OPPIMISLÄHTÖISYYTTÄ (Postareff, Lindblom-Ylänne & Nevgi, 2007) 1 0,5 0-0,5 Opiskelijalähtöinen Sisältölähtöinen Pystyvyysuskomus -hitaasti -ja lisää väliaikaisesti opettajien ahdistusta -1 ei koulutusta alle 10 op 10-29 op 30- op Yliopistopedagogisen koulutuksen uniikki vaikutus
YLIOPISTOPEDAGOGISEN KOULUTUKSEN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET (Postareff, Lindblom-Ylänne& Nevgi, 2008) Seurantatutkimus (N=80) kaksi vuotta ensimmäisen mittauksen jälkeen Jos yliopistopedagoginen koulutusta oli hankittu lisää oppimislähtöisyys ja pystyvyysuskomukset vahvistuivat merkitsevästi Jos koulutuksen määrä oli pysynyt ennallaan ei muutoksia Yli 20 opintopistettä yliopistopedagogiikkaa pystyvyysuskomukset vahvistuvat koulutuksen päättymisen jälkeenkin
TIETEENALA VAIKUTTAA OPETTAJAN LÄHESTYMISTAPAAN (Lindblom-Ylänne, Trigwell, Nevgi & Ashwin, 2006) Luonnontieteitä edustavat opettajat ovat lähestymistavaltaan merkitsevästi sisältölähtöisempiä kuin humanistisia ja yhteiskuntatieteisiä aloja edustavat opettajat t[300] = 3,58, p <.001 Vastaavasti humanistisia ja yhteiskunta-tieteellisiä aloja edustavat opettajat ovat merkitsevästi oppimislähtöisempiä kuin luonnontieteitä edustavat opettajat t[300] = -4,54, p <.001
KONTEKSTI VAIKUTTAA OPETTAJAN LÄHESTYMISTAPAAN - OSITTAIN (Lindblom-Ylänne, Trigwell, Nevgi & Ashwin, 2006) Opetuskonteksti vaikuttaa herkemmin oppimislähtöiseen kuin sisältölähtöiseen lähestymistapaan Voimakkaasti sisältölähtöinen opettaja ei muuta opetustapaansa, vaan opettaa yleensä samalla tavalla eri kursseilla ja eri vaiheessa olevia opiskelijoita Voimakkaasti oppimislähtöinen opettaja vaihtelee opetustapaansa kurssin ja opiskelijoiden mukaan Opettajat ovat oppimislähtöisempiä silloin, kun opettavat ei-tyypillisessä opetustilanteessa Voidaanko oppimislähtöisyyttä edistää opetuskokeilujen kautta?
YLIOPISTO-OPETTAJIEN KEHITYSPROFIILIT (Postareff, Katajavuori, Lindblom-Ylänne & Trigwell, 2008) Systemaattisesti Dissonantit Kohti Systemaattisesti sisältölähtöiset profiilit (n=29) oppimislähtöistä oppimislähtöiset profiilit (n=6) profiilia (n=22) profiilit (n=40) a) Kontekstista a) Systemaattisesti toiseen vaihtelevat oppimislähtöiset profiilit (n=10) profiilit (n=19) b) Kehittyvät profiilit b) Reflektiivisesti (n=12) oppimislähtöiset profiilit (n=21)
OPETTAJIEN AKATEEMISET EMOOTIOT (Postareff & Lindblom-Ylänne, 2011) Emootiot vaihtelivat laidasta laitaan, mutta positiivisia oli enemmän kuin negatiivisia Oppimislähtöiseen profiiliin kuuluvat opettajat kokevat eniten positiivisia opettamiseen liittyviä tunteita Sisältölähtöiseen profiiliin kuuluvat opettajat kokivat pääasiassa neutraaleja emootioita, mutta myös negatiivisia Hämmennys oli yleinen emootio kehitysprofiilissa
MITÄ HYÖTYÄ YLIOISTOPEDAGOGIIKAN OPINNOISTA ON? Yksi asia mihin kurssi on vaikuttanut, niin itsevarmuuteen, mikä oli jollain tavalla yllättävääkin. Mä kuvittelin ennen kurssia, että se olisi vaikuttanut opetustaitoihin tai jotenkin kykyihin. Jotenkin musta tuntuu, että loppujen lopuksi se vaikutti siihen, että mä uskon ja mitä mä teen. Ja se, että siellä keskusteltiin aika paljon ihmisten kanssa ja huomattiin, että ihmisillä on ihan samantyyppisiä ongelmia, eikä niihin ongelmiin kaaduta.
LÄHTEET Lindblom-Ylänne, S., Trigwell, K., Nevgi, A. & Ashwin, P. (2006). How approaches to teaching are affected by discipline and teaching context. Studies in Higher Education, 31 (3), 285-298. Postareff, L., Katajavuori, N., Lindblom-Ylänne, S. & Trigwell, K. (2008). Consonance and dissonance in profiles of university teachers. Studies in Higher Education, Volume 33 (1), 49-61. Postareff, L. & Lindblom-Ylänne, S. (2008). Variation in teachers descriptions of their teaching Broadening the understanding of teaching in higher education. Learning and Instruction, 18 (2), 109-120. Postareff, L. & Lindblom-Ylänne, S. (2011). Emotions and confidence within teaching in higher education. Studies in Higher Education, 36 (7), 799-813. Postareff, L., Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (2007). The effect of pedagogical training on teaching in higher education. Teaching and Teacher Education, 23 (5), 557-571. Postareff, L., Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (2008). A follow-up study of the effect of pedagogical training on teaching in higher education. Higher Education, 56(1), 29-43.